16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/20

(1)

Käsiteltävänä oleva asia koskee yrityskauppaa, jolla saksalainen yritys E.ON hankkii kaksi unkarilaisen öljy- ja kaasuyhtiön MOL:n tytäryhtiötä. Hankittavien yhtiöiden toimialana on kaasun tukkumyynti, markkinointi, kauppa ja varastointi. MOL:llä on lisäksi kahden vuoden optio kaasunjakeluun erikoistuneen tytäryhtiönsä myymiseksi E.ON:lle.

(2)

Unkarin kaasuvarat ja infrastruktuuri olivat jo ennen keskittymän toteuttamista lähes kokonaan MOL:n määräysvallassa. MOL omistaa kaasunjakeluverkon ja kaikki Unkarin kaasuvarastot, ja sillä on lähes monopoliasema kaasun tukkumarkkinoilla. MOL toimii näin kaasualan ”portinvartijana” sekä kaasuvarojen (tuonti ja kotimainen tuotanto) että infrastruktuurin osalta. MOL:n asema markkinoille pääsyn valvojana siirtyy nyt E.ON:lle.

(3)

Olennaisin ehdotetusta yrityskaupasta aiheutuva muutos on se, että E.ON:llä, toisin kuin MOL:llä, on vahva markkina-asema kaasun ja sähkön vähittäismarkkinoilla Unkarissa. Siksi kaupan tuloksena Unkarin kaasun- ja sähköntoimitusketjuista syntyy vertikaalisesti integroitunut kokonaisuus, kun MOL:n kaasunjakelu- ja tuotantotoimintaa ei oteta lukuun.

(4)

Komission markkinaselvityksen tuloksena on käynyt ilmi, että koska uusi yritys hallitsee yksin melkein kaikkia Unkarin kaasuvaroja (jotka ovat pääasiassa peräisin Venäjältä) ja koska se on vertikaalisesti integroitunut kaasu- ja sähkömarkkinoilla, keskittymän myötä syntyy vakava riski, että uusi yritys sulkee kilpailijansa kaasun ja sähkön tuotantoketjun loppupään markkinoilta. Toisin kuin MOL:llä, E.ON:llä on toimintaa tuotantoketjun loppupäässä kaasun vähittäismyyjänä ja jakelijana (sen hallinnassa on kaksi maan kuudesta alueellisesta kaasunjakeluyhtiöstä ja kolme kuudesta alueellisesta sähkönjakeluyhtiöstä) sekä sähköntuotannossa. Yrityskauppa muuttaisi uuden yrityksen suhdetta tuotantoketjun loppupäässä toimiviin kilpaileviin yrityksiin. Uudella yrityksellä olisi sekä mahdollisuus että syy syrjiä kilpailijoitaan kaasu- ja sähköalan vähittäismarkkinoilla.

(5)

E.ON esitti 20 päivänä lokakuuta 2005 joukon sitoumuksia menettelyn aikana todettujen kilpailuongelmien ratkaisemiseksi. Se esitti tarkistetut sitoumuksensa 16 päivänä marraskuuta 2005 ja lopulliset sitoumuksensa 8 päivänä joulukuuta 2005. Komission mielestä kaupan ehdot ovat parantuneet huomattavasti E.ON:n alkuperäisen tarjouksen jälkeen toteutetun markkinaselvityksen tuloksena, ja katsoo, että kaupan osapuolet ovat ratkaisseet kolmansien osapuolten esittämät vaatimukset, joiden mukaan on huolehdittava siitä, että kaasun hinta ja toimintaedellytykset kaasun tukkumarkkinoilla Unkarissa mahdollistavat muiden yritysten tehokkaan kilpailun uuden yrityksen kanssa kaasun ja sähkön vähittäismarkkinoilla.

(6)

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että yrityskauppa hyväksytään ja että hyväksymispäätöksessä asetetaan sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaiset ehdot ja velvoitteet.

(7)

E.ON Ruhrgas International AG (jäljempänä ’E.ON’) kuuluu E.ON-energiakonserniin, joka on sähkön- ja kaasuntoimituksiin erikoistunut yksityinen yritysryhmittymä.

(8)

MOL Hungarian Oil and Gas (jäljempänä ’MOL’) on integroitunut unkarilainen öljy- ja kaasukonserni, joka toimii pääasiassa Unkarin maakaasu-, maaöljy-, polttoaine- ja kemikaalimarkkinoilla. MOL on Budapestin pörssissä noteerattu osakeyhtiö. Unkarin valtion hallussa on vieläkin 12 prosenttia yhtiön osakepääomasta sekä lisäksi ns. kultainen osake.

(9)

Käsiteltävänä oleva asia koskee yrityskeskittymää, jolla E.ON hankkii määräysvallan MOL Földgázellátó Rt:ssä (jäljempänä ’MOL WMT’) ja MOL Földgáztároló Rt:ssä (jäljempänä ’MOL Storage’). Lisäksi E.ON saa haltuunsa MOL:n osakkeet Panrusgáz Magyar-Orosz Gázipari Rt:ssä (jäljempänä ’Panrusgáz’), joka on venäläisen OAO Gazpromin ja MOL:n yhteisyritys.

(10)

E.ON ei saa tässä kaupassa haltuunsa Mol Földgázszállító Rt:tä (jäljempänä ’MOL Transmission’), joka on myös MOL:n yksinomaisessa määräysvallassa oleva tytäryhtiö. Sen sijaan MOL:lle myönnetään myyntioptio, jonka perusteella MOL voi seuraavien kahden vuoden kuluessa vaatia, että E.ON hankkii 25 prosentin osuuden ja lisäksi yhden osakkeen tai yhtä osaketta vaille 75 prosentin omistusosuuden MOL Transmissionissa.

(11)

MOL säilyttää hallinnassaan kaasunetsintä- ja tuotanto-osastonsa (jäljempänä ’MOL E & P’). MOL ja MOL WMT ovat kuitenkin yrityskaupan yhteydessä tehneet uuden pitkäaikaisen sopimuksen MOL E & P tuottaman kaasun toimituksista (jäljempänä ’toimitussopimus’).

(12)

Unkarin kaasumarkkinoiden erityispiirteiden perusteella komissio on todennut, että alan merkitykselliset tuotemarkkinat ovat seuraavat:

(13)

Muut kuin yksityisasiakkaat ovat 1 päivästä heinäkuuta 2004 saaneet Unkarin lain mukaan vapaasti valita kaasuntoimittajansa. Tämä mahdollisuus tulee olemaan myös yksityisasiakkailla viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2007.

(14)

Unkarin kaasualalla vallitsee sekajärjestelmä, johon kuuluu toisaalta Unkarin aiemmasta kaasualan järjestelystä periytynyt säännelty (julkinen) markkinalohko ja toisaalta markkinalohko, jolla kauppa on vapautettu (jäljempänä ’avoin markkinalohko’). Säännellyllä markkinalohkolla tukkukauppaa harjoittavan yleishyödyllisen laitoksen (MOL WMT) on lain mukaan täytettävä yleishyödyllisten alueellisten jakeluyhtiöiden kysyntä kokonaan siltä osin kuin kaasua tarvitaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Vastaavasti jakeluyhtiöt velvoitetaan hankkimaan kaikki julkisen sektorin asiakkaille tarkoitettu kaasunsa yleishyödylliseltä tukkumyyjältä MOL WMT:ltä (säänneltyyn hintaan). Yleishyödyllisillä kaasuntoimittajilla eli alueellisilla jakeluyhtiöillä on vastaavasti yksinoikeus ja velvollisuus toimittaa kaasua alueelle sijoittautuneille asiakkaille säänneltyyn hintaan. Asiakkaat, jotka täyttävät nämä edellytykset, voivat joko hankkia edelleen kaasua julkisella hankintasopimuksella perinteiseltä toimittajaltaan (alueelliselta jakeluyhtiöltä tai MOL WMT:ltä, jos tämä on toimittanut kaasun suoraan asiakkaalle) tai irtisanoa hankintasopimuksensa ja hankkia kaasunsa kaupalliselta myyjältä tai tuoda sen itse maahan. Tämän sekajärjestelmän odotetaan päättyvän heinäkuun 2007 jälkeen.

(15)

Markkinaselvityksessä on vahvistunut, että Unkarissa on erilliset tuotemarkkinat, joilla maahantuojat ja tuottajat myyvät kaasua myyjille ja nämä myyvät kaasua toisilleen avoimelle markkinalohkolle edelleen toimitettavaksi. Säännellyllä markkinalohkolla alueellisten jakeluyhtiöiden on ostettava julkisia kaasuyhtiötä varten tarkoitettu kaasunsa MOL WMT:ltä.

(16)

Käsiteltävää asiaa koskevassa selvityksessä on käynyt ilmi, että kaikki markkinat, joihin kauppa vaikuttaa, ovat laajuudeltaan kansalliset, lukuun ottamatta kaasun jakelua ja toimituksia yksityisasiakkaille. Tämän toiminnan laajuus koskee nykyisin vain osaa maasta (tiettyjä jakelualueita).

(17)

Komissio on todennut Unkarin markkinoiden erityispiirteiden perusteella, että sähköalan merkitykselliset tuotemarkkinat ovat seuraavat:

(18)

Myös Unkarin sähköalalla vallitsee sekajärjestelmä, joka käsittää säännellyn ja avoimen lohkon. Kaikki muut kuin yksityisasiakkaat saivat oikeuden valita sähköntoimittajansa 1 päivästä heinäkuuta 2004. Yksityisasiakkaat saavat tämän oikeuden 1 päivästä heinäkuuta 2007. Kaasualan tavoin asiakkailla on oikeus vaihtaa toimittajaa. Niiden ei kuitenkaan tarvitse tehdä tätä, vaan ne voivat edelleen käyttää alueellista toimittajaa julkisen palvelun sopimuksella. Sähkömarkkinoilla on kuitenkin enemmän avoimelle markkinalohkolle siirtyneitä asiakkaita kuin kaasumarkkinoilla. Kesäkuussa 2005 avoimen markkinalohkon osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Unkarissa oli 32 prosenttia.

(19)

Käsiteltävää asiaa koskevassa selvityksessä on käynyt ilmi, että useimmat markkinat, joihin keskittymä vaikuttaa, ovat laajuudeltaan kansalliset, lukuun ottamatta sähkön jakelua ja toimituksia yksityisasiakkaille. Näiden toimintojen laajuus koskee nykyisin vain osaa maasta (tiettyjä jakelualueita).

(20)

Aiemman lakisääteisen monopoliasemansa vuoksi MOL WMT:llä on määräävä markkina-asema Unkarin alueellisille jakeluyhtiöille ja kaupallisille myyjille tarkoitettujen kaasun tukkutoimitusten markkinoilla. Sen lisäksi, että MOL WMT:llä on edelleen monopoli säännellyllä markkinalohkolla, komission selvityksessä on tullut esiin merkittäviä esteitä, jotka vaikeuttavat pääsyä Unkarin kaasumarkkinoiden avoimelle lohkolle. Unkarin markkinoille tulevien uusien yrittäjien vaikeimpia ongelmia ovat kilpailukykyisen kaasuntoimittajan löytäminen ja Unkarin kaasun tukkumarkkinoiden joustamattomuus.

(21)

Kotimaiset kaasuvarat ja kilpaillut tuontimarkkinat ovat MOL WMT:n valvonnassa, eikä tähän ole tulossa muutosta.

(22)

Unkarin kotimainen kaasuntuotanto on varsin huomattavaa. Vuonna 2004 Unkari tuotti noin 3 miljardia kuutiometriä kaasua eli noin 20 prosenttia maan kokonaiskulutuksesta. Selvityksen perusteella unkarilainen kaasu on kilpailukykyistä tuontikaasuun verrattuna.

(23)

Vaikka E.ON ei saa haltuunsa MOL E & P suunnitellussa yrityskaupassa, MOL E & P ja MOL WMT ovat tehneet kaupan yhteydessä kymmenen vuoden toimitussopimuksen MOL E & P tuottamasta kotimaisesta kaasusta. Toimitussopimuksen mukaan MOL E & P MOL WMT:lle toimittaman kaasun määrästä sovitaan MOL E & P tuotantoennusteiden perusteella. Komissio on todennut, että kaasua ei tarjota muille asiakkaille […], koska sopimuksen mukaiset toimitukset vastaavat MOL E & P tuotantoennusteita, ja muille asiakkaille jäisi sopimuksen voimassaoloaikana enintään [27–37 %] ennustetusta tuotannosta.

(24)

Tuonnin osuus kaasun kokonaiskulutuksesta Unkarissa on 80 prosenttia ja sen odotetaan kasvavan, koska kotimainen tuotanto supistuu. Tuontikaasulle on kaksi maahantulopaikkaa, itäinen (Beregovossa Ukrainan rajalla) ja läntinen (HAG Itävallan rajalla).

(25)

Selvityksessä on käynyt ilmi, että kaikki Unkarin tuoma maakaasu tulee Venäjältä (ja hankitaan siis Gazpromilta) tai IVY-maista (erityisesti Turkmenistanista) ja kulkee Venäjän ja Ukrainan kautta (Gazpromin valvomaa siirtoputkistoa pitkin). Nämä ovat myös ainoat kilpailukykyiset kaasuvarat. Vaihtoehtoista kaasua tuskin saadaan Unkarin käyttöön ennen vuotta 2012, jolloin Nabucco-putki avataan Lähi-idästä ja Kaspianmereltä tuotavalle kaasulle.

(26)

Ennen markkinoiden vapauttamista MOL:llä oli tuontimonopoli Unkarissa. Varmistaakseen kaasuntoimituksensa MOL WMT on tehnyt pitkäaikaisia […vuotisia] [vuoteen … asti] Panrusgázin, Gaz de Francen (jäljempänä ’GdF’), E.ON:n ja Bothli-Traden kanssa (Bothli-Trade on siirtänyt sopimuksensa EMFESZille, joka on toistaiseksi ainoa uusi tulokas Unkarin kaasumarkkinoilla). MOL WMT:n E.ON:ltä ja GdF:ltä ostama kaasu tuodaan läntisen maahantulopaikan kautta. Se on peräisin Venäjältä ja noin [27–37 %] kalliimpaa kuin Gazpromilta Panrusgázin tai EMFESZin välityksellä hankittu kaasu.

(27)

Markkinaselvitys osoitti, että uusien tulokkaiden on tällä hetkellä vaikeaa hankkia venäläistä maakaasua MOL WMT:n sopimusten ohi. Gazpromilla ei näyttäisi olevan minkäänlaista kiinnostusta myydä nykyistä enempää kaasua Unkariin vietäväksi, paitsi sen verran kuin on tarpeen, jotta voidaan kattaa vajaus, joka syntyy Unkarin tulevan kysynnän sekä MOL WMT:n nykyisten pitkäaikaisten tuontisopimusten kattaman kysynnän välisestä erosta.

(28)

Gazprom toimittaa jo nyt MOL:n kanssa perustamansa yhteisyrityksen Panrusgázin välityksellä niin paljon kaasua, että se täyttää Unkarin tarpeen suurimmaksi osaksi. Komissio katsoo, että Gazpromilta ei voi ostaa kaasua sellaiseen hintaan, että olisi mahdollista kilpailla MOL WMT:n kanssa. Ensinnäkään Gazpromilla ei ole mitään syytä myydä kaasua halvemmalla toiselle myyjälle, koska näin myydyt määrät vain korvaisivat sen kaasun, jonka yhtiö myy nykyään Unkariin vietäväksi. Sitä paitsi kaasu, jonka Gazprom myisi kalliimpaan hintaan, ei olisi kilpailukykyistä Unkarin markkinoilla.

(29)

Sitä paitsi MOL WMT:llä on erityisesti vakiintuneen asemansa, suuren asiakaskuntansa ja myyntimääriensä ansiosta nyt ja vastakin merkittäviä etuja suhteessa mahdollisiin uusiin tulokkaisiin. Edut liittyvät toimitusvarmuuteen, siirtokustannuksiin ja varastokapasiteettiin.

(30)

Näistä syistä MOL WMT on jo ennen yrityskaupan toteutumista hallitseva toimija Unkarin kaasualan eri tukkumarkkinoilla (toimitukset alueellisille jakeluyhtiöille, toimitukset myyjille, toimitukset voimaloille).

(31)

Yrityskaupasta aiheutuva olennainen muutos on se, että E.ON (toisin kuin MOL) toimii vähittäismarkkinoilla toimittamalla kaasua teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille alueellisten jakeluyhtiöidensä välityksellä. Keskittymän tuloksena syntyy siten vertikaalisesti integroitunut yhtiö, joka toimii sekä kaasun tukku- että vähittäismarkkinoilla. Välittömästi keskittymän toteutumisen jälkeen uudella yrityksellä olisi todennäköisesti sekä mahdollisuus että syy sulkea nykyiset ja potentiaaliset kilpailijansa teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilta, koska sen kilpailijat joutuisivat hankkimaan siltä kaikki tukkutoimituksensa.

(32)

Keskittymän tuloksena syntyvällä uudella yrityksellä on mahdollisuus estää kilpailijoidensa kaasunsaanti ja lisätä niiden kustannuksia eri tavoin. Uusi yritys voisi harjoittaa muuhun kuin hintoihin perustuvaa syrjintää (kuten toimitusten viivästyttämistä, palvelun laadun heikentämistä, joustamattomuutta, neuvotteluista kieltäytymistä jne.) säännellyllä markkinalohkolla, jolla myös hintoja säännellään. Avoimella markkinalohkolla se voisi puolestaan suoraan korottaa kaupallisilta myyjiltä kaasusta veloittamaansa tukkuhintaa tai harjoittaa muuta syrjintää.

(33)

E.ON:llä on alueellisten jakeluyhtiöidensä välityksellä noin [15–25 %:n] osuus teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoista. Komission analyysin perusteella sääntely-ympäristö vaikuttaa uuden yrityksen haluun kasvattaa kilpailijoidensa kustannuksia ja sen tehokkaimpaan strategiaan näiden sulkemiseksi markkinoilta.

(34)

On todennäköistä, että uuden yritykset kilpailijat joutuvat tämän seurauksena syrjään, ja että uusi yritys pystyy kasvattamaan markkinaosuuttaan teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla. Tämä ei kannusta uusia yrittäjiä tulemaan markkinoille, sillä mahdolliset ehdokkaat tuskin pystyisivät hankkimaan kaasua uudelta yritykseltä vastaavin ehdoin kuin E.ON:n sidosyritykset. Sen vuoksi komissio katsoo, että keskittymä haittaa kilpailua merkittävästi teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla.

(35)

E.ON:llä on nykyisin noin [15–25 %:n] osuus yksityisasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoista Unkarissa. Kuten teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla, uudella yrityksellä on yksityisasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla sekä mahdollisuus että syy estää tuotantoketjun loppupäässä toimivia kilpailijoitaan hankkimasta kaasua, mikä vaikeuttaa kilpailua huomattavasti näillä markkinoilla.

(36)

Koska tässä tapauksessa yksityisasiakkailla on mahdollisuus valita kaasuntoimittajansa heinäkuusta 2007 alkaen, toisin sanoen vain 18 kuukauden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä, komissio katsoo, että keskittymän keskeiset kilpailunrajoitusvaikutukset alkavat kyseisestä ajankohdasta.

(37)

Näiden tulevien kilpailunrajoitusvaikutusten lisäksi keskittymällä on todennäköisesti myös välittömiä vaikutuksia, koska se i) heikentää kilpailevien vähittäismyyjien asemaa näihin markkinoihin läheisesti liittyvillä teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille (jotka ovat todennäköisiä tulijoita yksityisasiakkaiden markkinoille) toimitettavan kaasun markkinoilla, ja ii) estää mahdollisia uusia tulokkaita valmistelemasta markkinoille tuloaan (valmistelut olisi aloitettava hyvissä ajoin).

(38)

MOL WMT ja alueelliset jakeluyhtiöt ovat kilpailleet keskenään suurille teollisuusasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla vain välillisesti, koska MOL WMT voi toimittaa kaasua säännellyllä markkinalohkolla ainoastaan asiakkaille, joilla on suora yhteys siirtoverkkoon. Lisäksi alueelliset jakeluyhtiöt joutuvat hankkimaan kaasunsa MOL WMT:ltä. Toistaiseksi vain muutamat asiakkaat ovat saaneet avoimella markkinalohkolla edullisempia tarjouksia EMFESZin kaltaisilta myyjiltä, koska säännellyt hinnat ovat pysyneet melko alhaisina.

(39)

Heinäkuusta 2007 alkaen teollisuuden suurasiakkaat eivät enää voi hyödyntää sekajärjestelmää tai säänneltyjä hintoja. Vaikka MOL WMT olisi kaasun myyjänä voinut saada enemmänkin jakeluverkkoon liitettyjä teollisuuden suurasiakkaita, keskittymän tuloksena uusi yritys saa haltuunsa MOL WMT:n ja E.ON:n merkittävät asiakkaat (E.ON:n hallitsemat alueelliset jakeluyhtiöt (KÖGÁZ, DDGÁZ) ja mahdollisesti myös FÖGÁZ, josta sillä on luottamuksellista tietoa). Uudella yksiköllä on näin välittömästi laaja asiakaspohja (sen markkinaosuus on noin [40–50 %]), toisin kuin sen nykyisellä kilpailijalla EMFESZillä tai muilla mahdollisilla markkinoille tulijoilla.

(40)

Näistä syistä komissio katsoo, että keskittymä haittaa huomattavasti kilpailua suurille teollisuusasiakkaille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilla, sillä se luo määräävän markkina-aseman.

(41)

MOL Storage on ainoa yritys, joka tarjoaa kaasun varastointipalveluja Unkarissa. Kaasun toimittajat tarvitsevat välttämättä varastokapasiteettia voidakseen toimia kaasun tukku- ja vähittäismarkkinoilla. Tämä johtuu ennen kaikkea kysynnän kausivaihteluista. Komissio katsoo, että keskittymän tuloksena syntyvällä uudella yrityksellä on mahdollisuus ja syy tehostaa strategiaansa kilpailijoiden kaasunsaannin vaikeuttamiseksi toimimalla syrjivästi varastokapasiteetin käyttöoikeuksien myöntämisessä siinäkin tapauksessa, että kaikkien varastopalvelujen hintaa säännellään (kuten edellytetään yrityskaupan hyväksymisestä tehdyssä Unkarin energiaviraston päätöksessä).

(42)

Uusi yritys saattaa myös päästä valvomaan uuden varastokapasiteetin rakentamista Unkarissa, koska i) MOL Storagella on optio ehtyneiden kaasukenttien ostamiseksi MOL E & P, ja koska ii) MOL:llä on syy suosia MOL Storagea MOL E & P ehtyneiden kaasukenttien myynnissä, koska sen haltuun jää 25 prosenttia MOL Storagen osakkeista.

(43)

MOL Transmission on Unkarin korkeapaineverkon omistaja ja haltija. 25 + 1 prosentin vähemmistöosuus, joka MOL:n on tarkoitus säilyttää MOL WMT:n osakkeista, antaisi MOL Transmissionille syyn vaikeuttaa tuotantoketjun loppupäässä toimivien E.ON:n kilpailijoiden kaasunsaantia toimimalla syrjivästi siirtoverkon käyttöoikeuksien myöntämisessä.

(44)

Komissio on havainnut markkinaselvityksessä kilpailuongelmia myös useilla sähkömarkkinoilla, kun MOL WMT:n toiminta tuotantoketjun alkupäähän sijoittuvilla, suurille voimalaitoksille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilla integroidaan vertikaalisesti tuotantoketjun loppupäähän sijoittuvien, sähköntuotantoon ja tukkumyyntiin sekä sähkön vähittäismyyntiin liittyvien E.ON:n toimintojen kanssa.

(45)

MOL:llä ei ole toimintaa sähkömarkkinoilla. Sen sijaan E.ON on tehnyt huomattavia investointeja Unkarin sähköalaan vuodesta 1995 lähtien. Konserni tuottaa sähköä Debrecenissä sijaitsevassa pienessä 95 MW:n kaasuvoimalassa. Lisäksi se toimii sähkön tukku- ja vähittäismyyjänä, sillä se omistaa kolme kuudesta alueellisesta sähkönjakeluyhtiöstä sekä E.ON EK-sähkökauppayhtiön. E.ON:n hallinnassa on myös useita yrityksiä, jotka harjoittavat sähkön vähittäismyyntiä naapurimaissa.

(46)

MOL WMT:llä oli jo ennen yrityskauppaa määräävä asema suurille voimalaitoksille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilla. Yrityskaupasta johtuva perustavanlaatuinen muutos on se, että uudella yrityksellä on paitsi mahdollisuus, luultavasti myös halu hyödyntää asemaansa Unkarin kaasumarkkinoille pääsyn valvojana. Näin se voi sulkea nykyiset ja potentiaaliset kilpailijansa seuraavilta tuotantoketjun loppupään markkinoilta: sähkön tukkutoimitukset myyjille, sähkön vähittäistoimitukset suurille ja keskisuurille teollisuuden ja kaupan asiakkaille, sähkön vähittäistoimitukset teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille ja sähkön vähittäistoimitukset yksityisasiakkaille.

(47)

Unkarin yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti vuonna 2005 oli noin 8 000 MW, kun huippukulutus (vuonna 2004) oli noin 6 350 MW. Sähköä tuotetaan Unkarissa osaksi ydinvoimaloissa (asennettu teho 1 800 MW) ja osaksi puuhiili-, kaasu- ja kivihiilivoimaloissa (asennettu teho 5 700 MW). Lähes 40 prosenttia Unkarin sähköstä tuotetaan Paksin ydinvoimalassa. Loput 60 prosenttia tuotetaan pääasiassa hiilivetyjä (puuhiiltä, kaasua ja kivihiiltä) käyttävissä voimaloissa tai tuodaan ulkomailta. Suurin osa suurten voimaloiden kapasiteetista on varattu pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla MVM:lle, joka on Unkarin kansallinen sähköyhtiö ja yleishyödyllinen tukkumyyjä. Markkinaselvityksessä ilmeni, että pitkäaikaisilla sopimuksilla on varattu yhteensä 4 000–5 000 MW kapasiteettia.

(48)

Vanhojen voimaloiden korvaamiseksi (3 500 MW) ja kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi Unkarissa vuoteen 2020 mennessä arvioidaan tarvittavan paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia (5 000 MW eli 60 prosenttia suhteessa nykyiseen asennettuun tehoon). Unkarin sähköntuotantokapasiteettia tulisi siis lisätä nykyisestä 8 000 MW:sta noin 10 500 MW:iin.

(49)

Komission markkinaselvityksessä todettiin Unkarin nykyisten voimalahankkeiden perusteella, että uusien voimaloiden pääasiallinen polttoaine on maakaasu. Unkarin energiaviranomaiset katsovat, että kaasuvoimaloiden osuus uudesta tuotantokapasiteetista saattaa nousta 60 prosenttiin.

(50)

Sähkön myyjät tuovat sähköä Unkariin pääasiassa kaasun siirtoa sekä suurille ja keskisuurille asiakkaille tarkoitettuja toimituksia varten. Yleishyödyllisen tukkumyyjän MVM:n osuus Unkarin sähköntuonnista vuonna 2003 oli noin [30–40 %]. Toiseksi suurin sähkön tuoja oli E.ON, jonka osuus tuonnista oli [10–20 %]. Sähkönsiirtoyhtiö MAVIRin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan sähkön tuonnin odotetaan supistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan sähkön kokonaiskysyntä Unkarissa kasvaa jatkuvasti. Näin ollen tuonnin osuus sähkön kokonaiskysynnästä pienenee, kun taas kotimaisen tuotannon osuus kasvaa.

(51)

MOL WMT:llä oli jo ennen yrityskauppaa määräävä asema suurille voimalaitoksille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilla. Keskittymän toteutumisen jälkeen uudella yrityksellä on siten mahdollisuus määrätä kilpailijoidensa voimaloihin toimitettavan sähkön toimitusehdoista (hinnat, hyväksymissäännöt, ota tai maksa –sopimusten sopimussakot, keskeyttämisoikeus jne.) ja syrjiä kilpailevia sähköntuottajia monin eri tavoin.

(52)

Komission selvityksessä kävi ilmi, että E.ON noudattanee heti yrityskaupan toteutumisen jälkeen kaksiosaista strategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa sen asemaa sekä sähköntuotannon ja sähkön tukkutoimitusten että sähkön vähittäistoimitusten markkinoilla Unkarissa.

(53)

E.ON nostanee kilpailijoidensa uusiin kaasuvoimaloihin toimitettavan kaasun hintaa estääkseen niitä rakentamasta uusia voimaloita ja edistääkseen omia uusia voimalahankkeitaan. Tällainen strategia lienee E.ON:n kannalta houkutteleva, koska sillä on voimakas intressi laajentaa huomattavasti sähköntuotantokapasiteettiaan Unkarissa. E.ON voi lisäksi syrjiä uusia kaasuvoimaloita, jotka eivät toimita sähköä sen vähittäismyyntiä harjoittaville sidosyrityksille. Tällainen strategia olisi taloudellisesti perusteltua, koska sen ansiosta E.ON saisi sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinat jossain määrin hallintaansa ja saisi lisäksi tiettyjä kilpailuetuja sähkön vähittäismarkkinoilla.

(54)

Uusi yritys soveltanee samanlaista markkinoilta sulkemiseen tähtäävää strategiaa vanhoihin voimaloihin pyrkimällä rajoittamaan niiden kilpailumahdollisuuksia sähköntuotannon ja tukkumyynnin avoimella markkinalohkolla ja näin viime kädessä poistamaan ne markkinoilta. Monet markkinatoimijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että E.ON pyrkii seuraavaksi saamaan haltuunsa niiden varallisuuden.

(55)

Tulevissa vapaamman sääntelyn oloissa, joissa avoimella markkinalohkolla on entistä enemmän sähköntuotantokapasiteettia (ja E.ON:n osuus sähköntuotannosta kasvaa), edellä kuvatun kaltainen sulkemisstrategia olisi entistä tehokkaampi ja siten vahingollisempi. Sen avulla voitaisiin heikentää kilpailevien kaasuvoimaloiden kilpailukykyä ja rajoittaa kilpailukykyisten sähkön tukkumarkkinoiden kehittämismahdollisuuksia.

(56)

E.ON:n strategia hidastaisi kilpailukykyisen sähköntuotantokapasiteetin kehittämistä Unkarissa välittömästi yrityskaupan toteutumisesta lähtien (verrattuna tilanteeseen, jossa useat eri toimijat rakennuttaisivat uusi voimaloita). Tämä johtaisi ennen pitkää sähkön tukkuhinnan nousuun ja rajoittaisi tehokasta kilpailua sähköntuotannon ja sähkön myyjille tarkoitettujen tukkutoimitusten markkinoilla.

(57)

E.ON on selvä markkinajohtaja Unkarin sähkön vähittäismarkkinoilla. Se on ainoa yritys, jolla on vahva asema sekä säännellyllä (kolme kuudesta alueellisesta jakeluyhtiöstä) että avoimella markkinalohkolla (E.ON EK on yksi Unkarin kolmesta suurimmasta sähkön myyjästä). Sen markkinaosuus on noin [40–50 %].

(58)

E.ON:n strategia sähköntuotannon ja tukkumyynnin markkinoilla vaikeuttaisi huomattavasti kilpailua kaikilla sähkön vähittäismarkkinoilla. Ensinnäkin se johtaisi siihen, että tuotantokapasiteetin kehittäminen ei perustuisi kilpailukykyyn, ja tukkuhinnat nousisivat. Toiseksi uuden yrityksen todennäköinen strategia eli kaasuvoimaloille tarkoitettujen kaasutoimitusten kytkeminen sähköostoihin heikentäisi kilpailevien sähkön vähittäismyyjien mahdollisuuksia hankkia sähköä muualta kilpailukykyiseen hintaan ja pönkittäisi näin uuden yrityksen jo ennestään vahvaa markkina-asemaa sähkön vähittäismarkkinoilla. Lisäksi komission markkinaselvitys on osoittanut, että sähkön ja kaasun yhteistarjonnan merkitys Unkarissa todennäköisesti kasvaa. Komission mukaan E.ON:llä on välittömästi keskittymän toteuduttua sekä mahdollisuus että syy estää kaikkia muita sähkön vähittäismarkkinoilla toimivia yrityksiä kehittämästä yhteistarjontaa estämällä tällaista markkinointistrategiaa noudattavilta kilpailijoiltaan kaasun saanti. Tämä haittaisi huomattavasti kilpailua teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille sekä yksityisasiakkaille tarkoitettujen sähköntoimitusten markkinoilla.

(59)

Edellä kuvattujen kaasu- ja sähkömarkkinoilla syntyvien kilpailuongelmien ratkaisemiseksi E.ON esitti sitoumuksensa 20 päivänä lokakuuta 2005, tarkistetut sitoumuksensa 16 päivänä marraskuuta 2005 ja lopulliset sitoumuksensa 8 päivänä joulukuuta 2005. Komission mielestä sitoumukset ovat parantuneet huomattavasti osapuolten alkuperäisen tarjouksen jälkeen toteutetun markkinaselvityksen tuloksena. Se katsoo sitoumusten ratkaisevan kolmansien osapuolten esittämät ongelmat: niiden ansiosta hinnat ja toimintaedellytykset Unkarin tukkumarkkinoilla ovat sellaiset, että kolmannet osapuolet voivat kilpailla tehokkaasti uuden yrityksen kanssa kaasun ja sähkön markkinoilla tuotantoketjun loppupäässä.

(60)

Sitoumusten mukaan MOL ensinnäkin myy jäljellä olevan osuutensa (25 + 1 %) MOL Storagesta ja MOL WMT:stä kuuden kuukauden kuluessa keskittymän toteutumisesta. Lisäksi MOL pidättyy hankkimasta suoraa tai epäsuoraa vähemmistöosuutta MOL WMT:stä tai MOL Storagesta 10 vuoden ajan, mikäli E.ON on edelleen näiden yhtiöiden enemmistöosakas.

(61)

MOL:n ja E.ON:n rakenteellisista yhteyksistä johtuvat ongelmat poistuvat, kun MOL myy 25 prosentin osuutensa MOL Storagen ja MOL WMT:n osakkeista. Markkinatoimijat ovat suhtautuneet pääosin myönteisesti näiden osapuolten rakenteellisten yhteyksien poistumiseen.

(62)

Toiseksi sitoumusten mukaan MOL pidättyy käyttämästä myyntioptiotaan 25 + 1 prosentin omistusosuuteensa MOL Transmissionista. Lisäksi MOL pidättyy myymästä E.ON:lle tai sen sidosyrityksille 10 vuoden ajan, mikäli E.ON on MOL WMT:n ja MOL Storagen enemmistöosakas, sellaista MOL Transmissionin osakeosuutta, että E.ON ei saisi kaupan tuloksena yksinomaista tai jaettua määräysvaltaa MOL Transmissionissa.

(63)

Toimivaltaiset kilpailuviranomaiset voivat tämän järjestelyn ansiosta tarkistaa kyseisenä aikana vallitsevassa markkinatilanteessa mahdolliset yritykset uuden rakenteellisen yhteyden luomiseksi uuden yrityksen ja MOL Transmissionin välillä (erityisesti myyntioption käyttämisen yhteydessä).

(64)

E.ON sitoutuu toteuttamaan kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman Unkarissa yritysten välisen verkkohuutokaupan välityksellä. Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelma on tarkoitus toteuttaa järjestämällä kahdeksan vuotuista huutokauppaa (vuosina 2006–2013), joissa kussakin myydään miljardi kuutiometriä kaasua. Ohjelman kesto on yhdeksän vuotta, ja se päättyy heinäkuussa 2015. Huutokauppojen ja vapauttamisohjelman toteuttamista valvovat Unkarin energiavirasto ja tähän tehtävään nimitettävä uskottu mies (Monitoring Trustee).

(65)

Lisäksi E.ON sitoutuu siirtämään puolet MOL WMT:n ja MOL E & P välisestä talouskaasun toimitussopimuksesta kolmannelle osapuolelle kuuden kuukauden kuluessa yrityskaupan toteutumisesta. Kun sopimuksen siirto tulee voimaan, kaikki toimitussopimuksen siirrettyyn osaan kuuluvat MOL WMT:n oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kyseiselle kolmannelle osapuolelle. Siirto tulee voimaan kaasumarkkinavuoden 2007 alusta (heinäkuussa 2007) ja on voimassa toimitussopimuksen koko voimassaoloajan eli heinäkuuhun 2015. Toimitussopimuksen siirrettävä osa koskee yhteensä noin 7,6–10 miljardia kuutiometriä kaasua. Ensimmäisen vuoden aikana vapautetaan 1,2 miljardia kuutiometriä kaasua.

(66)

Sen arvioimiseksi, riittävätkö osapuolten tekemät sitoumukset kaasukapasiteetin vapauttamisesta ja sopimuksen siirtämisestä poistamaan menettelyn aikana esiin tulleet kilpailuongelmat, komissio on tarkastellut muissa EU-maissa käytössä olevia vastaavanlaisia ohjelmia ja toimittanut markkinaselvityksen yhteistyössä Unkarin kaasu- ja sähköalan toimijoiden kanssa.

(67)

Komissio on tullut siihen tulokseen, että kun kaasukapasiteetin vapauttamisohjelmaa ja sopimuksen siirtoa koskeviin osapuolten tarjouksiin tehdään markkinaselvitykseen vastanneiden kolmansien osapuolten ehdottamat muutokset ja parannukset, ne riittävät poistamaan kaikki yrityskaupasta johtuvat kilpailuongelmat. Erityisesti kapasiteetin vapauttamisohjelman ja sopimuksen siirron yhdistelmällä varmistetaan, että kaikki markkinatoimijat (niin asiakkaat kuin myyjätkin) pystyvät hankkimaan kaasua kilpailukykyisin ja syrjimättömin ehdoin ja siten, että ne eivät ainakaan merkittäviltä osin joudu riippuvaisiksi keskittymän tuloksena syntyvästä uudesta yrityksestä.

(68)

Komissio katsoo, että vapautettavan kaasukapasiteetin kokonaismäärä on tarpeeksi suuri tekemään kaasun tukkumarkkinoista Unkarissa niin toimivat, että tuotantoketjun loppupään kaasu- ja sähkömarkkinoilla syntyy todellista ja kestävää kilpailua. Näillä keinoin vapautettava kaasukapasiteetin kokonaismäärä on merkittävä suhteessa muihin kapasiteetin vapauttamisohjelmiin (2 miljardia kuutiometriä vuodessa eli jopa 14 prosenttia Unkarin kotimaisesta kokonaiskulutuksesta).

(69)

Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman ja sopimuksen siirron kesto (heinäkuuhun 2015) on riittävän pitkä sen varmistamiseksi, että markkinat toimivat, kunnes markkinoiden rakenne ja kilpailuedellytykset ovat muuttuneet. Lisäksi sekä kapasiteetin vapauttamisohjelman että sopimuksen siirron hintamekanismit ovat sellaiset, että menestyneet tarjoajat saavat kaasua yhtä kilpailukykyisin ehdoin kuin uusi yritys (tai vapauttamisohjelman osalta jopa paremmin ehdoin). Komissio katsoo, että nämä hintamekanismit ovat niin houkuttelevia kolmansien osapuolten kannalta, että ne tarjoavat näille riittävän syyn osallistua aktiivisesti ohjelman puitteissa järjestettäviin huutokauppoihin.

(70)

Komissio katsoo, että osapuolten tarjoaman kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman keskeiset piirteet (määrä, kesto ja hintamekanismi) ja tekniset ominaisuudet (tarjouserien koko, sopimusten kesto ja joustoja koskevat säännöt) vastaavat pääosin niitä kriteerejä, joita pidetään tärkeimpinä tällaisten ohjelmien toteutuksen onnistumista varten. Osapuolet laativat Unkarin energiaviraston valvonnassa yksityiskohtaiset säännöt huutokauppojen ja kaasuntoimitussopimusten tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi ja toimittavat säännöt komission hyväksyttäviksi.

(71)

Komissio uskoo, että se kolmas osapuoli, jolle toimitussopimus siirretään, tulee olemaan pitkäaikainen ja merkittävä kilpailutekijä Unkarin kaasumarkkinoilla. Se saa käyttöönsä riittävän pitkäksi aikaa niin paljon kaasua, että se pystyy kehittämän asemaansa ja lisäämään kilpailua Unkarin kaasumarkkinoilla.

(72)

E.ON sitoutuu antamaan varastokapasiteettia säännellyin hinnoin ja ehdoin niiden loppukäyttäjien ja myyjien käyttöön, jotka hankkivat kaasua suoraan vapauttamisohjelman tai sopimussiirron kautta. Erityisesti E.ON sitoutuu tarjoamaan riittävästi varastokapasiteettia uusille asiakkaille jo näiden ensimmäisen kaasuhankinnan yhteydessä ja myös siinä tapauksessa, että asiakkaiden varastotilan tarve kasvaa (nykyiset säännöt takaavat vain, että uusille toimittajille siirretään enintään vanhojen asiakkaiden kulutusta vastaava varastokapasiteetti).

(73)

Komissio katsoo, että tämä sitoumus riittää varmistamaan varastokapasiteetin tehokkaan ja syrjimättömän saatavuuden asianomaisten kaasumäärien osalta, ja sen avulla myyjät ja asiakkaat voivat järjestää kaasuhankintansa omien ja asiakkaidensa tarpeiden mukaisesti. Varastokapasiteettia koskevat sitoumukset parantavat kaasukapasiteetin vapauttamisen ja sopimussiirtojen hyväksyttävyyttä kolmansien osapuolten kannalta.

(74)

Edellä esitettyjen yksittäisten näkökohtien ja niiden yhteisvaikutuksen perusteella komissio on tullut siihen tulokseen, että E.ON:n antamat sitoumukset riittävät ratkaisemaan käsiteltävänä olevaan yrityskeskittymään liittyvät kilpailuongelmat.

(75)

Sen vuoksi komissio on päättänyt julistaa ilmoitetun yrityskeskittymän sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi.