21.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 366/40

(1)

Alankomaiden viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle 26 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 11 päivänä helmikuuta 2004, aikomuksestaan myöntää valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (2), jäljempänä ’suuntaviivat’, mukaista rakenneuudistustukea KG Holding NV:lle, jäljempänä ’Kliq Holding’ tai ’KH’. Tämän ilmoituksen jälkeen komissio pyysi Alankomaita huhtikuussa, elokuussa ja marraskuussa 2004 toimittamaan tietoja asiasta. Alankomaiden viranomaiset pyysivät joulukuussa 2004 pidennystä vastaamisen määräaikaan ja ilmoittivat samalla, että yritys ei vieläkään menesty hyvin ja että toinen yritys olisi mahdollisesti kiinnostunut sen ostamisesta.

(2)

Komissio on ilmoittanut 5 päivänä elokuuta 2005 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tämän tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (3) Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä toimenpiteestä.

(4)

Alankomaiden viranomaiset pyysivät 7 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä pidennystä komission päätöstä menettelyn aloittamista koskevien huomautustensa toimittamisen määräaikaan. Komissio hyväksyi tämän pyynnön 15 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä.

(5)

Alankomaat toimitti huomatuksensa ja antoi tietoja 29 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 30 päivänä syyskuuta 2005, 13 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 18 päivänä tammikuuta 2006, sekä 17 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 23 päivänä helmikuuta 2006.

(6)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(7)

KH perustettiin vuonna 2002, kun Alankomaiden sosiaali- ja työministeriön ammatillisista uudelleensijoittumispalveluista muodostettiin yksityisoikeuden sääntöjen mukaisesti perustettu yhtiö (4). KH:n henkilöstön määrä väheni vuoden 2003 loppua kohti huomattavasti kasvavien tappioiden seurauksena, joiden katsottiin johtuvan muun muassa epäsuotuisista markkinaolosuhteista ja heikosta johtamisesta.

(8)

Alankomaat ilmoitti marraskuussa 2003 aikomuksestaan myöntää yritykselle suuntaviivojen mukaisesti 45 miljoonan euron laina pelastamistuen muodossa, jotta yritys saataisiin pysymään toiminnassa sen laatiessa laajaa rakenneuudistussuunnitelmaa. Komissio hyväksyi joulukuussa 2003 KH:n pelastamistuen (5) odotettaessa kuuden kuukauden kuluessa ilmoitusta perusteellisesta rakenneuudistussuunnitelmasta.

(9)

KH on holdingyhtiö, jonka päätoimintaa on ammatillisten uudelleensijoittumispalvelujen tarjoaminen Alankomaiden markkinoilla. KH oli aikaisemmin osa Alankomaiden valtionhallintoa, ja sillä oli noin 3 000 työntekijää. Se yksityistettiin 1 päivänä tammikuuta 2002 osakeyhtiöksi, ja sen osakekannan omistaa kokonaisuudessaan Alankomaiden valtio. Nykyisin KH:n palveluksessa on noin 700 työntekijää.

(10)

Uudelleensijoittumispalveluja tarjosi holdingyhtiön tytäryritys Kliq Reïntegratie, jäljempänä ’Oud Kliq’ tai ’OK’, jolla oli 1 450 työntekijää. Lisäksi holdingyhtiöllä oli toinen suuri tytäryritys, Kliq Employability, jäljempänä ’KE’, jonka palveluksessa oli 200 työntekijää. KH:lla oli myös osakkuuksia kuudessa pienikokoisessa tytäryrityksessä ja yhteisyrityksessä, joiden palveluksessa oli kussakin 4—20 työntekijää. Kyseessä olivat Kliq Experts, Brug- en Instroomprojecten, Flexpay BV, Simnet BV, Kliq Match BV ja Kliq Business School.

(11)

Kahden suurimman tytäryrityksen pääliiketoimintaa olivat ammatilliset uudelleensijoittumis- ja työllistämispalvelut. Palveluja tarjottiin henkilöille, joilla on vaikeuksia työpaikan löytämisessä, kuten vammaisille, sekä myös yrityksille, joiden on vaikea löytää sopivia henkilöjä tiettyihin tehtäviin.

(12)

Tässä tapauksessa tärkeimmät markkinat olivat ammatillisten uudelleensijoittumispalvelujen markkinat. Sekä viranomaiset että yksityiset yritykset käyttävät ammatillisia uudelleensijoittumispalveluja tarjoavia yrityksiä alihankkijoinaan. KH:n tärkeimmät markkinat olivat kuitenkin pääasiassa julkisella sektorilla. Paikallisviranomaiset ja UWV (Uitvoeringsinstituut Werknemersverzekeringen) käyttävät KH:n kaltaisia yrityksiä alihankkijoinaan. KH:n osuus UWV-markkinoilla oli 16 prosenttia, kun taas muiden merkittävien taloudellisten toimijoiden osuudet olivat seuraavat: Alexander Calderin 12 prosenttia, Argonautin 10 prosenttia ja Randstadin 9 prosenttia. KH:n toiseksi tärkeimmät markkinat olivat kuntien teettämät alihankinnat, joista KH:n markkinaosuus oli noin 38 prosenttia. Muut tärkeät toimijat näillä markkinoilla ovat Alexander Calder 25 prosentin osuudella ja TMP 25 prosentin osuudella.

(13)

Rakenneuudistussuunnitelmaa toteutettaessa KH:n oli tarkoitus purkaa suurin ja tappiollisin tytäryhtiönsä OK:n, myydä tai lakkauttaa kaikki muiden tytäryhtiöiden omistamat yritykset ja perustaa uusi tytäryhtiö nimeltä Kliq BV, jäljempänä ’Nieuw Kliq’ tai ’NK’, joka keskittyy pääasiassa KH:n ydintoimintojen jatkamiseen eli ammatillisiin uudelleensijoittumispalveluihin. (6) Rakenneuudistussuunnitelman mukaan NK:n pyrkimyksenä oli palauttaa KH:n elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä.

(14)

Rakenneuudistussuunnitelman keskeiset piirteet olivat seuraavat:

(15)

Seuraavassa kaaviossa esitetään rakenneuudistussuunnitelman mukainen KH:n rakenne ja sen omistussuhteet:

(16)

KH ja OK vaativat selvitystilaan asettamista vakavien vaikeuksien vuoksi. Rotterdamin ja Utrechtin tuomioistuimet määräsivät ne selvitystilaan 20 päivänä tammikuuta 2005. KH:n ja OK:n selvitysmiehet pyysivät 7 päivänä helmikuuta 2005 edellä mainittuja tuomioistuimia muuttamaan selvitystilan konkurssitilaksi. Tuomioistuimet asettivat KH:n ja OK:n konkurssiin 8 päivänä helmikuuta 2005.

(17)

NK teki vuoden 2003 lopun ja vuoden 2004 lopun välisenä aikana noin 12 miljoonaa euroa tappiota 5,75 miljoonan osakepääomalla, jonka KH oli siirtänyt NK:lle sitä perustettaessa. Lisäksi NK:n tulevaisuus oli erittäin epävarma, koska yritys ei ollut saavuttanut rakenneuudistussuunnitelman tavoitteita ja koska se oli joutunut huonoon markkinatilanteeseen sen seurauksena, että markkinat supistuivat lainsäädännön muuttamisen vuoksi. Kunnilta nimittäin poistettiin velvollisuus käyttää osa budjetistaan ammatillisiin uudelleensijoittumispalveluihin.

(18)

Komissio katsoi elokuussa 2005 tekemässään päätöksessä menettelyn aloittamisesta, että rakenneuudistustuki, jonka Alankomaat aikoi myöntää Kliq Holdingille muuntamalla 45 miljoonan euron pelastamislainan ja sille kertyneen koron osakepääomaksi, ei täytä valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa esitettyjä vaatimuksia. Lisäksi komissio epäili sitä, että tukea ei tosiasiallisesti rajoiteta mahdollisimman pieneksi ja erityisesti sitä, että tuensaajat eivät käytä omia varojaan merkittävästi. Siksi komissio epäili, että tämä rakenneuudistustuki ei sovellu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(19)

Alankomaiden viranomaiset ottivat syyskuussa 2005 päivätyllä kirjeellä kantaa komission päätökseen menettelyn aloittamisesta. Kirjeessä esitettiin lisätietoja seuraavista asioista: 1) KH:n ja OK:n konkurssimenettelyn vaiheet, 2) NK:n taloudelliset tulokset ja kannattavuus ja 3) NK:n ja Alankomaiden valtion välisen oikeudenkäynnin vaiheet. Oikeudenkäynti koski erityisesti sitä, että KH:n ja OK:n konkurssien seurauksena NK vaati toimivaltaisessa alankomaalaisessa tuomioistuimessa, että valtio velvoitettaisiin muuntamaan osakepääomaksi 9,25 miljoonan euron pelastamislaina, jonka KH oli myöntänyt NK:lle komission hyväksyttyä pelastamistuen. Tämäntyyppisen tuen on suuntaviivojen mukaisesti oltava maksuvalmiustukea ja luonteeltaan väliaikaista, ja se voidaan katsoa pysyväksi vasta komission hyväksyttyä rakenneuudistustuen. Silti Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat kesällä 2005 komissiolle, että toimivaltainen alankomaalainen tuomioistuin oli päättänyt, että niiden on muunnettava laina osakepääomaksi.

(20)

Alankomaat myös ilmoitti tammikuussa 2006 päivätyllä kirjeellä komissiolle NK:n 14 päivänä joulukuuta 2005 tapahtuneesta konkurssista ja siitä aiheutuvasta menettelystä. Alankomaat toimitti helmikuussa 2006 päivätyllä kirjeellä ajantasaistettuja tietoja KH:n ja OK:n konkurssimenettelystä.

(21)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

(22)

Aluksi voidaan todeta, että esillä olevassa toimenpiteessä on kysymys valtion KH:lle myöntämän pelastamistuen ja sille kertyneen koron muuntamisesta osakepääomaksi ja että tuki on siten selkeästi valtion toiminnasta johtuvaa ja valtion varoista maksettua. KH:lle myönnetty pelastamislaina ja sen muuntaminen osakepääomaksi tarjoaa edun, jota vaikeuksiin ja konkurssin partaalle joutunut yritys ei olisi saanut rahoitusmarkkinoilla.

(23)

KH toimii ainoastaan Alankomaiden markkinoilla, mutta siltikään ei voida sulkea pois sellaista mahdollisuutta, että edun myöntäminen KH:lle vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua tai vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kuten Alankomaiden viranomaiset ovat ilmoittaneet, Alankomaiden markkinoilla toimii pienempiä kansainvälisiä yrityksiä, kuten TMP ja Creyff's, jotka ovat belgialaisen Solvusin tytäryhtiöitä. Etu vaikuttaa hyödyttävän yhtä yritystä sen kilpailijoihin nähden, joten kilpailu vääristyy tai uhkaa vääristyä ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuu vaikutuksia.

(24)

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että KH:n hyväksi toteutettava ilmoitettu toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(25)

Komission on katsottava toimenpide tilapäiseksi tueksi. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään poikkeuksista 1 kohdassa määrättyyn yleiseen yhteismarkkinoille soveltumattomuuteen.

(26)

Esillä olevaan toimenpiteeseen ei voida selvästikään soveltaa 87 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia. Se ei nimittäin ole yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea eikä tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi. Se ei myöskään edistä taloutta sellaisilla Saksan liittotasavallan alueilla, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(27)

Muista poikkeuksista määrätään 87 artiklan 3 kohdan a–d alakohdassa. Tuen tärkein tavoite ei ole luonteeltaan alueellinen mutta liittyy vaikeuksiin joutuneen yrityksen rakenneuudistukseen, joten merkitykselliseltä vaikuttaa ainoastaan 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätty poikkeus, siltä osin kuin siinä sallitaan valtiontuen myöntäminen tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(28)

Komissio on antanut suuntaviivat vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitetun valtiontuen arvioimiseksi. Alankomaat on pyytänyt komissiota arvioimaan toimenpidettä kyseisten suuntaviivojen perusteella.

(29)

Suuntaviivojen 3.2. osassa (28–63 kohta) ja erityisesti 30–47 kohdassa mainitaan, mitkä edellytykset on täytettävä, jotta komissio hyväksyy tuen. Arviointi esitetään tämän päätöksen 30–55 artiklassa.

(30)

Suuntaviivojen 30 kohdan mukaan yritystä on voitava pitää suuntaviivojen 2.1. osassa (4–8 kohdassa) tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä. Suuntaviivojen 6 kohdan mukaan yritysten vaikeudet ilmenevät yleensä tappioiden kasvuna, liikevaihdon supistumisena, varastojen kasvuna, ylikapasiteettina, tulorahoituksen pienentymisenä, lisääntyvänä velkaantumisena, rahoituskulujen nousuna ja nettovarallisuuden heikentymisenä tai sen menettämisenä.

(31)

Suuntaviivojen 5 kohdan a alakohdan mukaan yritys katsotaan vaikeuksissa olevaksi, jos kyse on yhtiöstä, joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

(32)

Saatujen tietojen mukaan KH:n tilanne on edellisessä kohdassa kuvatun kaltainen. Joulukuun 31 päivänä 2002 päivätystä tarkastetusta tilinpäätöksestä voidaan päätellä, että holdingyhtiön (konsolidoitu) merkitty pääoma oli 1 päivänä tammikuuta 2002 noin 73 miljoonaa euroa. Vuoden loppuun mennessä se oli laskenut 22 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa noin 70 prosentin laskua. Lisäksi pääoma väheni edelleen huomattavasti seuraavien yhdeksän kuukauden aikana syyskuuhun 2003 saakka.

(33)

Alankomaiden viranomaiset aikovat myöntää KH:lle rakenneuudistustukea. KH puolestaan aikoo siirtää tämän tuen kahdelle tytäryhtiölleen, NK:lle ja OK:lle, saadakseen rakenneuudistuksen päätökseen.

(34)

Komission mielestä KH voidaan katsoa suuntaviivojen 4–8 kohdassa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, joten se on rakenneuudistustukikelpoinen.

(35)

Edellytyksenä tuen myöntämiselle on rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano, jonka komissio on vahvistanut jokaisen yksittäisen tuen, kuten esillä olevan toimenpiteen, osalta. Suuntaviivojen 31–34 kohdan mukaan edellytetään seuraavaa:

(36)

Aluksi on muistutettava, että ilmoitettu rakenneuudistussuunnitelma oli puutteellinen: Alankomaiden viranomaiset ovat esimerkiksi jättäneet toimittamatta ajantasaistetun rahoitussuunnitelman. Komissio ei saanut rakenneuudistussuunnitelmasta tietoja, joita se tarvitsi voidakseen suorittaa täydellisen arvioinnin suuntaviivojen perusteella. Komission oli pyydettävä tietoja KH:n maksuvalmiuteen liittyvistä kustannuksista ja eri liiketoimintamalleihin liittyviä herkkyysanalyyseja. KH:n tilanteen vuoksi Alankomaiden viranomaiset eivät missään vaiheessa kyenneet toimittamaan kaikkia vaadittuja tietoja.

(37)

Komissio on epäillyt alusta lähtien, että rakenneuudistussuunnitelmalla ei saada toteutettua vaadittua yrityksen uudistamista, mikä johtuu muun muassa siitä, että yrityksen sisäinen kannattavuus oli riittämätön suhteessa odotettuun oman pääoman tuottoon ja että tulokset jäivät jälkeen rakenneuudistussuunnitelmassa asetetuista tavoitteista. Epäilyt johtuivat myös jatkuvista vakavista rakenteellisista ongelmista, jotka olivat aiheuttaneet KH:n ongelmat, sekä siitä, että Alankomaiden viranomaiset eivät ilmoittaneet asianmukaisesti, että tuensaajat olivat käyttäneet rakenneuudistukseen huomattavan paljon omia varojaan. Näiden merkittävien ongelmien seurauksena ei ollut mahdollista täyttää suuntaviivojen mukaisia edellytyksiä rakenneuudistustuen myöntämiseksi.

(38)

Lisäksi komissio ottaa huomioon, että KH asetettiin konkurssiin helmikuussa 2005, kuten edellä 16 artiklassa todettiin. KH ei onnistunut saanut toteutettua suunnitelman mukaista uudistusta, joten on todettava, että myöskään KH:n elinkelpoisuutta ei voida palauttaa pitkällä aikavälillä nykyisen tai muutetun rakenneuudistussuunnitelman avulla. Kuten Alankomaiden viranomaiset huomauttivat muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, on lisäksi viitattu siihen, että jopa NK, joka perustettiin erityisesti KH:n uudistamisesta huolehtimiseksi, on asetettu konkurssiin. Tämä osoittaa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todettujen NK:n vakavien vaikeuksien olemassaolon ja rakenneuudistussuunnitelman tehottomuuden.

(39)

Suuntaviivoissa mainittuja rakenneuudistustuen myöntämisen perusedellytyksiä ei ole täytetty, joten komissio ei voi hyväksyä rakenneuudistussuunnitelmaa, ja siten rakenneuudistustukeakaan ei voida hyväksyä. Siksi ilmoitetun toimenpiteen ei voida katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(40)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ei ole välttämätöntä selvittää perusteellisesti, onko suuntaviivoihin sisältyvät rakenneuudistustuen hyväksymisen muut edellytykset täytetty. Tällainen on esimerkiksi suuntaviivojen 40 kohtaan sisältyvä edellytys, että tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön, ja että tuensaajien on osallistuttava merkittävällä määrällä omia varojaan.

(41)

Suuntaviivojen 24 kohdan mukaisesti KH:n pelastamistuki hyväksyttiin alustavasti enintään kuudeksi kuukaudeksi. Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat KH:n rakenneuudistussuunnitelmasta kuuden kuukauden kuluessa KH:n pelastamistuen hyväksymisestä.

(42)

Alankomaiden viranomaisten ilmoittaman rakenneuudistussuunnitelman mukaan KH siirsi pelastamislainasta OK:lle 35,75 miljoonaa euroa ja NK:lle 9,25 miljoonaa euroa.

(43)

Alankomaiden viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että toimivaltainen alankomaalainen tuomioistuin määräsi ne Alankomaiden konkurssilain 53 § :n ja 69 § :n nojalla muuntamaan 9,25 miljoonan euron lainan osakepääomaksi. Muuntaminen toteutettiin 22 päivänä elokuuta 2005. Muuntaminen voidaan siten katsoa ilmoitetun toimenpiteen osittaiseksi toteuttamiseksi.

(44)

Komissio muistuttaa Alankomaiden viranomaisia siitä, että sen periaatteen mukaan, että yhteisön oikeus on etusijalla kansalliseen oikeuteen nähden, edellä 43 artiklassa mainittu kansallisen tuomioistuimen päätös on ristiriidassa kiellon kanssa, jonka mukaan valtiontukea ei saa toteuttaa, ennen kuin komissio on hyväksynyt sen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Pelastamislainan muuntaminen osakepääomaksi rakenneuudistusta varten on katsottava lainvastaiseksi rakenneuudistustueksi. Lisäksi ilmoitettu tuki ei täytä suuntaviivoihin sisältyviä edellytyksiä, joten toimenpide tuen osittaiseksi toteuttamiseksi ei myöskään sovellu yhteismarkkinoille. Toimenpide toteutettiin kansallisten tuomioistuinten määräyksestä, mutta se ei ole tässä yhteydessä merkityksellistä, koska kansalliset tuomioistuimet, kuten muutkin valtion elimet, ovat velvollisia noudattamaan EY:n perustamissopimuksen määräyksiä.

(45)

Näin ollen NK:lle siirretyn 9,25 miljoonan euron pelastamislainan muuntamisen kansallisen tuomioistuimen antaman tuomion seurauksena katsotaan olevan sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman rakenneuudistustuen myöntämistä NK:lle. Tätä rakenneuudistustukea ei voida hyväksyä, joten se ei sovellu yhteismarkkinoille.

(46)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (7) 14 artiklan mukaan sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komission on määrättävä, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta. Komissio ei saa vaatia tuen takaisinperimistä, jos tämä olisi yhteisön lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista. Esillä olevassa asiassa ei voida vedota tällaisiin periaatteisiin. Siksi tuki, joka on myönnetty muuntamalla 9,25 miljoonan euron pelastamislaina osakepääomaksi, on perittävä kokonaan takaisin.

(47)

KH:n elinkelpoisuuden palauttamiseksi pitkällä aikavälillä KH siirsi ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti OK:lle 35,75 miljoonaa euroa valtion myöntämästä yhteensä 45 miljoonan euron pelastamislainasta ennen OK:n lakkauttamista. Toisin kuin NK:lle siirretyn 9,25 miljoonan euron pelastamislainan tapauksessa, tätä lainaa ei muunnettu osakepääomaksi. Siksi toimenpide katsotaan pelastamistueksi.

(48)

Suuntaviivojen 23 kohdan d alakohdan mukaan jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa pelastamistuen hyväksymisestä rakenneuudistussuunnitelma, selvitystilasuunnitelma tai todistus siitä, että laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin.

(49)

Esillä olevassa asiassa yritykset menivät konkurssiin pian sen jälkeen, kun rakenneuudistussuunnitelma oli toimitettu komissiolle. Siksi komissio ei voinut hyväksyä suunnitelmaa.

(50)

Alankomaiden viranomaiset kuitenkin ilmoittivat komissiolle, että muodollinen konkurssi- ja loppuselvitysmenettely oli aloitettu. Tämä on suuntaviivojen 23 kohdan d alakohdan mukaista, jossa selvitystilasuunnitelman toimittaminen annetaan vaihtoehdoksi lainan maksamiselle kokonaisuudessaan takaisin tai rakenneuudistussuunnitelman toimittamiselle. Komissio hyväksyy selvitystilasuunnitelman, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

(51)

Vaikka viranomaisten KH:lle myöntämät vanhat lainat eivät kuulu rakenneuudistuspaketin eivätkä tämän menettelyn piiriin (8), komissio haluaa ilmaista kantansa asiasta sen välttämiseksi, että esillä olevassa asiassa tulisi esille muita ristiriitaisuuksia valtiontukea koskevien yhteisön sääntöjen ja toimivaltaisten tuomioistuinten suorittaman kansallisen lainsäädännön soveltamisen välillä. Ristiriitaisuutta on esiintynyt 43–46 artiklassa kuvatun toimenpiteen yhteydessä. Kanta ilmaistaan erityisesti alankomaalaisen tuomioistuimessa vireillä olevan oikeudenkäynnin yhteydessä, jota kuvataan jäljempänä 52–55 artiklassa.

(52)

Ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman mukaan KH:n oli maksettava 41 miljoonan euron suuruiset vanhat lainat kokonaan takaisin vuoteen 2016 mennessä. Lainoihin sisältyi 17 miljoonan euron tililuottojärjestely, jäljempänä ’luottojärjestely’, jonka valtio oli myöntänyt markkinaehdoin vuonna 2002 KH:n perustamisen jälkeen ja joka ei kuulunut rakenneuudistuspaketin piiriin.

(53)

Alankomaat ilmoitti komissiolle helmikuussa 2006 päivätyllä kirjeellä, että konkurssipesän selvittäjät olivat KH:n ja OK:n konkurssimenettelyjen yhteydessä pyytäneet toimivaltaisia kansallisia tuomioistuimia määräämään valtion maksamaan kokonaisuudessaan luottojärjestelyn, jonka valtio oli jäädyttänyt selvitystilan alettua KH:n ja OK:n konkurssia odotettaessa.

(54)

Komissio tietää, että edellisessä kohdassa mainittu asia kuuluu toimivaltaisten kansallisten tuomioistuinten lainkäyttövaltaan. Näiden tuomioistuinten on vahvistettava, oliko valtion päätös luottojärjestelyn lopettamista koskevan sopimuksen mukainen.

(55)

Komissio katsoo, että toimivaltaisen tuomioistuimen on vahvistettava valtion päätös ja hylättävä konkurssipesän selvittäjien vaatimus, jos valtion päätös oli sopimuksen mukainen. Vaikka valtio olisi noudattanut sopimuksen mukaisia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan, tuomioistuin saattaa siitä huolimatta päättää, että valtion on konkurssimenettelyn yhteydessä maksettava konkurssipesän hoitajille luottojärjestely kokonaisuudessaan. Tällöin tuomion voidaan katsoa tarkoittavan uuden valtion tuen myöntämistä KH:n velkojille, ja tästä tuesta olisi ilmoitettava komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(56)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tarkasteltu toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Alankomaiden viranomaisten muodollisen tutkintamenettelyn aikana ja muulloin toimittamat tiedot vahvistavat sen, että rakenneuudistustuki, joka Alankomailla on aikomus myöntää KH:lle muuntamalla 45 miljoonan euron pelastamislaina ja sille kertynyt korko osakepääomaksi, ei täytä suuntaviivoihin sisältyviä edellytyksiä eikä ole siten EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen.

(57)

Jos toimenpide on jo toteutettu muuntamalla NK:lle siirretty 9,25 miljoonan euron pelastamislaina osakepääomaksi, summa on perittävä takaisin,