NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä joulukuuta 2006,

Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan yhteisön seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007–2013)

(2006/975/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (jäljempänä ’puiteohjelma’) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY (3) pannaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 166 artiklan 3 kohdan mukaisesti täytäntöön erityisohjelmin, joissa määritetään täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, vahvistetaan erityisohjelmien kesto sekä määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista.

(2)	Yhteisen tutkimuskeskuksen (jäljempänä ’YTK’) olisi toteutettava niin sanottuja suoria T&K-toimia YTK:n erityisohjelmassa, joka toteutetaan EY:n puiteohjelman täytäntöönpanemiseksi.

(3)

Tehtäväänsä suorittaessaan YTK:n olisi annettava EU:n poliittiselle päätöksentekoprosessille asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea, jonka avulla voidaan edesauttaa nykyisten politiikkojen toteutusta ja seurantaa ja vastata uusiin politiikan haasteisiin. Tehtävästään suoriutuakseen YTK:n olisi tehtävä Euroopan korkealaatuisinta tutkimusta muun muassa pitämällä yllä omaa tieteellisen huippuosaamisen tasoaan.

(4)

YTK:n suorat toimet olisi toteutettava tämän erityisohjelman avulla. Pannessaan täytäntöön tätä erityisohjelmaa tehtävänsä mukaisesti YTK:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin kannalta keskeisiin kysymyksiin, joita ovat hyvinvointi osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa, solidaarisuus, kestävyys ja luonnonvarojen vastuullinen hoito, turvallisuus ja vapaus sekä Euroopan maailmanlaajuiset kumppanuussuhteet.

(5)

Erityisohjelma olisi pantava täytäntöön joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon YTK:n palvelujen käyttäjien sekä yhteisön politiikkojen tarpeet ja pyrkien suojelemaan yhteisön taloudellisia etuja. Ohjelmassa toteutettavia tutkimustoimia olisi tarvittaessa mukautettava näiden tarpeiden sekä tieteen ja teknologian kehityksen edellyttämällä tavalla ja niissä olisi pyrittävä tieteen huippulaatuun.

(6)

EY:n puiteohjelmassa sovellettavia suoriin toimiin liittyviä sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista puiteohjelmaan sekä sen tutkimustulosten levittämistä (jäljempänä ’osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt’), olisi sovellettava myös tämän erityisohjelman T&K-toimiin.

(7)

Tämän ohjelman täytäntöön panemiseksi voi olla aiheellista tehdä Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen tai assosiaatiosopimukseen liittyvän yhteistyön lisäksi erityisesti perustamissopimuksen 170 artiklaan perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

(8)

YTK pyrkii EU:n laajentumisen ja yhdentymisen tukemiseksi edistämään uusien jäsenvaltioiden organisaatioiden ja tutkijoiden osallistumista erityisesti niihin toimiin, jotka liittyvät tiedettä ja teknologiaa koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon. Samoin se pyrkii lisäämään yhteistyötä ehdokasmaiden organisaatioiden ja tutkijoiden kanssa. Lisäksi toimintaa on tarkoitus avata asteittain EU:n naapurimaiden suuntaan varsinkin Euroopan naapuruuspolitiikan kannalta keskeisillä aihealueilla.

(9)	Tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet.

(10)	YTK:n olisi jatkossakin tuotettava lisäresursseja kilpailuun perustuvista toimista; tähän kuuluvat osallistuminen puiteohjelman epäsuoriin toimiin, ulkopuolisille asiakkaille tehtävä työ sekä vähäisemmässä määrin teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntäminen.

(11)

Olisi varmistettava, että puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että puiteohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen sekä samalla taattava oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) ja mainitun varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (5) sekä niiden mahdollisten tulevien muutosten mukaisesti.

(12)

Olisi myös toteutettava asianmukaiset ja Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin nähden oikeasuhteiset toimenpiteet sekä myönnettyjen tukien vaikuttavuuden että näiden varojen käytön tehokkuuden seuraamiseksi väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (8) mukaisesti.

(13)	Komission olisi sopivana ajankohtana teetettävä riippumaton arviointi tämän ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla toteutetuista toimista.

(14)	YTK:n hallintoneuvostoa on kuultu tämän erityisohjelman tieteellisestä ja teknologisesta sisällöstä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamia tutkimukseen, teknologian kehittämiseen sekä demonstrointiin liittyviä suoria toimia koskeva erityisohjelma, jäljempänä ’erityisohjelma’, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Erityisohjelmassa määritetään Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan toimet, joilla annetaan yhteisön poliittiselle päätöksentekoprosessille asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea, tuetaan nykyisten politiikkojen toteutusta ja seurantaa sekä vastataan uusiin politiikan haasteisiin.

Toimien tavoitteet ja pääpiirteet määritetään liitteessä.

3 artikla

Erityisohjelman täytäntöönpanon rahoitusta varten tarpeelliseksi katsottu määrä on puiteohjelman liitteen II mukaisesti 1 751 miljoonaa euroa.

4 artikla

1.   Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita.

2.   Erityisohjelmasta ei rahoiteta seuraavia tutkimusaloja:

—	lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

—	tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä (9), tutkimus,

—	jossa pyritään luomaan ihmisalkioita vain tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

3.   Ihmisen kantasoluja, jotka voivat olla sekä aikuisen että alkion kantasoluja, koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa riippuen sekä tieteellisen ehdotuksen sisällöstä että kyseessä olevan jäsenvaltion (jäsenvaltioiden) oikeudellisista puitteista.

Ihmisalkion kantasoluja koskevan tutkimuksen rahoittamista koskevissa hakemuksissa on oltava tarvittaessa tiedot lupa- ja valvontatoimenpiteistä, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat sekä tiedot annettavasta eettisestä hyväksynnästä (hyväksynnöistä).

Ihmisalkion kantasolujen tuottamisen osalta laitoksiin, organisaatioihin ja tutkijoihin on sovellettava tiukkoja lupa- ja valvontamenettelyjä kyseessä olevan jäsenvaltion (jäsenvaltioiden) oikeudellisten puitteiden mukaisesti.

4.   Edellä esitettyjä tutkimusaloja tarkistetaan tämän ohjelman toisessa vaiheessa (2010–2013) tieteellisen edistymisen pohjalta.

5 artikla

1.   Erityisohjelma pannaan täytäntöön käyttämällä puiteohjelman liitteessä III määritettyjä suoria toimia.

2.   Tässä erityisohjelmassa sovelletaan suoriin toimiin liittyviä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.

6 artikla

1.   Komissio laatii erityisohjelman täytäntöönpanoa varten monivuotisen työohjelman, jossa määritellään tarkemmin liitteessä esitetyt tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet sekä täytäntöönpanon aikataulu.

2.   Monivuotisessa työohjelmassa otetaan huomioon olennaiset tutkimustoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden valtioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden toimesta. Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan.

7 artikla

Komissio järjestää erityisohjelman piiriin kuuluvilla aloilla toteutettujen toimien riippumattoman arvioinnin, josta säädetään puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 7 artiklassa.

8 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

LIITE

1.   Tavoite

Tavoitteena on sellaisen asiakaslähtöisen tieteellisen ja teknisen tuen antaminen yhteisön poliittiselle päätöksentekoprosessille, jonka avulla voidaan tukea nykyisten politiikkojen täytäntöönpanoa ja seurantaa ja vastata uusiin politiikan haasteisiin.

2.   Lähestymistapa

Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) vahvistaa entisestään — keskeisinä lähtökohtinaan kasvu, kestävä kehitys ja turvallisuus — toimintansa asiakaslähtöisyyttä ja jo nykyisinkin tiivistä verkostoitumistaan tiedeyhteisön kanssa

—	vastaamalla joustavasti eurooppalaisten päätöksentekijöiden kehittyviin tarpeisiin ja vaatimuksiin,

—	suuntaamalla huomiota kysymyksiin, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, joihin sisältyy tutkimuskomponentti ja joihin liittyy merkittävä yhteisöulottuvuus,

—	kehittämällä kumppanuuksia jäsenvaltioiden tutkimuskeskusten, korkeakoulujen, teollisuuden, viranomaisten ja sääntelyelinten sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa,

—	vahvistamalla osaamistaan ja välineistöään,

—

YTK on keskittänyt voimavarojaan voidakseen vastata tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin, joita nousee esiin yhteisön monisäikeisestä ja monitahoisesta politiikasta. Tätä varten se on järjestänyt toimintansa politiikan keskeisten osa-alueiden ympärille ja luonut synergioita suhteessa jäsenvaltioissa käytössä oleviin muihin tieteellisen ja teknologisen tuen lähteisiin. YTK kehittää näitä valmiuksiaan edelleen muun muassa tekemällä yhteistyötä EU:n erillisvirastojen, EU:n toimielinten — erityisesti Euroopan parlamentin — ja jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa,

—	lisäämällä avoimuutta tutkimuspainotuksiensa määrittämisessä saattamalla painotusten perusteet yleisön saataville.

Yksi tämän erityisohjelman avainpiirteistä on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jota YTK soveltaa antaessaan tieteellistä ja teknistä tukea politiikan tarpeita varten. Monilla aloilla vallitseekin varsin voimakas tarve ymmärtää vuorovaikutussuhteita teknologian muutoksen, tieteen kehityksen, innovaatioiden ja kilpailukyvyn sekä sääntelyn ja politiikan erilaisten lähestymistapojen (esim. taloudelliset välineet, vapaaehtoisuuteen perustuvat järjestelmät ja joustomekanismit) välillä. Tätä varten tarvitaan vahvaa tutkimusperustaa. Puiteohjelman suoriin toimiin osallistumisessa pyritään mahdollisimman hyvään täydentävyyteen kohdassa 3 selostetun ohjelman suhteen.

YTK lujittaa asemaansa eurooppalaisella tutkimusalueella: helpottamalla eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden, erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien tiedemiesten, pääsyä YTK:n laitoksiin YTK lisää yhteistyötään muiden julkisten ja yksityisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, parantaa johdonmukaisesti oman toimintansa tieteellistä laatua sekä edistää tieteellisemmin koulutusta, joka on jatkossakin keskeinen painopiste YTK:n toiminnassa.

Erityisohjelmassa sovellettavan lähestymistavan keskeinen osatekijä on tietämyksen levittäminen tämän prosessin eri sidosryhmille, ja pk-yritysten osallistumista tutkimustoimiin olisi pyrittävä lisäämään. Lisäksi pyritään tukemaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja seurantaa sekä parhaiden toimintatapojen levittämistä EU:n 25:ssä jäsenvaltiossa, jäsenehdokasmaissa ja EU:n naapurimaissa.

YTK vastaa uuden Lissabonin strategian vaatimuksiin sääntelyn parantamisesta politiikan ennakko- ja jälkiarvioinneilla, joilla tuetaan komissiota näyttöön perustuvien poliittisten aloitteiden toteuttamisessa. Lisäksi politiikan täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä esiin nousevien vaatimusten johdosta tullaan toteuttamaan tarkoitukseen sopivia tukitoimia, jos niille on olemassa tieteellistä perustaa.

Uusiin haasteisiin, jotka liittyvät kasvavaan tarpeeseen luoda reagointivalmiuksia kriisi- ja hätätilanteiden sekä pikaisia poliittisia toimia vaativien tilanteiden varalta, vastataan rakentamalla valikoiduilla aloilla valmiuksia ja edellytyksiä, jotka tarjoavat riittävän tuen EU:n tasolla.

Yhteisön ulkoasioihin ja turvallisuuteen liittyvästä politiikasta aiheutuu YTK:lle uusia vaatimuksia seitsemännen puiteohjelman koko keston ajan. Tällä osa-alueella tukena käytetään omia suojattuja tieto- ja analyysijärjestelmiä, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin. Myös YTK:n työn maailmanlaajuinen ja kansainvälinen ulottuvuus tulee vahvistumaan tässä ohjelmassa.

Tietty osa YTK:n voimavaroista varataan kokeilevaan tutkimukseen, jolla pyritään luomaan uutta tietämystä ja osaamista. Varoja ohjataan kokeilevaan tutkimukseen ”siemenrahoituksena”, joka voi tuottaa käytännön tuloksia myöhemmässä vaiheessa ja onnistuessaan hyödyttää YTK:n toimia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Eri alojen politiikalle antamansa tuen yhteydessä YTK toteuttaa pyynnöstä erityistoimia, joiden avulla voidaan paremmin hyödyntää (ja mahdollisuuksien mukaan levittää) EU:ssa saavutettuja tutkimustuloksia. Näin YTK lisää osaamisyhteiskunnasta saatavia hyötyjä. YTK:n tekemää tutkimusta olisi tarvittaessa sovitettava yhteen ”Yhteistyö”-erityisohjelman aihealueiden puitteissa tehtävän tutkimuksen kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

3.   Toimet

3.1   Aihepiiri 1: Hyvinvointi osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa

3.1.1   Osio 1.1 Kilpailukyky ja innovaatiot

EU:n kilpailukykyä, sisämarkkinoiden avoimuutta ja kaupankäyntiä edistetään tuottamalla ja levittämällä kansainvälisesti hyväksyttyjä referenssejä ja tukemalla yhteiseurooppalaisen mittausjärjestelmän käyttöönottoa. Mittaustulosten vertailtavuutta parannetaan laadunvarmistusmenetelmillä, kuten vertailumateriaaleilla, vertailumittauksilla sekä validoitujen menetelmien ja validoidun tiedon käytöllä monilla eri politiikkoihin liittyvillä aloilla, joita ovat esimerkiksi

—

kemikaalien ja erilaisten tuotteiden (kuten kosmetiikan) turvallisuus, johon pyritään kehittämällä vertailujärjestelmä kemikaalien integroitua riskinarviointia varten ja antamalla tieteellistä ja teknologista tukea kemikaalilainsäädännölle muun muassa Euroopan kemikaaliviraston valmistelujen yhteydessä (koulutuksen muodossa),

—	(eläinkokeille) vaihtoehtoiset testausmenetelmät ja älykkäät testausstrategiat,

—	elintarvikkeiden turvallisuus, laatu ja aitous, rehun turvallisuus, bioteknologia,

—	energia (puhtaammat ja uusiutuvat energian lähteet ja kantajat),

—	kansalaisten turvallisuus ja väestönsuojelu,

—	ympäristö ja terveys.

Tässä työssä toimitaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden elinten, kansainvälisten standardointielinten (ISO, CEN, Codex Alimentarius, AOAC), sääntelyviranomaisten ja teollisuuden kanssa. Lisäksi YTK jatkaa työtään yhteisön vertailulaboratoriona muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen osalta, elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien ja elintarvikkeiden lisäaineiden osalta ja ryhtyy yhteisön vertailulaboratorioksi myös joillakin muilla tähän liittyvillä osaamisalueillaan.

YTK pyrkii kehittämään edistyneitä ekonometrisiä mallinnus- ja herkkyysanalyysitekniikoita monilla politiikan aloilla, makrotalouden mallintamisessa, rahoitus- ja liiketoimintasyklien lyhyen aikavälin analyyseissä sekä yhdistelmäindikaattorien laadinnassa ja arvioinnissa.

Lisäksi YTK jatkaa rahoitusalan ekonometriikan ja tilastovälineiden soveltamista rahoituspalvelujen alalla (esimerkiksi maksuselvitystoiminnan ja pankkidirektiivien yhteydessä). YTK osallistuu jatkossakin useisiin eri toimiin tukemalla ennakko- ja jälkiarviointeja (myös vaikutusarviointeja), laatimalla täsmäindikaattoreita ja suorittamalla analyysejä.

YTK lisää tukeaan yhteisön kansainvälisen kauppapolitiikan kehittämiselle painottaen erityisesti kauppapolitiikan vaikutuksia kestävään kehitykseen ja kilpailukykyyn.

Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa tuetaan suorilla kvantitatiivisilla sosioekonomisilla analyyseillä — myös sääntelyn parantamista koskevan periaatteen kannalta — jotka voivat koskea useita eri politiikan osa-alueita, kuten makrotalouden vakautta ja kasvua, rahoituspalveluja, kilpailukyvyn eri osatekijöitä, elinikäistä oppimista ja Lissabonin strategian inhimillisiin voimavaroihin liittyviä ulottuvuuksia, maataloutta, ilmastonmuutosta sekä kestäviä energia- ja liikennejärjestelmiä. YTK tuottaa lisää tietoa vuorovaikutussuhteista koulutustarjonnan, osaamisyhteiskunnan tarpeiden, tietämyksen levittämisen ja koulutusmahdollisuuksien tasavertaisuuteen liittyvien tekijöiden välillä sekä siitä, miten koulutusresurssit voitaisiin hyödyntää tehokkaasti.

Kilpailukyky- ja ympäristötavoitteiden kannalta keskeisiä ovat ekotehokkaat teknologiat, joita jatkossakin määritellään ja arvioidaan Euroopan ympäristön pilaantumisen ehkäisy- ja valvontatoimistossa (EIPPCB) ja osana ympäristöteknologian toimintasuunnitelman toteutusta ja seurantaa. Tällaisten teknologioiden kehittämisen edellytyksiä tutkitaan edelleen, jotta voidaan selvittää niiden leviämisen esteet, arvioida niiden suorituskykytavoitteita ja käyttöä sekä analysoida käyttöönoton edistämistoimia.

Kilpailukykyä tuetaan lisäksi esimerkiksi

—	tukemalla eurooppalaisten standardien laadintaa ja ylläpitoa (esim. eurokoodit, euronormit, IEC, ISO-standardit ja eurooppalaiset vertailumateriaalit (ERM)),

—	kehittämällä standardeja ympäristön ja turvallisuuden seurantajärjestelmiä varten sekä INSPIREn (Infrastructure for Spatial Information in Europe) ja GMES:n (Global Monitoring for Environment and Security) tarjoaman tiedon saatavuuteen liittyen,

—	vahvistamalla eurooppalaista mittausinfrastruktuuria akkreditointi-/sertifiointiprosesseja tukevilla laboratorioiden vertailuilla.

YTK antaa myös tieteellistä ja teknistä tukeaan riskinarviointi- ja hallinnointimenettelyjen kehittämiselle eurooppalaisen päätöksenteon välineeksi.

3.1.2   Osio 1.2 Eurooppalainen tutkimusalue

YTK tukee eurooppalaista tutkimusaluetta suoraan lisäämällä sen tieteellistä verkottumista, edistämällä tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta, tarjoamalla tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia ja harjoittamalla tutkimusyhteistyötä. YTK osallistuu tarpeen mukaan eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin, yhteisiin teknologia-aloitteisiin (JTI) ja perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla toteutettaviin toimiin. Erityisesti pyritään saamaan mukaan kumppaneita uusista jäsenvaltioista ja ehdokasmaista.

YTK tarjoaa tukea näyttöön perustuvalle tutkimuspolitiikan laadinnalle sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla.

Tätä strategista tukea täydennetään tekemällä teknologia-arviointeja yksittäisten aihealueiden tutkimuspainotuksista.

Myös tieteen ja teknologian kehityksen ennakointimenetelmien vankentamista, kehittämistä ja levittämistä edistetään Euroopan tasolla.

3.1.3   Osio 1.3 Energia ja liikenne

YTK keskittyy energia-alan toimissaan sujuvaan siirtymiseen kohti vähemmän hiilipitoisia, uusiutuvia energialähteitä ja energiankantajia (vety mukaan luettuna), tehokkaampia energiajärjestelmiä sekä turvallisempaa ja varmempaa energiantarjontaa. YTK:n tavoitteena energia-alalla on

—	luoda kestävän energiantuotannon vertailujärjestelmä, joka vastaa yhteisön politiikan tarpeisiin tarjoamalla tiede- ja teknologia-asiantuntemusta teknologian innovaatioihin ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä (kaikki energialähteet ja energian loppukäytön tehokkuus),

—	toimia valikoitujen teknologioiden (eli puhtaampien fossiilisten polttoaineiden, biomassan, aurinkosähkön, polttokennojen ja vetyteknologioiden) esinormatiivisen suorituskykyverifioinnin ja -sertifioinnin vertailulaitoksena,

—	tarjota tietoa energian toimitusvarmuudesta Euroopassa ja uusiutuvien energiavarojen saatavuudesta. Lisäksi YTK helpottaa tosiasioihin perustuvaa keskustelua ja perusteltua päätöksentekoa Euroopan energiantarpeiden täyttämiseen sopivasta energialähteiden yhdistelmästä.

Toisaalta YTK tukee kestävän liikenteen kehitystä Euroopassa keskittymällä seuraaviin kysymyksiin:

—	ympäristö sekä päästörajoitusten ja niihin liittyvien, ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten tutkimus; mahdollisuudet vähentää päästöjä uuden teknologian avulla erilaisissa poliittisissa skenaarioissa,

—	teknis-taloudellinen ulottuvuus, johon liittyy ulkoisvaikutusten arviointia koskeva tutkimus, parempia polttoaineita ja moottoreita, vaihtoehtoisia ajoneuvokonsepteja sekä innovaatioiden vaikutuksia kilpailukykyyn ja talouskasvuun; samoin arvioidaan eri liikennepoliittisia vaihtoehtoja,

—	yhteiskunnallinen ulottuvuus, johon sisältyvät maankäytön suunnittelun, kaupunkisuunnittelun, terveysvaikutusten ja ympäristötietoisuuden lisäämisen tutkimus; lisäksi tutkitaan ilma-, maa- ja meriliikenteen turvallisuutta ja varmuutta.

Energia ja liikenne ovat ilmanlaatuun vaikuttavan pilaantumisen suurimpia lähteitä. YTK tukee EU:n ilman pilaantumisen ehkäisyyn liittyvää CAFE-strategiaa (Clean Air for Europe) kiinnittäen erityistä huomiota eri lähteistä peräisin olevien päästöjen karakterisointiin ja jakautumiseen. Tavoitteena on edistää päästöjen vähentämisstrategioiden kehittämistä. Vertailutestit sekä päästöjen mittausmenetelmät on määrä yhdenmukaistaa/standardoida.

3.1.4   Osio 1.4 Tietoyhteiskunta

YTK tukee tietoyhteiskunnan teknologiaan liittyvien ja kilpailukykyiseen eurooppalaiseen osaamisyhteiskuntaan tähtäävien toimien ja toteutusvälineiden määrittelyä laatimalla osaamisyhteiskuntaan liittyviä tulevaisuusanalyysejä ja strategioita. Huomion keskipisteessä ovat kasvu, solidaarisuus, osallistaminen ja kestävä kehitys. Lisäksi YTK tukee tietoyhteiskunnan teknologian kehitykseen tiiviisti yhteydessä olevien tai siitä merkittävästi hyötyvien yhteisön politiikkojen täytäntöönpanoa. Tämä kattaa sovellukset sähköisen kaupankäynnin, sähköisen terveydenhuollon, henkilökohtaisen turvallisuuden, kotiympäristön, verkko-opiskelun, sähköisten viranomaispalvelujen ja ympäristön aloilla sekä sen arvioimisen, millaisia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan teknologia tarjoaa pyrittäessä toteuttamaan EU:n kokonaisstrategiaa kasvun, osallistamisen ja elämänlaadun sekä luottamusta tukevan tieto- ja viestintäteknologian suhteen.

Tietoyhteiskunnan teknologioiden konvergenssin osalta YTK pyrkii arvioimaan konvergenssin vaikutuksia yhteiskuntaan kilpailukyvyn, yksityisyyden suojan, yhteiskunnan ”omaksi tuntemisen” (ownership) ja yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta. Konvergenssin mahdollistamiin sovelluksiin pyritään terveydenhuollossa (bioanturit, nanoteknologia ja kognitiotieteet), turvallisuusalalla (anturit, julkisten paikkojen turvallisuus, henkilökohtainen koskemattomuus) ja ympäristöalalla (seurantatekniikat ja kestävä ympäristönhoito).

3.1.5   Osio 1.5 Biotieteet ja bioteknologia

Biotieteet ja bioteknologia ovat tärkeitä monille politiikan aloille, joilla ne voivat merkittävästi edesauttaa yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Niiden tarjoamat mahdollisuudet tiedostetaankin laajalti terveydenhuollon alalla, maataloudessa, elintarviketuotannossa, ympäristöalalla ja muilla aloilla, joilla kehitetään nopeassa tahdissa sovelluksia. Vertailumateriaalien ja validoitujen menetelmien aikaansaaminen edellyttää, että saatavilla ja käytössä on monenlaisia kehittyneitä bioteknologisia välineitä. YTK kehittää edelleen tämän alan osaamistaan osana toimivaltaisten kansallisten organisaatioiden kanssa tekemäänsä yhteistyötä lainsäädännön ja sääntelyn tarpeita silmällä pitäen.

YTK tekee erityisesti valikoitujen bioteknologian ja biotieteiden sovellusten sosioekonomisia vaikutuksia koskevia selvityksiä, joilla voidaan tukea tulevaa lainsäädäntöä. Soveltamalla detektiotekniikoissaan kokonaisvaltaisesti nanobioteknologiaa, fysiikkaa, biologiaa ja kemiaa YTK auttaa kehittämään uusia strategioita ja teknologioita ympäristön ja terveyden seurantaan, (eko)toksisuustutkimuksiin, elintarvikkeiden ja rehun tuotantoketjun valvontaan ja turvallisuussovelluksiin.

Toimia toteutetaan muun muassa seuraavilla aloilla:

1)

Bioteknologia ja terveyteen liittyvät näkökohdat: — geneettisen testauksen laadunvarmistusvälineet, — genomipohjaisia diagnostiikkasovelluksia ja lääkekehitystä koskevat tutkimukset (esim. farmakogenomiikka), — kehittyneiden menetelmien luominen ja validointi eläinkokeiden parantamiseksi, vähentämiseksi ja korvaamiseksi bioteknologisten lääkkeiden kehityksessä sekä kemikaalien toksisuuden ennustamiseksi in vitro -soluviljelmillä, suurikapasiteettisten tekniikoiden avulla ja toksikogenomiikan keinoin, — uusien bioinformatiikan menetelmien määrittely ja arviointi omiikka-lähestymistapojen tueksi yhdistäen mukaan tietoa fysiologisista reaktioista, joita muokkaavat yksilökohtainen alttius ja elintapatekijät, — tarvittavan menetelmäkokonaisuuden luominen, jotta voidaan riittävällä tavalla arvioida riskimuuttujia ihmisen terveyteen kohdistuvien riskien arvioinneissa, — nanoteknologian, myös nanotoksikologian, ympäristö- ja terveysvaikutusten arviointi.

2)

Bioteknologia maataloudessa, elintarvikkeissa ja rehuissa: — tulevaisuutta luotaavat tutkimukset kehitteillä olevista bioteknologian sovelluksista elintarviketuotannossa (esim. terveysvaikutteiset elintarvikkeet, kloonatut tuotantoeläimet ja molekyyliviljelmät (ns. ”pharming”)), — muuntogeenisten organismien havaitseminen, tunnistaminen ja kvantifiointi (sisältää suurikapasiteettisten seulontamenetelmien validoinnin sekä laadunvarmistusvälineet seuraavien sukupolvien muuntogeenisiä organismeja varten), — tutkimukset muuntogeenisten kasvien ja tavanomaisten kasvien vuorovaikutussuhteista; tutkimukset muuntogeenisiin kasveihin liittyvistä taloudellisista näkökohdista.

3.2   Aihepiiri 2: Solidaarisuus ja luonnonvarojen vastuullinen hallinta

3.2.1   Osio 2.1 Maaseudun kehittäminen, maatalous ja kalatalous

YTK tukee tutkimuksensa avulla eurooppalaista maaseudun kehittämispolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa ja kalastuspolitiikkaa siten, että se ottaa huomioon kaikki kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta:

—

Tuotantonäkökohdat: tuetaan yhteisen maatalouspolitiikan toteutusta, valvontaa ja seurantaa (tilatukijärjestelmä, täydentävien ehtojen järjestelmä, maatilojen neuvontapalvelu), mukaan luettuina viljelylohkojen yhdennetyt hallinta- ja valvontajärjestelmät ja pysyvien kasvien rekisterit sekä kiinteistörekisterien toteutus markkinoiden ja investointien tukemiseksi (käyttäen paikannus-/navigointitekniikoita); kehitetään kasvusimulaatiomalleihin, pinta-alatekniikoihin, kaukokartoitukseen ja maatalousfenologian verkostoon perustuvia satoennusteita; tuetaan EU:n maatilavakuutusjärjestelmän toteutusta; tuetaan metodologian osalta EU:n uutta maatalouden tilastojärjestelmää (LUCAS mukaan luettuna).

—

Ympäristönäkökohdat: arvioidaan suotuisiin maanviljely- ja ympäristöolosuhteisiin liittyviä seikkoja ja tutkitaan maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutuksia maaperään ja vesiin, luonnon monimuotoisuuteen ja Euroopan maaekosysteemeihin; analysoidaan maatalouspolitiikan, maaseudun kehittämispolitiikan ja aluepolitiikan yhteyksiä ja vaikutuksia maankäytön muutoksiin Euroopassa kehittämällä indikaattoreita ja spatiaalisia malleja; kehitetään vähäisin tuotantopanoksin toimivan ja luonnonmukaisen maatalouden sekä viljavuuden edistämistoimenpiteitä; tuetaan kohdennettujen aluestrategioiden kehittämistä maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta varten; arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen sopeuttamistoimia silmällä pitäen; autetaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä erillisten energiakasviviljelmien sekä maatalousjätteen energian talteenoton avulla.

—

Tuottaja-/kuluttajanäkökohdat: strategiset politiikan analyysit esimerkiksi seuraavilla aloilla: yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vaikutukset maatalousjärjestelmien kestävyyteen; maatalouden kyky vastata kuluttajien vaatimuksiin: elintarvikkeiden karakterisointi ja valvonta, tuotantoketjujen sisällä toimivien laadunvarmistus- ja sertifiointijärjestelmien vaikutukset sekä maatalouden kyky noudattaa ympäristönormeja ja eläinten hyvinvoinnin normeja; keskeisiä eurooppalaisia maataloustuotteita koskevat ennusteet ja politiikan vaikutusten arvioinnit tuotannon, maailmanmarkkinoiden, hintojen, tulojen ja kuluttajien hyvinvoinnin näkökulmasta; kauppapolitiikan ja perushyödykkeiden maailmanmarkkinoiden muutosten vaikutukset; maatalouspolitiikka maaseudun kehittämisessä suhteessa muihin politiikkoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vaikutuksiin uusissa jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa sekä maaseudun kehittämispolitiikkojen vaikutusten analysointiin.

Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita tuetaan parantamalla tieteellisen tiedon laatua ja ajantasaisuutta sekä kehittämällä prosesseja eri hallinnointivaihtoehtojen taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia varten. Kalastuksen valvonnassa käytetään uutta tekniikkaa, kuten DNA-analyysiin perustuvaa kalojen alkuperän todentamista. Erityistä huomiota kiinnitetään tekniikoihin, jotka edistävät sidosryhmien osallistumista. Yhteisön kehittyvän meriliikennepolitiikan myötä laajennetaan kalastuksen tarpeisiin kehitettyjen palvelujen — joihin kuuluu esimerkiksi alusten seuranta kaukokartoituksen ja sähköisten ilmoitusten avulla — soveltuvuutta myös kauppalaivojen tunnistamiseen. Myös kasvavan vesiviljelyalan vaikutuksia arvioidaan myös ympäristölliseltä ja sosioekonomiselta kannalta.

3.2.2   Osio 2.2 Luonnonvarat

YTK osallistuu kokonaisvaltaisen lähestymistavan luomiseen muutoksen seurantaa ja luonnonvaroihin kohdistuvien vaikutusten ja paineiden analysointia varten. Tavoitteena on kehittää kattavia kestävän kehityksen malleja. Tämä osio täydentää osiota 2.1, ja tutkimus sovitetaan tarkasti yhteen EU:n seitsemän teemakohtaisen ympäristöstrategian kanssa. YTK kiinnittää huomiota ympäristötiedon yhteiskäyttöön ja edesauttaa GMES:n kehitystä osallistumalla aktiivisesti sen tutkimustoimintaan. Sovelluksissa noudatetaan INSPIRE-periaatteita.

Tutkimuksessa keskitytään seuraaviin yksittäisiin aiheisiin:

—

vesipolitiikan puitedirektiiviin ja meripolitiikkaan liittyvä vesivarojen hoito, jossa kiinnitetään huomiota Euroopan sisä- ja rannikkovesien ekologiseen laatuun, pilaavien aineiden kiertoon, kemiallisten ja biologisten epäpuhtauksien yhdenmukaisiin mittausmenetelmiin, dynaamiseen mallintamiseen sekä yleiseurooppalaisiin tietojärjestelmiin,

—

maaperänhoidon puitedirektiivissä luetellut maaperänsuojelualoitteet; tältä osin keskitytään parantamaan maaperää koskevan tiedon kulkua Euroopassa, määrittelemään yhteiset kriteerit ja menetelmät maaperäuhkien kannalta riskialttiiden alueiden rajaamista varten sekä kehittämään maaperän seurannan menetelmiä,

—

luonnonvarojen käytön elinkaarianalyysimenetelmät, joiden avulla voidaan seurata materiaaleja aina niiden käyttöönotosta kierrätykseen ja lopulliseen käytöstäpoistoon asti; luonnonvarojen ja materiaalien kestävä tuotanto ja kulutus sekä tuotteiden ympäristövaikutukset ja kestävyys erilaisissa teknologisissa ja poliittisissa skenaarioissa,

—

metsätalous; tällä alalla tullaan perustamaan yhteisön metsien seurantajärjestelmä, johon kootaan tietoa metsäpaloista, metsien ekologisesta tilasta ja metsävaroista; toimet kattavat muun muassa metsien biologisen monimuotoisuuden indikaattorit, metsäpalon jälkivaikutusten analysointivälineet, metsäpalojen, maaperätyyppien ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutussuhteet sekä jäsenvaltioissa käytettävissä olevan metsävaroja koskevan tiedon kokoamisen yhteen,

—	teknisen tuen jatkaminen INSPIREn kehittämiselle: osallistutaan EU:n yhteisen ympäristötietojärjestelmän luomiseen (tiiviissä yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen ja tilastokeskus ESTATin kanssa),

—	rakenne- ja koheesio-ohjelmien vaikutusten arviointi ja tuki yhteisön aluepolitiikkojen määrittelylle ja arvioinnille aluekohtaisten indikaattorien avulla alue- ja kaupunkitasolla.

3.2.3   Osio 2.3 Ympäristö ja terveys

Ympäristön ja terveyden välinen suhde on Euroopan tasolla uusi mielenkiinnon kohde. YTK tukee tätä kehittyvää politiikan alaa seuraavasti:

—

kehitetään ja validoidaan menetelmiä kulkeutumisreittien seurantaa ja altistumisen arviointia varten, kohteina ympäröivä ilma (ilmanlaatu), sisäilma (tuotteet, savu), juomavesi ja elintarvikkeet (mukaan luettuina elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit, elintarvikeketjun vierasaineet); varsinkin kemikaalien osalta on tarkoitus osallistua ihmisen kokonaisaltistumiseen liittyvien mallien kehittämiseen,

—	arvioidaan terveysvaikutuksia kokeiden, biomonitoroinnin, toksikogenomisten analyysien, tietokonelaskentatekniikoiden ja analyyttisten välineiden avulla,

—	hyödynnetään näiden kahden luetelmakohdan toimista saatavaa tietämystä siten, että voidaan edistää kokonaisvaltaisen ympäristö-/terveysjärjestelmän tulevaa kehittämistä EU:n toimintasuunnitelmassa kehitteillä olevien ympäristö- ja terveysalan poliittisten puitteiden mukaisesti.

3.2.4   Osio 2.4 Ilmastonmuutos

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on Kioton pöytäkirjan keskeinen tavoite. YTK:n asialistalla onkin tärkeällä sijalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksien (ja niiden vaikutusten lieventämiskeinojen) arviointi yhteisissä puitteissa. Tässä yhteydessä pyritään kasvihuonekaasupäästötietojen laadunarviointiin, verifiointiin ja analysointiin varsinkin erityisen haastavilla aloilla, kuten maa- ja metsätaloudessa. Vastaavasti tarkastellaan verifiointia kasvihuonekaasujen päästökauppaan liittyen.

Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava, ja YTK kerää ja arvioi jatkossakin tietoa ilmastovaikutuksista niiden kannalta herkillä Euroopan talouden aloilla. Tässä yhteydessä tarkastellaan maataloutta, metsätaloutta, vesivaroja ja luonnonuhkia. Ilmastonmuutokseen liittyvien uhkien arvioinnissa keskitytään tulvien, kuivuuksien, metsäpalojen, myrskyjen sekä ilmanlaadun ja rannikko- ja meriprosessien heikentymisen esiintymiseen Euroopassa.

Ilmastonmuutoksen merkeistä ja vaikutuksista eri puolilla maailmaa on saatava riittävästi tietoa. Maailmanlaajuisen seurannan tekniikoita kehitetäänkin edelleen, jotta voidaan arvioida ilmakehän, valtamerten ja maan biosfäärin muutoksia, jotka joko aiheuttavat ilmastonmuutosta tai ovat seurausta siitä. Tämä työ on osa EU:n panosta maailmanlaajuisiin havainnointijärjestelmiin, joista on virallisesti sovittu ilmastonmuutosta koskevassa YK:n puitesopimuksessa (osuus maailmanlaajuisen ilmastonhavainnointijärjestelmän kehittämisessä). Samoin tehdään työtä, jonka kohteena on päästökaupan verifiointi Kioton pöytäkirjan joustomekanismien (yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismin) yhteydessä ja vuoden 2012 jälkeisissä järjestelmissä. YTK on mukana TREES-ohjelman (Tropical Ecosystem Environment observations by Satellites) kolmannessa vaiheessa, jossa päivitetään aiemmat arviot maapallon metsäpeitteestä.

YTK tekee yhteistyötä Euroopan muiden mallinnuskeskusten kanssa laatiakseen erilaisia etu-haittaskenaarioita ja kustannus-hyötyanalyysejä. Erityisen tärkeää seitsemännen puiteohjelman kannalta on analysoida vaihtoehtoja Kioton pöytäkirjan jälkeistä vaihetta varten ja käynnistää keskustelu ilmastopolitiikan sisällyttämisestä muihin alakohtaisiin politiikkoihin.

3.3   Aihepiiri 3: Vapaus, turvallisuus ja oikeus

3.3.1   Osio 3.1 Sisäinen turvallisuus

YTK antaa tieteellistä ja teknologista tukea yhteisön politiikoille, jotka liittyvät vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamiseen sekä tullihallintoon, erityisesti tutkimustoimintansa avulla. Painopisteenä on tietoteknisen ja järjestelmäanalyyttisen osaamisen soveltaminen rikoksilta ja petoksilta, salakuljetukselta ja laittomalta maahantuonnilta suojautumisessa, kansalaisten ja kriittisten infrastruktuurien suojelussa terrorismilta sekä maahanmuuton hallinnassa ja rajavalvonnassa. Lisäksi tarjotaan teknistä tukea integroitua rajavalvontaa varten (esim. yhteentoimivuuskysymyksissä).

Toimilla tuetaan muun muassa

—	valmiuksia havaita ja valvoa yhteisön varoihin kohdistuvia petoksia ja varojen ohjautumista vääriin käsiin; tässä hyödynnetään automatisoitua tiedonkeruuta ja kehittyneitä analyysitekniikoita sovellettuina suuriin tietoaineistoihin,

—

avainalojen kriittisiin infrastruktuureihin liittyvien uhkien ja haavoittuvuuksien arviointia EU:n tasolla (esim. tietojärjestelmät, rahoitusjärjestelmät, teollisuuslaitokset, julkiset rakennukset, liikennejärjestelmät ja -infrastruktuurit, viestintäverkot, rahoitusalan tietoliikenneverkot, navigointijärjestelmät, sähkön, kaasun ja öljyn tuotanto- ja jakeluverkostot, elintarvikkeiden jakeluverkostot),

—	infrastruktuureihin kohdistuvista tahallisista teoista aiheutuvien tilanteiden ehkäisyä, niihin valmistautumista ja riskienhallintaa (teollisuuslaitoksiin kohdistuvat vahingonteot, räjäytykset, törmäykset, biologiset ja kemialliset aineet, elintarvikejärjestelmiin kohdistuvat iskut),

—	rajaturvallisuutta ja rajavalvontaa, joihin liittyen kehitetään biometristen antureiden standardeja ja testataan niitä, kehitetään seurantajärjestelmiä laittomien kuljetusten havaitsemiseksi sekä kehitetään muuttovirtojen seurantavälineitä,

—	tiedonkeruuta ilmateitse, meritse ja teillä tapahtuvista tavarankuljetuksista hyödyntäen erilaisia jäljitystekniikoita,

—	EU:n komentokeskusrakennetta (ARGUS) ja kriiseihin reagoinnin mekanismeja.

3.3.2   Osio 3.2 Katastrofit ja niihin reagoiminen

Luonnonkatastrofien sekä teknisten katastrofien ja onnettomuuksien osalta YTK luo parempia valmiuksia ymmärtää ja hallita haavoittuvuustekijöitä ja riskejä sekä kehittää ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmiä, seurantaa ja vaurioiden arviointia sekä ennaltaehkäisy- ja seurausten lieventämistoimenpiteitä. Erityisesti se pyrkii parantamaan yhteisön reagointivalmiuksia ja kriisinhallintaa nopean reagoinnin, seurannan ja vaurioiden arvioinnin osalta (esim. pelastuspalvelumekanismi ja yhteisvastuurahaston käyttö).

Suuronnettomuuksien riskejä tutkiva toimisto tukee turvallisuushallintoa seuraamalla onnettomuuksia ja vaaratilanteita, varsinkin Seveso II -laitoksissa, ja hyödyntämällä niistä saatuja kokemuksia vastaisen varalta.

Luonnonkatastrofien osalta YTK keskittyy kehittämään erilaisia mallintamiseen, kaukokartoitustekniikkaan ja mittausverkostoihin perustuvia ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmiä Euroopassa ilmeneviä tilanteita, kuten tulvia, kuivuuksia, öljypäästöjä, maanjäristyksiä, metsäpaloja, lumivyöryjä, maanvyörymiä ja myrskyjä varten. Riskejä, joihin liittyy useita eri uhkatekijöitä, tutkitaan Välimeren/Mustanmeren alueella ja Atlantin valtameren reunamilla. Luonnonkatastrofeja koskevaa raportointia ja analysointia jatketaan. Tämän osion toiminnassa tuetaan myös kriiseihin ja hätätilanteisiin liittyvien GMES-palvelujen kehitystä.

3.3.3   Osio 3.3 Elintarvikkeiden ja rehun turvallisuus ja laatu

Toimissa sovelletaan ”ruokapöydästä maatilalle” -periaatetta. YTK tarjoaa menetelmien validointia ja yhdenmukaistettuja menettelymalleja monenlaisia elintarvike- ja rehutyyppejä varten. Lisäksi se vahvistaa kykyään toimia elintarvike- ja rehukriiseissä syventämällä asiantuntemustaan elintarvikkeiden ja rehujen analysoinnissa ja laajentamalla osaamistaan tarvittaessa uusille aloille. Toimintaa harjoitetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kanssa.

Yksittäisiä toiminta-aloja ovat muun muassa

—	elintarvikkeiden ja rehujen valvonnassa käytettävien molekyylibiologisten ja yhdistelmätekniikoiden validointi esim. allergeenien, terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja luomuruoan alalla,

—	sellaiset elintarvikkeisiin ja terveyteen liittyvät osa-alueet, joille kaavaillaan lainsäädäntöä (esim. mikrobiologia, terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja luomuruoka, allergeenit, terveysväittämät pakkausmerkinnöissä),

—	nykylainsäädäntöä tukevat rehujen turvallisuuteen liittyvät osa-alueet (esim. rehujen lisäaineiden käyttöluvat),

—	elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvä mikrobiologia, mikro-organismien havaitsemiseen käytettävien biomolekulaaristen menetelmien validointi varsinkin patogeenien havaitsemiseksi elintarvikkeissa ja vedessä,

—	kiellettyjen aineiden, vierasaineiden, rehun lisäaineiden ja eläinproteiinien havaitsemiseen, merkintöjä koskevan direktiivin noudattamisen valvontaan ja alkuperän toteamiseen käytettävien analyysimenetelmien (esim. isotooppimenetelmät) validointi,

—	elektroniset jäljittämistekniikat koko rehu-/elintarvikeketjussa.

3.4   Aihepiiri 4: Eurooppa maailmanlaajuisena kumppanina

YTK tukee yhteisön päätöksentekoa ulkopolitiikan välineiden alalla (kehitysyhteistyö, kauppa sekä kriisinhallinnan ja rauhanomaisen konfliktineston välineet, kuten vakauteen ja humanitaariseen apuun liittyvät välineet).

3.4.1   Osio 4.1 Globaali turvallisuus

YTK lisää tukeaan tutkimuksensa avulla yhteisön jälleenrakennus- ja humanitaarisen avun ohjelmille hyödyntäen uutta teknologiaa (muun muassa avaruustekniikka, paikkatietoanalyysit, web-pohjainen tietoanalyysi, reaaliaikaiset tietojärjestelmät) ja palvellen useita eri toiminnan tasoja (varautumisesta nopeaan reagointiin ja kenttäoperaatioihin). Tavoitteena on edistää unohdettujen kriisien havaitsemista, potentiaalisten kriisien ennakointia, humanitaarisen avuntarpeen arviointia ja avun toteutusta, kokonaisvaltaisia kriisitoimenpiteitä sekä kriisin jälkeistä vahinkojen arviointia. Tukea annetaan kansainväliselle humanitaariselle avulle myös laajentamalla maailmanlaajuisen katastrofivaroitus- ja -toimenpidejärjestelmän (Global Disaster Alert and Response System) toimintoja siten, että ne kattavat laajemman valikoiman eri tyyppisiä humanitaarisia katastrofeja. Tässä yhteydessä toimitaan tiiviissä yhteistyössä YK:n elinten (erityisesti YK:n humanitaarisen avun toimiston) kanssa.

YTK perustaa maailmanlaajuisen paikkatietokannan ja on mukana kehittämässä palveluja (nopea kartoitus), joilla tuetaan kriisinhallintaa ja turvallisuutta. Lisäksi se kehittää järjestelmien yhteentoimivuutta ja standardeja, joilla tuetaan järjestelmien välistä tiedonvaihtoa (erityisesti tiedonvaihto neuvoston tilannekeskuksen ja EU:n satelliittikeskuksen kanssa). Tämä tapahtuu GMES:n tulevien pilottipalvelujen kehittämisen yhteydessä.

YTK antaa tieteellistä ja teknologista tukea, joka liittyy suunnitellun vakautusvälineen mukaisesti täytäntöönpantaviin toimenpiteisiin, tarkastelemalla rajaliikenteeseen liittyviä haasteita sekä pidemmän aikavälin maailmanlaajuiseen vakauteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. YTK tekee joukkotuhoaseiden ja kaksikäyttötuotteiden ja -tekniikoiden leviämisen estämiseen liittyvää työtä, jossa tarkastellaan muun muassa vientivalvontaa, rajavalvontaa, toimitusketjun kokonaisturvallisuutta ja maaprofilointia. Tätä varten kehitetään edelleen muun muassa vientivalvonnan luokittelujärjestelmiä, tiedustelutietoon perustuvia järjestelmiä, datan varastointitekniikkaa sekä monikielisiä web-pohjaisia tiedonlouhintavälineitä. Toimet on määrä kytkeä tiiviisti niihin YTK:n toimiin, jotka toteutetaan Euratom-erityisohjelmassa.

Toiminnan kannalta keskeisiä ovat kaukokartoituksen analyysitekniikat ja järjestelmät, joilla yhdistetään ja analysoidaan eri lähteistä (mm. maapallon havainnointijärjestelmistä ja avoimista tietolähteistä) saatua tietoa: näillä tuetaan yhteisön ulkopoliittisten, kuten Kimberleyn prosessiin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa sekä muun muassa puutavaran ja kaksikäyttötuotteiden laittoman kaupan seurantamekanismeja. Kaiken kaikkiaan toimilla tuetaan GMES-aloitteen maailmanlaajuista ulottuvuutta.

3.4.2   Osio 4.2 Kehitysyhteistyö

Alkuvaiheessa perustetaan erityinen kestävän kehityksen ja ympäristön seurantakeskus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin. Seurantakeskuksen ydintoimintoihin kuuluvalla tiedonkeruu- ja viestintäjärjestelmällä palvellaan kolmea osa-aluetta, jotka ovat ympäristödiagnostiikka ja maaprofiilit, skenaarioiden hahmottelu sekä eri politiikkojen vuorovaikutussuhteet. Trendianalyysejä tuetaan harjoittamalla luonnonvarojen ja ympäristömuuttujien (esim. maapeite, metsäpeite, metsäpalot, biologinen monimuotoisuus, rannikkoalueet, herkkyys ilmastonmuutokselle) pitkän aikavälin seurantaa. Kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteydessä GMES-aloitteeseen ja Afrikassa käynnissä olevaan ympäristön ja kestävän kehityksen seurantaohjelmaan.

Maailmanlaajuiseen satojenseurantaan liittyvää seurantakeskuksen toimintaa kehitetään elintarvikevarmuuden näkökulmasta ja yhteydessä yhteisön aloitteisiin, jotka koskevat köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä. Tutkimustyössä keskitytään uusiin tapoihin arvioida elintarvikkeiden tarjontaa ja kysyntää sekä elintarvikevarmuutta koskeviin tietojärjestelmiin ja haavoittuvuusarviointeihin.

Työn lopputuotteet ovat asiakaslähtöisiä, eli tässä nimenomaisessa tapauksessa ne on suunniteltu siten, että ne vastaavat kehitysmaiden tarpeita ja ovat kehitysmaiden sovellettavissa.

Yhteistyötä keskeisten toimijoiden (UNEP, FAO, EUMETSAT, WFP, ESA GMES-GMFS) kanssa vahvistetaan.

Eettiset näkökohdat

Erityisohjelman täytäntöönpanossa ja siihen perustuvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. Näitä ovat muun muassa EU:n perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet, kuten ihmisarvon ja ihmiselämän suojelu ja henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, sekä ympäristön ja eläinten suojelu yhteisön oikeuden ja kansainvälisten sopimusten, ohjeistojen ja toimintasääntöjen uusimpien versioiden mukaisesti. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Helsingin julistus, Oviedossa 4. huhtikuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä sekä sen lisäpöytäkirjat, YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, Unescon yleismaailmallinen julistus ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista, biologisia ja toksiiniaseita koskeva YK:n yleissopimus (BTWC), elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n asiaan liittyvät päätöslauselmat.

Lisäksi otetaan huomioon bioteknologian eettisiä näkökohtia käsitelleen eurooppalaisen neuvonantajaryhmän lausunnot (1991–1997) sekä luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot (1998–).

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon, että Euroopassa sovelletaan useita erilaisia lähestymistapoja, tutkimushankkeiden osallistujien on noudatettava tutkimuksen suoritusmaassa voimassa olevia lakeja, määräyksiä ja eettisiä sääntöjä. Kansallisia säännöksiä sovelletaan kaikissa tapauksissa, eikä yhteisö rahoita missään jäsenvaltiossa tai muussa maassa sellaista tutkimusta, joka on kielletty kyseisessä jäsenvaltiossa tai maassa.

Tutkimushankkeiden toteuttajien on tarvittaessa pyydettävä asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä toimikunnilta hyväksyntä ennen TTK-toimien aloittamista. Lisäksi komissio tekee poikkeuksetta eettisen arvioinnin ehdotuksista, jotka koskevat eettisesti arkaluonteisia kysymyksiä tai joissa ei ole otettu riittävästi huomioon eettisiä näkökohtia. Erityistapauksissa eettinen arviointi voidaan tehdä myös hankkeen toteutuksen aikana.

EY:n perustamissopimuksen liitteenä olevassa eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevassa pöytäkirjassa edellytetään, että yhteisön on laatiessaan ja pannessaan täytäntöön muun muassa tutkimusta koskevaa politiikkaa otettava täysimääräisesti huomioon eläinten hyvinvoinnin asettamat vaatimukset. Kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 24 päivänä marraskuuta 1986 annetussa neuvoston direktiivissä 86/609/ETY (10) puolestaan edellytetään, että kaikki kokeet on suunniteltava siten, että vältetään aiheuttamasta koe-eläimille kärsimystä sekä tarpeetonta kipua tai tuskaa. Lisäksi direktiivin mukaan vaihtoehtoisista kokeista on valittava ne, joissa tarvitaan vähiten eläimiä ja joissa käytetään eläimiä, joilla on mahdollisimman alhainen neurofysiologinen herkkyystaso. Niin ikään on käytettävä kokeita, jotka aiheuttavat vähiten kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Eläinten geeniperimän muuttaminen ja eläinten kloonaaminen voivat tulla kysymykseen ainoastaan, jos tavoitteet ovat eettisesti oikeutettuja ja olosuhteet ovat sellaiset, että taataan eläinten hyvinvointi ja noudatetaan biologisen monimuotoisuuden periaatteita.

Komissio seuraa ohjelman täytäntöönpanon aikana säännöllisesti tieteen edistymistä sekä kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä niissä tapahtuvan kehityksen huomioon ottamiseksi.