(i)

11 päivänä syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen vaikutus

Varustamo pyysi ennen rakentamisen aloittamista 1 päivänä lokakuuta 2001 Cantieri Navali Termolia keskeyttämään sopimuksen täytäntöönpanon 30 päivään syyskuuta 2003 perumisen sijasta. Varustamo perui sopimuksen keskeyttämispyynnön lopulta 29 päivänä syyskuuta 2003.

(ii)

Tarve mukauttaa alusta muuttuneiden teknisten ja kaupallisten vaatimusten mukaiseksi

Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi varustamo pyysi keskeyttämistä peruessaan, että aluksen rakennussuunnitelmaa muutettaisiin eli sopimukseen alun perin sisältyneistä ominaisuuksista poikettaisiin uusien teknisten ja kaupallisten vaatimusten huomioon ottamiseksi. Muutokset koskivat säiliöiden mittoja ja määrää sekä aluksen kokonaispituutta ja -leveyttä, joiden muutetut luonnokset toimitettiin hyväksyttäviksi Italian varmennuselimelle R.I.NA.:lle. Muutokset vahvistettiin virallisesti 10 päivänä joulukuuta 2003 lisäyksellä, joka liitettiin alkuperäiseen laivanrakennussopimukseen.

(iii)

Luonnononnettomuudet

Molisen alueella koettiin 31 päivänä lokakuuta 2002 maanjäristys, jolla oli vaikutusta telakkaan, henkilöstöön ja tavarantoimittajiin. Tämän jälkeen alueella koettiin 23–25 päivänä tammikuuta 2003 tulva, jolla samoin oli vaikutusta telakkaan, henkilöstöön ja tavarantoimittajiin. Nämä katastrofit aiheuttivat telakalle vahinkoa sekä suoraan, kun työntekijät eivät päässeet töihin, että välillisesti, kun C.180-aluksen alihankkijoina toimineet paikalliset yritykset irtisanoivat sopimuksia yksipuolisesti tavarantoimittajiensa tuotantoinfrastruktuurin vaurioiden vuoksi. Italian viranomaisten mukaan tämä tilanne haittasi erityisesti aluksen rakentamisen toimeenpanovaihetta edeltävää valmistelevaa teknistä työtä.

Italian viranomaiset toteavat, että vaikka luonnononnettomuudet sattuivat laivanrakennussopimuksen keskeytyksen aikana, ne mullistivat telakan tuotantoaikataulun. Viranomaiset muistuttavat, että tapahtumien vuoksi julistettiin hätätila pääministerin asetuksella (decreto del presidente del Consiglio) 1 päivään helmikuuta 2004 asti.

Italian viranomaiset korostavat, että tuki oli kiireellinen telakan taloudellisten ja tuotannollisten voimavarojen rajallisuuden vuoksi (4), sillä aluksen sopimushinta oli vahvistettu olettaen, että hankkeelle myönnetään lakisääteisiä tukia. Lisäksi viranomaiset toteavat, että jos aluksen (joka oli 16 päivänä joulukuuta 200325,65-prosenttisesti valmis) luovuttamisen määräaikaa ei jatketa eivätkä aluksen rakennustyöt tämän vuoksi saa tukea, aluksen rakentamista ei voida saattaa päätökseen aiheuttamatta telakalle huomattavaa taloudellista vahinkoa, minkä seurauksena sekä telakan että sen alihankkijoiden henkilöstö menettäisi työpaikkoja. Viranomaisten mukaan Marnavi-varustamo ja telakka olivat päättäneet peruuttaa toisen sopimuksen C.173-nimisen aluksen rakentamisesta, joka oli vaikeuksissa kyseisten tapahtumisen vuoksi, ja siirtää jo valmiit osat C.180-alukseen.

Taulukko 1

Yhteenveto C.180-aluksen luovuttamiseen liittyvistä viiveistä

(i)

11 päivänä syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen vaikutus

Italian viranomaiset toistivat, että kyseessä olivat poikkeukselliset, merkittävät ja telakasta riippumattomat olosuhteet ja olivat komissiosta poiketen sitä mieltä, että ne aiheuttivat telakan työsuunnitelmalle odottamattomia, vakavia ja perusteltavissa olevia ongelmia.

Viranomaiset puolustivat analyysiään sillä, että komission arvio perustui syksyllä 2003 eli kaksi vuotta tapahtumien jälkeen laadittuun raporttiin (5), kun taas heidän mukaansa tapahtumat vaikuttivat kaupallisiin strategioihin, jotka taloudellisten toimijoiden oli määriteltävä tapahtumahetkellä eli syyskuussa 2001 tai sitä seuraavien kuukausien aikana.

Italian viranomaisten ja myöhemmin Clarkson-raportin (6) mukaan tapahtumat vaikuttivat tavaroiden merikuljetusten alaan kokonaisuudessaan eivätkä vain tietyn tyyppisiin aluksiin eli risteilyaluksiin. Viranomaiset toimittivat näkemyksensä tueksi uusia tietoja, jotka osoittivat tapahtumien vaikuttaneen laivanrakennusalaan. Kyseessä oli jäljennös Marnavi-varustamon ja Houstonissa Yhdysvalloissa toimivan Novamar-yrityksen välisestä rahtaussopimuksesta, joka koski kahden varustamon Cantieri Navali Termolilta tilaaman kemikaalisäiliöaluksen (7) rahtaamista sekä jäljennös asiakirjasta, jossa Novamar peruuttaa sopimuksen 11 päivän syyskuuta 2001 johdosta. Viranomaiset vahvistavat näin, että kyseisillä traagisilla tapahtumilla oli vaikutusta kyseiseen alukseen eikä vaikutus rajoittunut komission esittämällä tavalla vain risteilyaluksiin. Näin Italian viranomaiset toistavat näkemyksensä, että edellä mainituilla tapahtumilla on laivanrakennusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kolmannessa virkkeessä tarkoitettuja vaikutuksia.

(ii)

Tarve mukauttaa alusta muuttuneiden teknisten ja kaupallisten vaatimusten mukaiseksi

Italian viranomaiset ovat toimittaneet tietoja C.180-alukseen tehdyistä muutoksista.

Erityisesti viranomaiset selittivät, että varustamo ja telakka olivat tehneet sopimukset kahden kemikaalisäiliöaluksen, C.173- ja C.180-aluksen rakentamisesta. Sopimusten mukaan alusten luovutuspäivät olivat alun perin 31 päivä maaliskuuta 2002 ja 30 päivä kesäkuuta 2003, mutta niitä lykättiin 31 päivään maaliskuuta 2003 ja 31 päivään joulukuuta 2003. Viranomaiset selittivät myös, että 11 päivän syyskuuta 2001 tapahtumat ja kaksi jäljempänä käsiteltävää luonnononnettomuutta vaikuttivat työsuunnitelmaan siten, että vain toinen aluksista oli mahdollista luovuttaa 31 päivänä joulukuuta 2003.

Tämän vuoksi varustamo päätti marraskuussa 2002 lopettaa toisen aluksen rakentamisen ja keskittyä toisen valmiiksi saamiseen. Käytännössä C.173-alus piti nimetä uudelleen C.180:ksi — joka oli suurempi varustamon tilaamista aluksista — ja pyytää tämän jälkeen huomattavia muutoksia C.180-aluksen (8)  (9)  (10) rakenteeseen sekä lopulta peruuttaa C.173-alusta koskeva sopimus. Kemikaalisäiliöalus C.180 (entinen C.173) oli tämän seurauksena kooltaan, nopeudeltaan, vetoisuudeltaan ja sopimushinnaltaan alkuperäistä C.173-alusta suurempi, mutta kokonaisuudessaan sen ominaisuudet alittivat C.180-alusta koskevassa alkuperäisessä sopimuksessa ilmoitetut.

Italian viranomaiset toteavat kuitenkin, että edellä mainitut muutokset vaikuttivat ainoastaan välillisesti aluksen rakentamisen myöhästymiseen ja että myöhästyminen johtui varsinaisesti luonnononnettomuuksista, joiden seurauksena C.180-aluksen (entinen C.173) muutosten suunnitteluun kiinnitetty konsulttiyritys irtisanoi sopimuksensa.

(iii)

Luonnononnettomuudet (maanjäristys 31 päivänä lokakuuta 2002 ja tulva 23–25 päivänä tammikuuta 2003)

Italian viranomaiset korostavat telakkapaikkakunnalla sattuneiden luonnononnettomuuksien laajuutta ja vaikutuksia.

Viranomaiset muistuttavat, että koska luonnononnettomuuksista kärsinyt alue oli laaja ja luonnononnettomuudet aiheuttivat suuren riskin julkisen sektorin toimivuudelle ja väestön hyvinvoinnille, alueelle julistettiin 31 päivänä lokakuuta 2002 annetulla pääministerin asetuksella (decreto del presidente del Consiglio) 30 päivään kesäkuuta 2003 asti hätätila, jota jatkettiin 31 päivänä tammikuuta 2003 annetulla asetuksella 1 päivään helmikuuta 2004. Viranomaiset muistuttavat komissiota myös siitä, että näiden tapahtumien jälkeen komissio hyväksyi aluetukikartan hyväksymisen (11) yhteydessä karttojen voimassaolon jatkamisen Molisen ja Termolin alueita koetelleiden luonnononnettomuuksien vuoksi. Telakka sijaitsee juuri kyseisellä alueella.

Italian viranomaiset lähettivät telakkaa koskevia tietoja, jotka osoittivat, että telakan työaikataulu oli luonnononnettomuuksien jälkeen marraskuusta 2002 helmikuuhun 2003 myöhässä alkuperäisen viiveen vuoksi. Lisäksi useat tärkeitä materiaaleja ja palveluja (12) telakalle C.180-alusta (13) (entistä C.173-alusta) varten toimittavat urakoitsijat olivat irtisanoneet sopimuksensa.

(iv)

C.180-alukseen (entinen C.173) liittyvien töiden keskeyttäminen

Italian viranomaiset ilmoittivat komissiolle heinäkuussa 2005 vastauksena menettelyn aloittamiseen, että alus oli miltei 66-prosenttisesti valmiina, mutta telakka oli keskeyttänyt rakentamisen ja alus oli laskettu vesille elokuussa 2004 ennen kuin komissio oli hyväksynyt luovutuksen määräajan pidentämisen. Tämän vuoksi viranomaiset vahvistavat varustamon ja telakan pyynnön mukaisesti, että 10 kuukauden lisäajan olisi alettava sen myöntämistä koskevan komission päätöksen tekopäivästä.

(i)

11 päivänä syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen vaikutus

Komissio myöntää, että tapahtumat olivat ennakoimattomia ja telakasta riippumattomia. Komission aiempien päätösten mukaan nämä perustelut eivät kuitenkaan sovellu tähän tapaukseen. Komission päätöksiin soveltaman käytännön mukaisesti (15) talouskasvun hidastumista ja markkinatilanteen heikentymistä tietyn alustyypin osalta ei voida katsoa laivanrakennusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi poikkeukselliseksi tapahtumaksi. Komissio muistuttaa, että perustelu hyväksyttiin ainoastaan risteilyalusten osalta, sillä tämänkaltaisilla tapahtumilla on niihin välitön vaikutus. Muihin aluksiin kohdistuva vaikutus on välillinen ja yleisempi.

Komissio muistuttaa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että Clarkson Research –tutkimusinstituutin marraskuussa 2003 laatimassa raportissa (16) todetaan 11 päivänä syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen pahentaneen selvästi jo ennestään hidastuneen maailmankaupan vaikeuksia. Lisäksi Clarkson Researchin raportissa todetaan, että C.180-aluksen kaltaisiin kantavuudeltaan alle 20 000 tonnin kemikaalisäiliöaluksiin tehtiin vuosina 1998–2000 vain niukasti investointeja, ja vaikka niiden havaittiin lisääntyneen vuoden 2001 alussa, vuoden viimeisen neljänneksen aikana ne vähenivät jälleen kuten muutkin alan investoinnit. Vuoden 2002 alusta tilaukset lisääntyivät selvästi ja tämän jälkeen niiden taso on pysynyt suurin piirtein samana.

Italian viranomaisten mukaan komission arvio tapahtumien vaikutuksesta on kyseenalainen, koska se perustuu jälkikäteen tehtyyn raporttiin. Komissio puolestaan toteaa, että arvio perustuu Italian viranomaisten itsensä esittämään raporttiin, sillä Italian viranomaiset perustavat menettelyssä omankin arvionsa vuoden 2003 lopussa tehtyihin raportteihin eikä komission havainnon mukaan yksikään Italian viranomaisten mainitsemista myöhemmin laadituista raporteista ole ristiriidassa komission asiasta tekemän arvion kanssa.

Komissio muistuttaa, että mainittujen perustelujen arviointi vastaa muita samankaltaisia Italian ilmoittamia päätöksiä, jotka koskevat kemikaalisäiliöalusten ja nestekaasujen kuljettamiseen tarkoitettujen alusten luovuttamiselle asetetun kolmen vuoden määräajan jatkamista.

(ii)

Tarve mukauttaa alusta muuttuneiden teknisten ja kaupallisten vaatimusten mukaiseksi

Tekniset muutokset tehtiin varustamon pyynnöstä, jotta pystyttäisiin vastaamaan uusiin teknisiin ja kaupallisiin vaatimuksiin. Lisäksi alkuperäiseen laivanrakennussopimukseen 10 päivänä joulukuuta 2003 tehdyn lisäyksen mukaan telakka aikoi pyytää varustamolta C.180-aluksen luovutusajan lykkäämistä, jolloin se olisi ottanut kantaakseen varustamolle mahdollisesti myönnettävään poikkeukseen/valtiontukeen liittyvät kulut ja riskit.

Komissio katsoo, että koska varustamo voi aina pyytää laivanrakennussopimuksen muuttamista, tällaiset muutokset ovat alalla varsin yleisiä. Tämän kaltaiset tapahtumat ovat osa telakan kaupallista toimintaa. Perusteluja ei siis voi hyväksyä.

Komissio myös toteaa Italian viranomaisten selvittäneen tämän tutkintamenettelyn yhteydessä, että yhdysvaltalainen rahtausyritys Novamar oli jo ilmoittanut sekä C.173-alusta että C.180-alusta koskevista muutoksista varustamolle helmikuussa 2001 lähettämässään kirjeessä ja että niistä oli sovittu telakan ja varustamon kesken ennen sopimuksen keskeyttämistä vuonna 2001. Lisäksi — kuten Italian viranomaiset muistuttivat — alkuperäisten suunnitelmien mukaan C.173-alus piti rakentaa jo paljon aiemmin eri telakalla, joka joutui kriisiin 1990-luvulla. Näin ollen alus kuului sellaiseen alusluokkaan, joka jäi uuden, mitoiltaan ja kapasiteetiltaan suurempien alusten sukupolven varjoon.

Vaikuttaa siis selvältä, etteivät muutokset olleet poikkeuksellisia eivätkä ennakoimattomissa. Komissio on edelleen sitä mieltä, ettei Italian perusteluja voida hyväksyä.

(iii)

Telakan sijaintialueella Molisessa tapahtuneet luonnononnettomuudet

Maanjäristykset, tulvat ja muut force majeure -syyt ovat yleensä hyväksyttäviä perusteluja. Samoin komissio myöntää, että kyseiset tapahtumat vaikeuttivat toimintaa Molisen alueella ja mahdollisesti telakallakin, kuten pääministerin julistama hätätila osoittaa.

Aluksen luovuttamiselle asetetun kolmen vuoden määräajan pidentäminen muodostaa laivanrakennusasetuksen mukaan kuitenkin poikkeuksen sopimuskohtaisten toimintatukien myöntämisen tavanomaisiin säännöksiin, jotka puolestaan muodostavat poikkeuksen yhteisön valtiontukisääntöihin. Näin ollen periaate, jonka mukaan poikkeuksia koskevia sääntöjä on tulkittava tiukasti, edellyttää suoran syy-yhteyden osoittamista viiveen aiheuttajana pidettyjen olosuhteiden ja alusta rakennettaessa aiheutuneen varsinaisen myöhästymisen välillä. Komissiolle toimitetut tiedot, myös Italian viranomaisten muodollisen menettelyn alkamisen jälkeen toimittamat, ovat varsin epämääräisiä. Niissä viitataan yleisesti luonnononnettomuuksien seuraamuksiin eikä osoiteta määrällisesti tapahtumien vaikutusta telakan työsuunnitelmaan tai aluksen rakentamiseen.

Komissio toteaa, ettei sille ole suorista pyynnöistä ja vastausajan huomattavista jatkamisista huolimatta toimitettu yksityiskohtaisia tietoja luonnononnettomuuksien vaikutuksista telakan yleiseen työsuunnitelmaan eikä osoitettu niiden suoraa syy-yhteyttä C.180-aluksen (entinen C.173) työsuunnitelmaan. Sen sijaan Italian viranomaiset ovat toimittaneet jäljennöksiä kirjeistä, joissa tietyt telakalle materiaaleja ja palveluja toimittavat yritykset sanovat sopimuksensa irti. Viranomaiset eivät ole myöskään osoittaneet yksityiskohtaisesti asiakirjoin syy-yhteyttä tai määrittäneet tarkasti sen työsuunnitelmaan tai C.180-aluksen (entinen C.173) rakentamiseen aiheuttamaa viivettä perusteluksi pyynnölle pidentää aluksen luovuttamisen määräaikaa 10 kuukaudella.

(iv)

C.180-alukseen (entinen C.173) liittyvien töiden keskeyttäminen

Komissio toteaa myös, että Italian viranomaisten mukaan C.180-alus (entinen C.173) oli 66-prosenttisesti valmis, mutta työt keskeytettiin välillä ja alus laskettiin vesille elokuussa 2004. Heidän mukaansa määräajan pidentäminen 10 kuukaudella pitäisi katsoa alkaneeksi päätöksestä, jolla komissio hyväksyy määräajan pyydetyn pidentämisen.

Italian viranomaisten esittämää pyyntöä, joka koski määräajan 10 kuukauden pidentämisen alkamista komission päätöksen tekopäivästä, ei voida pitää laivanrakennusasetuksen mukaisena, sillä se aiheuttaisi lisää perusteettomia viiveitä myöhemmin. On muistettava, että telakka teki päätöksen aluksen rakentamisen keskeyttämisestä omalla vastuullaan, mikä aiheutti ylimääräisen viiveen, jota ei voi perustella laivanrakennusasetuksen nojalla.

Komissio toteaa myös, että ilmoituksen mukaan C.180-alus (entinen C.173) piti luovuttaa 31 päivänä lokakuuta 2004. Italian viranomaiset esittivät kuitenkin pyynnön, että määräajan pidentäminen 10 kuukaudella tulisi voimaan vasta komission asiasta tekemän päätöksen yhteydessä. Kun vielä otetaan huomioon, että telakka laski C.180-aluksen (entinen C.173) vesille keskeneräisenä, on ilmeistä, ettei telakka olisi pystynyt luovuttamaan alusta alun perin pyydetyn 10 kuukauden jatkoajan jälkeen.

Italian viranomaisten pyyntö on näin ollen hylättävä, koska aluksen rakentaminen keskeytettiin vuonna 2004 perusteettomasti.