Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32005O0004

Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 15 päivänä helmikuuta 2005, tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä annettujen suuntaviivojen EKP/2003/2 muuttamisesta (EKP/2005/4)

EUVL L 109, 29.4.2005, p. 6–80 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 02/09/2007; Implisiittinen kumoaja 32007O0009

ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2005/326/oj

29.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/6


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2005,

tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä annettujen suuntaviivojen EKP/2003/2 muuttamisesta

(EKP/2005/4)

(2005/326/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä 6 päivänä helmikuuta 2003 annettujen suuntaviivojen EKP/2003/2 (1) tarkastelun jälkeen tiettyjä muutoksia on pidetty välttämättöminä.

(2)

Joitakin muutoksia on tehtävä suuntaviivojen artiklaosaan ja liitteisiin I ja II sen vuoksi, että eri tyyppisten tilastojen toimitusaikataulut sisältänyt liite III poistetaan. Liite III poistetaan, koska tulevaisuudessa Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoittaa nämä aikataulut kansallisille keskuspankeille vuosittain syyskuun loppuun mennessä seuraavan vuoden tiedonsiirtojen osalta.

(3)

Liitettä V pitäisi muuttaa, jotta luottolaitosten raportointivaatimukset vastaisivat kansallisiin keskuspankkeihin ja muihin rahalaitoksiin sovellettavia vaatimuksia.

(4)

Liitteessä VI ilmaisu ”rakenteelliset tilastoindikaattorit” pitäisi sekaannusten välttämiseksi korvata ilmaisulla ”rakenteelliset rahoitusindikaattorit”. Sekaannuksia saattaisi aiheutua sen vuoksi, että Eurostat laatii rakenteellisia indikaattoreita, jotka niin ikään tallennetaan EKP:n tietokantaan.

(5)

Liitettä VII pitäisi muuttaa siten, että erästä ”valtion hallussa olevat eurosetelit ja -metallirahat” tulee erittäin tärkeä lisätietoerä. Tämä helpottaa raha-aggregaattien laskennan kehittämistä.

(6)

Liitettä IX pitäisi muuttaa siten, että siihen sisällytetään vaatimus sellaisten raha- ja pankkitilastojen lisätietoerien ilmoittamisesta, jotka ovat tarpeen rahaliiton rahoitustaseen laatimiseksi neljännesvuosittain.

(7)

Liitettä X on muutettava, koska rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annettua asetusta EKP/2001/13 (2) on muutettu tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvostamisessa sovellettavien sääntöjen osalta. Lisäksi taulukkoa 5 pitäisi muuttaa siten, että siihen sisällytetään neljännesvuositason lisätietoerien korjaukset.

(8)

Liitettä XIII pitäisi muuttaa siten, että otetaan huomioon uudet neljännesvuositason lisätietoerien korjaukset, joita liitteessä X nyt edellytetään.

(9)

Liitettä XVI pitäisi muuttaa siten, että sen nojalla ilmoitettavien tietojen toimitusaikataulu vastaa varantopohjatilastojen toimitusaikataulua.

(10)

Liitettä XVIII pitäisi muuttaa siten, että siihen sisällytetään uusi vaatimus transaktioita koskevien tietojen sekä sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien osuuksien/osakkeiden myyntiä ja takaisinostoja koskevien tietojen toimittamisesta. Lisäksi siihen sisällytetään sellaista uutta aikasarjaa koskeva vaatimus, jota käytetään rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten.

(11)

Liitettä XIX pitäisi muuttaa siten, että siihen sisällytetään laskentamalli nollakuponkilainojen arvostamista varten.

(12)

Tarkastelun perusteella tarvitaan muutamia muitakin muutoksia muun muassa sen vuoksi, että uusia jäsenvaltioita liittyi unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 ja tietyt siirtymäkauden ilmoitusjärjestelyt ja poikkeukset lakkasivat olemasta voimassa.

(13)

Perussäännön 12.1 ja 14.3 artiklan mukaisesti EKP:n suuntaviivat ovat erottamaton osa yhteisön lainsäädäntöä,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Suuntaviivoja EKP/2003/2 muutetaan seuraavasti:

1)

Suuntaviivojen 2 artiklan 1 kohta korvataan seuraavalla:

”1.   Kansalliset keskuspankit laativat ja ilmoittavat asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti kaksi tasetta oman jäsenvaltionsa alasektoreista ’keskuspankki’ ja ’muut rahalaitokset’. Erityisesti keskuspankin tasetta koskevat vaaditut tilastotiedot eritellään tarkemmin liitteessä I olevissa raha- ja pankkitilastojen vastaavuustaulukoissa. EKP ottaa tilastointia varten omasta taseestaan vastaavat tiedot kuin kansalliset keskuspankit omista taseistaan. Kansalliset keskuspankit, jotka laativat omat taseensa, noudattavat liitteen II mukaista menettelyä valvoessaan säännöllisesti tilastointitarkoituksia varten laadittavan eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja eurojärjestelmän viikkotaseen vastaavuutta ja ilmoittaessaan säännöllisesti EKP:lle valvontansa tuloksista. Oman taseensa laativa EKP noudattaa samaa menettelytapaa. Tilastotiedot tulee ilmoittaa EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoittaman vuosiaikataulun mukaisesti.”

2)

Suuntaviivojen 7 artiklan 1 kohta korvataan seuraavalla:

”1.   Jotta EKP voisi säännöllisesti tuottaa rahalaitosten korkotilastoja, kansallisten keskuspankkien tulee antaa tilastotiedot liitteen XX mukaisesti. Tilastotiedot on annettava EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoittaman vuosiaikataulun mukaisesti.”

3)

Liitteitä I, II, V, VII, X, XV, XVI, XIX ja XX muutetaan näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti.

4)

Liite III poistetaan.

5)

Liite VI korvataan näiden suuntaviivojen liitteellä II.

6)

Liite IX korvataan näiden suuntaviivojen liitteellä III.

7)

Liite XIII korvataan näiden suuntaviivojen liitteellä IV.

8)

Liite XVIII (lukuun ottamatta i) lisäyksessä 1 olevaa taulukkoa, joka on otsikoitu ”EKP:lle muista rahoituksen välittäjistä (pl. sijoitusrahastot) toimitettavat aikasarjat (Keskeiset indikaattorit/Lisätietoerät)”; ja ii) lisäystä 2) korvataan näiden suuntaviivojen liitteellä V.

2 artikla

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 17 päivänä helmikuuta 2005.

3 artikla

Nämä suuntaviivat osoitetaan sellaisten jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, jotka ovat ottaneet käyttöön yhtenäisvaluutan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 15 päivänä helmikuuta 2005.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean Claude TRICHET


(1)  EUVL L 241, 26.9.2003, s. 1. Suuntaviivat sellaisina kuin ne ovat muutettuina suuntaviivoilla EKP/2004/1 (EUVL L 83, 20.3.2004, s. 29).

(2)  EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella EKP/2004/21 (EUVL L 371, 18.12.2004, s. 42).


LIITE I

Suuntaviivojen EKP/2003/2 liitteitä I, II, V, VII, X, XV, XVI, XIX ja XX muutetaan seuraavasti:

1)

Liitteessä I ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla:

”Kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki (EKP), jotka kokoavat omia taseitaan koskevat tilastotiedot, käyttävät seuraavia vastaavuustaulukoita valvoessaan säännöllisin väliajoin sitä, että tilastointia varten laadittava eurojärjestelmän kuukauden lopun yhteenlaskettu tase ja kirjanpitoa ja likviditeetin hallintaa varten päivittäin laadittavat rahoituslaskelmat ovat yhdenmukaisia. Tilastotiedot on ilmoitettava EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoittaman vuosiaikataulun mukaisesti.”

2)

Liitettä II muutetaan seuraavasti:

a)

Jaksot 1–6 korvataan seuraavalla:

”1.

Tässä liitteessä kuvataan menettelytapa, jota Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansallisten keskuspankkien taseiden laatijoiden on noudatettava valvoessaan tilastointitarkoituksia varten laadittavan eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja eurojärjestelmän viikkotaseen vastaavuutta. Vertailu koskee kirjanpitotietoja ja vastaavia tilastoeriä.

2.

Luettelo vastaavuuden tarkistuksista on tehty (ks. lisäys 1). Mikäli näiden kahden tietosarjan välillä on poikkeamia, ne on selitettävä. Lisäyksestä 2 ilmenevät näitä tarkistuksia koskevat selitykset. Vertailuissa käytettävät tilastolliset aggregaatit on lueteltu lisäyksessä 3, josta ilmenevät näiden aggregaattien ja taseen perustietojen väliset yhteydet (1). Kirjanpitotietojen kuvauksen osalta kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/10 (2) annetaan täydelliset taustatiedot viikkotaseen rakenteesta, sitä laadittaessa sovellettavista kirjanpitokäytännöistä ja viikkotaseen sisällöstä.

3.

Taseiden laatijoiden edellytetään tekevän näitä tarkistuksia kuukausittain kansallisten keskuspankkien maakohtaisten perustietojen ja EKP:n taseen vastaavuuden varmistamiseksi. Näiden kahden tietosarjan täsmällinen vastaavuus on mahdollista vain silloin, kun kirjanpidon viikkotaseen päiväys on sama kuin tilastoraporttien viitepäivämäärä (eli kuukauden viimeinen päivä). Muina raportointijaksoina näillä tarkistuksilla varmistetaan se, että kirjanpito- ja tilastotiedot ovat hyvin lähellä toisiaan, vaikka ne eivät olisikaan täysin samat. Niiden raportointijaksojen osalta, joissa kyseiset kaksi päivämäärää eivät ole samat, kansalliset keskuspankit saavat verrata tilastotietoja kuukauden viimeisenä pankkipäivänä laadittuun ’päivätaseeseen’.

4.

Taseiden laatijoiden edellytetään ilmoittavan EKP:lle (rahatalous-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastot -osasto) näiden tarkistusten tuloksesta. Ilmoitus toimitetaan ennen tilastotietoja tai niiden yhteydessä eli viitepäivämäärää seuraavaan 15. työpäivään mennessä. Mikäli tarkistuksissa todetaan poikkeamia, taseiden laatijoiden on lähetettävä rahatalous-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastot -osastolle selitykset, joihin on sisällytettävä vähintään kuvaus asianomaisista tarkistuksista, poikkeamien laadusta, mahdollisista vaikutuksista aikaisempiin tietosarjoihin ja poikkeaman oletettu tuleva kehitys sellaisena, kuin se tulevista raporteista ilmenee.

5.

Kansallisille keskuspankeille aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi suositellaan, että täydelliset selitykset esitettäisiin normaalisti vain kerran vuodessa. Muina kuukausina kansallisten keskuspankkien edellytetään täyttävän vain yksinkertaistetun version selityksistä, jossa ne ilmoittavat vain viikkotaseen ja tilastoraportin rakenteelliset erot. Selitykset on laadittava oheisten raportointimallien mukaisesti. Ensimmäinen raportointimalli (lisäys 4) on täydellinen esitys vastaavuustarkistusten tuloksesta. Toinen raportointimalli (lisäys 5) osoittaa yksinkertaistetun tavan esittää tarkistusten tulos.

6.

On tärkeää, että kaikki kansalliset keskuspankit (ja EKP:n laskentaosasto) toimittavat täydet selitykset samaan aikaan vuodesta. Niiden perusteella EKP:n rahatalous-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastot -osasto kykenee laatimaan kerran vuodessa yksityiskohtaisen raportin havaituista poikkeamista. Seuraava aikataulu osoittaa vuoden 2005 osalta, mitä raportointimallia suositellaan käytettäväksi ja milloin sitä on käytettävä. Esimerkiksi seuraava kattava raportti pitäisi lähettää lokakuussa 2005 syyskuun 2005 lopun tietojen osalta.

Raportointijakso

Kuukauden viimeinen viikkotase

Viikkotaseen ja tilastoraporttien päivämäärät ovat samat

Raportointimallin tyyppi

Tammikuu 2005

28 päivänä tammikuuta 2005

Ei

Yksinkertainen

Helmikuu 2005

25 päivänä helmikuuta 2005

Ei

Yksinkertainen

Maaliskuu 2005

25 päivänä maaliskuuta 2005

Ei

Yksinkertainen

Huhtikuu 2005

29 päivänä huhtikuuta 2005

Kyllä

Yksinkertainen

Toukokuu 2005

27 päivänä toukokuuta 2005

Ei

Yksinkertainen

Kesäkuu 2005

24 päivänä kesäkuuta 2005

Ei

Yksinkertainen

Heinäkuu 2005

29 päivänä heinäkuu 2005

Kyllä

Yksinkertainen

Elokuu 2005

26 päivänä elokuu 2005

Ei

Yksinkertainen

Syyskuu 2005

30 päivänä syyskuu 2005

Kyllä

Kattava

Lokakuu 2005

28 päivänä lokakuu 2005

Ei

Yksinkertainen

Marraskuu 2005

25 päivänä marraskuuta 2005

Ei

Yksinkertainen

Joulukuu 2005

30 päivänä joulukuuta 2005

Kyllä

Yksinkertainen

(1)  Tasetta koskevien perustietojen täydellinen kuvaus on esitetty asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevassa III osassa."

(2)  EUVL L 58, 3.3.2003, s. 1.”"

b)

Lisäyksen 1 taulukossa otsikot ”Kuukausikatsauksen taulukon 2.1 erä” ja ”Kuukausikatsauksen taulukon 1.1 erä” korvataan otsikoilla ”Tilastoerä” ja ”Kirjanpitoerä”.

c)

Lisäyksen 3 taulukossa otsikko ”EKP:n kuukausikatsaus — Taulukon 2.1 erät” korvataan otsikolla ”Tilastoerät — Eurojärjestelmän yhteenlaskettu tase”.

3)

Liitettä V muutetaan seuraavasti:

a)

Jaksot 1–11 korvataan seuraavalla:

”1.

Tällä hetkellä Euroopan keskuspankin (EKP)/kansallisten keskuspankkien ja muiden rahalaitosten erillisistä taseista saatavat tiedot ilmoitetaan asetuksen EKP/2001/13 taulukoiden 1–4 mukaisesti. Nämä tiedot eivät kuitenkaan riitä makrovakausanalyysin tekemiseen sellaisten maiden osalta, joissa muiden rahalaitosten tiedonantajien joukko koostuu sekä luottolaitoksista että rahamarkkinarahastoista ja joissa viimeksi mainittujen vaikutus on merkittävä. (3) Näissä tapauksissa tarvitaan erillisiä, ainoastaan luottolaitoksiin sovellettavia raportointivaatimuksia, jotta kyetään tekemään Euroopan unionin pankkijärjestelmän makrovakausanalyysi ja laskemaan luottolaitosten alajoukkoon liittyvät makrovakausindikaattorit.

Raportointivaatimukset

2.

Jotta makrovakausindikaattorit voitaisiin laskea, tarvittavat kriteerit täyttävien kansallisten keskuspankkien tulee ilmoittaa luottolaitoksia koskevat erilliset tiedot ainoastaan asetuksen EKP/2001/13 taulukoiden 1, 2 ja 4 osalta. Taulukkoa 4 varten tarvittavat tiedot ilmoitetaan viitekuukaudesta maaliskuu 2005 alkaen. Taulukossa 3 ei vaadita mitään tietoja (joten myöskään luottolaitoksia koskevia täydentäviä tilastotietoja ei tarvita). Luottolaitoksia koskevat kantatiedot ja soveltuvin osin myös virtatietojen muutokset ilmoitetaan neljännesvuosittain.

3.

Tiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain 28 pankkipäivän kuluessa viiteajanjakson päättymisestä.

4.

Tietojen käyttäjien niin vaatiessa kansalliset keskuspankit ilmoittavat lisätietoina myös talletusvelat. Ne eritellään luottolaitosten (lukuun ottamatta keskuspankkeja), muiden rahalaitosten ja muiden kuin rahalaitosten talletuksiin. Mikäli nämä tiedot eivät ole saatavissa, käyttäjät ovat sopineet säilyttävänsä käsitteen ’talletuksina rahalaitoksilta’, sellaisena kuin se voidaan taulukosta 1 johtaa (eli ilman lisäjaottelua rahalaitossektorin sisällä).

5.

Makrovakausanalyysissä tarvitaan kantatietoja ja virtatietoja, joista jälkimmäiset kirjataan transaktio-arvoina. Tämä edellyttää niin kutsuttujen muutostietojen käyttöä. Tällä hetkellä muutostietoja on saatavissa ainoastaan taulukoiden 1 ja 2 kantatiedoista eikä siis taulukon 4 tiedoista. Muutostietojen esittämisen tarpeellisuutta taulukon 4 osalta tutkitaan vielä. Sillä välin käyttäjät voivat ainoastaan hyödyntää valuuttakurssimuutoksilla korjattujen kantatietojen erotuksia (jotka EKP laskee).

Kattavuus

6.

Luottolaitosten tasetta täydentävien tietojen pitäisi lähtökohtaisesti kattaa 100 prosenttia niistä laitoksista, jotka luokitellaan tähän sektoriin kuuluviksi. Silloin kun raportoinnin todellinen kattavuus on pienten laitosten vapauttamisen takia alle 100 prosenttia, kansallisten keskuspankkien tulee estimoida toimitetut tiedot sataprosenttisen kattavuuden varmistamiseksi. Tämä parantaa eri jäsenvaltioiden indikaattorien vertailukelpoisuutta ja takaa yhdenmukaisuuden rahalaitossektorin taseen kanssa, joka myös estimoidaan.

Raportointivelvoite

7.

Maissa, joissa muiden rahalaitosten tiedonantajien joukko koostuu sekä luottolaitoksista että rahamarkkinarahastoista ja joissa rahamarkkinarahastojen vaikutuksen katsotaan olevan tilastollisesti merkittävä, keskuspankit ilmoittavat luottolaitoksia koskevat erilliset tasetiedot lisäysten 1 ja 2 raportointivaatimusten mukaisesti. Rahamarkkinarahastojen vaikutuksen katsotaan olevan merkittävä silloin, kun molemmat seuraavista kriteereistä täyttyvät samanaikaisesti:

Kriteeri 1: Rahalaitosten yhteistaseen ja rahalaitosten luottolaitoksista koostuvan alajoukon yhteistaseen erotus on jatkuvasti yli 5 miljardia euroa.

ja

Kriteeri 2: Muut rahalaitokset kuin luottolaitokset (eli rahamarkkinarahastot) vaikuttavat useampaan kuin yhteen erään rahalaitossektorin taseen jommallakummalla puolella. (4)

(3)  Rahamarkkinarahastojen vaikutusta muiden rahalaitosten tietoihin käsitellään tuonnempana. Tämän lisäksi joissain maissa on olemassa pieni määrä muita laitoksia, jotka luokitellaan rahalaitoksiksi. Näillä laitoksilla ei kuitenkaan ole tilastollista merkitystä."

(4)  Tämä kriteeri täyttyy esimerkiksi silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa yhteen vastattavaa-puolen erään (’rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet’) ja kahteen tai useampaan vastaavaa-puolen erään (esimerkiksi eriin ’valtion liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet’ ja ’kotimaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet’). Kriteeri täyttyy myös silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa kahteen vastattavaa-puolen erään (esimerkiksi ’rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet’ ja ’kotimaisten rahalaitosten tekemät euromääräiset talletukset’) ja yhteen saamisia koskevaan kohtaan (esimerkiksi ’valtionhallinnon liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet’). Tämä kriteeri ei sitä vastoin täyty silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa ainoastaan yhteen vastattavaa-puolen erään ja yhteen vastaavaa-puolen erään.”"

b)

Lisäys 1 korvataan seuraavalla:

”MENETTELYT, JOITA NOUDATETAAN SIIRRETTÄESSÄ TIETOJA KANSALLISILTA KESKUSPANKEILTA EKP:lle

Luottolaitosten raportointivaatimukset

1.

Lisäyksen 2 sisältämät raportointivaatimukset koskevat ainoastaan luottolaitoksia, asetuksen EKP/2001/13 taulukot 1–4 koskevat sitä vastoin koko muista rahalaitoksista koostuvan sektorin tasetietoja.

2.

Raportointivaatimusten eri kohdille annetut koodit kuuluvat tase-erien sarjaperheeseen, jonka muuttujat ja ominaisuudet esitetään liitteessä XIII. Raportoinnissa tulee huomioida seuraavat asiat:

koska yksinomaan luottolaitoksia koskevat tasetiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain, muuttuja 1 (raportointitiheys) on aina ’Q’ (neljännesvuosittain),

muuttuja 4 (viitesektorin erittely taseessa) on kaikissa kohdissa ’R’ (vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvat luottolaitokset).

3.

Raportointivaatimukset koostuvat seitsemästä taulukosta: taulukko 1_Luottolaitokset (kannat), taulukko 2_Luottolaitokset (kannat), taulukko 4_Luottolaitokset (kannat), taulukko 1_Luottolaitokset/luokituksen muutokset, taulukko 1_Luottolaitokset/arvostusmuutokset, taulukko 2_Luottolaitokset/luokituksen muutokset ja taulukko 2_Luottolaitokset/arvostusmuutokset.

4.

Taulukko 1_Luottolaitokset (kannat) vastaa asetuksen EKP/2001/13 kuukausittain laadittavaa taulukkoa 1 lukuun ottamatta kohtaa ’rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet’ taseen vastattavaa-puolella.

5.

Taulukko 2_Luottolaitokset (kannat) vastaa asetuksen EKP/2001/13 neljännesvuosittain laadittavaa taulukkoa 2.

6.

Taulukko 4_Luottolaitokset (kannat) vastaa asetuksen EKP/2001/13 neljännesvuosittain laadittavaa taulukkoa 4.

7.

Muut neljä korjaustietoja koskevaa taulukkoa ilmoitetaan liitteessä X esitetyn menetelmän mukaisesti.”

c)

Lisäyksessä 2, Kannat, Taulukko 4 (Luottolaitokset (kannat)) korvataan seuraavalla:

”TAULUKKO 4

Luottolaitokset (kannat)

Tase-erät

Kaikki valuutat yhteensä

Euro

Muut EU:n jäsenvaltioiden valuutat

Muut valuutat (sisältää muiden EU:n jäsenvaltioiden valuutat paitsi DKK, SEK, GBP)

CZK

DKK

EEK

CYP

LVL

LTL

HUF

MTL

PLN

SIT

SKK

SEK

GBP

Yht. (5)

USD

JPY

CHF

Muut valuutat yhteensä (5)

VASTATTAVAA

Talletukset

A.   Kotimaa

rahalaitoksilta

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muilta kuin rahalaitoksilta

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

rahalaitoksilta

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muilta kuin rahalaitoksilta

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C.   Ulkomaat

enintään 1 v

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pankeilta

Taulukko 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muilta kuin pankeilta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oma pääoma

Taulukko 1

 

Muut velat

Taulukko 1

 

VASTAAVAA

Lainat

A.   Kotimaa

rahalaitoksille

Taulukko 1

 

muille kuin rahalaitoksille

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

rahalaitoksille

Taulukko 1

 

muille kuin rahalaitoksille

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C.   Ulkomaat

enintään 1 v

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pankeille

Taulukko 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muille kuin pankeille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet

A.   Kotimaa

rahalaitosten

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.   Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

rahalaitosten

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten

Taulukko 1

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C.   Ulkomaat

pankkien

Taulukko 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin pankkien

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

A.

Kotimaa

Taulukko 1

 

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Taulukko 1

 

C.

Ulkomaat

Taulukko 1

 

Muut saamiset

Taulukko 1

 

4)

Liitettä VII muutetaan seuraavasti:

a)

Seuraava johdantokappale lisätään osan 2 otsikon jälkeen:

”Euroalueen raha-aggregaattien määritelmät perustuvat rahaa liikkeeseen laskevien ja rahaa hallussa pitävien sektoreiden yhdenmukaistettuun määritelmään sekä rahalaitosten velkojen yhdenmukaistettuihin luokkiin. Rahaa hallussa pitävä sektori sisältää kaikki euroalueella olevat paitsi rahalaitokset ja valtionhallinnon sektorin. Tästä syystä raha-aggregaatteja laadittaessa erä ’valtion hallussa olevat eurosetelit ja -metallirahat’ ilmoitetaan erittäin tärkeänä lisätietoeränä. EKP hyväksyy käytettävissä olevien tietojen (esim. rahaliiton rahoitustaseiden vuositason ja/tai neljännesvuositason tiedot) perusteella laaditut estimaatit. Tämä erä on ilmoitettava kuukausittain ja samaan aikaan kuin asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti kuukausittain toimitettavat rahalaitosten tasetilastot.”

b)

Jakso 2.2 korvataan seuraavalla:

”2.2   Valtion hallussa olevat euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat instrumentit

Valtion hallussa olevat euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit ja rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet.”

5)

Liitettä X muutetaan seuraavasti:

a)

Alaviite 4 korvataan seuraavalla:

”4

EKP:n ensi kertaa joulukuussa 1999 julkaisema.”

b)

10.1 kohta korvataan seuraavalla:

”10.1

Talletusten/lainojen transaktioarvo (asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon A kohdat 2 ja 9) vastaa määrää, jonka rahalaitos saa (talletuksena) tai antaa (lainana) ja josta on poistettu palkkiot jne. (6) Transaktioarvo ei sisällä kertynyttä korkoa, joka saadaan (lainoista) tai maksetaan (talletuksista) mutta jota ei ole vielä saatu eikä maksettu. Sen sijaan lainojen/talletusten kertyneet korot on kirjattava tapauksen mukaan joko erään ’muut saamiset’ tai erään ’muut velat’. (7)

(6)  Transaktioihin liittyviä luottotappioita ei kuitenkaan aina ilmoiteta, joten tästä periaatteesta poiketaan, mikä on hyväksytty asetuksessa EKP/2001/13 ja siihen liittyvissä ohjeissa."

(7)  Lainojen ja talletusten tilastolliseen arvostamiseen liittyvät säännöt sisältyvät asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 1 III jakson 15 ja 16 kohtaan (kuukausittaiset tiedot) ja liitteessä I olevan osan 1 IV jakson 10 kohtaan (neljännesvuosittaiset tiedot).”"

c)

26 ja 27 kohta poistetaan.

d)

51.1 kohta korvataan seuraavalla:

”51.1

Ensimmäisessä vaiheessa yksilöidään erät, jotka ovat tärkeimpien ulkomaan valuuttojen (Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Sveitsin frangi) ja rahaliittoon kuulumattomien EU jäsenvaltioiden valuuttojen määräisiä. (8) Koska erilliset valuuttakohtaiset erittelyt ovat saatavilla vain vuosineljänneksittäin (vuosineljännesten lopussa), kuukauden lopun erittely lasketaan käyttämällä edelliseltä vuosineljännekseltä käytettävissä olevista tiedoista johdettuja suhdelukuja.

(8)  Muiden valuuttojen määräisten erien osalta ei tehdä korjauksia. Kansalliset keskuspankit ovat ilmoittaneet Yhdysvaltain dollaria, Japanin jeniä ja Sveitsin frangia koskevat tiedot rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen EKP/1998/16 (EYVL L 356, 30.12.1998, s. 7) taulukon 5 mukaisesti joulukuusta 1998 lähtien ja vapaaehtoisesti muiden kansallisten tietolähteiden perusteella syyskuusta 1997 lähtien. Kansalliset keskuspankit ovat ilmoittaneet Englannin puntaa koskevat tiedot EKP:lle vapaaehtoisesti elokuusta 2001 lähtien, mahdollisuuksien mukaan historiatietoineen, samanlaisessa muodossa kuin muut valuutat asetuksen EKP/2001/13 taulukon 4 mukaisesti, ja tammikuusta 2003 lähtien osana asetuksen EKP/2001/13 taulukkoa 4. EKP laskee valuuttakorjaukset myös muiden rahaliittoon osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden valuuttojen osalta.”"

e)

51.3 kohta korvataan seuraavalla:

”51.3

Lisäksi oletetaan, että muiden valuuttojen kuin euron (Yhdysvaltojen dollari, Japanin jeni, Sveitsin frangi ja rahaliittoon osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden valuutat) osuus rahalaitosten taseessa on pieni. Lisäksi yksityiskohtaiset valuutoittain eritellyt tiedot ovat saatavilla vain asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 4 mukaisen suppean erittelyn osalta. Tämän vaikeuden voittamiseksi samoja valuuttojen osuuksia, jotka lasketaan tämän taulukon erien osalta, sovelletaan liitteessä I olevan osan 2 taulukon 1 yksityiskohtaisempiin erittelyihin.”

f)

55 kohta korvataan seuraavalla:

”55.

Tiedonantajiin sovelletaan raportointivaatimusta, joka on yksilöity asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 1A ’vähimmäisvaatimuksissa’, vaikka kansalliset keskuspankit saavat kerätä myös lisätietoja, joita ei ole mainittu ’vähimmäisvaatimuksissa’. Kansalliset keskuspankit täyttävät joka tapauksessa täydelliset tiedot, jotka lähetetään EKP:lle taulukon 5 sarakkeen E mukaisesti. Tässä menettelyssä kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen laskea ja/tai arvioida korjauksia joidenkin sellaisten erittelyjen osalta, joita rahalaitokset eivät ole ilmoittaneet, koska niitä ei pidetä ’vähimmäisvaatimuksina’. Luottotappiota/arvonalennusta koskevan korjauksen vastaerä on kansallisen kirjanpitokäytännön mukaan jompi kumpi eristä ’oma pääoma’/’muut velat’.”

g)

62 kohta korvataan seuraavalla:

”62.

Taseen vastattavaa-puolella arvostusmuutokset voidaan ilmoittaa myös liikkeeseen laskettujen velkapapereiden osalta. Rahalaitosten tiedonantovelvoitteita ei kuitenkaan muuteta tältä osin, koska liikkeeseen laskettujen velkapapereiden arvostusmuutokset eivät kuulu asetuksessa EKP/2001/13 vahvistettuihin ’vähimmäisvaatimuksiin’.”

h)

Jakso 4.5 ”Arvostusmuutosta koskeva siirtymäkausi” poistetaan.

i)

Lisätään seuraava jakso 5.3:

”5.3   Lisätietoerät

87.

Virtatiedot lasketaan myös neljännesvuosittaisten lisätietoerien osalta euroalueen rahaliiton rahoitustaseiden laatimiseksi. Raportoinnista aiheutuvan rasitteen lisäämisen välttämiseksi nämä lisätietoerät on yhdistetty raha- ja pankkitilastojen säännöllistä tuottamista varten tarvittaviin olemassa oleviin tilastovaatimuksiin. Tästä syystä luokituksen muutokset ja arvostusmuutokset lasketaan näiden lisätietoerien osalta. Nämä tiedot ilmoitetaan taulukossa 5a esitetyllä tavalla.”

j)

Lisäykseen 1 lisätään seuraava 16a kohta:

”Arvostusmuutoksia koskeva siirtymäaika

16a

Asetuksessa EKP/2001/13 säädettiin, että 12 kuukauden siirtymäkauden ajan lainojen luottotappioita/arvonalennuksia ja arvopapereiden arvostusmuutoksia koskevien tilastointivaatimusten mukaiset tiedot voitiin ilmoittaa EKP:lle siten, että määräaikaa pidennettiin yhdellä kuukaudella sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivästä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Siirtymäsäännöstä soveltaneet kansalliset keskuspankit lähettivät kuitenkin edelleen tietoja niistä kuukausikohtaisista arvostusmuutoksia koskevista aikasarjoista, joita aiemmin koskivat suuntaviivat EKP/2002/5 ja jotka raportoitiin saman määräajan mukaisesti kuin vastaavat kantatiedot. Niillä oli mahdollisuus toimittaa alustavia tai estimoituja tietoja, jotka sitten oikaistiin seuraavan kuukauden tietojen toimittamisen yhteydessä.”

k)

Lisätään seuraava taulukko 5a:

”TAULUKKO 5a

Neljännesvuosikohtaisten virtatietojen yksityiskohtainen erittely rahaliiton rahoitustaseiden laatimista varten — lisätietoerät

EKP R = EKP:n asetus

EKP G = EKP:n suuntaviivat

KKP = Kansallisten keskuspankkien toimittamat lisätiedot

EKP = EKP:n laskemat tiedot

EKP R -koodi (ks. taulukko 2)

Tase raportointikuukauden lopussa

Tase edellisen kuukauden lopussa

Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt (+/–)

Valuuttakurssikorjaus (+/–)

Arvostusmuutos (+/–)

Virrat (+/–)

A

B

C

D

E

F = [A – B] – C – D – E

VASTATTAVAA

14   Muut velat

Kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa

D. -

Kohdistamattomat

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

VASTAAVAA

3   Muut arvopaperit kuin osakkeet (kaikki valuutat)

enintään 1 vuoden

A. -   

Kotimaa — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -   

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

yli 1 vuoden

A. -   

Kotimaa — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -   

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

3e   Muut arvopaperit kuin osakkeet (euro)

enintään 1 vuoden

A. -   

Kotimaa — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -   

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

yli 1 vuoden

A. -   

Kotimaa — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -   

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

5   Osakkeet ja osuudet

Noteeratut osakkeet

A. -

Kotimaa

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

Sijoitusrahastojen (ei rahamarkkinarahastojen) osakkeet

A. -

Kotimaa

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP

7   Muut saamiset

Vakuutusmaksujen ennakot ja varaukset maksamattomia vaatimuksia varten

D. -

Kohdistamattomat

- -

EKP G

EKP G

EKP G

EKP

EKP G

EKP”

6)

Liitettä XV muutetaan seuraavasti:

a)

Jakso, joka on otsikoitu ”Tietojen toimittamisen säännöllisyys”, korvataan seuraavalla:

”Varantopohjatilastot sisältävät kuusi luottolaitoksia koskevaa aikasarjaa, jotka liittyvät EKP:lle kuukausittain toimitettaviin kuukauden lopun kantatietoihin. Tiedot on toimitettava EKPJ:n tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä viimeistään pitoajanjakson alkamista edeltävään kansallisen keskuspankin pankkipäivään mennessä. Pienet (eli täysimääräisestä kuukausiraportoinnista vapautetut) luottolaitokset ilmoittavat kansallisille keskuspankeille suppeamman erittelyn neljännesvuosittain. Näiden pienten luottolaitosten osalta käytetään yksinkertaistettuja varantopohjatilastoja kolmen varannon pitoajanjakson ajan, ja kansalliset keskuspankit sisällyttävät pieniä luottolaitoksia koskevat tiedot raportointiaikataulunsa mukaisesti. (9)

(9)  Kansalliset keskuspankit käyttävät pieniltä luottolaitoksilta neljännesvuosittain saatavia varantopohjatietoja EKP:lle ilmoitettavissa kuukausikohtaisissa luvuissa kolmen tietojensiirron yhteydessä niiden julkaisemisen jälkeen.”"

b)

Jakso, joka on otsikoitu ”Korjausten ilmoittaminen”, korvataan seuraavalla:

”Korjaukset, joita tiedonantajalaitokset tekevät varantopohjaan tai varantovaatimuksiin pitoajanjakson alkamisen jälkeen (myöhästyneet korjaukset) eivät saa olla niin suuria, että ne muuttavat varantopohjaa ja varantovaatimuksia koskevia tilastoja.”

7)

Liitteessä XVI jakso, joka on otsikoitu ”Tietojen toimittamisen säännöllisyys”, korvataan seuraavalla:

”Luottolaitosten kolme aikasarjaa, jotka kuvaavat kuukauden lopun kantatietoja, toimitetaan EKP:lle kuukausittain pitoajanjakson alkamista edeltävään kansallisen keskuspankin pankkipäivään mennessä.

Tilastosarjat on toimitettava, vaikka niissä mainittuja tase-eriä ei sovellettaisikaan kyseisessä jäsenvaltiossa, jotta osana konsolidoitua tasetta ilmoitetut erät voidaan käsitellä yhdenmukaisesti. (10)

(10)  Liitteessä XIII kuvataan, kuinka ilmoitetaan asianmukaisesti ne tase-erät, joita jäsenvaltiossa ei sovelleta.”"

8)

Liitettä XIX muutetaan seuraavasti:

a)

2 kohdan ”Käsitteellinen viitekehys ja tiedonkeruu” ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla:

”Kaaviossa 1 on yhteenveto käsitteellisestä viitekehyksestä, jonka mukaisesti kansalliset keskuspankit toimittavat arvopaperiemissioita koskevia tilastoja EKP:lle. Merkittävin erottava tekijä on liikkeeseenlaskijan kotipaikka. (11) Kansalliset keskuspankit antavat tiedot kaikista emissioista. Eurojärjestelmän 12 kansallista keskuspankkia kattavat yhdessä kaikki euroalueen talousyksiköiden emissiot. Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) toimittaa tiedot ulkomaiden eli muiden kuin euroalueen maiden kaikkien talousyksiköiden arvopaperiemissioista, ja jokaisen rahaliittoon kuulumattoman EU:n jäsenvaltion talousyksiköiden emissiot esitetään erikseen muista ulkomaista eriteltyinä. (12)

(11)  Määritelty 3 kohdassa."

(12)  Näissä suuntaviivoissa mainitaan BIS:n raportointi, kun se on tarpeen täydellisen ja selkeän kuvan antamiseksi. Näitä suuntaviivoja ei kuitenkaan ole osoitettu BIS:lle.”"

b)

Kaavio 1 korvataan seuraavalla:

”Kaavio 1: Yhteenveto käsitteellisestä viitekehyksestä

Arvopaperiemissiot

 

Euroalueen talousyksiköt

(kukin kansallinen keskuspankki antaa tiedot kotimaisista talousyksiköistä)

Ulkomaiset talousyksiköt

(BIS/Kansallinen keskuspankki)

BE

DE

EL

ES

FR

IE

IT

LU

NL

AT

PT

FI

Rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot

Muut maat

Euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A-kenttä

B-kenttä

 

 

 

 

 

 

Muiden rahayksiköiden määräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

D-kenttää

ei tarvita”

C-kenttä

 

 

 

 

c)

6.2 kohdan ”Raportointivaatimukset” ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla:

”Tammikuun 1 päivää 1999 edeltävää aikaa koskevissa historiatiedoissa ilmaisulla ’euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset’ tarkoitettiin ecua ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia rahayksiköitä. Tammikuun 1 päivästä 1999 lähtien sillä on tarkoitettu euroa ja sen kansallisia ilmentymiä. ’Muut rahayksiköt’ tarkoittaa kaikkia muita rahayksiköitä, myös euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kansallisia rahayksiköitä.”

d)

10.1 kohta korvataan seuraavalla:

”10.1   Hinnan arvostaminen

Noteerattujen osakkeiden kannat ja virrat kirjataan markkina-arvoon ja muiden arvopapereiden kuin osakkeiden kannat ja virrat nimellisarvoon. Muiden arvopapereiden kuin osakkeiden kantojen ja virtojen kirjaamisesta nimellisarvoon tehdään poikkeus, kun kyseessä ovat alihintaiset joukkovelkakirjat ja nollakuponkilainat, joiden emissiot kirjataan niistä tosiasiallisesti suoritetun maksun suuruisina, eli oston yhteydessä diskontattuun hintaan, ja joiden lunastus maturiteetin umpeutuessa kirjataan nimellisarvoon. Alihintaisten joukkovelkakirjojen ja nollakuponkilainojen kanta on alla kuvatulla tavalla yhtä suuri kuin niistä suoritettu maksu korkoineen. Ennenaikaiset lunastukset kirjataan niistä suoritetun maksun ja lunastukseen mennessä kertyneiden korkojen suuruisiksi.

Formula

jossa

A

=

tosiasiallisesti suoritettu maksu kertyneine korkoineen

E

=

todellinen arvo (emission yhteydessä maksettu määrä)

P

=

nimellisarvo (maksetaan takaisin maturiteetin umpeutuessa)

T

=

aika emissioajankohdasta maturiteettiin (päivinä)

t

=

emissiopäivästä kulunut aika (päivinä)

Eri maissa sovellettujen hinnan arvostamismenettelyjen tietyt erot sallitaan. Kukin tiedot antava maa määrittelee kansallisissa lisätiedoissa yksityiskohtaisesti arvostamismenettelyt, joita käytetään 1) lyhytaikaisten velkapapereiden, 2) pitkäaikaisten velkapapereiden, 3) diskontattujen joukkovelkakirjojen ja 4) noteerattujen osakkeiden arvostamisessa. Jos varantojen ja virtojen arvostamisessa on eroja, myös niistä ilmoitetaan.

EKT 95:n mukaista hinnan arvostamista, jossa edellytetään velkapapereiden ja osakkeiden virtojen kirjaamista transaktioarvoon ja kantojen kirjaamista markkina-arvoon, ei sovelleta tässä yhteydessä.

BIS:n nykyisten arvostamissääntöjen mukaisesti velkapaperit kirjataan nimellisarvoon ja noteeratut osakkeet emissiohintaan. Alihintaisten joukkovelkakirjojen ja nollakuponkilainojen osalta tiedot antava kansallinen keskuspankki laskee kertyneet korot, mikäli se on tarkoituksenmukaista.”

e)

10.2 kohdan ”Valuutta- ja vaihtokurssien arvostamisesta ilmoittaminen” toisen kappaleen toinen luetelmakohta korvataan seuraavalla:

”Bruttoemissiot ja lunastukset muunnetaan euromääräisiksi/kansallisten rahayksiköiden määräisiksi soveltamalla maksun suoritushetkellä markkinoilla vallitsevaa keskihinnan mukaista vaihtokurssia. Jos muuntamisessa sovellettavaa vaihtokurssia ei ole mahdollista määritellä tarkkaan, voidaan käyttää maksun suoritushetkellä mahdollisimman lähellä markkinoiden keskihintaa olevaa vaihtokurssia.”

f)

13.1.2 kohta korvataan seuraavalla:

”13.1.2   Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa liikkeeseenlaskevan sektorin kotimaan. (13) Siihen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE. Arvopaperiemissioiden sarjaperheen viitealuetta ilmaisemaan käytetään ainoastaan muutamia arvoja, sillä liikkeeseenlaskevat maat ovat EU:n jäsenvaltiot ja ulkomaat.

(13)  Kansallisia keskuspankkeja varten liikkeeseenlaskevan sektorin kotimaa on kansallisen keskuspankin kotimaa.”"

g)

13.1.7 kohta korvataan seuraavalla:

”13.1.7   Muuttuja nro 7: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja osoittaa arvopaperien liikkeeseen laskemisen rahayksikön, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_CURRENCY. Arvopaperiemissioiden sarjaperheen yhteydessä käytetään ainoastaan muutamia koodiluettelon arvoja. Euromääräiset tai sen kansallisten ilmentymien määräiset emissiot ilmoitetaan arvolla EUR, (14) kun taas muina kuin euroina toteutetut emissiot kirjataan arvolla Z06. Muut arvot (esim. DKK, SEK ja GBP) on jo sisällytetty koodiluetteloon, sillä niitä voidaan tarvita euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden tietojen toimittamisessa.

(14)  Tämä on yhteneväinen tasetilastojen kanssa.”"

h)

13.1.9 kohta korvataan seuraavalla:

”13.1.9   Muuttuja nro 9: Loppuliite arvopaperiemissioissa (SEC_SUFFIX; pituus: yksi merkki)

Muuttuja on kehitetty nimenomaan lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisen arvopaperiemissioiden sarjaperheen vaatimuksia vastaavaksi. Tässä yhteydessä sen avulla voidaan muokata arvopaperiemissioita koskevien tilastojen tietoja ja mahdollisesti laajentaa niitä tulevaisuudessa. Tätä sarjaperhettä varten on tällä hetkellä käytössä kaksi arvoa, (P) ’prosenttiosuus’ ja (Z) ’määrittelemätön’, ja niitä vastaa koodiluettelo CL_SEC_SUFFIX.”

i)

Lisäyksessä 1 oleva 13 kohta korvataan seuraavalla:

13.   Kunkin kotimaisten talousyksiköiden liikkeeseen laskeman instrumentin arvioitu osuus: Kansalliset keskuspankit antavat kansalliset arviot kunkin kotimaisten talousyksiköiden emissiotyypin arvopapereiden osuuksista, eli sellaisten lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten arvopapereiden sekä noteerattujen osakkeiden emissioiden osalta, jotka on toteutettu paikallisen rahayksikön, euron/kansallisten rahayksiköiden, ecu mukaan luettuna, tai muiden rahayksiköiden määräisinä. Prosentuaalisen osuuden arvio tarkoittaa kuhunkin arvopaperiluokkaan kuuluvien arvopapereiden prosentuaalista osuutta kaikista emissioista (joihin kuuluvat sekä kansalliset että kansainväliset emissiot). Tämä olisi ilmoitettava raportointia koskevien ohjeiden jälkeen asiaankuuluvan otsakkeen alla. ’Huomautuksissa’ voidaan antaa lyhyitä kuvauksia. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat myös kaikki rahaliiton mukanaan tuomat muutokset arvopapereiden osuuksissa.

 

Prosentuaalinen osuus:

Huomautukset:

Euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot

Paikallinen rahayksikkö

STS

 

 

LTS

 

 

QUS

 

 

Euro/muut kansalliset rahayksiköt kuin paikallinen rahayksikkö ecu mukaan luettuna

STS

 

 

LTS

 

 

Muiden rahayksiköiden määräiset emissiot

STS

 

 

LTS

 

 

STS

=

muut lyhytaikaiset arvopaperit kuin osakkeet

LTS

=

muut pitkäaikaiset arvopaperit kuin osakkeet

QUS

=

noteeratut osakkeet”

9)

Liitettä XX muutetaan seuraavasti:

a)

4.1 kohdassa muuttuja nro 2 korvataan seuraavalla:

”Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon. ECB_MIR1 -sarjaperheessä käytettyjen arvojen alajoukko vastaa euroalueen jäsenvaltioita.”

b)

4.2.2 kohdassa ”Aikasarjatason ominaisuudet”, ”Pakolliset tiedot”, ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla:

”COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot kuukauden keskiarvoja vai kuukauden lopun havaintoja. Elleivät kansalliset keskuspankit päätä toisin, EKP asettaa ’tiedonkeruun’ oletusarvoksi ’E’ (= jakson loppu) kantatietoja koskevien rahalaitosten korkotilastojen osalta ja ’A’ (= jakson havaintojen keskiarvo) uutta liiketoimintaa koskevien rahalaitosten korkotilastojen osalta. Myös kantatietoja koskevien liiketoiminnan määrien oletusarvo ominaisuuden ’collection’ osalta on ’E’ (= jakson loppu), kun uuden liiketoiminnan määrät ilmoitetaan puolestaan arvolla ’S’ (= havaintojen summa ajanjakson aikana).”

c)

4.2.3 kohta korvataan seuravalla:

”4.2.3   Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

OBS_STATUS (15) (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään (sovitun hierarkian mukaisesti) näiden ominaisuuksien oletusarvot rahalaitosten korkotilastoja varten:

’A’

=

normaaliarvo,

’B’

=

katkosarvo,

’M’

=

tietoja ei ole (tiedot, jotka eivät ole sovellettavissa, esim. mikäli instrumenttiryhmä ei ole käytössä kansallisella tasolla), (16)

’P’

=

alustava arvo, (17)

’E’

=

arvio.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

OBS_CONF (15) (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää ominaisuutta ’havaintojen luottamuksellisuus’. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä. Mikäli ominaisuudelle ei aseteta arvoa, oletuksena on, että luottamuksellisuudesta johtuvia rajoituksia ei ole (OBS_CONF = ’F’ (julkaisuvapaa)).

OBS_PRE_BREAK (15) (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos (ja havainnon laaduksi asetetaan ’B’).

OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia (tekstin enimmäispituus 350 merkkiä) havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arviointi tai oletus, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat).

(15)  Neljää havainnon arvon kohdetta sekä koodeja OBS_STATUS, OBS_CONF ja OBS_PRE_BREAK käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten keskuspankkien on toimitettava kaikki lisätiedot havainnosta. (Mikäli ominaisuuksia ei ilmoiteta, aikaisemmat arvot korvataan oletusarvoilla.)."

(16)  Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla (’-’) ja havainnon laatu koodilla ’M’. Puuttuvaa havaintoa ei milloinkaan saa ilmoittaa ’nollana’, koska nolla on normaali numerinen arvo, joka osoittaa täsmällisesti koron tai liiketoiminnan määrän olevan nolla."

(17)  Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne ’A’) myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.”"

(15)  Neljää havainnon arvon kohdetta sekä koodeja OBS_STATUS, OBS_CONF ja OBS_PRE_BREAK käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten keskuspankkien on toimitettava kaikki lisätiedot havainnosta. (Mikäli ominaisuuksia ei ilmoiteta, aikaisemmat arvot korvataan oletusarvoilla.)."

(15)  Neljää havainnon arvon kohdetta sekä koodeja OBS_STATUS, OBS_CONF ja OBS_PRE_BREAK käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten keskuspankkien on toimitettava kaikki lisätiedot havainnosta. (Mikäli ominaisuuksia ei ilmoiteta, aikaisemmat arvot korvataan oletusarvoilla.)."


(5)  Muut EU:n jäsenvaltioiden valuutat (paitsi DKK, SEK, GBP) sisältyvät tähän sarakkeeseen.”


LIITE II

"LIITE VI

RAKENTEELLISET RAHOITUSINDIKAATTORIT

RAPORTOINTIVAATIMUKSET JA TIEDON KOKOAMISTA KOSKEVAT OHJEET

Johdanto

1.

Voidakseen analysoida säännöllisesti Euroopan unionin (EU) pankkitoiminnan rakennetta pankkivalvontakomitea (Banking Supervisory Committee) tarvitsee tietoja tiettyjen rakenteellisten indikaattoreiden kokoamista varten. Rakenteellisten indikaattorien luetteloon sisältyy 29 sarjaa. Kaksitoista näistä sarjoista voidaan koota Euroopan keskuspankissa (EKP) jo olevien tietojen perusteella. Muista indikaattoreista 14 voidaan koota vain kansallisilta keskuspankeilta kerättävien lisätietojen avulla, kun loput kolme indikaattoria kokoaa sitä vastoin pankkitoiminnan kehitystä seuraava työryhmä (Working Group on Banking Developments), joka käyttää muita yhdenmukaistamattomia lähteitä.

2.

Tässä liitteessä esitetään raportointivaatimukset ja tiedon kokoamista koskevat ohjeet niille 14 indikaattorille, jotka kootaan kansallisilta keskuspankeilta saatavien tietojen perusteella. Tämä tiedonkeruu perustuu tietoihin, jotka ovat jo käytettävissä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).

3.

Täydellinen luettelo indikaattoreista esitetään jäljempänä. Indikaattorit, jotka laaditaan kansallisten keskuspankkien toimittamien lisätietojen perusteella, on lihavoitu.

TAULUKKO 1

Rakenteelliset indikaattorit tietolähteen mukaan eriteltyinä

Nro

Tietolähde

Indikaattoreiden lkm

Kuvaus

1

EKP ja SDC Platinum™ (merkitty *:llä)

12

1.

Luottolaitosten lukumäärä

4.

Luottolaitoksia koskevien kotimaisten sulautumisten ja yritysostojen lukumäärä*

7.

Luottolaitosten saamiset yhteensä

8.

Luottolaitosten lainat muille kuin luottolaitoksille yhteensä

9.

Luottolaitosten talletukset muilta kuin luottolaitoksilta yhteensä

11.

Yritysten pitkäaikaisten velkapapereiden bruttoemissiot

12.

Yritysten lyhytaikaisten velkapapereiden bruttoemissiot

13.

Noteerattujen osakkeiden markkina-arvo

14.

Arvopaperi- ja johdannaiskauppiaiden saamiset yhteensä

16.

Sijoitusrahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä

22.

Euroopan talousalueen (ETA) maiden luottolaitosten välisten sulautumisten ja yritysostojen lukumäärä*

27.

Kolmansien maiden luottolaitosten välisten sulautumisten ja yritysostojen lukumäärä*

2

Kansalliset keskuspankit: MBS Area ja Eurostat/Rahaliiton rahoitustaseet (merkitty **:llä)

14

2.

Luottolaitosten paikallisten yksiköiden (sivukonttoreiden) lukumäärä**

3.

Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä**

5.

Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5)

6.

Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä

15.

Vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä**

17.

Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä**

18.

ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

19.

ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä

20.

ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

21.

ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

23.

Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

24.

Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä

25.

Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

26.

Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

3

Käyttäjät/Maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitea (yhdenmukaistamattomat tiedot)

3

28.

’Virtuaalipankkien’ lukumäärä

29.

’Virtuaalipankkien’ saamiset yhteensä

30.

Pankkiautomaattien kokonaismäärä

Osa 1. Raportointivaatimukset

4.

Tämän tiedonsiirron yhteydessä käytettävä raportointilomake on esitetty lisäyksessä 1. Luottolaitoksia koskevien rakenteellisten indikaattorien laskemiseksi tarvittavat tiedot on toimitettava vuosittain. Edellistä vuotta koskevat tiedot toimitetaan vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. On odotettavissa, että tämä määräaika kyetään täyttämään kaikkien muiden indikaattorien osalta paitsi indikaattorin nro 3 (’Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä’) osalta. Sitä koskevat edellisen vuoden tiedot olisi mahdollisuuksien mukaan toimitettava vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.

5.

Tilastointivaatimukset koostuvat tiedoista, jotka ovat ilmoitetulla tavalla kantatietoina, absoluuttisina lukuina tai suhdelukuina. Kantatietojen lisäksi on ilmoitettava virtatietoihin tehtäviä muutoksia koskevat tiedot, mikäli ne ovat käytettävissä. Tasetietojen osalta virtatietoihin tehtävät muutokset liittyvät arvopapereiden arvostusmuutoksiin ja valuuttakurssimuutoksiin, lainojen luottotappioihin ja arvonalennuksiin sekä luokituksen muutoksiin. Raportointivaatimusten yksinkertaistamiseksi virtatietoihin tehtävät muutokset olisi raportoitava yhdessä yhtenä summana ilman korjauksen tyypin mukaan tehtävää lisäerittelyä. Mikäli virtatietoihin tehtävät muutokset eivät ole käytettävissä, käyttäjät ottavat huomioon ainoastaan (EKP:n laskemilla) valuuttakurssimuutoksilla korjattujen kantatietojen erot. Virtatietoihin tehtävät muutokset eivät ole sovellettavissa absoluuttisiin lukuihin eivätkä suhdelukuihin.

6.

Kerättävien tietojen pitäisi lähtökohtaisesti kattaa 100 prosenttia laitoksista, jotka on määritelty luottolaitoksiksi (ks. asetuksen EKP/2001/13 liitteen I osassa 1 oleva I.2 kohta). Niissä tapauksissa, joissa raportoinnin kattavuus on todellisuudessa vähemmän kuin 100 prosenttia pienten laitosten vapauttamisen vuoksi, kansallisten keskuspankkien on estimoitava toimitettavat tiedot 100 prosentin kattavuuden varmistamiseksi. Tämä takaa sen, että eri jäsenvaltioiden indikaattorit ovat keskenään vertailukelpoisia ja liitteen XIV mukaisesti estimoidut rahalaitosten tasetiedot yhdenmukaisia.

7.

EKP tekee yksinkertaisia yhdenmukaisuustarkastuksia tiedot saadessaan. Jos esimerkiksi indikaattori nro 18 on nolla, myös indikaattorin nro 19 täytyy olla nolla. Sama pätee indikaattoreihin nro 20–21, 23–24 ja 25–26. Lisäksi saatetaan tehdä ristiintarkastuksia indikaattoreiden nro 18 ja 23 ja rahalaitosluettelon välillä. Tiedonsiirtoa koskevat ohjeet annetaan lisäyksessä 2.

Osa 2. Tiedon kokoamista koskevat ohjeet

8.

Kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja 14 indikaattorista (taulukon 1 toinen ryhmä) jäljempänä esitettyjen käsitteitä ja menetelmiä koskevien sääntöjen mukaisesti. Yleistavoitteena on varmistaa se, että rahalaitoksia koskevia tilastotietoja kerättäessä omaksuttuja tilastointiperiaatteita (joita käytetään taulukon 1 ensimmäisen ryhmän useimpien indikaattoreiden osalta) noudatettaisiin mahdollisimman tarkasti. Tiedot pitäisi esimerkiksi aggregoida eikä konsolidoida; kotipaikkaperiaatteen pitäisi olla ns. ’isäntämaa-periaatteen’ mukainen; tasetiedot pitäisi ilmoittaa bruttoperusteisesti jne.

9.

Jäljempänä kuvataan tietoja, jotka kansallisten keskuspankkien on toimitettava. Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle aina, kun ne poikkeavat jäljempänä esitetyistä määritelmistä ja säännöistä, jotta kansallista käytäntöä voidaan valvoa. Tiedot mahdollisista poikkeamista on merkittävä raportointilomakkeen viimeiseen sarakkeeseen.

10.

Indikaattori nro 2: Luottolaitosten paikallisten yksiköiden (sivukonttoreiden) lukumäärä. Tällä indikaattorilla tarkoitetaan sivukonttoreiden lukumäärää viitekauden lopussa. Sivukonttoreiden määritelmä sisältyy asetukseen EKP/2001/13: ’Sivukonttorit eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa), ja emoyhtiö omistaa ne kokonaan.’ (1) Tähän indikaattoriin pitäisi sisältyä ainoastaan luottolaitoksiin kuuluvia sivukonttoreita. Sellaisten institutionaalisten yksiköiden konttorit, jotka eivät itse ole luottolaitoksia, pitäisi jättää tilastojen ulkopuolelle, vaikka ne kuuluisivat samaan konserniin kuin jokin luottolaitos. Tämä on välttämätöntä, jotta vältettäisiin vääristymät verrattaessa tätä indikaattoria ja esim. indikaattoria nro 7 (’Luottolaitosten saamiset yhteensä’) keskenään.

11.

Yhdenmukaisuuden vuoksi kaikkien kansallisten keskuspankkien pitäisi käyttää EKP:n määritelmää sivukonttorista.

12.

Indikaattori nro 3: Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä. Tällä indikaattorilla tarkoitetaan viitevuoden aikana palveluksessa olleen henkilöstön keskimääräistä lukumäärää. Tämän indikaattorin yhteydessä käytetty määritelmä on lähellä Eurostatin käyttämää määritelmää. (2) Tämän indikaattorin tietoihin pitäisi kuitenkin sisältyä ainoastaan luottolaitosten palveluksessa oleva henkilöstö. Sellaisten rahoituslaitosten työntekijät, jotka eivät itse ole luottolaitoksia, pitäisi jättää tilastojen ulkopuolelle, vaikka nämä laitokset kuuluisivatkin samaan konserniin.

13.

Indikaattori nro 5: Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5). Tällä indikaattorilla viitataan pankkitoiminnan keskittymiseen. Tietojen käyttäjät ovat ilmaisseet halukkuutensa käyttää tätä indikaattoria laskiessaan mieluummin konsolidoitua ’konsernipohjaista lähestymistapaa’, jossa kaksi tai useampaa samaan konserniin kuuluvaa laitosta lasketaan yhdeksi ja samaksi laitokseksi. Tällaisen lähestymistavan noudattaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista raha- ja pankkitilastotietoja käytettäessä kahdestakaan syystä. Raha- ja pankkitilastotiedot ovat ensinnäkin konsolidoimattomia, (3) joten muiden konsernin laitosten taseita ei voitaisi sisällyttää siihen eikä konsernin sisäisiä saamisia ja velkoja nettouttaa. Toiseksi omistusta koskevat tiedot eivät ehkä kuitenkaan olisi käytettävissä, ja ne pitäisi saada valvontaviranomaisilta.

14.

Näistä syistä kansallisten keskuspankkien pitäisi noudattaa indikaattoria nro 5 laskiessaan konsolidoimatonta ’aggregointi-lähestymistapaa’, eli niiden pitäisi 1) asettaa tiedonantajina olevien luottolaitosten taseiden loppusummat suuruusjärjestykseen; 2) laskea viiden suurimman taseen loppusummat ja kaikkien taseiden loppusummat erikseen yhteen; ja 3) jakaa ensin mainittu loppusummien yhteissumma jälkimmäisellä. EKP:lle toimitettavat tiedot pitäisi ilmoittaa prosenttilukuina (esim. arvo 72,4296 % pitäisi ilmoittaa 72,4296 eikä 0,7243). Vaikka viiden suurimman pankin kokoonpano saattaa vaihdella ajan myötä, kansallisten keskuspankkien pitäisi ilmoittaa viiden suurimman luottolaitoksen osuus vain tiettynä ajankohtana (viitevuoden joulukuun lopussa).

15.

Indikaattori nro 6: Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä. Edellisen indikaattorin tavoin tämäkin viittaa pankkitoiminnan keskittymiseen. Kansallisten keskuspankkien tulisi noudattaa ’aggregointi-lähestymistapaa’ mahdollisimman tarkasti. Tämä indikaattori voitaisiin laskea täysin tarkasti ainoastaan siinä tapauksessa, että kunkin luottolaitoksen taseet olisivat erikseen saatavissa. Koska raha- ja pankkitilastojen yhteydessä sallitaan kuitenkin se, että luottolaitosten konsernit ilmoittavat tiedot poikkeuksellisesti konsolidoituina, kaikki tarvittavat tilastotiedot eivät ehkä ole käytettävissä (tämä saattaa koskea esimerkiksi Rabobankia Alankomaissa). Siinä tapauksessa Herfindahlin indeksiä laskettaessa pitäisi ottaa mukaan konserniin kuuluvien kunkin luottolaitoksen aggregoitu tase ja käyttää mahdollisesti näiden laitosten vuositilinpäätökseen sisältyviä kirjanpitotietoja. On myös mahdollista, että kaikki pienet luottolaitokset eivät ilmoita vuoden lopun tietoja. Siinä tapauksessa tiedot pitäisi estimoida.

16.

Herfindahlin indeksi saadaan laskemalla pankkisektorin kaikkien luottolaitosten markkinaosuuksien neliöt yhteen, ja ne pitäisi pitäisi ilmoittaa EKP:lle seuraavan kaavan mukaisesti:

Formula

jossa:

n = luottolaitosten kokonaismäärä kyseisessä maassa

Xi = luottolaitoksen i saamiset yhteensä

Formula = maan kaikkien luottolaitosten saamiset yhteensä.

17.

Indikaattori nro 15: Vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä. Tämän indikaattorin laskemista varten (4) vakuutuslaitos on määritelty yritykseksi, joka on saanut muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1973 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 73/239/ETY (5) 6 artiklassa tai henkivakuutuksen ensivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 5 päivänä maaliskuuta 1979 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 79/267/ETY (6) 6 artiklassa tarkoitetun virallisen toimiluvan. Jälleenvakuutustoimintaa ei oteta mukaan. Tiedot koskevat näiden laitosten yhteenlaskettuja rahoitussaamisia, jotka saadaan vähentämällä muut kuin rahoitussaamiset (kuten käyttöomaisuus) aggregoidun taseen loppusummasta. Luvut olisi tarvittaessa estimoitava 100 prosentin kattavuuden varmistamiseksi. Mikäli erillisiä tietoja vakuutuslaitoksista ei ole käytettävissä, tämä indikaattori voidaan yhdistää indikaattoriin nro 17 (’Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä’) yhden yhteisen indikaattorin muodostamiseksi. Kansallisten keskuspankkien pitäisi tehdä sarjaan merkintä, mikäli ne kirjaavat nämä yhdeksi indikaattoriksi.

18.

Indikaattori nro 17: Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä. Tämä tieto tarkoittaa ns. ’itsenäisten eläkerahastojen’ eli erillisten institutionaalisten yksiköiden, joiden pääasiallinen toiminta koostuu eläkerahoituksesta ja jotka eivät ole vakuutuslaitoksia, (7) aggregoitua taseen loppusummaa. Mikäli eläkerahastoista ei ole saatavissa erillisiä tietoja, tämä indikaattori voidaan yhdistää indikaattoriin nro 15 yhden ainoan indikaattorin muodostamiseksi. Siinä tapauksessa indikaattorin nro 17 osalta olisi ilmoitettava tiedoksi nolla.

19.

Indikaattori nro 18: ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa muissa ETA-maissa olevien luottolaitoksiin kuuluvien sivukonttoreiden lukumäärää, eli kotimaisia sivukonttoreita ei oteta huomioon. Mikäli luottolaitoksella on enemmän kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, ne lasketaan yhdeksi. Koska rahalaitosluetteloa varten kerättävät tiedot ovat olleet EKP:n käytettävissä vasta tammikuusta 1999 lähtien, kansallisten keskuspankkien pitäisi toimittaa puuttuvat vuosien 1997 ja 1998 lopun tiedot. Kansallisten keskuspankkien pitäisi varmistaa, että tiedot vuoden 1999 lopusta eteenpäin ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

20.

Indikaattori nro 19: ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 18 piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoitua taseen loppusummaa.

21.

Indikaattori nro 20: ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa muissa ETA-maissa olevien luottolaitosten määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden lukumäärää. Kotimaisia tytäryhtiöitä ei siis lueta mukaan. EKP:n määritelmä tytäryhtiöstä sisältyy asetukseen EKP/2001/13: ’Tytäryhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus …’. Kaikkia tytäryhtiöitä ei pidä ottaa mukaan, vaan ainoastaan ne, jotka ovat itse luottolaitoksia.

22.

Indikaattori nro 21: ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 20 piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoitua taseen loppusummaa.

23.

Indikaattori nro 23: Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa kolmansissa maissa oleviin luottolaitoksiin kuuluvien kotimaisten sivukonttoreiden lukumäärää. Kolmansilla mailla tarkoitetaan ETAan kuulumattomia maita. Mikäli pankilla on useampi kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, se lasketaan yhdeksi. Kansallisten keskuspankkien pitäisi tässäkin yhteydessä varmistaa, että tiedot ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

24.

Indikaattori nro 24: Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 23 piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoitua taseen loppusummaa.

25.

Indikaattori nro 25: Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa maan alueella olevien sellaisten tytäryhtiöiden lukumäärää, jotka ovat kolmansissa maissa olevien luottolaitosten määräysvallassa.

26.

Indikaattori nro 26: Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 25 piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoitua taseen loppusummaa.

Lisäys 1

Raportointilomake 14 rakenteelliselle rahoitusindikaattorille, jotka kootaan kansallisten keskuspankkien toimittamien tietojen perusteella

Maa: …

Viitevuosi: …

Indikaattori

Kantatiedot

Virtatietoihin tehtävät muutokset

Poikkeamat määritelmistä

2.

Luottolaitosten paikallisten yksiköiden (sivukonttoreiden) lukumäärä

 

 

3.

Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä

 

 

5.

Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5)

 

 

6.

Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä

 

 

15.

Vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä

 

 

 

17.

Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä

 

 

 

18.

ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

 

 

19.

ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä

 

 

 

20.

ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

 

 

21.

ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

 

 

 

23.

Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

 

 

24.

Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä

 

 

 

25.

Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

 

 

26.

Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

 

 

 

Lisäys 2

Pankkitoiminnan rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sähköinen siirto — sarjaperheen (key family) tunniste: ECB_SSI1

Rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sarjaperheellä tarkoitetaan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden luottolaitos-, vakuutuslaitos- ja eläkerahastosektoreiden rakenteellisia indikaattoreita. Se on suunniteltu siten, että se vastaa mahdollisimman pitkälle tase-eriä koskevia tilastoja varten jo aiemmin määriteltyjä sarjaperheiden koodiluetteloita ja koodeja.

Osa 1. Muuttujat

Alla olevassa taulukossa kuvataan sarjaperheessä ECB_SSI1 käytettyjä muuttujia. Näiden tilastojen osalta on yksilöity kahdeksan muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittämiseksi.

TAULUKKO 1

Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetyt muuttujat

Avainkohta

Käsitteen lyhenne

Käsitteen nimi

Arvon muoto

Koodiluettelon tunniste

Koodiluettelon nimi

1

FREQ

Toistuvuus

AN1

CL_FREQ

Toistuvuus-koodiluettelo (BIS, EKP)

2

REF_AREA

Viitealue

AN2

CL_AREA_EE

Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)

3

REF_SECTOR

EKT 95:n viitesektorin mukainen erittely

AN4

CL_ESA95_SECTOR

EKT 95:n viitesektorin mukainen erittely -koodiluettelo (EKP)

4

SSI_INDICATOR

Rakenteellisen rahoitusindikaattorin ’nimi’

AN3

CL_SSI_INDICATOR

Rakenteellinen rahoitusindikaattori -koodiluettelo (EKP)

5

DATA_TYPE

Tiedon tyyppi

AN1

CL_DATA_TYPE

Raha- ja pankkitilastojen tietotyyppi, virta- ja positiotyypit(EKP, BIS)

6

COUNT_AREA

Vastapuolen alue

AN2

CL_AREA_EE

Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)

7

CURRENCY_TRANS

Transaktiovaluutta

AN3

CL_CURRENCY

Valuutta-koodiluettelo (EKP, BIS, Eurostatin maksutasetilasto)

8

SERIES_DENOM

Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma

AN1

CL_SERIES_DENOM

Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma -koodiluettelo (EKP)

Kunkin kahdeksan tilastollisen muuttujan arvot saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan REF_AREA (viitealue) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_AREA_EE. Sarjaperheen ECB_SSI1 muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät avaimesta.

Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Muuttuja osoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetty koodi on ’A’ eli vuositason tiedot, ja se saadaan koodiluettelosta CL_FREQ.

Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja, kuten myös 6 kohdassa kuvataan (muuttuja nro 6: ’Vastapuolen alue’). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetyt arvot vastaavat EU:n jäsenvaltioita.

Muuttuja nro 3: EKT 95:n viitesektorin mukainen erittely (REF_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Muuttuja osoittaa rakenteellisen indikaattorin viitesektorin ja liittyy koodiluetteloon CL_ESA95_SECTOR. Tällä hetkellä käytetään neljää arvoa: luottolaitokset (sellaisina kuin ne on määritelty yhteisön lainsäädännössä) (’122C’), vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (’1250’), ja erikseen vakuutuslaitokset (’1251’) ja eläkerahastot (’1252’).

Muuttuja nro 4: Rakenteellisen rahoitusindikaattorin ’nimi’ (SSI_INDICATOR; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja kuvaa indikaattoreiden luetteloa ja liittyy koodiluetteloon CL_SSI_INDICATOR. Eri indikaattoreille annettavat arvot yksilöidään etuliitteellä. Arvoa ’H’ käytetään Herfindahlin indeksistä, arvoa ’N’ kaikista indikaattoreista, jotka esitetään absoluuttisina lukuina, arvoa ’S’ niistä, jotka esitetään prosenttiosuuksina, ja arvoa ’T’ saamisista yhteensä.

Muuttuja nro 5: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvataan koodiluettelossa CL_DATA_TYPE, ja se ilmoittaa, minkä tyyppistä tietoa raportoidaan: bruttomääräiset kannat (’1’), luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt (’5’), muut arvostusmuutokset (’7’) ja yksilöimättömät (’X’). Arvoa ’X’, yksilöimättömät, käytetään ilmoitettaessa suhdelukuja ja indeksisarjoja, kun arvoa ’1’, kannat, käytetään sitä vastoin ilmoitettaessa absoluuttisia lukuja ja kantatietoja koskevia sarjoja (esim. työntekijöiden lukumäärä; saamiset yhteensä).

Arvostusmuutoksia koskevat tiedot ovat sovellettavissa ainoastaan tase-eriä koskeviin sarjoihin. Ne eivät ole sovellettavissa eikä niitä ilmoiteta absoluuttisten lukujen, suhdelukujen ja indeksien osalta.

Luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin kuuluvat sellaiset tiedonantajana olevan sektorin taseen vastaavaa- ja vastattavaa -puolella tehtävät muutokset, jotka johtuvat 1) muutoksista tiedonantajien joukossa; 2) yritysten uudelleenjärjestelyistä; 3) saamisten ja velkojen luokituksen muutoksista; ja 4) sellaisten raportointivirheiden korjaamisesta, joita ei teknisistä syistä voida poistaa kantatiedoista koko kyseisen ajanjakson ajalta. Erityisesti vuotta 2001 koskevien luokituksen muutosten on katettava muutokset, jotka johtuvat Kreikan liittymisestä euroalueeseen.

Muihin arvostusmuutoksiin kuuluvat liikkeeseen laskettujen, myytyjen tai hallussa pidettävien arvopapereiden arvostusmuutokset ja muutokset, jotka johtuvat siitä, että lainoja poistetaan taseesta luottotappioiden/arvonalennusten vuoksi.

Muuttuja nro 6: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa rakenteellisen indikaattorin vastapuolen asuinpaikkaa. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, joka sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (esim. ’U6’ — ’Kotimaa: sama maa kuin tiedonantajana olevan luottolaitoksen maa’). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään seuraavia arvoja: kotimaa (kotipaikka tai viitealue) (’U6’), muut Euroopan talousalueen maat (kaikki maat paitsi viitealue) (’A0’) ja Euroopan talousalueen ulkopuoliset maat (’A7’) sekä euroalueen tiedonantajien että euroalueen ulkopuolisten tiedonantajien osalta.

Muuttuja nro 7: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja osoittaa rakenteellisten indikaattorien valuutan, ja se liittyy koodiluetteloon CL_CURRENCY. Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään ainoastaan arvoja ’Z01’, kaikki valuutat yhteensä, ja ’Z0Z’, ei sovellettavissa.

Muuttuja nro 8: Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma (SERIES_DENOM; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa, onko raportoitavat sarjat ilmaistu kansallisessa vai yhteisessä rahayksikössä (euro). Tätä käsitettä sovelletaan ainoastaan tase-erien sarjoihin (esim. saamiset yhteensä). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään ainoastaan kolmea arvoa koodiluettelosta CL_SERIES_DENOM — ’N’, kansallinen valuutta, ’E’, euro, ja ’Z’, ei sovellettavissa). Rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot ja Kreikka (vuoteen 2000 saakka) käyttävät koodia ’N’, kun koodia ’E’ käyttävät sitä vastoin euroalueen jäsenvaltiot (ja myös Kreikka vuodesta 2001 alkaen).

Täydellinen luettelo EKP:lle toimitettavista sarja-avaimista on lisäyksessä 3.

Osa 2. Ominaisuudet

Avaimen määrittelemisessä käytettävien kahdeksan muuttujan lisäksi on määritelty useita ominaisuuksia. (8 14) Niitä liitetään toimitettaviin tietoihin eri tasoilla:

TAULUKKO 2

Rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sarjaperhe (ECB_SSI1): Koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

Taso

Tilastollinen käsite

Arvon muoto

Koodiluettelo

Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

(vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

Rinnakkaistaso

TITLE_COMPL

Otsakkeen täydenne

AN..1050

Koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

UNIT

Yksikkö

AN..12

CL_UNIT

Yksikkö-koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Rinnakkaistaso

UNIT_MULT

Yksikön kerroin

AN..2

CL_UNIT_MULT

Yksikön kerroin -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Rinnakkaistaso

DECIMALS

Desimaalit

N1

CL_DECIMALS

Desimaalit-koodiluettelo (BIS, EKP)

Rinnakkaistaso

TITLE

Otsake

AN..70

Koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

NAT_TITLE

Omakielinen otsake

AN..350

Koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

COMPILATION

Tiedon kokoaminen

AN..1050

Koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

COVERAGE

Kattavuus

AN..350

Koodaamaton

 

Aikasarjatason ominaisuudet

(vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

Aikasarjat

COLLECTION

Tiedonkeruun indikaattori

AN1

CL_COLLECTION

Tiedonkeruun indikaattori -koodiluettelo (BIS, EKP)

Aikasarjat

AVAILABILITY

Saatavuus

AN1

CL_AVAILABILITY

Saatavuus laitoksille -koodiluettelo (BIS, EKP)

Aikasarjat

DOM_SER_IDS

Kotimaan sarjojen indikaattorit

AN..70

Koodaamaton

 

Aikasarjat

BREAKS

Katkokset

AN..350

Koodaamaton

 

Havaintotason ominaisuudet

(vaihdetaan yhdessä tärkeimmän ARR-segmentin tietojen kanssa)

Havainto

OBS_STATUS

Havainnon laatu

AN1

CL_OBS_STATUS

Havainnon laatu -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Havainto

OBS_CONF

Havainnon luotettavuus

AN1

CL_OBS_CONF

Havainnon luotettavuus -koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)

Havainto

OBS_PRE_BREAK

Katkosta edeltävä havainnon arvo

AN..15

Koodaamaton

 

Havainto

OBS_COM

Havaintoa koskeva huomautus

AN..350

Koodaamaton

 

Kuhunkin näistä ominaisuuksista liittyy lisäksi joitain teknisiä ominaisuuksia, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

TAULUKKO 3

Kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle. Sarjaperheen ECB_SSI1 yhteiset ominaisuudet

 

Pakollisuus

Ensimmäisen lukuarvon antaa … (10)

Kansallisten keskuspankkien muutettavissa

TITLE_COMPL

M

EKP

Ei

UNIT

M

EKP

Ei

UNIT_MULT

M

EKP

Ei

DECIMALS

M

EKP

Ei

TITLE

C

EKP

Ei

NAT_TITLE

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

COMPILATION

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä (9)

COVERAGE

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä (9)

COLLECTION

M

EKP

Ei

AVAILABILITY

M

EKP/Kansallinen keskuspankki

Kyllä

DOM_SER_IDS

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

BREAKS

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_STATUS

M

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_CONF

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_PRE_BREAK

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_COM

C

Kansallinen keskuspankki/EKP

Kyllä

 

M: Pakollinen

C: Erityistap. ilmoitettava

 

 

Seuraavassa kuvataan kutakin ominaisuutta sekä esitetään viitekoodiluettelo (ilmoitetaan suuraakkosin, kuten CL_****), mikäli se on sovellettavissa.

Osa 2.1 Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

TITLE_COMPL (koodaamaton): Ominaisuuden laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 1 050 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat niitä eriä koskevat tiedot euroina, joiden osalta se on mahdollista, ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi ’EUR’ (DENOM = ’EUR’). Jos kyseessä ovat rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot, tämän ominaisuuden arvo on vastaava kansallinen rahayksikkö. Absoluuttisina arvoina raportoitavien sarjojen ja indeksin osalta EKP vahvistaa tämän ominaisuuden arvoksi ’UNITS’ ja prosenttiosuuksina raportoitavien sarjojen osalta arvoksi ’PC’.

UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = ’6’), miljardeina (UNIT_MULT = ’9’) jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat luottolaitosten tase-eräsarjoihin liittyvät tiedot miljoonina euroina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = ’6’). Absoluuttisina lukuina, prosenttiosuuksina tai indekseinä raportoitavien sarjojen osalta EKP asettaa arvoksi 0 (UNIT_MULT = ’0’).

DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tase-eräsarjat ja absoluuttisia lukuja kuvaavat sarjat nollan desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 0 näiden aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = ’0’). Indeksisarjat ja prosenttiosuuksia kuvaavat sarjat ilmoitetaan neljän desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 4 näiden aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = ’4’).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan TITLE COMPLEMENT. Ominaisuutta TITLE voitaisiin tulevaisuudessa käyttää lyhytnimien esittämiseen.

NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää tätä ominaisuutta esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, aksenttimerkkien ja pitkien kirjaimista ja numeroista koostuvien symbolien vaihto on testattava ennen kuin ne otetaan säännölliseen käyttöön.

COMPILATION (koodaamaton): Tätä ominaisuutta käytetään esitettäessä sanallisesti yksityiskohtaisia selvityksiä sovelletuista tiedon kokoamismenetelmistä, painotuksista, tilastollisista menettelytavoista, indeksin tyypistä jne.:

tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä,

kokoamismenetelmät (mukaan lukien tehtyjen arvioiden/olettamusten kuvaus),

poikkeamat EKP:n raportointiohjeista (maantieteellinen/sektoriluokittelu ja arvostusmenetelmät),

tiedot sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä (ja viittaukset EU:n säädöksiin) muiden rahoituksen välittäjien kuin luottolaitosten osalta.

COVERAGE (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa tiedonantajajoukkoa ja sen kattavuutta eri välittäjäryhmien osalta. Sen pitäisi kuvata välittäjän tyyppiä eri indikaattorien osalta. Mikäli tietojen tiedetään olevan vain osittain kattavia, esitetään arvio markkinaosuudesta. Lisäksi ilmoitetaan, onko luvut estimoitu.

Osa 2.2 Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja, korkeimpia arvoja tai matalimpia arvoja jne. EKP asettaa rakenteellisten tilastoindikaattoreiden sarjojen arvoksi ’ajanjakson päättyessä’ (COLLECTION = ’E’).

AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää ominaisuutta OBSERVATION CONFIDENTIALITY (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja).

BREAKS (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina (enintään 350 merkkiä).

Osa 2.3 Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

OBS_STATUS (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) näitä tilastoja varten:

’A’

=

normaaliarvo,

’B’

=

katkosarvo,

’M’

=

tietoja ei ole olemassa (tiedot eivät ole sovellettavissa), (11)

’L’

=

tiedot ovat olemassa mutta niitä ei kerätä, (12)

’E’

=

arvio,

’P’

=

alustava arvo (tätä ominaisuutta voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä erityisesti viimeisimmän havainnon osalta). (13)

Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan. Mikäli esimerkiksi havainto on sekä alustava arvo että arvioinnin tulosta, ensisijainen ominaisuus on ’arvio’, ja käytetään koodia ’E’.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

OBS_CONF (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää ominaisuutta OBSERVATION CONFIDENTIALITY. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä.

OBS_PRE_BREAK (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos.

OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arviointi tai oletus, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat).

Virtatietoihin tehtävät muutokset on ilmoitettava, mikäli ne ovat käytettävissä, indikaattoreiden nro 17, 19, 21, 24 ja 26 osalta. Virtatietoihin tehtävillä muutoksilla tarkoitetaan arvopapereiden arvostusmuutoksia, lainojen luottotappioita ja arvonalennuksia sekä luokituksen muutoksia.

Osa 3. Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan ilmoitettuja tietoja. Tällöin sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

Kaikkien säännöllisten vuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi toimittaa sekä ’tavanomaisia’ (eli edellisen vuoden tietoja koskevia) että ’historiatietoja’ koskevia korjauksia.

Historiatietojen korjauksia voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä vuoden aikana, mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

Mikäli tehdään merkittäviä korjauksia, EKP:lle toimitetaan niitä koskevat lisätiedot.

Lisäys 3

TAULUKKO 1

Kantatiedot

Rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sarja-avaimet

Indikaattorit

1. Kotimaa

2. Muut ETA-maat

3. ETAan kuulumattomat maat

Luottolaitokset

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

Luottolaitokset

Luottolaitokset

Yhteensä

Vakuutuslaitokset

Eläkerahastot

Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä

S1

 

Luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

S2

 

S3

S4

Luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

 

S5

S6

Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä (CR5)

S7

 

5 suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä

S8

 

Saamiset yhteensä (8 14)

 

S9*

S10

S11

 

Sivukonttoreiden saamiset yhteensä

 

S12

S13

Tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

 

S14

S15


TAULUKKO 2

Muutostiedot

Rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sarja-avaimet

Indikaattorit

1. Kotimaa

2. Muut ETA-maat

3. ETAan kuulumattomat maat

Luottolaitokset

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

Luottolaitokset

Luottolaitokset

Yhteensä

Vakuutuslaitokset

Eläkerahastot

Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt

Saamiset yhteensä

 

S16

S17

S18

 

Sivukonttoreiden saamiset yhteensä

 

S19

S20

Tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

 

S21

S22

Muut arvostusmuutokset

Saamiset yhteensä

 

S23

S24

S25

 

Sivukonttoreiden saamiset yhteensä

 

S26

S27

Tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

 

S28

S29

Rahaliittoon osallistumattomien ja Kreikan (ennen v. 2001) osalta käytetään koodia N’rahayksikkönä’ sarja-avaimen viimeisenä muuttujana E:n sijasta.


(1)  Myös Eurostat kerää tätä muuttujaa koskevat tiedot, mutta harvemmin. Eurostat käyttää seuraavaa paikallisyksikön määritelmää: ’Yritys tai sen osa (esim. työpaja, tehdas, varasto, toimisto, kaivos tai varikko), joka sijaitsee maantieteellisesti määritellyllä paikalla. Liiketoimintaa harjoitetaan tällä paikalla tai sieltä käsin siten, että — tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta — yksi tai useampi henkilö työskentelee (vaikka vain osa-aikaisestikin) saman yrityksen hyväksi.’ Vrt. Eurostat, Methodological manual for statistics on credit institutions, versio 1.8, joulukuu 2001, s. 11 ja 23. Käsikirja on saatavissa Eurostatista, joskin vain englanninkielisenä.

(2)  Eurostat kerää myös tätä indikaattoria koskevat tiedot ja käyttää seuraavaa määritelmää: ’Työhön osallistuvien lukumäärä sisältää kaikki tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä työskentelevät henkilöt (joihin kuuluvat myös yksikössään työskentelevät omistajat, yksikössä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit sekä palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet) sekä ne yksikön ulkopuolella työskentelevät henkilöt, jotka kuuluvat yksikköön ja saavat palkkansa siltä (kuten myyntiedustajat, lähetit sekä korjaus- ja huoltoyksiköt). Se sisältää myös lyhytaikaisesti työstä poissa olevat työntekijät (kuten sairaslomalla, vuosilomalla tai erityislomalla olevat työntekijät) ja lakossa olevat työntekijät, mutta se ei sisällä työntekijöitä, joilla poissaolon kesto on määrittämätön. Se sisältää myös kyseisen maan lainsäädännössä osa-aikaisiksi määritellyt, yrityksen palveluksessa olevat työntekijät ja sen palveluksessa olevat kausityöntekijät, oppisopimuskoulutuksessa olevat työntekijät ja kotona työskentelevät työntekijät. Työhön osallistuvien lukumäärään eivät sisälly työntekijät, jotka yksikkö on saanut käyttöönsä muilta yrityksiltä, yksikössä korjaus- ja huoltotöitä tekevät ulkopuolisen yrityksen työntekijät eivätkä asevelvollisuuttaan suorittavat henkilöt. Palkatonta työtä tekevillä perheenjäsenillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat yksikön omistajan kanssa samassa taloudessa ja työskentelevät säännöllisesti yksikössä, mutta joilla ei ole työsopimusta ja jotka eivät saa kiinteämääräistä korvausta tekemästään työstä. Määritelmän piiriin kuuluvat vain ne henkilöt, jotka eivät ole päätoimisesti jonkin toisen yrityksen palveluksessa. Huom.: Jotta tietojen vertailukelpoisuus voidaan varmistaa, on ilmoitettava, sisältääkö nimike vapaaehtoistyöntekijät. (Yritystoiminnan rakennetilastoja varten vahvistetuista ominaisuustietojen määritelmistä annettu komission asetus (EY) N:o 2700/98, koodi 16110). Huom.: Yritysryhmien yhteydessä henkilöstön kohdistaminen yritysten tasolla on toteutettava tietyn jakoperusteen avulla (toimitusjohtajat luetaan mukaan; edustajia, jotka eivät ole yrityksen palveluksessa, ei lueta mukaan). Työntekijöiden määrä lasketaan vuoden keskiarvona.’ Vrt. Eurostat, Methodological manual for statistics on credit institutions, versio 1.8, joulukuu 2001, s. 34.

(3)  Asetuksessa EKP/2001/13 sallitaan kuitenkin yksi poikkeus, jonka perusteella luottolaitosten konsernien osalta voidaan ilmoittaa konsolidoituja tasetietoja (esim. Rabobank Alankomaissa).

(4)  Tämän indikaattorin osalta vastaava EKT 95:n sektori on S. 125a. ’EKT 95’ on Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995, joka sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1) liitteeseen A.

(5)  EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(6)  EYVL L 63, 13.3.1979, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(7)  Tämän indikaattorin osalta vastaava EKT 95:n sektori on S. 125b.

(8)  Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, jotka antavat koodattua (esim. yksikkö) ja koodaamatonta (esim. tiedon kokoamismenetelmä) lisätietoa vaihdetuista tiedoista. ’Pakollisia tietoja’ ovat ominaisuudet, joiden arvot ovat kaikkien osapuolten tiedossa. ’Erityistapauksissa ilmoitettavia’ ovat ominaisuudet, jotka yksilöidään vain, jos ne ovat tiedonantajalaitoksen tiedossa (esim. kotimaan sarjojen indikaattorit) tai jos ne ovat merkityksellisiä (esim. tiedon kokoaminen, katkokset). Ominaisuuksien arvot ilmoitetaan ainoastaan silloin kun ne vahvistetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu ilmoitetaan jokaisen tiedonsiirron yhteydessä kunkin havainnon osalta.

(9)  Muutoksista ilmoitetaan myös asianomaiselle EKP:n toimialalle faxilla tai sähköpostitse.

(10)  EKP:llä tarkoitetaan EKP:n tilastoinnin pääosastoa.

(11)  Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla (’-’) ja havaintotilanne koodilla ’M’.

(12)  Mikäli aikasarjan tietoja ei paikallisen tilastointikäytännön vuoksi kerätä joko tiettyinä ajankohtina tai aikasarjan koko pituudelta (taustalla oleva taloudellinen ilmiö on olemassa, mutta sitä ei seurata tilastoissa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla (’-’) ja havaintotilanne koodilla ’L’ kullakin jaksolla.

(13)  Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne ’A’) myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.

(14)  Rahaliittoon osallistumattomien ja Kreikan (ennen v. 2001) osalta käytetään koodia N ’rahayksikkönä’ sarja-avaimen viimeisenä muuttujana E:n sijasta.


LIITE III

”LIITE IX

ILMOITETTAVAT LISÄTIEDOT

Raportointivaatimukset

1.

Tässä liitteessä luetellut lisätietoerät kuuluvat liitteessä XIII kuvattuun tase-erien sarjaperheeseen. Sarjat ilmoitetaan kuukausittain (osien I ja II erät) tai neljännesvuosittain (osan III erät) ja samaan aikaan kuin kuukausittaiset rahalaitosten tasetilastot, jotka on toimitettava asetuksen EKP/2003/13 mukaisesti.

I   Lisätietoerät raha-aggregaattien ja vastaerien johtamista ja arviointia varten

2.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat raha-aggregaattien ja euroalueen rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten tilastotietoja ’liikkeessä olevan rahan’, ’liikkeeseen laskettujen velkapapereiden’ ja ’muiden saamisten/velkojen’ lisäerittelyistä. Nämä erittäin tärkeät lisätietoerät esitetään taulukoiden A ja B lihavoiduissa soluissa ja määritellään jäljempänä. Muita lisätietoeriä tarvitaan rahalaitosten tasetilastojen yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten.

3.   Liikkeessä oleva raha, joista euroseteleitä, kansallisen valuutan määräisiä seteleitä, metallirahoja, euromääräisiä metallirahoja ja kansallisten valuuttojen määräisiä metallirahoja (M1–M5).

Eurosetelit (M1) ovat liikkeeseen laskettuja euroseteleitä, jotka kuuluvat erään ’liikkeessä oleva raha’.

Kansallisen valuutan määräiset setelit (M2) ovat laillisina maksuvälineinä hyväksyttyjen valuuttojen määräisiä seteleitä, joita kansalliset keskuspankit ovat laskeneet liikkeeseen ennen tammikuun 1 päivää 2002 ja joita kansalliset keskuspankit eivät ole vielä lunastaneet takaisin. Ilmoitetaan tammikuusta 2002 alkaen ainakin vuoden 2002 ajan.

Metallirahoilla (M3) tarkoitetaan kansallisten viranomaisten (kansalliset keskuspankit/valtiot) liikkeeseen laskemien sekä euron että kansallisen valuutan määräisten metallirahojen määrää, joka ilmoitetaan osana erää ’liikkeessä oleva raha’ kansallisen keskuspankin taseessa.

Euromääräiset metallirahat (M4) ovat kansallisten viranomaisten (kansalliset keskuspankit/valtiot) liikkeeseen laskemia euromääräisiä metallirahoja.

Kansallisten valuuttojen määräiset metallirahat (M5) ovat laillisina maksuvälineinä hyväksyttyjen valuuttojen määräisiä metallirahoja, joita kansalliset viranomaiset (kansalliset keskuspankit/valtiot) ovat laskeneet liikkeeseen ennen tammikuun 1 päivää 2002 ja joita kansalliset keskuspankit eivät ole vielä lunastaneet takaisin.

4.   Euroopan keskuspankin (EKP)/kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden haltijat (erät M6–M8)

EKP:n/kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat velkapaperit, jotka on eritelty haltijan kotipaikan mukaan seuraavan kolmijaon mukaisesti: kotimaa, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja ulkomaat.

5.   Talletuksille kertyneet korot (M9, M38)

Talletuksille maksettaviksi erääntynyt korko, joka kirjataan sen kertyessä (eli suoriteperusteisesti) eikä silloin, kun se todellisuudessa maksetaan (eli kassaperusteisesti).

6.   Lainoille kertyneet korot (M38, M42)

Lainoille maksettaviksi erääntynyt korko, joka kirjataan sen kertyessä (eli suoriteperusteisesti) eikä silloin, kun se todellisuudessa saadaan (eli kassaperusteisesti).

TAULUKKO A

EKP:n/Kansallisen keskuspankin tiedot (kannat) (1)

 

Kotimaa

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Ulkomaat

Kohdistamattomat

VASTATTAVAA

8   Liikkeessä oleva raha

josta seteleitä

 

euroseteleitä

 

M1

kansallisten valuuttojen määräisiä seteleitä

 

M2

josta metallirahoja

 

M3

euromääräisiä metallirahoja  (2)

 

M4

kansallisten valuuttojen määräisiä metallirahoja  (3)

 

M5

11   Liikkeeseen lasketut velkapaperit

Enintään 1 vuoden

M6

M7

M8

 

14   Muut velat

joista talletuksille kertynyttä korkoa

 

M9

joista siirtovelkoja

 

M10

joista ns. maksettavia ’suspense’-eriä

 

M11

joista johdannaisia

 

M12

joista euroseteleiden jakelusta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja

M13

 

VASTAAVAA

7   Muut saamiset

joista lainoille kertynyttä korkoa

 

M14

joista siirtosaamisia

 

M15

joista ns. ’suspense’-erien saamisia

 

M16

joista johdannaisia

 

M17

joista euroseteleiden jakelusta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä saamisia

M18

 


TAULUKKO B

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kannat) (4)

 

Kotimaa

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Ulkomaat

Kohdistamattomat

VASTATTAVAA

11   Liikkeeseen lasketut velkapaperit

Enintään 1 vuoden

M19

M20

M21

 

euromääräiset

M22↑

M23↑

M24↑

 

valuuttamääräiset

M25↑

M26↑

M27↑

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden

M28

M29

M30

 

euromääräiset

M31↑

M32↑

M33↑

 

valuuttamääräiset

M34↑

M35↑

M36↑

 

13   Oma pääoma

josta varauksia

 

M37

14   Muut velat

joista talletuksille kertynyttä korkoa

 

M38

joista siirtovelkoja

 

M39

joista ns. maksettavia ’suspense’-eriä

 

M40

joista johdannaisia

 

M41

VASTAAVAA

7   Muut saamiset

joista lainoille kertynyttä korkoa

 

M42

joista siirtosaamisia

 

M43

joista ns. ’suspense’-erien saamisia

 

M44

joista johdannaisia

 

M45

7.   Muut saamiset/velat, joista euroseteleiden jakelusta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja (erä M13)/saamisia (erä M18)

Eurojärjestelmään kohdistuvat nettopositiot, jotka perustuvat 1) EKP:n liikkeeseen laskemien euroseteleiden jakeluun (8 prosenttia kaikista liikkeeseenlaskuista) ja 2) pääoman merkitsemiseen liittyvän mekanismin soveltamiseen. Yksittäisen kansallisen keskuspankin ja EKP:n nettovelan tai nettosaamisen kohdistaminen taseeseen joko vastaavaa- tai vastattavaa-eräksi suoritetaan erän etumerkin mukaan, eli positiivinen eurojärjestelmään kohdistuva nettopositio kirjataan vastaavaa-puolelle, negatiivinen nettopositio vastattavaa-puolelle.

8.   Maturiteetin (erät M19–M21 ja M28–M30) ja edelleen valuutan (erät M22–M27 ja M31–M36) mukaan eriteltyjen muiden rahalaitosten liikkeeseen laskemien siirtokelpoisten papereiden haltijat

Rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit ja rahamarkkinapaperit, jotka on eritelty haltijan kotipaikan mukaan seuraavan kolmijaon mukaisesti: kotimaa, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja ulkomaat. Velkapapereita ja rahamarkkinapapereita koskevat tiedot eritellään maturiteeteittain (enintään 1 vuoden, yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden) ja lisäksi valuutoittain (euro, valuuttamääräiset).

II   Lisätietoerät painoarvoja koskevien tietojen johtamiseksi rahalaitoskoroista laadittavia tilastoja varten

9.

Painoarvoja koskevat tiedot ovat välttämättömiä kansallisten rahalaitoskorkojen aggregoimiseksi euroalueen rahalaitoskorkoja koskeviksi tilastoiksi (5) näiden tilastojen säännöllistä tuottamista varten. Kansallisten keskuspankkien raportointitaakan keventämiseksi on päätetty käyttää kansallisten keskuspankkien tase-eriä koskevien tilastojen yhteydessä jo ilmoittamia tilastotietoja kantoihin sovellettavia rahalaitoskorkoja koskevien painoarvojen sekä valittuja uuteen liiketoimintaan sovellettavia rahalaitoskorkoja koskevien painoarvojen johtamisen tärkeimpänä lähteenä.

10.

Asetuksen EKP/2001/13 nojalla saatavilla olevien tietojen perusteella uuteen liiketoimintaan ja kantoihin liittyviä talletusryhmiä koskevat painoarvotiedot voidaan helposti saada rahalaitosten tasetilastoista. Lainaryhmien kantojen (6) osalta pakolliset tase-erätiedot eivät kuitenkaan anna täysin tarkkaa kuvaa.

11.

Näiden lainaryhmien osalta (pakolliset) tase-eräsarjat kattavat kaikki transaktiovaluutat, kun rahalaitoskorot koskevat ainoastaan euromääräisiä lainoja. Tase-eräsarjat, jotka liittyvät yksinomaan euroon asetuksen EKP/2001/13 mukaisena transaktiovaluuttana, ovat saatavissa edellytetyllä tavalla sektorikohtaisesti eriteltyinä, mutta niissä ei tehdä maturiteettiin eikä (kotitaloussektorilla) lainan tyyppiin perustuvaa erittelyä.

12.

Painoarvot perustuvat tästä syystä näiden lainaryhmien osalta kaikkien valuuttojen määräisiin lainoihin liittyviin tase-eräsarjoihin. Tilastosarjoja mukautetaan kuitenkin sen osuuden mukaisesti, joka eurolla on transaktion yhteenlasketuista valuutoista.

13.

Kahdenkeskisten yhteydenottojen jälkeen useat kansalliset keskuspankit (tähän mennessä Belgia, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Itävalta, Portugali, Suomi ja Alankomaat yrityksille myönnettyjen lainojen osalta) kykenevät kuitenkin toimittamaan myös vaaditut erittelyt euromääräisistä lainoista. Tätä tarkoitusta varten on laadittu seuraavat lisätietoerät:

TAULUKKO C

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kannat)

Muiden rahalaitosten myöntämät euromääräiset lainat mainituille ’muiden sektoreiden’ alaryhmille

VASTAAVAA

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet ym. (S.14 + S.15)

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut (jäännösluokka)

A.   Kotimaa

Lainat

 

joista euroina

 

enintään 1 vuoden

M46

M47

M48

M49

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

M50

M51

M52

M53

yli 5 vuoden

M54

M55

M56

M57

B.   Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Lainat

 

joista euroina

 

enintään 1 vuoden

M58

M59

M60

M61

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

M62

M63

M64

M65

yli 5 vuoden

M66

M67

M68

M69

III   Lisätietoerät rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten

14.

Raha- ja pankkitilastojen lisätietoeriä tarvitaan rahaliiton rahoitustaseen säännöllistä neljännesvuosittain toistuvaa laatimista varten. Instrumenttia ja kotipaikkaa koskevat lisäerittelyt rahoitustasetta varten on toimitettava niiden tietojen yhteydessä, jotka toimitetaan voimassa olevien raha- ja pankkitilastoja koskevien raportointivaatimusten perusteella.

15.

Kantoja ja transaktioita koskevia tietoja tarvitaan rahoitustasetta varten. Jotta rahoitustasetta koskevat vaatimukset kyettäisiin yhdistämään raha- ja pankkitilastoja koskeviin vaatimuksiin, tarvitaan virtatietojen korjauksia eli luokituksen muutoksia, arvostusmuutoksia ja valuuttakurssien muutoksia, jotka liittyvät rahoitustasetta koskeviin täydentäviin aikasarjoihin.

16.

Arvostamissääntöjen osalta kaikki lisätiedot, joita tämän liitteen tämän osan nojalla edellytetään, on toimitettava samojen arvostamissääntöjen ja kirjanpitosääntöjen mukaisesti kuin tiedot, joita toimitetaan asetuksen EKP/2001/13 nojalla. Lisäksi raha- ja pankkitilastojen yhteydessä on otettu käyttöön uusia tunnistekoodeja ja muiden olemassa olevien tietojen osalta on määritelty asianmukaisia raportointisääntöjä (esim. määräaikojen osalta) ja tarkistuksia. Tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön seuraavat lisätietoerät:

TAULUKKO D

Neljännesvuosittaiset tiedot: Kansallisten keskuspankkien/EKP:n/muiden rahalaitosten tiedot (kannat)

 

Kotimaa

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Ulkomaat

Kohdistamattomat

Yhteensä

joista:

valtio

Yhteensä

joista:

valtio

14   Muut velat

Kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa

 

M70

VASTAAVAA

3   Muut arvopaperit kuin osakkeet

Enintään 1 vuoden

 

M71

 

M72

M73

 

joista: euromääräisiä

 

M74

 

M75

M76

 

Yli 1 vuoden

 

M77

 

M78

M79

 

joista: euromääräisiä

 

M80

 

M81

M82

 

5   Osakkeet ja osuudet

Noteeratut osakkeet

M83

 

M84

 

M85

 

Sijoitusrahastojen (ei rahamarkkinarahastojen) osakkeet

M86

 

M87

 

M88

 

7   Muut saamiset

Vakuutusmaksujen ennakot ja varaukset maksamattomia vaatimuksia varten

 

M89

17.   Kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa (M70)

Rahalaitosten velat kotitalouksille työntekijöiden eläkkeiden kattamiseksi käyttöön otettujen teknisten varausten muodossa. Näillä tarkoitetaan yleensä työntekijöiden eläkerahastoja, joita ei ole ulkoistettu riippumattomalle laitokselle.

18.   Muut arvopaperit kuin osakkeet

Tarvitaan sektori- ja maturiteettikohtaisia erittelyjä, joita asetuksessa EKP/2001/13 ei edellytetä. Näihin kuuluvat hallussa olevat muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden maturiteetti on enintään 1 vuosi ja jotka ovat valtion (kotimaa M71, M74, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot M72, M75) ja ulkomaisten toimijoiden (M73, M76) liikkeeseen laskemia, ja muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden maturiteetti on yli 1 vuoden ja jotka ovat valtion (kotimaa M77, M80, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot M78, M81) ja ulkomaisten toimijoiden (M79, M82) liikkeeseen laskemia.

19.   Osakkeet ja osuudet

Erillisiä tietoja kotipaikan mukaan eriteltyinä noteeratuista osakkeista ja sijoitusrahastojen osakkeista, ei kuitenkaan rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksista. Noteeratut osakkeet (M83–M85) ovat osakkeita, joiden hinnat noteerataan tunnustetussa pörssissä tai muilla jälkimarkkinoilla. Sijoitusrahastojen osakkeet (M86–M88) ovat osakkeita, jotka lasketaan liikkeeseen sellaisen organisoidun rahoitusjärjestelyn yhteydessä, jolla kerätään sijoittajien varoja rahoitussaamisten tai muiden kuin rahoitussaamisten hankkimiseksi, lukuun ottamatta rahalaitossektorin osakkeita.

20.   Vakuutusmaksujen ennakot ja varaukset maksamattomia vaatimuksia varten (M89)

Tämä erä kuvaa sitä osaa rahalaitosten suorittamista bruttovakuutusmaksuista, jotka on kohdistettava seuraavalle kirjanpitojaksolle, sekä rahalaitosten vaatimuksia, joita ei ole vielä hoidettu.”


(1)  Virtatietoja voidaan toimittaa, jos EKP ja kansallinen keskuspankki tekevät tästä kahdenvälisen sopimuksen.

(2)  Ilmoitetaan, mikäli saatavilla.

(3)  Ilmoitetaan, mikäli saatavilla.

Lihavoidut solut ovat erittäin tärkeitä eriä.

(4)  Virtatietoja voidaan toimittaa, jos EKP ja kansallinen keskuspankki tekevät tästä kahdenvälisen sopimuksen.

Lihavoidut solut ovat erittäin tärkeitä eriä.

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisen sopimuksen perusteella kansalliset keskuspankit voivat jättää lihavoidut nuolella (↑) merkityt solut ilmoittamatta, jos EKP käyttää niiden osalta vaihtoehtoisia tietolähteitä.

(5)  Asetuksen EKP/2001/18 mukaisesti.

(6)  Ks. asetus EKP/2001/18, liite II, lisäys 1: indikaattorit 6–14.


LIITE IV

”LIITE XIII

TILASTOTIETOJEN SÄHKÖISTÄ VAIHTOA KOSKEVAT RAPORTOINTISTANDARDIT

EKP:N TASE-ERÄTILASTOT

SARJAPERHEEN TUNNISTE: ECB_BSI1

Rahalaitosten tasetilastot konsolidoidun taseen laatimista varten

1.   Sarjaperhe ECB_BSI1 ja vastaavat koodiluettelot

Tase-erien sarjaperhe liittyy euroalueen yhdenmukaistettuihin tasetilastoihin, jotka rahalaitossektori raportoi Euroopan keskuspankille (EKP). Kansalliset keskuspankit vastaavat yksittäisten rahalaitosten (kansallisia keskuspankkeja lukuun ottamatta) tase-eriä koskevien tietojen keruusta ja aggregaattien laskemisesta kansallisella tasolla. Kansalliset keskuspankit ja EKP laskevat myös omat tase-eriä koskevat tilastonsa. Kansalliset keskuspankit raportoivat kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tase-erätilastot erikseen bruttoutettuna EKP:lle, joka puolestaan laskee ensiksi maakohtaiset rahalaitossektorin yhteenlasketut taseet ja sen jälkeen euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen (1) sekä euroalueen merkitykselliset raha-aggregaatit. (2)

EKP laskee euroalueen raha-aggregaatit ja niiden vastaerät rahalaitossektorin taseen konsolidoitujen kuukausittaisten tietojen perusteella. Tärkeimpiä tase-eriä koskevat tiedot raportoidaan tarkemmin eriteltyinä neljännesvuosittain ja näin saatavia täydentäviä tietoja hyödynnetään rahatalouden analyysin laadinnassa.

Tase-erien sarjaperheen muuttujat ja ominaisuudet määritellään yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Tase-erätilastoja varten on yksilöity 11 muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjan määrittämiseksi (3):

TAULUKKO 1

Tase-erien sarjaperhe (ECB_BSI1): Aikasarjan muuttujat

Avainkohta

Käsitteen lyhenne

Käsitteen nimi

Arvon muoto

Koodiluettelon tunniste

Koodiluettelon nimi

 

Muuttujat

1

FREQ

Toistuvuus

AN1

CL_FREQ

Toistuvuus-koodiluettelo (BIS, EKP)

2

REF_AREA

Viitealue

AN2

CL_AREA_EE

Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)

3

ADJUSTMENT

Muutosindikaattori

AN1

CL_ADJUSTMENT

Muutosindikaattori-koodiluettelo (BIS, EKP)

4

BS_REP_SECTOR

Taseen viitesektorin erittely

AN1

CL_BS_REP_SECTOR

Taseen viitesektorin erittely -koodiluettelo (EKP)

5

BS_ITEM

Tase-erä

AN3

CL_BS_ITEM

Tase-erien koodiluettelo (EKP)

6

MATURITY_ORIG

Alkuperäinen maturiteetti

AN1

CL_MATURITY_ORIG

Alkuperäinen maturiteetti -koodiluettelo (EKP)

7

DATA_TYPE

Tiedon tyyppi

AN1

CL_DATA_TYPE

Raha- ja pankkitilastojen tietotyyppi, virta- ja positiotyypit (EKP, BIS)

8

COUNT_AREA

Vastapuolen alue

AN2

CL_AREA_EE

Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)

9

BS_COUNT_SECTOR

Tase-erän vastapuolen sektori

AN4

CL_BS_COUNT_SECTOR

Tase-erän vastapuolen sektori -koodiluettelo (EKP, BIS)

10

CURRENCY_TRANS

Transaktiovaluutta

AN3

CL_CURRENCY

Valuutta-koodiluettelo (EKP, BIS, Eurostatin maksutasetilasto)

11

BS_SUFFIX

Taseen loppuliite

AN..3

CL_BS_SUFFIX

Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma-koodiluettelo (EKP)

Nämä muuttujat ovat tilastollisia käsitteitä, joiden arvot saadaan koodiluetteloista. Joissakin harvoissa tapauksissa on mahdollista, että koodiluettelon koodattujen arvojen kuvaus ei täysin vastaa asetuksessa EKP/2001/13 esitettyä sanamuotoa. Näin tapahtuu, kun koodiluettelo tai sen arvojen alajoukko on kansainvälisesti hyväksytty vakiintunut luettelo (esimerkiksi vastapuolen kotimaan ilmoittaminen).

Samaa sarjaperhettä hyödyntäen voidaan esittää myös tarvittavat täydentävät tiedot euroalueen raha-aggregaattien laskemiseksi. Näitä ovat valtion saamiset ja talletusvelat (talletusvelkojen läheiset vastineet), jotka on esitetty liitteessä VII.

2.   Muuttujat

Tase-erien sarjaperheen muuttujat kuvataan jäljempänä samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät sarja-avaimesta. Lisäksi annetaan tietoja kunkin muuttujan pituudesta (eli arvon muodosta ilmoittamalla merkkien määrä) ja vastaavasta koodiluettelosta (annetaan isoin kirjaimin, esimerkiksi CL_****). Esimerkiksi taulukon 1 mukaisesti muuttuja REF_AREA (viitealue) saa arvonsa koodiluettelosta CL_AREA_EE.

2.1   Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Tällä muuttujalla kuvataan raportoidun sarjan toistuvuutta. Käytettävä koodiluettelo on CL_FREQ. Tase-erien sarjaperheessä käytetään tästä koodiluettelosta saatujen arvojen alajoukkoa eli koodia ’M’ kuukausikohtaisista tiedoista ja arvoa ’Q’ neljännesvuosikohtaisista tiedoista.

2.2   Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa tiedonantajalaitosten (rahalaitosten) kotimaata. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, johon sisältyy ISO-standardin mukainen maaluettelo ja joitakin 2.8 kohdassa kuvattuja täydentäviä arvoja (muuttuja nro 8: Vastapuolen alue). Tase-erien sarjaperheessä viitealueen määrittämiseen käytetään ainoastaan arvojen alajoukkoa.

2.3   Muuttuja nro 3: Muutosindikaattori (ADJUSTMENT; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kertoo, onko sarjaan sovellettu kausitasoitusta ja/tai työpäivätasoitusta. Vastaava koodiluettelo on CL_ADJUSTMENT. Tällä hetkellä tase-erien sarjaperheessä käytettävät arvot ovat ’N’ kausitasoittamattomille ja työpäivätasoittamattomille sarjoille sekä ’Y’ työpäivä- ja kausitasoitetuille sarjoille.

2.4   Muuttuja nro 4: Taseen viitesektorin erittely (BS_REP_SECTOR; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa tiedonantajasektorin, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_BS_REP_SECTOR. Tässä koodiluettelossa rahalaitokset luokitellaan kansallisiin keskuspankkeihin/EKP:hen (’N’) ja muihin rahalaitoksiin (luottolaitokset, rahamarkkinarahastot ja muut laitokset) (’A’) ottaen huomioon erilliset taseet, jotka EKP konsolidoi.

Koska tarvitaan tietoja valtion talletusveloista ja saamisista, valtion osalta käytetään koodia ’G’.

Koodiluetteloon on lisätty muitakin arvoja siinä tarkoituksessa, että EKP laskee euroalueen raha-aggregaattisarjat ja toimittaa ne edelleen.

2.5   Muuttuja nro 5: Tase-erä (BS_ITEM; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa rahalaitosten taseen tase-erää sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa EKP/2001/13, ja se saa arvonsa koodiluettelosta CL_BS_ITEM. Kyseessä on tase-erien sarjaperheen tärkein muuttuja. Saamisten ja velkojen arvot merkitään etumerkillä ’A’ tai ’L’, ja myös tässä tapauksessa arvoja järjestettäessä ja koodattaessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan erien välistä hierarkiaa. Yksinomaan kansallisia keskuspankkeja (ja Euroopan keskuspankkia) koskevat kolme täydentävää tase-erää merkitään kirjaimella ’C’, joka sijoitetaan vastaavaa-puolella etumerkin ’A’ jälkeen ja vastattavaa-puolella etumerkin ’L’ jälkeen.

2.6   Muuttuja nro 6: Alkuperäinen maturiteetti (MATURITY_ORIG; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvaa rahalaitoksen taseen tase-erän alkuperäistä maturiteettia, ja siihen liittyvä koodiluettelo on CL_BS_MATURITY_ORIG.

2.7   Muuttuja nro 7: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tätä muuttujaa kuvaa koodiluettelo CL_DATA_TYPE, ja se ilmaisee, minkä tyyppisiä tietoja raportoidaan: kantatiedot jakson lopussa (kannat) (’1’), luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt (’5’), valuuttakurssimuutokset (’6’) (4) ja muut muutokset (’7’) (muut arvostusmuutokset ja lainojen luottotappiot/arvonalennukset). Muitakin arvoja on määritelty, jotta kantatiedoista ja asianmukaisista korjauksista voidaan johtaa virtatietoja ja laskea vuotuisten kasvuvauhtien johtamiseen käytetty nimelliskantojen indeksi. EKP käyttää näitä ylimääräisiä arvoja euroalueen aggregaatteja toimittaessaan.

2.8   Muuttuja nro 8: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa rahalaitosten tase-erän vastapuolen kotimaata. Tähän käsitteeseen liittyy koodiluettelo CL_AREA_EE, johon sisältyy ISO-standardin mukainen maakoodi ja yksinomaan euroaluetta varten käytettäviä täydentäviä arvoja (esimerkiksi U6 — ’Kotimaa’ käytetään silloin, kun vastapuolen alue on sama maa kuin raportoivan rahalaitoksen). Tase-erätilastoissa käytetään arvojen alajoukkoa eli Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden koodeja ja lisäksi muutamia muita aluekoodeja.

2.9   Muuttuja nro 9: Taseen vastapuolen sektori (BS_COUNT_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa tase-erän vastinsektorin erittelyä, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_BS_COUNT_SECT. Tämä koodiluettelo vastaa täysin tase-erien sektoriluokitusvaatimusta, joka asetettiin ensin rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetulla asetuksella EKP/1998/16 ja sittemmin asetuksella EKP/2001/13. Arvot järjestetään ja koodataan sektoreiden hierarkian mukaisesti, jotta arvoja olisi helppo käyttää ja jotta tietoja voitaisiin hallita niiden avulla vaivattomasti.

Kun asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan taulukon 2 ja taulukon 4 jakoa ’pankit’/’muut kuin pankit’ sovelletaan rahaliittoon osallistumattomissa jäsenvaltioissa oleviin vastapuoliin, se vastaa kyseisessä asetuksessa määriteltyä erittelyä ’rahalaitokset’/’muut kuin rahalaitokset’. Taulukon 3 jakoa ’rahalaitokset’/’muut kuin rahalaitokset’ käytetään sen sijaan luokiteltaessa rahaliitoon osallistumattomissa jäsenvaltioissa olevia vastapuolia.

2.10   Muuttuja nro 10: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa sitä valuuttaa, jonka määräisiä rahalaitosten tase-erät ovat, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_CURRENCY. Rahalaitosten tase-erien määrittelyssä käytetään arvojen alajoukkoa.

2.11   Muuttuja nro 11: Sarjojen rahayksikkö (BS_SUFFIX; pituus: enintään kolme merkkiä)

Tämä muuttuja määrittelee, ilmaistaanko raportoitu sarja kansallisessa valuutassa vai yhtenäisvaluutassa (euroissa). Sillä on kaksi arvoa (’N’ kansallista valuuttaa ja ’E’ euroa varten), ja sitä vastaa koodiluettelo CL_BS_SUFFIX. Tämä muuttuja on erittäin tärkeä, kun samasta transaktiosta talous- ja rahaliiton eri vaiheissa raportoitujen tietojen sarjat halutaan erottaa toisistaan. Esimerkiksi niiden EU-maiden osalta, jotka eivät ole talous- ja rahaliiton jäseniä, tiedot esitetään kansallisessa valuutassa. Siitä hetkestä lähtien, kun ne liittyvät talous- ja rahaliittoon, samat tase-eräsarjat ilmoitetaan ja toimitetaan euroina.

3.   Ominaisuudet

Avaimen määrittelevien yhdentoista muuttujan lisäksi on määritelty joukko ominaisuuksia (5). Ominaisuudet liittyvät vaihdettujen tietojen eri tasoihin. Taulukossa 2 esitetään luettelo tase-erätilastojen sarjaperhettä varten määritellyistä koodatuista ja koodaamattomista ominaisuuksista sekä niiden taso, muoto ja koodiluettelot, joista koodattujen ominaisuuksien arvot otetaan.

Kaikkiin näihin ominaisuuksiin liittyy myös joitakin teknisiä ominaisuuksia, jotka on lueteltu taulukossa 3.

TAULUKKO 2

Sarjaperhettä ECB_BSI1 varten määritellyt koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

Taso

Tilastollinen käsite

Muoto

Koodiluettelo

Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

(vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

Rinnakkaistaso

TITLE

Otsake

AN..70

koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

UNIT

Yksikkö

AN..12

CL_UNIT

Yksikkö-koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Rinnakkaistaso

UNIT_MULT

Yksikön kerroin

AN..2

CL_UNIT_MULT

Yksikön kerroin -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Rinnakkaistaso

DECIMALS

Desimaalit

AN1

CL_DECIMALS

Desimaalit-koodiluettelo (BIS, EKP)

Rinnakkaistaso

TITLE_COMPL

Otsakkeen täydenne

AN..1050

koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

NAT_TITLE

Omakielinen otsake

AN..350

koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

COMPILATION

Tiedon kokoaminen

AN..1050

koodaamaton

 

Aikasarjatason ominaisuudet

(vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

Aikasarja

COLLECTION

Tiedonkeruun indikaattori

AN1

CL_COLLECTION

Tiedonkeruun indikaattori -koodiluettelo (BIS, EKP)

Aikasarja

AVAILABILITY

Saatavuus

AN1

CL_AVAILABILITY

Saatavuus laitoksille -koodiluettelo (BIS, EKP)

Aikasarja

DOM_SER_IDS

Kotimaan sarjojen indikaattorit

AN..70

koodaamaton

 

Aikasarja

UNIT_INDEX_BASE

Indeksin viitepohja

AN..35

koodaamaton

 

Aikasarja

BREAKS

Katkokset

AN..350

koodaamaton

 

Havaintotason ominaisuudet

(vaihdetaan yhdessä tärkeimmän ARR-segmentin tietojen kanssa paitsi OBS_COM, joka vaihdetaan FNS-ryhmässä)

Havainto

OBS_STATUS

Havainnon laatu

AN1

CL_OBS_STATUS

Havainnon laatu -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Havainto

OBS_CONF

Havainnon luottamuksellisuus

AN1

CL_OBS_CONF

Havainnon luottamuksellisuus -koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)

Havainto

OBS_PRE_BREAK

Katkosta edeltävä havainnon arvo

AN..15

koodaamaton

 

Havainto

OBS_COM

Havaintoa koskeva huomautus

AN..350

koodaamaton

 


TAULUKKO 3

Sarjaperheen ECB_BSI1 yhteiset ominaisuudet: Euroalueen kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle

 

Pakollisuus

Ensimmäisen lukuarvon antaa… (7)

Kansallisten keskuspankkien muutettavissa

TITLE_COMPL

M

EKP

Ei

UNIT

M

EKP

Ei

UNIT_MULT

M

EKP

Ei

DECIMALS

M

EKP

Ei

TITLE

C

EKP

Ei

NAT_TITLE

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

COMPILATION

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä (6)

COLLECTION

M

EKP

Ei

AVAILABILITY

M

EKP/Kansallinen keskuspankki

Kyllä

DOM_SER_IDS (8)

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

UNIT_INDEX_BASE

C

EKP

Ei

BREAKS

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_STATUS

M

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_CONF

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_PRE_BREAK

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_COM

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

 

M: Pakollinen,

C: Erityistap. ilmoitettava

 

 

Tämän liitteen 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa on kuvaus kustakin ominaisuudesta ja vastaava koodiluettelo (isoin kirjaimin, esimerkiksi CL_****) aina kun se on sovellettavissa.

3.1   Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

TITLE_COMPL (koodaamaton): Otsakkeen täydenteen laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 1 050 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Euroalueen jäsenvaltiot ilmoittavat tiedot euroina ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi euro (UNIT = ’EUR’). Rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden osalta tämän ominaisuuden arvo on sama kuin vastaava kansallinen rahayksikkö.

UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = ’6’), miljardeina (UNIT_MULT = ’9’) jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot miljoonina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = ’6’).

DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot ilman desimaaleja, kuten asetuksessa EKP/2001/13 säädetään (eli DECIMALS = ’0’). EKP antaa tälle ominaisuudelle asianmukaiset arvot.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan ominaisuus otsakkeen täydenne. Ominaisuutta otsake voitaisiin tulevaisuudessa käyttää lyhytnimien esittämiseen, ja silloin sen tallentaisi ja ilmoittaisi EKP.

NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää ominaisuutta omakielinen otsake esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään (enintään 350 merkkiä). Kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa vahvistaa ominaisuuden tai muuttaa sitä. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, kansallisia keskuspankkeja pyydetään käyttämään ainoastaan latinalaisia kirjoitusmerkkejä.

COMPILATION (koodaamaton): Tällä ominaisuudella käytettyjä tiedon kokoamismenetelmiä voidaan selittää sanallisesti etenkin, jos ne poikkeavat EKP:n säännöistä ja vaatimuksista (enintään 1 050 merkkiä).

3.2   Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja tai jakson lopun arvoja. EKP asettaa tiedonkeruun ominaisuudeksi tase-erätilastojen yhteydessä ’E’, jakson päättyessä (COLLECTION = ’E’) kantoja koskevien aikasarjojen ja ’S’, summa koko jaksolta (COLLECTION = ’E’) korjauksia ja virtatietoja koskevien aikasarjojen osalta.

AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja). Raportoiva keskuspankki voi vahvistaa tämän ominaisuuden tai muuttaa sitä milloin tahansa (enintään 70 merkkiä).

UNIT_INDEX_BASE (koodaamaton): Tämä ominaisuus ilmoittaa indeksien viitepohjan ja pohja-arvon. Arvoa käytetään ainoastaan EKP:n johtamien ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ilmoittamien nimelliskantaindeksin aikasarjoissa. EKP vahvisti tätä tarkoitusta varten arvoksi alun perin ’Index Dec98 = 100’, ja se muutettiin muotoon ’Index Dec01 = 100’ EKP:n ilmoittaessa lokakuun 2002 tietoja.

BREAKS (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina (enintään 350 merkkiä).

3.3   Havaintotason ominaisuudet (9)

Pakolliset tiedot:

OBS_STATUS (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) tase-erätilastoja varten:

’A’

=

normaaliarvo (oletusarvo, mikäli tiedot eivät puutu),

’M’

=

puuttuva arvo, tietoja ei ole olemassa (mikäli tiedot eivät ole sovellettavissa), (10)

’L’

=

puuttuva arvo, tiedot ovat olemassa, mutta niitä ei kerätä, (11)

’E’

=

arvio, (12)

’P’

=

alustava arvo (tätä arvoa voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä viimeisimmän havainnon osalta, mikäli sitä pidetään alustavana).

Normaalitilanteessa numeroarvot pitäisi ilmoittaa havainnon laadun arvolla ’A’ (normaaliarvo). Muussa tapauksessa annetaan muu arvo kuin ’A’ edellä olevan luettelon mukaisesti. (13)

Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan.

Mikäli esimerkiksi havainto on sekä arvio että alustava arvo, ensisijainen ominaisuus on arvio, ja käytetään koodia ’E’.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

OBS_CONF (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä. Mikäli ominaisuudelle ei vahvisteta arvoa, oletetaan, että luottamuksellisuudesta johtuvia rajoituksia ei ole (OBS_CONF = ’F’, vapaa).

OBS_PRE_BREAK (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän havainnon arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan yleensä silloin, kun sarjassa tapahtuu katkos. Tätä ominaisuutta ei tarvitse ilmoittaa tase-erien sarjaperheen yhteydessä, koska tämä tieto on saatavissa jo luokituksen muutokseen liittyvästä sarjasta. Se on lisätty ominaisuusluetteloon, koska se kuuluu kaikille sarjaperheille yhteisten ominaisuuksien alaryhmään.

OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arvio, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat). Tiedonantajana oleva kansallinen keskuspankki voi vahvistaa tiedot tai tarkistaa niitä milloin tahansa (enintään 350 merkkiä).

4.   Puuttuvat ja alustavat arvot

Puuttuvat arvot (’-’) ilmoitetaan, kun numeerista arvoa ei voida raportoida (esimerkiksi pyhäpäivän, viikonlopun, tietojen puuttumisen tai sen takia, ettei tietoja ole kerätty). Lisäksi voidaan erottaa toisistaan tapaukset, joissa tiedot puuttuvat sen vuoksi, että kyseistä ilmiötä koskevia tilastotietoja ei ole kerätty, ja tapaukset, joissa tietojen puuttuminen johtuu siitä, että kyseistä ilmiötä ei ole olemassa.

Kun aikasarjan tietoja ei paikallisen käytännön vuoksi kerätä tiettyinä päivinä tai niitä ei kerätä aikasarjan aikana lainkaan (kyseinen ilmiö on olemassa, mutta siitä ei laadita tilastoja), kultakin jaksolta raportoidaan puuttuva arvo (’-’), johon liitetään havainnon laatu ’L’.

Jos aikasarjaa (tai sen osaa) ei voida soveltaa paikallisen markkinakäytännön tai lainsäädännön/talouden rajoitteiden vuoksi (kyseistä ilmiötä ei ole), raportoidaan puuttuva arvo (’-’), johon liitetään havainnon laatu ’M’.

Puuttuvaa havaintoa ei milloinkaan raportoida arvolla ’nolla’, koska nolla on normaali numeerinen arvo (eli nollamääräisten transaktioiden arvoksi raportoidaan nolla).

Mikäli kansalliset keskuspankit eivät kykene ilmoittamaan täsmällistä syytä arvon puuttumiselle tai käyttämään koodiluettelossa CL_OBS_STATUS esitettyjä arvoja täydessä laajuudessaan (jolloin ne eivät kykene päättämään, olisiko tämän ominaisuuden arvoksi valittava ’L’ vai ’M’), tulisi käyttää arvoa ’M’ (14).

Alustavia arvoja voidaan raportoida jokaisen tiedonsiirron yhteydessä, mutta ainoastaan viimeisen saatavilla olevan havainnon osalta (havainnon laatu = ’P’). Näille havainnoille annetaan myöhemmin lopulliset arvot (havainnon laatu = ’A’). Tuolloin alustavat havainnot korvataan uusilla tarkistetuilla arvoilla eikä tarkistuskirjausta tallenneta EKP:n tietokantaan.

5.   Tilastointivaatimukset

Asetuksen EKP/2001/13 mukaan kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle kuukausittain tilastotiedot muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin sektoreiden taseesta erikseen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen säännöllistä laatimista varten. Nämä vaatimukset kattavat kuukauden lopun kantatiedot ja kuukausittaiset virtojen korjaustiedot. Lisätietoja muiden rahalaitosten ja keskuspankin taseen tietyistä eristä ilmoitetaan neljännesvuosittain kantatietoina.

Lisäksi näissä suuntaviivoissa esitetään muutamia muita tietovaatimuksia euroalueen raha-aggregaattien säännöllistä laatimista varten.

EKP ylläpitää taulukkoja, jotka sisältävät luettelot asetuksessa EKP/2001/13 säädettyjen vaatimusten ja näiden suuntaviivojen mukaisesti toimitettavista tase-erien aikasarjoista, ja toimittaa ne kansallisille keskuspankeille. Kansalliset keskuspankit toimittavat seuraavat aikasarjat EKP:lle.

5.1   Kantatiedot

a)

Taulukko 1 — Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Kuten asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukossa 1 kuvataan, EKP:lle ilmoitetaan rahalaitossektorin taseesta kuukausitasolla sarjat kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tasetietojen osalta erikseen.

b)

Taulukot 2, 3 ja 4 — Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat neljännesvuosittain toimitettavat sarjat

Asetuksen EKP/2001/13 taulukoissa 2, 3 ja 4 esitetään aikasarjat, jotka on säännöllisesti ilmoitettava EKP:lle neljännesvuosittain ja joissa eritellään yksityiskohtaisemmin tietyt muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin/EKP:n sektoreiden kuukausitaseen erät. Taulukko 2 koskee talletusten, lainojen, muiden arvopaperien kuin osakkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien sellaista sektorikohtaista erittelyä, jota ei ole ilmoitettu taulukossa 1. Taulukossa 3 esitetään EU:n jäsenvaltioiden maiden mukainen erittely kaikista talletuksista, lainoista, muista arvopapereista kuin osakkeista, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksista sekä osakkeista ja osuuksista. Taulukossa 4 eritellään vielä valuutoittain kaikki talletukset, liikkeeseen lasketut velkapaperit, lainat ja muut arvopaperit kuin osakkeet muiden EU:n jäsenvaltioiden ja joidenkin EU:n ulkopuolella olevien maiden valuuttojen osalta.

c)

Valtion talletusvelkojen (läheiset vastineet) ja hallussa olevat käteinen raha ja arvopaperit — kuukausittain toimitettavat sarjat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittain myös muita tilastotietoja rahamääräisistä veloista ja valtion hallussa olevista käteisestä rahasta ja arvopapereista liitteessä VII kuvatulla tavalla euroalueen raha-aggregaattien johtamista varten. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa tai se on merkityksetön, raportointia ei edellytetä. Siinä tapauksessa kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava asiasta etukäteen EKP:lle ja lähetettävä ennen ensimmäistä tiedonsiirtoa luettelo sovellettavista ja säännöllisesti ilmoitettavista aikasarjoista.

d)

Lisätietoerät — Muut rahalaitokset ja kansalliset keskuspankit/EKP

Liitteessä IX on yksilöity muiden rahalaitosten ja kansallisten keskuspankkien/EKP:n sektorien osalta tietyt kuukausittain toimitettavat aikasarjat, jotka ovat välttämättömiä, jotta voitaisiin seurata rahalaitosten tärkeimpien tase-eräsarjojen tiettyjen muiden erittelyjen kehitystä. Nämä sarjat toimitetaan EKP:lle lisätietoerinä, ja ne luokitellaan kahteen ryhmään merkityksellisyytensä mukaan: ’erittäin tärkeisiin’ lisätietoeriin ja ’vähemmän tärkeisiin’ lisätietoeriin. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa tai tietoja ei ole saatavilla, raportointia ei edellytetä. Siinä tapauksessa kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava asiasta etukäteen EKP:lle ja lähetettävä ennen ensimmäistä tiedonsiirtoa luettelo sovellettavista ja säännöllisesti ilmoitettavista aikasarjoista.

e)

Lisätietoerät painoarvoja koskevien tietojen johtamiseksi rahalaitoskorkoja varten — muita rahalaitoksia koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Rahalaitoskorkoja (15) koskevien tilastojen säännöllistä tuottamista varten tarvitaan painoarvoja koskevia tietoja, jotta voitaisiin aggregoida kansalliset rahalaitoskorot euroalueen rahalaitoskorkoja koskeviksi tilastoiksi. Tässä tarkoituksessa liitteessä IX on vahvistettu asianmukaiset lisätietoerät niitä kansallisia keskuspankkeja varten, jotka saattavat kyetä toimittamaan vaaditut erittelyt. Viiteajanjaksosta tammikuu 2003 alkaen nämä (kantoja koskevat) aikasarjat ilmoitetaan samaan aikaan kuin vastaavat asetuksen EKP/2001/13 taulukkoon 1 sisältyvät aggregoidut sarjat.

5.2   Muutoksia koskevat tiedot

Kuten asetuksessa EKP/2001/13 todetaan, virtatilastojen laskemiseksi tarvitaan muitakin tilastotietoja ja kansalliset keskuspankit ilmoittavat kuukausittain EKP:lle erityisesti tiedot lainojen luottotappioista/arvonalennuksista ja arvopapereiden arvostusmuutoksista. Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan lisäksi muitakin tietovaatimuksia, joita sovelletaan luokituksen muutoksia koskeviin aikasarjoihin, joita kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittain ja neljännesvuosittain, ja arvostusmuutoksia koskeviin aikasarjoihin.

a)

Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Kuten asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukossa 1A kuvataan, EKP:lle toimitetaan kuukausittain rahalaitossektorin taseeseen tehtäviä arvostusmuutoksia koskevat sarjat erikseen kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tasetietojen osalta. Erityisesti taulukossa 1A maininnalla ’minimi’ merkityt sarjat ilmoitetaan myös EKP:lle kuukausittain valvontaa varten vastaavien erittelysarjojen tavanomaisen raportoinnin lisäksi.

Lisäksi raportoidaan myös tietyt kuukausittaiset luokituksen muutoksia koskevat sarjat kaikkien asetuksen EKP/2001/13 taulukkoon 1 sisältyvien aikasarjojen osalta liitteen X mukaisesti.

EKP laskee kansallisten keskuspankkien toimittamien kantatietojen perusteella ’valuuttakurssimuutoksen’ ja rahoitustransaktioiden virtatietosarjat rahalaitosten tase-erää varten. (16)

b)

Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat neljännesvuosittain toimitettavat sarjat

Näissä suuntaviivoissa vahvistettujen vaatimusten perusteella ja niiden muutosten mukaisesti, jotka asetuksella EKP/2001/13 tehtiin neljännesvuosittain toimitettaviin kantatietoihin, on yksilöity tietyt neljännesvuosittain toimitettavat muutossarjat. Tästä syystä edellytetään muutostietojen toimittamista asetuksen taulukkoon 2 sisältyviä neljännesvuosittain toimitettavia sarjoja varten liitteessä X kuvatulla tavalla.

c)

Valtion talletukset, velat sekä hallussa olevat käteinen raha ja arvopaperit — kuukausittain toimitettavat sarjat

Virtatilastojen laatimista varten toimitetaan muutostiedot myös valtion rahamääräisistä veloista ja hallussa olevista käteisestä rahasta ja arvopapereista rahalaitosten tasetilastoja varten vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, kuten liitteessä X todetaan. Vaikka on epätodennäköistä, että muista kuin transaktioista johtuvia muutoksia tapahtuu, muutostiedot olisi aina raportoitava, kun vastaavat kantoja koskevat sarjat ovat sovellettavissa ja sisältyvät EKP:lle säännöllisesti siirrettäviin tietoihin.

d)

Lisätietoerät — muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat kuukausittain ja neljännesvuosittain toimitettavat sarjat

Kansalliset keskuspankit/EKP toimittavat EKP:lle tietyt kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset lisätietoeriä koskevat muutossarjat niiden muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin/EKP:n kantasarjojen osalta, jotka on määritetty ’erittäin tärkeiksi’ lisätietoeriksi. Ne on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä X. Muutostiedot pitäisi aina ilmoittaa, kun vastaavat kantatiedot ovat sovellettavissa ja/tai saatavilla ja kun ne sisältyvät tietoihin, joita EKP:lle toimitetaan säännöllisesti.

6.   Tietojen toimittaminen

Kaikki tilastotiedot sisältävät ne tietomäärät, jotka on yksilöity asetuksen EKP/2001/13 asianomaisissa taulukoissa tai näissä suuntaviivoissa, riippumatta siitä, onko kyseinen ilmiö todellisuudessa olemassa, lisätietoja koskevia aikasarjoja lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli aikasarja ei ole sovellettavissa, se ilmoitetaan siitä huolimatta (kaikissa tiedonsiirroissa), ja arvot ilmoittavat tiedon puuttumisen (’-’), kuten kohdassa 4 on kuvattu. Esimerkiksi ’muiden rahalaitosten’ osalta ’liikkeessä olevaa rahaa’ raportoitaessa on käytettävä tilanteen mukaan numerisia arvoja tai arvoa ’-’. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa koko sektoria ei ole olemassa, jolloin tietoja ei tarvitse toimittaa lainkaan tämän sektorin osalta (eli valtiota koskevat aikasarjat).

6.1   Määräajat

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle kuukausittaiset muiden rahalaitosten ja kansallisten keskuspankkien/EKP:n sektorien taseen kantatiedot ja muutostiedot erikseen yksilöityinä sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivään (työajan päättyessä) mennessä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit toimittavat vuosineljännestä koskevat tilastot EKP:lle sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 28. pankkipäivään (työajan päättyessä) mennessä, johon tiedot liittyvät.

6.2   Erityisiä tietojen raportointia koskevia kysymyksiä

Neljännesvuosittaisesta raportoinnista kuukausittaiseen raportointiin

Yksi asetuksella EKP/2001/13 tehtävistä muutoksista koskee sitä, että tietyt tase-eräsarjat, jotka raportoitiin aikaisemmin neljännesvuosittain asetuksen EKP/1998/16 mukaisesti, raportoidaan nyt kuukausittain. Taulukossa 4 annetaan lisäohjeita niiden aikasarjojen osalta, joita koskevan raportoinnin ajoitus on muuttunut.

Historiatiedot ja tammikuuta 2003 edeltävät korjaukset olisi aina toimitettava kuukausikohtaisina sarjoina. Neljännesvuosikohtaisiin sarjoihin tehtävät korjaukset olisi lähetettävä kuukausikohtaisia sarja-avaimia käyttäen kuukausikohtaisina tietoina sen neljänneksen viimeisen kuukauden yhteydessä, jota ne koskevat. Tammikuuta 2003 edeltävät historiatiedot ilmoitetaan vapaaehtoisesti, mikäli ne ovat saatavilla ja merkitään, mikäli se on tarpeen, ominaisuuksilla havainnon laatu ja havaintoa koskeva huomautus (17). Historiatiedot, jotka on estimoitu, voidaan ilmoittaa estimaatteina ja merkitä asianmukaisesti. Tässä tapauksessa ensimmäisen tiedonsiirron yhteydessä olisi esitettävä myös kuvaus estimointimenetelmistä.

TAULUKKO 4

Tase-erät — ajoituksen muutos: käyttöönotto kantatietojen osalta

Uudet kuukausittain toimitettavat sarjat

Ajoitus

Voimassaolo

Raportointi (18)

Saakka

Alkaen

Raportoitu aiemmin neljännesvuosittain

Q

Joulukuu 2002 tiedot

 

Korjaukset: raportoidaan käyttäen kuukausikohtaisia sarja-avaimia sen vuosineljänneksen viimeisen kuukauden yhteydessä, jota tiedot koskevat.

M

 

Tammikuu 2003 tiedoista alkaen

Historiatiedot: kuukausikohtaiset tiedot raportoidaan, mikäli ne ovat käytettävissä

6.3   Validointisäännöt

Tilastointia koskevien EKP:n vähimmäisvaatimusten, sellaisina kuin ne on esitetty asetuksen EKP/2001/13 liitteessä IV, mukaisesti tarkastuksia suoritetaan kahdella pääalalla.

Ensimmäinen koskee lineaarisia suhteita, joita kunkin tiedonsiirron yhteydessä toimitettujen tietojen matemaattisten tulosten on noudatettava. Näin ollen kaikki tase-erien väliset lineaariset rajoitteet on täytettävä (taseiden tulee täsmätä, välisummien ja loppusummien tulee täsmätä, ja niiden arvo ei saa ylittää koko sarjan arvoa). Jos kansallisten keskuspankkien toimittamat tiedot eivät toteuta yhtä tai useampaa vaadituista yhtälöistä, niiden on tarkistettava ja korjattava tietojaan. EKP pitää yllä ja jakaa kansallisille keskuspankeille taulukoita, joihin lineaarisissa tarkistuksissa käytettävät yhtälöt sisältyvät.

Toinen koskee laaduntarkistuksia, joista saadut tulokset saattavat edellyttää kansallisten keskuspankkien tutkimuksia. Erityisesti kunkin tase-erän absoluuttiset erot ja prosenttiosuuden (19) muutokset eri ajankohtien arvojen välillä saattavat tuoda esiin poikkeavia arvoja tai katkoksia, kun EKP valvoo niitä säännöllisesti. Myös nolla-arvojen, negatiivisten arvojen ja puuttuvien arvojen ilmoittamista valvotaan säännöllisesti. Kansallisilta keskuspankeilta saatetaan vaatia kirjallista selvitystä laaduntarkistuksissa saaduista tuloksista.

EKP toteuttaa edellä mainitut tarkastukset osana tavanomaisia tietojen vastaanottomenettelyjä.

7.   Tietojen korjaaminen

Kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen korjata edellisessä kuussa välitettyjä tietoja (tavanomaiset korjaukset). Niiden lisäksi saattaa ilmetä myös esimerkiksi virheistä, luokituksen muutoksista, raportointimenettelyjen parantumisesta jne. johtuvia korjauksia, jotka koskevat aikaisempaan viitekuukauteen liittyviä tietoja (poikkeukselliset korjaukset) (20).

Raha- ja pankkitilastojen laatimisoppaassa (Money and Banking Statistics Compilation Guide) (21) vahvistetaan korjauksia tehtäessä noudatettava periaatteet. Erityisesti:

a)

Kansallisten keskuspankkien ei pitäisi korjata järjestelmällisesti tietoja, jotka koskevat edellistä kuukautta edeltävää aikaa. Jos korjauksia kuitenkin tehdään, ne määritellään poikkeuksellisiksi korjauksiksi, ja EKP edellyttää niistä lisätietoja.

b)

Sellaiset merkittävät korjaukset, jotka eivät johdu estimoinnista tai vähäisistä rutiinitarkistuksista, selitetään EKP:lle yleensä lisätiedoissa.

c)

Kansalliset keskuspankit ottavat korjattuja tietoja toimittaessaan huomioon säännöllistä raportointia koskevat vahvistetut toimitusajat, jotta päällekkäisyys tietojen säännöllisen tuotantokauden aikana vältetään. Poikkeuksellisia korjauksia pitäisi toimittaa ainoastaan säännöllisen tiedonsiirron ulkopuolella.

d)

Poikkeukselliset korjaukset otetaan yleensä huomioon ainoastaan siinä tapauksessa, että siitä esitetään tyydyttävät selvitykset.

Edellä mainitun lisäksi poikkeukselliset korjaukset kuukausittaisiin tietoihin suositellaan toimitettaviksi samaan aikaan neljännesvuosittaisten tilastojen kanssa, jotta voidaan varmistaa asianmukainen tasapaino rahatalouden tilastojen laadun ja vakauden välillä sekä lisätä kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen keskinäistä johdonmukaisuutta.

On otettava huomioon, että kun poikkeukselliset ja tavalliset korjaukset sekä päivitykset raportoidaan samassa tiedostossa, kaikki tiedot käsitellään samanaikaisesti. Jos poikkeuksellisia korjauksia raportoidaan (erikseen ja) tuotantokauden aikana päivitysten ja tavallisten korjausten toimittamisen jälkeen, EKP saattaa päättää lykätä näiden tietojen käsittelyä ja tallentamista, kunnes tuotantokausi on päättynyt. Vaikka EKP:llä on tekniset valmiudet käsitellä (poikkeuksellisia/tavallisia korjauksia ja/tai päivityksiä sisältävät) tiedostot välittömästi niiden saavuttua EKP:hen, tuotantokauden aikana saapuvat poikkeukselliset korjaukset saattavat haitata säännöllistä tietojen käsittelyä ja viivyttää euroalueen raha-aggregaattien laskemista. Jos poikkeuksellisilla korjauksilla voidaan lisätä euroalueen tietojen merkityksellisyyttä tai korjata huomattavia virheitä, niitä voidaan kuitenkin ottaa vastaan myös tuotantokauden aikana.

8.   Tietojen palauttaminen kansallisille keskuspankeille

EKP pitää yllä kansallisille keskuspankeille palautettavia tilastotietojen aikasarjoja kuvaavia taulukoita, jotka jaetaan kansallisille keskuspankeille.”


(1)  Myös EKP:n omat tase-erätilastot ovat konsolidointimenettelyn osana.

(2)  Myös EKP:n laskentaosasto raportoi EKP:n tilastoinnin pääosastolle oman taseensa näiden ohjeiden mukaisesti.

(3)  Aikasarjojen nimet (avaimet) saadaan ketjuttamalla muuttujien konkreettiset arvot.

(4)  Valuuttakurssimuutoksiin liittyvien sarjojen ilmoittaminen koskee ainoastaan EKP:tä.

(5)  Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, joilla käyttäjille annetaan koodattua (kuten yksikkö) ja koodaamatonta (kokoamismenetelmä) lisätietoa toimitettavista tiedoista. Pakollisia ominaisuuksia ovat ominaisuudet, joiden arvot kaikki osapuolet tuntevat. Erityistapauksissa ilmoitettavia ominaisuuksia ovat ne, jotka annetaan ainoastaan, jos tiedot antava laitos tuntee ne (kuten kotimaan emissiosarjat) tai kun ne ovat merkityksellisiä (kuten kokoaminen, katkokset). Ominaisuuksien arvot toimitetaan ainoastaan kun ne asetetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu ilmoitetaan tiedonsiirrossa aina kunkin havainnon yhteydessä.

(6)  Muutoksista on ilmoitettava EKP:n tilastojärjestelmät-osastolle sekä EKP:n asianomaiselle toimialalle faxilla tai sähköpostitse.

(7)  EKP:llä tarkoitetaan tässä EKP:n tilastoinnin pääosastoa.

(8)  EKP suosittelee, että kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä arvot avoimemman viestinnän varmistamiseksi.

(9)  Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa ominaisuutta, asianomaiset havainnot on toimitettava samaan aikaan uudelleen. Mikäli tuolloin muutetaan jotain havaintoa koskevia ominaisuuksia, oletusarvot korvaavat olemassa olevat arvot, ellei kansallinen keskuspankki ilmoita asianomaista ominaisuuden arvoa.

(10)  Havainnon laatu ’M’ lähetetään aina yhdessä havainnon arvon ’-’ kanssa. Ks. lisätiedot 4 kohdasta.

(11)  Havainnon laatu ’L’ lähetetään aina yhdessä havainnon arvon ’-’ kanssa. Ks. lisätiedot 4 kohdasta.

(12)  Havainnon laatu ’E’ olisi valittava kaikkien sellaisten havaintojen tai tietojaksojen yhteydessä, jotka ovat estimoinnin tulosta ja joita ei voida pitää normaaliarvoina.

(13)  Mikäli (yhden ominaisuuden tai havainnon arvon) korjausta toimitettaessa havainnon laatua ei ilmoiteta yhdessä havainnon arvon kanssa, oletetaan, että arvo ’A’ pätee muihin kuin puuttuviin tietoihin ja arvo ’M’ puuttuviin tietoihin.

(14)  Mikäli kansallinen keskuspankki ei teknisistä syistä kykene käyttämään koodin arvoa ’L’, sen on esitettävä EKP:lle luettelo asianomaisista aikasarjoista kirjallisessa muodossa.

(15)  Asetuksen EKP/2001/18 mukaisesti.

(16)  EKP:n taseen osalta valuuttakurssimuutosta koskevat sarjat toimittaa EKP:n laskentaosasto liitteen X mukaisesti.

(17)  Arvot, jotka on estimoitu, olisi lähetettävä havainnon laadun (OBS_STATUS) ominaisuudella ’E’ ja havaintoa koskevalla huomautuksella (OBS_COM), jossa kuvataan estimointimenetelmän yksityiskohtia.

(18)  Korjaukset: korjaukset tammikuuta 2003 edeltäviin tietoihin, jotka raportoitiin aiemmin neljännesvuosittain. Historiatiedot: kuukausikohtaiset tiedot tammikuuta 2003 edeltävältä ajalta, jonka osalta asetuksessa EKP/2001/13 ei aseteta erityisvaatimuksia.

(19)  Ei sovelleta nollamääräisiin eriin. Niistä lasketaan erotus.

(20)  Määritellään niiden arvojen korjauksiksi, jotka liittyvät kuluvaa viitekuukautta edeltävää kuukautta aiempaan ajanjaksoon.

(21)  Euroopan rahainstituutti, Money and Banking Statistics Compilation Guide — Guidance provided to NCBs for the compilation of money and banking statistics for submission to the ECB, huhtikuu 1998.


LIITE V

”LIITE XVIII

MUITA RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIÄ PAITSI VAKUUTUSLAITOKSIA JA ELÄKERAHASTOJA KOSKEVAT TILASTOT

RAPORTOINTIOHJEET TILASTOJEN LAATIMISEKSI LYHYEN AIKAVÄLIN LÄHESTYMISTAVAN MUKAISESTI

1.   Tavoite

Tilastotietoja muista rahoituksen välittäjistä (pl. vakuutuslaitokset ja eläkerahastot) tarvitaan kahteen tarkoitukseen. Ensinnäkin on tärkeää kerätä tietoja muista rahoituksen välittäjistä, jotta voitaisiin seurata niiden roolia rahalaitossektorin ulkopuolisessa rahoituksen välittämisessä. Muiden rahoituksen välittäjien toiminta on samankaltaista kuin rahalaitosten ja täydentää sitä, ja kun otetaan huomioon erityisesti se, että rahalaitosten kokonaan tai osittain omistamien muiden rahoituksen välittäjien tasetietoja ei sisällytetä rahalaitosten taseisiin Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoissa, on tarpeen kerätä muihin rahoituksen välittäjiin liittyviä tilastotietoja, jotta euroaluetta koskevat tilastot olisivat täydellisempiä. Toiseksi EKP:n on seurattava muita rahoituksen välittäjiä, jotta varmistettaisiin rahalaitosten luettelon pysyminen ajan tasalla, täsmällisenä, niin tasalaatuisena kuin mahdollista ja tilastoinnin kannalta riittävän vakaana. Kuten asetuksessa EKP/2001/13 todetaan, rahoitusalan innovaatiot saattavat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien ominaisuuksiin ja saada rahoituslaitokset suuntaamaan uudelleen liiketoimintojaan.

Tämän liitteen tarkoituksena on antaa ohjeita EKP:lle toimitettavien muita rahoituksen välittäjiä koskevien lomakkeiden täyttämistä varten.

2.   Euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostaminen ja toimitettavat tilastotiedot

2.1   Euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostaminen

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot on toimitettava lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti eli kullakin hetkellä kansallisella tasolla saatavilla olevien tietojen perusteella. Tästä seuraa, että toimitettavat tilastotiedot eivät ehkä aina ole saatavilla jäljempänä esitettyjen määritelmien ja erittelyjen mukaisella tavalla. Jos ilmoitettavat tiedot eroavat tämän liitteen määritelmistä, kansallisia keskuspankkeja kehotetaan toimittamaan EKP:lle lisätietoja (1). Kansalliset keskuspankit toimittavat saatavilla olevat ajantasaiset tiedot tämän lähestymistavan ja jäljempänä määriteltävän käsitteellisen viitekehyksen mukaisesti. Mikäli ajantasaista tietoa ei ole saatavilla tai sitä ei kyetä käsittelemään, toimitetaan kansalliset arviot. Vaihtoehtoisena ratkaisuna niissä tilanteissa, joissa kansallisia arvioita ei voida toimittaa tiettyjen erittelyjen osalta, EKP voi tehdä tapauskohtaisia arvioita/olettamuksia.

Kun otetaan huomioon se lisärasite, jonka kansallisten arvioiden laatiminen aiheuttaisi kansallisille keskuspankeille, voimavarat olisi pääasiallisesti keskitettävä rajoitettuun määrään keskeisimpiä tilastotietoja. Lyhyen aikavälin lähestymistavalla pyritäänkin keskittämään voimavarat yhteen tiettyyn muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan (ks. 3.2.a kohta): sijoitusrahastoihin. Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjiä, lainanantajina toimivia yrityksiä tai muita rahoituksen välittäjiä (jäännösluokka) koskevien tietojen toimittamiselle ei aseteta erityisiä lisävaatimuksia, mikäli ajantasaisia tietoja ei kerätä kansallisella tasolla.

2.2   Toimitettavat tilastotiedot

Tiedonsiirron yhteydessä toimitetaan kahdentyyppisiä indikaattoreita: keskeisiä indikaattoreita ja lisätietoja

Keskeiset indikaattorit toimitetaan euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostamista varten. Kaikkien rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden on toimitettava nämä yksityiskohtaiset tiedot, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tarvittavia erittelyjä varten tai sovitulla tiheydellä, sovittuna aikana tai sovitulta aikajänteeltä, on toimitettava arviot, mikäli se on asianmukaista.

Lisätiedot toimitetaan lisätietoerinä. Nämä tiedot toimittavat ne maat, joiden osalta on tällä hetkellä saatavilla yksityiskohtaisempia tietoja. Lisätiedot liittyvät erittelyihin, joita käyttäjät ovat ilmoittaneet tarvitsevansa ja joiden osalta euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostamista ei alun perin todettu asianmukaiseksi.

3.   Käsitteellinen viitekehys

3.1   Tiedonantajien joukko

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmässä (jäljempänä ’EKT 95’ (2)) määritellään muut rahoituksen välittäjät (s.123) seuraavasti: ’rahoitusyritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastineina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta tai muussa muodossa kuin vakuutusteknisinä vastuuvelkoina’.

Muut rahoituksen välittäjät eroavat rahalaitoksista siinä, että muilla kuin rahalaitoksilla ei ole talletusvelkoja, ja eläkerahastosta ja vakuutuslaitoksista siinä, ettei muilla rahoituksen välittäjillä ole vakuutusteknistä vastuuvelkaa.

Lyhyen aikavälin lähestymistavan mukainen tiedonantajien joukko kattaa kaiken tyyppiset euroalueen jossakin maassa olevat muut rahoituksen välittäjät. Käsitteen ’jossakin maassa oleva’ määritelmä on Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (3) mukainen. Tiedonantajien joukko sisältää siten

alueella sijaitsevat laitokset mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt,

ja

alueella sijaitsevat sellaisten laitosten sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

3.2   Muiden rahoituksen välittäjien ryhmittely alaluokkiin

Koska muiden rahoituksen välittäjien harjoittamat toiminnot ovat hyvin erilaisia ja tietojen saatavuus vaihtelee sen mukaan, millainen rahoituksen välittäjä on kyseessä, on yksilöity seuraavat neljä muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaa, joiden osalta tiedot pitäisi toimittaa erikseen: 1) sijoitusrahastot (lukuun ottamatta rahamarkkinarahastoja); 2) arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät; 3) lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset; ja 4) muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka. Vaadittujen tilastoerittelyjen erot esitetään tässä liitteessä.

Luokat/ryhmät, joiden perusteella tiedot on toimitettava, luetellaan ja määritellään seuraavassa:

a)

Sijoitusrahastot (pl. rahamarkkinarahastot)

Sijoitusrahastot ovat organisoituja rahoitusjärjestelyjä, joilla kerätään sijoittajien varoja rahoitusvaateiden tai reaalisten varojen hankkimista varten. Muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltaviin sijoitusrahastoihin kuuluu kaiken tyyppisiä sijoitusrahastoja rahalaitossektoriin kuuluvia lukuun ottamatta. Ne voivat olla oikeudelliselta rakenteeltaan erilaisia (sopimusoikeudellisiin säännöksiin perustuvia, yrityksiä ja trusteja), ja ne voivat olla avoimia tai suljettuja. Ne voidaan myös perustaa joko yksittäisiksi rahastoiksi tai ns. sateenvarjorahastoiksi (moniosastoinen rahasto, johon kuuluu useita alarahastoja).

Sijoitusrahastoista toimitetaan seuraavat tiedot:

Sijoitusrahastot yhteensä: Sijoitusrahastoista yhteensä toimitettavien tietojen on katettava kaiken tyyppiset maassa toimivat sijoitusrahastot. Keskeiset indikaattorit ja myös tietyt lisätiedot ilmoitetaan.

Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoitusrahasto on kyseessä: Toimitettavat tiedot olisi eriteltävä sijoitusrahaston tyypin perusteella:

Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoitus on kyseessä:

Sijoitusrahastoja koskevat tiedot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan on ilmoitettava erikseen 1) osakerahastojen; 2) joukkolainarahastojen; 3) yhdistelmärahastojen; 4) kiinteistörahastojen; ja 5) muiden rahastojen osalta.

Eriteltäessä sijoitusrahastoja sen mukaan, millainen sijoitus on kyseessä, rahastot on lähtökohtaisesti luokiteltava sen mukaan, millaiseen omaisuuteen sijoitussalkku on pääasiallisesti sijoitettu. Mikäli sijoitussalkku koostuu lähinnä osakkeista ja osuuksista, rahastot luokitellaan ’osakerahastoihin’; mikäli velkapapereista, ’joukkolainarahastoihin’; ja mikäli kiinteistöistä, ’kiinteistörahastoihin’. Rahastot, jotka sijoittavat sekä osakkeisiin että joukkolainoíhin suosimatta toiminnassaan jompaa kumpaa instrumenttia, olisi luokiteltava ’yhdistelmärahastoihin’ (4). Mikäli rahastoa ei voida asianmukaisesti luokitella edellä mainittuihin luokkiin, se on luokiteltava jäännösluokkaan ’muut rahastot’.

’Rahastojen rahastot’ (rahastot, jotka sijoittavat pääasiassa sijoitusrahasto-osuuksiin) suositellaan luokiteltaviksi niiden rahastojen luokkaan, joihin ne pääasiallisesti sijoittavat. Mikäli tätä luokittelua ei pidetä järkevänä, rahastojen rahastot olisi luokiteltava jäännösluokkaan ’muut rahastot’.

Sijoitusrahastojen luokittelemiseksi niiden tyypin perusteella tarvittavat kriteerit saadaan selville tarjousesitteistä, rahaston säännöistä, perustamisasiakirjoista, yhtiöjärjestyksistä tai vastaavista säännöistä, merkintäasiakirjoista tai sijoitussopimuksista, markkinointiasiakirjoista tai muista vastaavanlaisista asiakirjoista.

Myöhemmässä vaiheessa voidaan mahdollisesti myös kerätä tietoja, jotka liittyvät investointirahastojen lukumäärään ja jotka on eritelty sen mukaan, millaisiin kohteisiin ne sijoittavat.

Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoittaja on kyseessä:

Tiedot, jotka koskevat sijoitusrahastoja eriteltyinä sijoittajan tyypin mukaan, ilmoitetaan seuraavasti: 1) yleisölle avoimet rahastot, joiden osuuksia myydään suurelle yleisölle; ja 2) erityissijoittajien rahastot, joiden osuuksia myydään vain tietyn tyyppisille sijoittajille. Tämän tyyppisiä rahastoja koskevat tiedot ilmoitetaan vain lisätietoina.

b)

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät

Muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltavat arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät harjoittavat pääasiassa seuraavia rahoituksen välitystoimintoja:

arvopaperikauppa omaan lukuun ostamalla ja myymällä kyseisiä arvopapereita välittäjän lukuun ja välittäjän vastuulla ainoana tarkoituksena saada osto- ja myyntihinnan välinen erotus,

arvopaperikauppa omaan lukuun sellaisen rahoituksen välittäjän välityksellä, jolla on lupa toimia osakemarkkinoilla, tai muilla järjestäytyneillä markkinoilla.

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien osalta olisi esitettävä keskeiset indikaattorit. Toimitettavan erittelyn yksityiskohdat ilmenevät tästä liitteestä.

c)

Lainanantajina toimivat rahoitusyritykset

Nämä rahoitusyritykset, jotka luokitellaan muihin rahoituksen välittäjiin, ovat lähinnä erikoistuneet kotitalouksien ja yritysten rahoittamiseen. Tähän ryhmään on luettava rahoitusleasingiin (5), factoringrahoitukseen, kiinnitysluottoihin ja kulutusluottoihin erikoistuneet yritykset. Nämä rahoitusyritykset voivat oikeudellisesti toimia asunto-osuuskuntana (building society), kunnallisena luottolaitoksena, erityisyhteisönä, jonka tehtävänä on saamisten arvopaperistaminen jne.

Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta olisi esitettävä keskeiset indikaattorit. Toimitettavan erittelyn yksityiskohdat ilmenevät tästä liitteestä.

d)

Muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka

Tähän jäännösluokkaan sisällytettävät rahoitusyhtiöt ovat muun tyyppisiä rahoitusyhtiöitä, jotka eivät ole erikoistuneet mihinkään niistä toiminnoista, jotka koskevat kolmea muuta muiden rahoituksen välittäjien luokkaa. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi rahoitusholdingyhtiöt, riskirahoitusyhtiöt tai kehityspääomayhtiöt (development capital companies). Kansallisten keskuspankkien on yksilöitävä lisätiedoissa, minkä tyyppisiä laitoksia tähän luokkaan on luokiteltu.

Tämän muiden rahoituksen välittäjien alaluokan osalta edellytetään ainoastaan saamisten kokonaismäärän ilmoittamista lisätietona.

4.   Tilastovaatimukset

4.1   Tase-erät

Keskeisten tilastollisten indikaattorien kokoaminen muiden rahoituksen välittäjien sektorin osalta edellyttää erityistä rahoitusinstrumenttikohtaista erittelyä. Instrumenttikohtaiset, maantieteelliset ja sektorikohtaiset erittelyt ovat mahdollisimman pitkälle rahalaitossektorin osalta määritettyjen raportointivaatimusten mukaisia. Erittely ei kuitenkaan käytännössä ole niin yksityiskohtainen kuin rahalaitosten tasetilastojen osalta edellytetään.

Kun otetaan lisäksi huomioon muihin rahoituksen välittäjiin luokiteltujen rahoitusyritysten toimintojen moninaisuus ja muiden rahoituksen välittäjien alaluokittain eriteltyjen tietojen saatavuuden tämänhetkiset erot, edellytettävät tase-erittelyt vaihtelevat sen mukaan, mikä rahoituksen välittäjien alaluokka on kyseessä.

Instrumentti- ja maturiteettikohtaiset erittelyt: Alla oleva taulukko kuvaa, mitä instrumenttityyppikohtaisia erittelyjä kunkin muiden rahoituksen välittäjien alaluokan osalta vaaditaan. Jäljempänä kuvataan tarkemmin näitä instrumenttikohtaisia erittelyjä. Pääsääntöisesti instrumenttikohtainen erittely on esitettävä keskeisenä indikaattorina muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta (lukuun ottamatta ’sijoittajan tyypin mukaan eriteltyjä sijoitusrahastoja’ ja ’muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokkaa’).

Instrumentti- ja maturiteettikohtainen erittely

INSTRUMENTTI- JA MATURITEETTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.

Talletukset (A ja B ilmoittavat)

2.

Lainat (C ilmoittaa)

3.

Muut arvopaperit kuin osakkeet (A, B ja C ilmoittavat)

 

enintään 1 vuoden (A ilmoittaa)

 

yli 1 vuoden (A ilmoittaa)

4.

Osakkeet ja osuudet (6) (A, B ja C ilmoittavat)

5.

Sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet (A ja B ilmoittavat)

6.

Käyttöomaisuus (A ilmoittaa)

7.

Johdannaiset (A ja B ilmoittavat)

8.

Muut saamiset (A, B ja C ilmoittavat)

1.

Vastaanotetut talletukset ja lainat (A, B ja C ilmoittavat)

2.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit (B ja C ilmoittavat)

3.

Oma pääoma (B ja C ilmoittavat)

4.

Liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet (A ilmoittaa)

5.

Johdannaiset (A ja B ilmoittavat)

6.

Muut velat (A, B ja C ilmoittavat)

Saamiset yhteensä = Velat yhteensä (Kaikki luokat ilmoittavat)

Lisävaatimukset rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten: Alla olevassa taulukossa kuvataan instrumenttikohtaista erittelyä koskevat lisävaatimukset. Tätä instrumenttikohtaista erittelyä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät jäljempänä tekstistä. Lähtökohtaisesti instrumenttikohtaiset erittelyt on toimitettava lisätietoerinä ainoastaan alaluokasta ’sijoitusrahastot yhteensä’.

Lisävaatimukset rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten

INSTRUMENTTI- JA MATURITEETTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.

Noteeratut osakkeet

2.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

3.

Lainat

 

enintään 1 vuoden

 

yli 1 vuoden

 

VASTAAVAA

0.

Saamiset/velat yhteensä: Saamisten yhteismäärä on ilmoitettava kaikkien muiden rahoituksen välittäjien alaluokkien osalta. Saamisten yhteismäärä vastaa taseen vastaavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja on yhtä suuri kuin velkojen kokonaismäärä.

1.

Talletukset: Erä ’talletukset’ edellytetään ilmoitettavan erikseen kaikentyyppisten erikseen raportoitavien sijoitusrahastojen sekä arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien osalta. Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rajoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava ’muihin saamisiin’.

Tämä erä (7) koostuu lähinnä kahdesta alaluokasta:

Siirtokelpoiset talletukset: (kansallisen tai ulkomaan valuutan määräiset) talletukset, jotka voidaan vaihtaa rahaksi tai siirtää ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliin kohdistuvaa veloituksen kirjausta tai vastaavaa (EKT 95, 5.42–5.44 kohta).

Muut talletukset: kaikki hallussa olevat muut kuin siirtokelpoiset talletukset. Muita talletuksia ei voida käyttää maksamiseen milloin hyvänsä eikä niitä voida vaihtaa käteiseen rahaan tai siirtokelpoisiin talletuksiin ilman merkittäviä rajoituksia tai seuraamuksia. Tähän alaluokkaan kuuluvat määräaikaistalletukset, säästötalletukset jne. (EKT 95, 5.45–5.49 kohta).

Tähän erään kuuluu myös hallussa oleva käteinen raha. Käteinen raha sisältää liikkeessä olevat setelit ja metallirahat, joita käytetään yleisesti maksamiseen. Tämän erän merkityksen odotetaan jäävän pieneksi.

Arvostaminen: EKT 95:n mukaisesti talletukset ilmoitetaan nimellisarvoon ilman niille kertyneitä korkoja.

2.

Lainat: ’Lainoja’ koskevat tiedot ilmoitetaan erikseen vain lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten alaluokan osalta. Sijoitusrahastojen ja arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien alaluokkien osalta lainat luokitellaan ’muihin saamisiin’. Rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten lainat (joiden maturiteetti on enintään yksi vuosi ja yli yhden vuoden) pitäisi kuitenkin yksilöidä erikseen lisätietoeränä alaluokan ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta.

Lainat ovat varoja, joita tiedonantajina olevat muut rahoituksen välittäjät lainaavat lainanottajille ja jotka eivät perustu siirtokelpoisiin velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut siirtokelpoiseksi). Erä ’lainat’ koostuu seuraavista alaeristä:

kotitalouksille myönnetyt lainat, joihin sisältyvät kulutusluotot (lainat, jotka on myönnetty henkilökohtaiseen käyttöön tulevien kulutustavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi), asuntolainat (lainat, jotka myönnetään asunnon hankkimiseen, myös rakentamiseen ja peruskorjaukseen myönnetyt lainat) ja muut lainat (lainat, jotka myönnetään esimerkiksi liiketoimintaan, velkajärjestelyihin, opintoihin ym.),

kolmansille osapuolille myönnetyt rahoitusleasingsopimukset,

ongelmaluotot, joita ei ole vielä maksettu takaisin tai poistettu luottotappioina,

hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit,

lainasaamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

Arvostaminen: Muiden rahoituksen välittäjien myöntämiä lainoja tulisi, samoin samoin kuin rahalaitosten myöntämiä lainoja, pääsääntöisesti käsitellä siten, että ne kirjataan bruttomääräisinä kaikkine niihin liittyvine sekä yleisine että kohdistettuine varauksineen, kunnes tiedonantajalaitos poistaa lainat luottotappioina, jolloin lainat poistetaan taseesta.

Jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti talletuksista kertyvä korko olisi kirjattava taseeseen sitä mukaa kuin sitä kertyy (eli suoriteperusteen mukaisesti) eikä sitä mukaa kuin sitä tosiasiallisesti maksetaan (eli maksuperusteen mukaisesti). Korkosaamiset lainoista kirjataan bruttomääräisinä luokkaan ’muut saamiset’. Korkosaamiset erotetaan lainasta, johon ne liittyvät, ja kyseinen laina olisi arvostettava siihen nimellisarvoonsa, joka on maksamatta taseen laatimispäivänä.

3.

Muut arvopaperit kuin osakkeet: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tällä tarkoitetaan hallussa olevia yleensä siirtokelpoisia muita arvopapereita kuin osakkeita, joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella, eivätkä ne takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Tämä erä sisältää arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä (tai -päivinä) tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta. Siihen sisältyy myös siirtokelpoiset lainat, jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, joilla käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla.

Arvostaminen: EKT 95:n mukaisesti muut arvopaperit kuin osakkeet ilmoitetaan markkina-arvoon.

’Muiden arvopaperien kuin osakkeiden’ erittelyä (alkuperäisen maturiteetin mukaan) ’enintään 1 vuoden’ ja ’yli 1 vuoden’ maturiteetteihin edellytetään muiden rahoituksen välittäjien alaluokan ’sijoitusrahastot’ (sijoitusrahastot yhteensä ja sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaisesti) osalta.

4.

Osakkeet ja osuudet (pl. sijoitusrahasto-osuudet): Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tällä tarkoitetaan hallussa olevia arvopapereita, jotka edustavat omistusoikeuksia yrityksiin tai yrityksiin rinnastettaviin yhteisöihin. Tällaiset arvopaperit antavat yleensä haltijalleen oikeuden osuuteen yritysten tai yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen voitoista sekä selvitystilassa osuuteen niiden omista varoista. Tähän luokkaan kuuluu lähinnä seuraavat kolme alaluokkaa:

noteeratut osakkeet lukuun ottamatta sijoitusrahasto-osuuksia: osakkeet, joiden hinnat noteerataan tunnetussa pörssissä tai muuten jälkimarkkinoilla (EKT 95, 5.88–5.93 kohta). Tiedot noteeratuista osakkeista pitäisi antaa erikseen alaluokan ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta,

noteeraamattomat osakkeet lukuun ottamatta sijoitusrahasto-osuuksia: noteeraamattomat osakkeet (EKT 95, 5.88–5.93 kohta),

muut osuudet: kaikki taloustoimet, jotka kohdistuvat muihin osuuksiin ja jotka eivät kuulu noteerattuihin ja noteerattomiin osakkeisiin (EKT 94, 5.94–5.95 kohta).

Arvostaminen: EKT 95:n mukaisesti muut arvopaperit kuin osakkeet ilmoitetaan markkina-arvoon.

5.

Sijoitusrahasto-osuudet: Sijoitusrahasto-osuudet ilmoitetaan erillisenä eränä vain sijoitusrahastojen alaluokkien sijoitusrahastot (sijoitusrahastot yhteensä ja kaikentyyppiset sijoitusrahastot) sekä arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät osalta. Alaluokan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset osalta sijoitusrahasto-osuudet luokitellaan ’muihin saamisiin’.

Sijoitusrahasto-osuudet ovat sellaisen tietyn tyyppisen rahoitusyrityksen liikkeeseen laskemia arvopapereita, jonka yksinomaisena tarkoituksena on sijoittaa rahamarkkinoilta, pääomamarkkinoilta ja/tai kiinteistömarkkinoilta kerättyjä varoja. Sijoitusrahasto-osuudet ovat yksinomaan rahalaitosten (vain rahamarkkinarahastojen) ja muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltujen sijoitusrahastojen velkoja.

Liikkeeseen lasketut sijoitusrahasto-osuudet antavat haltijalleen oikeuksia sijoitettuun pääomaan ja sijoituksesta saatavaan tuottoon, mutta ne eivät yleensä anna oikeutta yhteissijoitusta koskevaa määräysvaltaa (kuten äänioikeutta tai oikeutta osallistua yhtiön johtoon).

Arvostaminen: EKT 95:n mukaisesti sijoitusrahasto-osuudet ilmoitetaan markkina-arvoon.

Lisäksi alaluokan ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta ilmoitetaan hallussa olevat rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet.

6.

Käyttöomaisuus: Tähän erään kuuluvat

sijoitustarkoituksia varten hallussa oleva aineellinen käyttöomaisuus (sijoitukset asuntoihin, muihin rakennuksiin ja rakenteisiin, muut kuin asuinkäytössä olevat rakennukset). Tämä osa voidaan yksilöidä ’kiinteistöiksi’,

aineellinen tai aineeton omaisuus (eivät kuitenkaan rahoitusvaateet), jota tiedonantajana olevien muiden rahoituksen välittäjien on tarkoitus käyttää toistuvasti yli vuoden ajan. Tämä omaisuus käsittää muiden rahoituksen välittäjien omistamat maa-alueet ja rakennukset sekä kaluston, ohjelmistot ja muut infrastruktuurit.

’Käyttöomaisuus’ eritellään erän sijoitusrahastot yhteensä osalta ja myös sijoituksen tyypin ja sijoittajan tyypin mukaan eriteltyjen sijoitusrahastojen osalta. Mikäli sijoitusrahastot eritellään sijoituksen mukaan, kiinteä käyttöomaisuus yksilöidään erikseen vain kiinteistörahastojen, yhdistelmärahastojen ja muiden rahastojen osalta, koska näillä rahastoilla voidaan odottaa olevan sijoitustarkoituksiin käytettäviä kiinteistöjä. Myös kaikilla muilla sijoitusten mukaan eriteltyjen rahastojen luokilla on kiinteää omaisuutta, mutta sen määrän odotetaan olevan vähäinen, koska kyseessä on lähinnä omassa käytössä oleva käyttöomaisuus (muun rahoituksen välittäjän käytössä olevat rakennukset, kalusto, ohjelmistot ja muu infrastruktuuri). Mikäli kiinteää omaisuutta ei tarvitse ilmoittaa erikseen, se luetaan ’muihin saamisiin’.

7.

Johdannaiset: ’Johdannaiset’ ilmoitetaan erillisenä eränä vain alaluokkien sijoitusrahastot (sijoitusrahastot yhteensä ja kaikentyyppiset sijoitusrahastot) ja arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät osalta. Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava ’muihin saamisiin’.

Tämä erä koostuu kaikista johdannaisilla eli rahoitusvaateilla, jotka perustuvat johonkin toiseen rahoitusinstrumenttiin tai jotka johdetaan jostakin toisesta rahoitusinstrumentista, suoritettavista transaktioista. Perustana on yleensä jokin muu rahoitusvaade, mutta se voi olla myös hyödyke tai indeksi (EKT 95, 5.65 kohta).

Muiden rahoituksen välittäjien on pääsääntöisesti ilmoitettava ’johdannaiset’ rahalaitosten raportointivaatimuksissa suositellulla tavalla. Tässä yhteydessä raha- ja pankkitilastojen keräämisestä laadituissa ohjeissa Guidance Notes to the Regulation ECB/2001/13 on the MFI balance sheet statistics (8) todetaan, että voimassa olevien kansainvälisten tilastostandardien mukaisesti johdannaisinstrumentit, joilla on markkina-arvo, olisi pääsääntöisesti kirjattava taseeseen. Johdannaisilla on markkina-arvo, jos niillä käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla (pörssissä) tai sellaisissa olosuhteissa, joissa ne voidaan yleensä OTC-markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella.

Tämän erän yhteydessä ilmoitetaan seuraavat johdannaiset:

optiot, jälkimarkkinakelpoiset ja OTC,

merkintäoptiot,

futuurit, mutta ainoastaan siltä osin kuin niillä on markkina-arvo, koska ne ovat jälkimarkkinakelpoisia taine voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella,

swapit, mutta ainoastaan siltä osin kuin niillä on markkina-arvo, koska ne ovat jälkimarkkinakelpoisia tai ne voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella.

Taseeseen kirjattavat johdannaiset kirjataan markkina-arvoonsa, jolla tarkoitetaan voimassa olevaa markkinahintaa tai sen läheistä vastinetta (kohtuullista arvoa).

Johdannaiset kirjataan taseeseen bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen bruttomääräinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen bruttomääräinen markkina-arvo, kirjataan vastattavaa-puolelle. Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei kirjata tase-eriin. Johdannaiset voidaan kirjata myös nettoperusteisesti eri arvostamismenetelmien mukaisesti. Mikäli ainoastaan nettopositioita on saatavilla tai positiot kirjataan muuhun kuin markkina-arvoon, ilmoitetaan sen sijaan nämä positiot.

Erittelyjä (sektoreittain, valuutoittain jne.) ei edellytetä.

8.

Muut saamiset: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tähän kuuluvat saamiset, jotka eivät kuulu muihin eriin, kuten

lainoista kertyneet korkosaamiset ja rakennuksista kertyneet vuokrat,

osinkosaamiset,

saamiset, jotka eivät liity varsinaiseen muiden rahoituksen välittäjien toimintaan,

ns. ’suspense’-erien saamiset bruttomääräisinä,

siirtosaamiset bruttomääräisinä,

muut saamiset, joita ei yksilöidä erikseen, esim. käyttöomaisuus, lainat, talletukset (muun rahoituksen välittäjän alaluokasta riippuen).

Edellä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, ja se vaihtelee tiedonantajaluokan tyypin mukaan (ks. viimeinen alakohta). Tase, jota vaaditaan muun rahoituksen välittäjän alaluokan tyypin mukaan, vaihtelee kyseisen muiden rahoituksen välittäjien alaluokan harjoittaman toiminnan perusteella. Ainoastaan taseen tärkeimmät erät yksilöidään erikseen. Kaikki määrät, joita ei voida kohdistaa johonkin näistä tärkeimmistä tase-eristä, kohdistetaan ’muihin saamisiin’; esim. koska sijoitusrahastot eivät yleensä myönnä lainoja, taseessa ei ilmoiteta erikseen erää ’lainat’. Mikäli sijoitusrahastot kuitenkin todellisuudessa myöntäisivät lainoja, kyseinen erä olisi kohdistettava ’muihin saamisiin’.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat ’muihin saamisiin’ kuuluvien erien yksityiskohtaiset tiedot lisätiedoissa.

VASTATTAVAA

0.

Saamiset/velat yhteensä: Velkojen yhteismäärä vastaa taseen vastattavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja on yhtä suuri kuin saamisten kokonaismäärä (ks. myös ’vastaavaa-puolen erät — saamiset/velat yhteensä’).

9.

Vastaanotetut talletukset ja lainat: Tämä erä ilmoitetaan erikseen sijoitusrahastojen, arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta.

Tähän erään kuuluvat

Talletukset: muille rahoituksen välittäjille tehdyt siirtokelpoiset talletukset ja muut talletukset (ks. vastaavaa-puoli). Nämä talletukset tehdään yleensä rahalaitoksiin.

Lainat: tiedonantajina oleville muille rahoituksen välittäjille annetut lainat, jotka eivät perustu velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut jälkimarkkinakelpoiseksi).

10.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit: Tämä erä ilmoitetaan erikseen arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta. Sijoitusrahastojen osalta tämä erä kohdistetaan ’muihin velkoihin’ ja sen merkityksen oletetaan olevan vähäinen.

Tämä erä tarkoittaa muita arvopapereita kuin osuuksia, jotka yleensä ovat siirtokelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistusoikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Joissain maissa muut rahoituksen välittäjät voivat laskea liikkeeseen jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan rahalaitosten liikkeeseen laskemia velkapapereita. Näiden raportointivaatimusten mukaan kaikki tällaiset instrumentit luokitellaan velkapapereihin.

11.

Oma pääoma: Tämä erä ilmoitetaan erikseen arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta. Sijoitusrahastojen osalta tämä erä kohdistetaan ’muihin velkoihin’.

Tämä erä käsittää määrät, jotka perustuvat tiedonantajina olevien muiden rahoituksen välittäjien osakkeenomistajille tai muille omistajille osakeanneissa myymistä osakkeista, jotka takaavat osakkeen haltijalle omistusoikeuksia kyseisessä muussa rahoituksen välittäjässä ja yleensä osuuden sen voitoista sekä selvitystilassa osuuden sen omista varoista. Erään kuuluvat myös rahastot, jotka muodostuvat jakamattomista voitoista tai sellaisista varoista, jotka tiedonantajana oleva muu rahoituksen välittäjä on pannut talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta. Omaan pääomaan ja varauksiin kuuluvat seuraavat erät:

oma pääoma,

jakamattomat voitot tai rahastot,

kohdistetut varaukset laina-, arvopaperi- ja muuntyyppisiä vaateita varten,

liikevoitto/-tappio.

12.

Sijoitusrahasto-osuudet: Tämä erä ilmoitetaan erikseen vain alaluokan sijoitusrahastot vastattavaa-puolella, koska ainoastaan sijoitusrahastot laskevat liikkeeseen sijoitusrahasto-osuuksia.

Tämä erä tarkoittaa muiden sijoitusrahastojen kuin rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemia rahastoosuuksia.

13.

Johdannaiset: Ks. ’vastaavaa-puolen erät — johdannaiset’.

14.

Muut velat: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta. Tämä erä vastaa rahalaitosten ’muita velkoja’ mutta ei sisällä johdannaisia.

Tähän kuuluvat velat, jotka eivät kuulu muihin eriin, kuten

ns. maksettavat ’suspense’-erät bruttomääräisinä,

siirtovelat bruttomääräisinä,

maksamatta olevat talletusten korot,

maksamattomat osingot,

velat, jotka eivät liity varsinaiseen muiden rahoituksen välittäjien toimintaan,

kolmansille osapuolille maksettavia korvauksia koskevat varaukset,

johdannaissopimusten vakuusmaksut, jotka vastaavat luottoriskiltä suojautumiseksi maksettavaa käteisvakuutta mutta joihin tallettajalla on edelleen omistusoikeus ja jotka on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan,

ilman käteisvakuuksia lainaksi annetuista arvopapereista aiheutuneet nettopositiot,

arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat nettovelat.

Edellä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, ja se vaihtelee tiedonantajaluokan tyypin mukaan. Tase, jota vaaditaan muun rahoituksen välittäjän alaluokan tyypin mukaan, vaihtelee kyseisen muiden rahoituksen välittäjien alaluokan harjoittaman toiminnan perusteella. Ainoastaan taseen tärkeimmät erät yksilöidään erikseen. Kaikki määrät, joita ei voida kohdistaa johonkin näistä tärkeimmistä vastattavaa-puolen tase-eristä, kohdistetaan ’muihin velkoihin’; esim. koska sijoitusrahastot eivät yleensä laske liikkeeseen ’velkapapereita’, tätä erää ei ilmoiteta erikseen vastattavaa-puolella. Mikäli sijoitusrahastot kuitenkin todellisuudessa laskee liikkeeseen velkapapereita, kyseinen erä olisi kohdistettava ’muihin velkoihin’.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat ’muihin velkoihin’ kuuluvien erien yksityiskohtaiset tiedot lisätiedoissa.

KIRJANPITOSÄÄNNÖT

Muiden rahoituksen välittäjien on kirjanpitoaan laatiessaan lähtökohtaisesti noudatettava pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (9) kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä sekä sovellettavia kansainvälisiä standardeja. Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin. Kunkin erän yhteydessä annetaan erityisohjeita käytettävistä arvostusmenetelmistä.

ERITTELY MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN, SEKTORIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN

EKP edellyttää muiden rahoituksen välittäjien joidenkin alaluokkien ja tiettyjen tase-erien osalta vastaavanlaista maantieteellistä ja sektorikohtaista erittelyä kuin rahalaitosten tase-erien osalta.

Maantieteelliset ja sektorikohtaiset erittelyt

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

A.

Kotimaassa olevat

 

rahalaitokset

 

muut kuin rahalaitokset

 

joista yrityksiä (S.11) (10)

 

joista kotitalouksia ym. (S.14)

B.

Muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat

 

rahalaitokset

 

muut kuin rahalaitokset

 

joista yrityksiä (S.11)

 

joista kotitalouksia ym. (S.14)

C.

Ulkomailla olevat

A.

Kotimaassa olevat

 

rahalaitokset

 

muut kuin rahalaitokset

B.

Muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat

 

rahalaitokset

 

muut kuin rahalaitokset

C.

Ulkomailla olevat

Maantieteelliset erittelyt

Euroalueen muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen kokoaminen edellyttää euroalueella sijaitsevien vastapuolten yksilöimistä siten, että eritellään kotimaiset ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden vastapuolet. Tästä syystä edellytetään täydellistä maantieteellistä erittelyä ’kotimaassa oleviin/muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin/ulkomailla oleviin’ muihin rahoituksen välittäjiin. Rahaliittoon kuulumattomien jäsenvaltioiden osalta erittely tehdään ’kotimaassa oleviin/rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin/ulkomailla oleviin’.

Edellytetty maantieteellinen erittely liittyy seuraaviin tase-eriin:

Sijoitusrahastot yhteensä/sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituspolitiikan mukaan: Erityisesti ’muiden arvopaperien kuin osakkeiden’, ’osakkeiden ja osuuksien’, ’sijoitusrahasto-osuuksien’ (vastaavaa-puoli) ja ’liikkeeseen laskettujen sijoitusrahasto-osuuksien’ (vastattavaa-puoli) osalta. Vastaavaa-puolella tämä tieto ilmoitetaan keskeisenä indikaattorina, vastattavaa-puolella lisätietona.

Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat yritykset: erä ’lainat’ olisi eriteltävä maantieteellisen sijainnin mukaan kotimaassa oleviin/muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin (keskeisenä indikaattorina).

Sektorikohtaiset erittelyt (11)

Tärkein edellytetty sektorikohtainen erittely on erittely ’rahalaitoksiin/muihin kuin rahalaitoksiin’ Rahalaitosten määritelmä on yleisesti tunnettu. ’Muihin kuin rahalaitoksiin’ kuuluvat sektorit ’julkisyhteisöt’ (12) ja ’muut sektorit’ (13).

Sektorikohtaista erittelyä koskevat vaatimukset ovat samat sekä kotimaata että muita rahaliittoon osallistuvia jäsenvaltioita koskevien tietojen osalta. Ulkomaita koskevia tietoja ei tarvitse eritellä sektorikohtaisesti.

Sektorikohtaista erittelyä edellytetään vain seuraavien erien osalta:

Se ilmoitetaan ’lisätietona’ alasektorin ’sijoitusrahastot’ osalta (sijoitusrahastot yhteensä ja sijoitusrahastot sijoituksen tyypin mukaan eriteltyinä) ja vain niiden erien osalta, joista edellytetään maantieteellistä erittelyä.

Se ilmoitetaan ’keskeisenä indikaattorina’ alasektorin ’lainanantajina toimivat yritykset’ erän ’lainat’ osalta. Lisäksi ainoastaan tämän muiden rahoituksen välittäjien alaluokan ja tämän erän osalta edellytetään kuitenkin vielä ’yrityksille ja kotitalouksille’ myönnettyjen ’lainojen’ yksilöimistä.

Erittely käyttötarkoituksen mukaan

Tämä erittely edellytetään ilmoitettavaksi vain lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivia yrityksiä koskevien tietojen osalta. Sillä tarkoitetaan erityistä tase-erää ’lainat’ ja erityisesti ’lainoja’ kotitalouksille, joiden osalta ilmoitetaan lainan käyttötarkoitus (jaoteltuna kulutusluottoihin, asuntolainoihin ja muihin luottoihin (jäännösluokka)). Tämä erittely on ilmoitettava keskeisenä indikaattorina.

4.2   Muutostiedot

Muutostiedot ilmoitetaan vain siinä tapauksessa, että kantatiedoissa on merkittäviä katkoksia. Muutokset on ilmoitettava esimerkiksi silloin, kun ne johtuvat EKT 95:n käyttöönoton yhteydessä tehtävistä luokituksen muutoksista. Tiedot ilmoitetaan vapaaehtoisesti, mikäli ne ovat saatavissa.

4.3   Transaktioita koskevat tiedot

Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti rahoitustransaktioita ja sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien osakkeiden/osuuksien myyntejä ja takaisinostoja koskevat tiedot on annettava alasektorin ’sijoitusrahastot’ (sijoitusrahastot yhteensä ja sijoituksen tyypin mukaan eritellyt sijoitusrahastot) ’lisätietoerinä’.

Instrumentti- ja maturiteettikohtainen erittely: Alla olevassa taulukossa kuvataan vaadittavaa transaktioita koskevien tietojen erittelyä instrumentin ja maturiteetin mukaan.

Transaktioita koskevien tietojen erittely instrumentin ja maturiteetin mukaan

INSTRUMENTTI- JA MATURITEETTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.

Talletukset

2.

Muut arvopaperit kuin osakkeet

 

enintään 1 vuoden

 

yli 1 vuoden

3.

Osakkeet ja osuudet (14)

4.

Sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet

5.

Käyttöomaisuus (15)

6.

Muut saamiset (ml. lainat ja johdannaiset) (16)

1.

Vastaanotetut talletukset ja lainat

2.

Liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet

3.

Muut velat (ml. velkapaperit, oma pääoma, johdannaiset)

Saamiset yhteensä = Velat yhteensä (kaikki luokat)

Sijoitusrahastojen osakkeiden/osuuksien myynnit ja takaisinostot: Alla olevassa taulukossa kuvataan vaadittavaa sijoitusrahastojen osakkeiden/osuuksien myyntejä ja takaisinostoja koskevien tietojen erittelyä instrumentin mukaan.

Sijoitusrahastojen osakkeiden/osuuksien myynnit ja takaisinostot

INSTRUMENTTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

 

1.

Liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet — uusien osakkeiden myynti

2.

Liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet — osakkeiden takaisinostot

Lisävaatimukset rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten: Alla olevassa taulukossa kuvataan vaadittavaa transaktiotietojen lisäerittelyä instrumentin ja maturiteetin mukaan.

Lisävaatimukset rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten

INSTRUMENTTI- JA MATURITEETTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.

Noteeratut osakkeet

2.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

3.

Lainat

 

enintään 1 vuoden

 

yli 1 vuoden

 

4.4   Raportoinnin tiheys, toimitusaika ja aikajänne

EKP:lle annetaan tiedot neljännesvuosittain.

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään viiteajanjakson päättymistä seuraavan kolmannen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä tai sitä edeltävänä kansallisen keskuspankin pankkipäivänä (17), mikäli kyseisen kalenterikuukauden viimeinen päivä ei ole kansallisen keskuspankin pankkipäivä. Tarkoista tietojen toimitusajankohdista ilmoitetaan kansallisille keskuspankeille edeltäkäsin raportointikalenterissa. Neljännesvuositason historiatiedot toimitetaan EKP:lle siten, että aluksi toimitetaan ensimmäistä saatavilla olevaa viitekautta koskevat tiedot ja vähintään vuoden 1998 neljättä neljännestä koskevaan viiteajanjaksoon liittyvät tiedot.

5.   Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tietojen sähköinen siirto — sarjaperheen (key family) tunniste: OFI

Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperhe liittyy euroalueen muiden rahoituksen välittäjien tasetilastoihin. Se on suunniteltu siten, että se vastaa mahdollisimman pitkälle tase-eriä koskevia tilastoja varten jo aiemmin määriteltyjä koodiluetteloita ja koodeja.

5.1   Muuttujat

Alla olevassa taulukossa kuvataan muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytettyjä muuttujia. Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen osalta on yksilöity 11 muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittämiseksi.

Avainkohta

Käsitteen lyhenne

Käsitteen nimi

Arvon muoto

Koodiluettelon tunniste

Koodiluettelon nimi

Muuttujat

1

FREQ

Toistuvuus

AN1

CL_FREQ

Toistuvuus-koodiluettelo (BIS, EKP)

2

REF_AREA

Viitealue

AN2

CL_AREA_EE

Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutase — tilasto, EKP)

3

ADJUSTMENT

Muutosindikaattori

AN1

CL_ADJUSTMENT

Muutosindikaattori-koodiluettelo (BIS, EKP)

4

OFI_REP_SECTOR

Muun rahoituksen välittäjän viitesektori

AN2

CL_OFI_REP_SECTOR

Muun rahoituksen välittäjän viitesektori -koodiluettelo (EKP)

5

OFI_ITEM

Muun rahoituksen välittäjän tase-erä

AN3

CL_OFI_ITEM

Muun rahoituksen välittäjän tase-erä -koodiluettelo (EKP)

6

MATURITY_ORIG

Alkuperäinen maturiteetti

AN1

CL_MATURITY_ORIG

Alkuperäinen maturiteetti -koodiluettelo (EKP)

7

DATA_TYPE

Tiedon tyyppi

AN1

CL_DATA_TYPE

Raha- ja pankkitilastojen tietotyyppi, virta- ja positiotyypit (EKP, BIS)

8

COUNT_AREA

Vastapuolen alue

AN2

CL_AREA_EE

Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)

9

BS_COUNT_SECTOR

Tase-erän vastapuolen sektori

AN4

CL_BS_COUNT_SECTOR

Tase-erän vastapuolen sektori -koodiluettelo (EKP, BIS)

10

CURRENCY_TRANS

Transaktiovaluutta

AN3

CL_CURRENCY

Valuutta-koodiluettelo (EKP, BIS, Eurostatin maksutasetilasto)

11

SERIES_DENOM

Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma

AN1

CL_SERIES_DENOM

Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma -koodiluettelo (EKP)

Kunkin yhdentoista tilastollisen muuttujan arvot saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan REF_AREA (viitealue) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_AREA_EE. Muita rahoituksen välittäjiä koskevien koodiluokkien muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät avaimesta.

Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Muuttuja osoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetty koodi on ’Q’ eli neljännesvuositason tiedot, ja se on vain yksi koodiluettelossa CL_FREQ määritellyistä arvoista. Mikäli kansalliset tiedot ovat saatavilla harvemmin (esim. puolivuosittain tai vuosittain), kansalliset keskuspankit estimoivat neljännesvuosittaiset tiedot. Mikäli neljännesvuosittaisten arvioiden esittäminen ei ole asianmukaista, tiedot esitetään kuitenkin neljännesvuosittaisina aikasarjoina (esim. vuosittaiset tiedot esitetään tietoina yyyyQ4 ja puolivuosittaiset tiedot tietoina yyyyQ2 ja yyyyQ4, jolloin muita vuosineljänneksiä koskevat tiedot joko jätetään ilmoittamatta tai ne ilmoitetaan puuttuviksi koodilla ’L’ (18)).

Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (ks. myös muuttuja nro 8: Vastapuolen alue. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetyt arvot vastaavat Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioita.

Muuttuja nro 3: Muutosindikaattori (ADJUSTMENT; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja ilmoittaa sen, onko tietoihin tehty kausivaihtelusta ja/tai pankkipäivän viikonpäivästä johtuvia muutoksia. Vastaava koodiluettelo on CL_ADJUSTMENT. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetty koodi on ’N’, joka tarkoittaa, että aikasarjoja ei ole muutettu kausivaihtelun eikä pankkipäivän viikonpäivän vuoksi.

Muuttuja nro 4: Muun rahoituksen välittäjän viitesektorikohtainen erittely (OFI_REP_SECTOR; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja osoittaa, minkä tyyppinen muu rahoituksen välittäjä on tiedonantajana, ja se liittyy koodiluetteloon CL_OFI_REP_SECT. Seuraavat 11 arvoa on yksilöity: sijoitusrahastot yhteensä (’10’); sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan: osakerahastot (’11’), joukkolainarahastot (’12’), yhdistelmärahastot (’13’), kiinteistörahastot(’14’) ja muut rahastot (’15’); sijoitusrahastot eriteltyinä sijoittajan tyypin mukaan: yleisölle avoimet rahastot (’1G’) ja erityissijoittajien rahastot (’1S’), arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät (’20’), lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset (’30’) ja muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokat (’40’).

Muuttuja nro 5: Muun rahoituksen välittäjän tase-erä (OFI_ITEM; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muun rahoituksen välittäjän taseen tase-erää, ja se liittyy koodiluetteloon CL_OFI_ITEM. Saamisten ja velkojen arvot yksilöidään etuliitteellä ’A’ tai ’L’, ja ne järjestetään ja koodataan erien välisen hierarkisen suhteen mukaisesti aina, kun se on mahdollista. Koska muut rahoituksen välittäjät keskittyvät erilaisiin rahoitustoimenpiteisiin sen mukaan, minkä tyyppinen välittäjä on kyseessä, kaikkien osalta ei sovelleta kaikkia tase-eriä. Erityisesti vastaavaa-puolella on yksilöity kaksi eri erää ’muiden saamisten’ osalta:

muut saamiset (mukaan lukien lainat) (’A8A’), jota sovelletaan muiden rahoituksen välittäjien kaikkiin luokkiin lukuun ottamatta lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivia rahoitusyrityksiä,

ja

muut saamiset (mukaan lukien talletukset, käteinen raha, sijoitusrahasto-osuudet, käyttöomaisuus ja johdannaiset) (’A8B’), jota sovelletaan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimiviin rahoitusyrityksiin.

Vastattavaa-puolella on ’muiden velkojen’ osalta yksilöity kolme eri erää:

muut velat (lukuun ottamatta velkapapereita, omaa pääomaa ja johdannaisia) (’L6A’), jota sovelletaan arvopapereiden ja johdannaisten välittäjiin,

muut velat (mukaan lukien johdannaiset) (’L6B’), jota sovelletaan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimiviin rahoitusyrityksiin,

ja

muut velat (mukaan lukien velkapaperit sekä oma pääoma) (’L6C’), jota sovelletaan sijoitusrahastoihin.

Muuttuja nro 6: Alkuperäinen maturiteetti (MATURITY_ORIG; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvaa tase-erän alkuperäistä maturiteettia, ja se liittyy koodiluetteloon CL_MATURITY_ORIG. Maturiteettierittelyä ’enintään yhden vuoden’ (’F’) ja ’yli 1 vuoden’ (’K’) sovelletaan erään ’muut arvopaperit kuin osakkeet’ sijoitusrahastojen luokkien osalta. Vaikka tässä yhteydessä ei edellytetä erittelyä maturiteeteittain, alkuperäistä maturiteettia sovelletaan käsitteellisesti myös vastaavaa-puolen eriin ’lainat’ ja ’talletukset’ ja vastattavaa-puolen eriin ’vastaanotetut talletukset ja lainat’ ja ’liikkeeseen lasketut velkapaperit’. Tästä syystä näissä tapauksessa käytetään koodia ’A’ kuvaamaan kokonaismaturiteettia. Kaikissa muissa erissä on koodi ’X’, joka tarkoittaa ei sovellettavissa.

Muuttuja nro 7: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvataan koodiluettelossa CL_DATA_TYPE, ja se ilmoittaa, minkä tyyppistä tietoa raportoidaan: bruttomääräiset kannat (’1’), myynnit (’2’), takaisinostot (’3’), rahoitustransaktiot (’4’) ja luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt (’5’). Luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin kuuluvat sellaiset tiedonantajana olevan muiden rahoituksen välittäjien sektorin taseen vastaavaa- ja vastattavaa -puolella tehtävät muutokset, jotka johtuvat 1) muutoksista tiedonantajien joukossa; 2) yritysten uudelleenjärjestelyistä; 3) saamisten ja velkojen luokituksen muutoksista; ja 4) sellaisten raportointivirheiden korjaamisesta, joita ei teknisistä syistä voida poistaa kantatiedoista koko kyseisen ajanjakson ajalta.

Muuttuja nro 8: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muiden rahoituksen välittäjien taseen vastapuolen asuinpaikkaa. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, joka sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (esim. ’U6’ — ’Domestic: sama maa kuin tiedonantajana olevan muun rahoituksen välittäjän maa’). Muita rahoituksen välittäjiä koskevissa koodiluokissa käytetään ainoastaan muutamia arvoja: kotimaa (kotipaikka tai viitealue) (’U6’); muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot (kaikki maat viitealuetta lukuun ottamatta) (’U5’); ulkomaat (’U4’) ja koko maailma (kaikki talousyksiköt) (’A1’). Kun valtiosta tulee rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio, liittymistä edeltävään ajanjaksoon liittyvät historiatiedot ilmoitetaan käyttäen vastapuolen alueen koodeja rahaliitto (’U2’) ja kaikki muut alueet kuin rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja viitealue/kotipaikka (’U8’) (19).

Muuttuja nro 9: Tase-erän vastapuolen sektori (BS_COUNT_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muiden rahalaitosten tase-erän sektorikohtaista erittelyä, ja se liittyy koodiluetteloon CL_BS_COUNT_SECT. Viisi vastapuolen sektoria on ilmoitettava: rahalaitokset (’1000’); muut kuin rahalaitokset (’2000’); muut sektorit — joista yrityksiä (’2240’); muut sektorit — joista kotitalouksia (’2251’) ja määrittelemätön sektori (’0000’).

Muuttuja nro 10: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja ilmoittaa muun rahoituksen välittäjän tase-erien rahayksikön, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_CURRENCY. Käytetään vain koodia ’Z01’ kaikki valuutat yhteensä.

Muuttuja nro 11: Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma (SERIES_DENOM; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa, onko raportoitavat sarjat ilmaistu kansallisessa vai yhteisessä rahayksikössä (euro). Sillä on kaksi arvoa (’N’, kansallinen rahayksikkö ja ’E’, euro), jotka ilmenevät koodiluettelosta CL_SERIES_DENOM. Koodia ’E’ käyttävät rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot, kun taas koodia ’N’ käyttävät uudet rahaliittoon osallistuvat maat ilmoittaessaan osallistumista edeltävää ajanjaksoa koskevia historiatietoja (20).

5.2   Ominaisuudet

Avaimen määrittelemisessä käytettävien 11 muuttujan lisäksi on määritelty useita ominaisuuksia (21). Niitä liitetään toimitettaviin tietoihin eri tasoilla:

Tase-erien sarjaperhe (ECB_OFI): koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

Taso

Tilastollinen käsite

Arvon muoto

Koodiluettelo

Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

(vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

Rinnakkaistaso

TITLE_COMPL

Otsakkeen täydenne

AN..1050

Koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

UNIT

Yksikkö

AN..12

CL_UNIT

Yksikkö-koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Rinnakkaistaso

UNIT_MULT

Yksikön kerroin

AN..2

CL_UNIT_MULT

Yksikön kerroin -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Rinnakkaistaso

DECIMALS

Desimaalit

N1

CL_DECIMALS

Desimaalit-koodiluettelo (BIS, EKP)

Rinnakkaistaso

TITLE

Otsake

AN..70

Koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

NAT_TITLE

Omakielinen otsake

AN..350

Koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

COMPILATION

Tiedon kokoaminen

AN..1050

Koodaamaton

 

Rinnakkaistaso

COVERAGE

Kattavuus

AN..350

Koodaamaton

 

Aikasarjatason ominaisuudet

(vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)

Aikasarjat

COLLECTION

Tiedonkeruun indikaattori

AN1

CL_COLLECTION

Tiedonkeruun indikaattori -koodiluettelo (BIS, EKP)

Aikasarjat

AVAILABILITY

Saatavuus

AN1

CL_AVAILABILITY

Saatavuus laitoksille -koodiluettelo (BIS, EKP)

Aikasarjat

DOM_SER_IDS

Kotimaan sarjojen indikaattorit

AN..70

Koodaamaton

 

Aikasarjat

BREAKS

Katkokset

AN..350

Koodaamaton

 

Havaintotason ominaisuudet

(vaihdetaan yhdessä tärkeimmän ARR-segmentin tietojen kanssa)

Havainto

OBS_STATUS

Havainnon laatu

AN1

CL_OBS_STATUS

Havainnon laatu -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)

Havainto

OBS_CONF

Havainnon luottamuksellisuus

AN1

CL_OBS_CONF

Havainnon luottamuksellisuus -koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)

Havainto

OBS_PRE_BREAK

Katkosta edeltävä havainnon arvo

AN..15

-

 

Havainto

OBS_COM

Havaintoa koskeva huomautus

AN..350

Koodaamaton

 

Kuhunkin näistä ominaisuuksista liittyy lisäksi joitain teknisiä erityispiirteitä, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

Euroalueen kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle

ECB_OFI -sarjaperheen yhteiset ominaisuudet

 

Pakollisuus

Ensimmäisen lukuarvon antaa… (23)

Kansallisten keskuspankkien muutettavissa

TITLE_COMPL

M

EKP

Ei

UNIT

M

EKP

Ei

UNIT_MULT

M

EKP

Ei

DECIMALS

M

EKP

Ei

TITLE

C

EKP

Ei

NAT_TITLE

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

COMPILATION

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä (22)

COVERAGE

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä (22)

COLLECTION

M

EKP

Ei

AVAILABILITY

M

EKP/Kansallinen keskuspankki

Kyllä

DOM_SER_IDS

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

BREAKS

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_STATUS

M

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_CONF

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_PRE_BREAK

C

Kansallinen keskuspankki

Kyllä

OBS_COM

C

Kansallinen keskuspankki/EKP

Kyllä

 

M: Pakollinen,

C: Erityistap. ilmoitettava

 

 

Seuraavassa kuvataan kutakin ominaisuutta sekä esitetään viitekoodiluettelo (ilmoitetaan suuraakkosin, kuten CL_****), mikäli se on sovellettavissa.

5.2.1   Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

TITLE_COMPL (koodaamaton): Otsakkeen täydenteen laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 350 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat tiedot euroina ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi ’EUR’ (DENOM = ’EUR’). Kun valtiosta tulee rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio, EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi vastaavan kansallisen rahayksikön, mikäli kyseessä ovat liittymistä edeltävään ajanjaksoon liittyvät historiatiedot (24).

UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = ’6’), miljardeina (UNIT_MULT = ’9’) jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot miljoonina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = ’6’).

DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot kolmen desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 3 kaikkien aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = ’3’).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan TITLE COMPLEMENT. Ominaisuutta TITLE voidaan käyttää lyhytnimien esittämiseen.

NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää tätä ominaisuutta esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, aksenttimerkkien ja pitkien kirjaimista ja numeroista koostuvien symbolien vaihto on testattava ennen kuin ne otetaan säännölliseen käyttöön.

COMPILATION (koodaamaton): Tätä ominaisuutta käytetään esitettäessä sanallisesti yksityiskohtaisia selvityksiä sovelletuista tiedon kokoamismenetelmistä, ja siihen sisältyy esimerkiksi seuraavia tietoja:

tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä,

kokoamismenetelmät (mukaan lukien tehtyjen arvioiden/olettamusten kuvaus),

sovellettava lainsäädäntö: tiedot sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä ja yhteydet EU:n direktiiveihin kunkin muiden rahoituksen välittäjien tyypin osalta,

poikkeamat EKP:n raportointiohjeista (instrumentti/maturiteetti/maantieteellinen/sektori-luokittelu ja arvostusmenetelmät),

kriteerit, joiden mukaan sijoitusrahastot on luokiteltu tyypeittäin.

Lisäyksessä 2 (kohdat 1–5) esitetään yksityiskohtainen kuvaus tähän ominaisuuteen sisällytettävistä tiedoista.

COVERAGE (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa tiedonantajajoukon kattavuutta, ja se on yksilöitävä saatavien/velkojen yhteismäärää koskevien sarjojen yhteydessä. Siinä kuvataan pääryhmiin kuuluvien muiden rahoituksen välittäjien tyypit. Mikäli tietojen tiedetään olevan vain osittain kattavia, esitetään arvio markkinaosuudesta. Lisäksi ilmoitetaan, onko luvut estimoitu. Ks. lisätietoja tähän ominaisuuteen sisällytettävistä tiedoista lisäyksestä 2 (6 kohta).

5.2.2   Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja, korkeimpia arvoja tai matalimpia arvoja jne. EKP asettaa muiden rahoituksen välittäjien sarjojen arvoksi ’ajanjakson päättyessä’ (COLLECTION = ’E’).

AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

DOM_SERIDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja).

BREAKS (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina (enintään 350 merkkiä).

5.2.3   Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

OBS_STATUS (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) muita rahoituksen välittäjiä koskevia tilastoja varten:

’A’

=

normaaliarvo,

’B’

=

katkosarvo (25),

’M’

=

tiedot eivät ole sovellettavissa (26),

’L’

=

tiedot ovat olemassa, mutta niitä ei kerätä (27),

’E’

=

arvio/oletusarvo,

’P’

=

alustava arvo (tätä ominaisuutta voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä erityisesti viimeisimmän havainnon osalta) (28).

Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan. Mikäli esimerkiksi havainto on sekä alustava arvo että arvioinnin tulosta, ensisijainen ominaisuus on ’arvio’, ja käytetään koodia ’E’.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

OBS_CONF (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää ominaisuutta OBS_CONF. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä.

OBS_PRE_BREAK: Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos. Tätä ominaisuutta ei tarvitse ilmoittaa muiden rahoituksen välittäjien luokittelun yhteydessä, koska tämä tieto on saatavissa jo luokituksen muutokseen liittyvästä sarjasta. Se on lisätty ominaisuusluetteloon, koska se on osa kaikille koodiluokille yhteisistä ominaisuuksista. Mikäli kuitenkin annetaan havainnon laatu ’B’ (katkosarvo), siihen on liitettävä katkosta edeltävä havainnon arvo.

OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arviointi tai oletus, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat).

6.   Tietojenvaihto

6.1   Sarjaluettelo

EKP ylläpitää taulukkoja, jotka sisältävät toimitettavien muiden rahoituksen välittäjien aikasarjojen sarja-avainten luettelot, ja toimittaa ne kansallisille keskuspankeille. EKP:lle toimitettavat sarjat on esitetty lisäyksessä 1. Raportoitavat sarjat on kuvattu seuraavassa:

KESKEISET INDIKAATTORIT

Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat kantatiedot liittyvät seuraaviin eriin:

Sijoitusrahastot yhteensä ja investointirahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan:

Rahastot yhteensä: taseet eriteltyinä instrumentin, maturiteetin ja vastaerän maantieteellisen sijainnin mukaan (yhteensä 29 sarjaa).

Investointirahastot eriteltyinä sijoitustoiminnan tyypin mukaan: Vaaditut erittelyt ovat vähäisiä eroja lukuun ottamatta samat kuin erän ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta. Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat tiedot liittyvät seuraaviin eriin:

osakerahastojen ja joukkolainarahastojen taseet (yhteensä 28 sarjaa kunkin luokan osalta),

yhdistelmärahastojen taseet (yhteensä 29 sarjaa),

kiinteistörahastojen taseet (yhteensä 20 sarjaa),

muiden rahastojen taseet (yhteensä 29 sarjaa).

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät (SDD) (yhteensä 12 sarjaa).

Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten (FCL) taseet eriteltyinä instrumentin, sektorin ja vastaerän maantieteellisen sijainnin mukaan sekä lainojen käyttötarkoituksen mukaan (yhteensä 32 sarjaa).

LISÄTIETOERÄT

Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat kantatiedot liittyvät seuraaviin eriin:

Sijoitusrahastot yhteensä: Tasetiedot eriteltyinä sektoreittain rahalaitos/muu kuin rahalaitos (yhteensä 27 sarjaa); lisävaatimuksia rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten (5 sarjaa).

Osakerahastot (27 sarjaa), joukkolainarahastot (27 sarjaa), yhdistelmärahastot (27 sarjaa), kiinteistörahastot (15 sarjaa), muut rahastot (27 sarjaa): Tasetiedot sijoitusrahastojen osalta sijoitustoiminnan mukaan eriteltyinä sektoreittain rahalaitos/muu kuin rahalaitos.

Tasetiedot yleisölle avoimista rahastoista (12 sarjaa) ja erityissijoittajien rahastoista (12 sarjaa).

Saamiset/velat yhteensä muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokan osalta (1 sarja).

MUUTOKSIA JA TRANSAKTIOITA KOSKEVAT TIEDOT

Kantoja koskevien sarjojen lisäksi edellytetään vastaavien ’luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä’ sekä ’transaktioita’, mukaan lukien sijoitusrahastojen osakkeiden/osuuksien myyntejä ja takaisinostoja koskevat tiedot, koskevien sarjojen ilmoittamista, mikäli tällaisia järjestelyjä on tehty.

6.2   Tilastointivaatimukset

Kaikki rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat keskeiset indikaattorit, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tiettyjen erittelyjen osalta tai sovituin neljännesvuosittaisin välein, toimitetaan arviot, mikäli se on asianmukaista.

Lisätietoja toimittavat vain ne maat, joilla on käytettävissään ajantasaiset tiedot.

Mikäli kuvattava taloudellinen ilmiö on olemassa, mutta sitä ei seurata tilastollisesti eikä kansallisia arvioita voida esittää, kansalliset keskuspankit voivat joko jättää aikasarjat ilmoittamatta tai ilmoittaa ne puuttuviksi havainnon laatu -koodilla ’L’. Aikasarjat, joita ei ilmoiteta, tulkitaan näin ollen ’tiedoiksi, jotka ovat olemassa mutta joita ei kerätä’, ja EKP:ssä voidaan tehdä oletuksia/arvioita euroalueen yhdistelmiä koottaessa.

Jos transaktioita koskevissa tiedossa transaktiot estimoidaan kantojen muutoksen perusteella (Qt – Qt-1), kansallisten keskuspankkien pitäisi joko jättää aikasarja raportoimatta tai ilmoitettava se puuttuvana tietona havainnon laatu -koodilla ’L’.

Mikäli kyseistä ilmiötä ei ole olemassa, aikasarjat on ilmoitettava puuttuvina tietoina havainnon laatu -koodilla ’M’.

Mikäli kyseessä ovat ’luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt’, tiedot ilmoitetaan vain siinä tapauksessa, että tapahtuu 4.2 kohdassa kuvattu luokituksen muutos tai muu vastaava järjestely.

7.   Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisellä vuosineljänneksellä toimitettuja tietoja (tavanomaiset korjaukset). Lisäksi saatetaan joutua korjaamaan aikaisempien vuosineljännesten tietoja (historiatietojen korjaukset).

Tällöin noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

Kaikkien säännöllisten neljännesvuosittaisten tietojen siirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän neljänneksen tietojen lisäksi toimittaa ainoastaan ’tavanomaisia’ (eli edellistä vuosineljännestä koskevia) korjauksia.

’Historiatietoja’ koskevia korjauksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän, ja ne on ilmoitettava erillään tavanomaisesta raportoinnista. Pieniä rutiininomaisia historiatietojen korjauksia pitäisi lähtökohtaisesti tehdä vain vuositasolla (neljättä vuosineljännestä koskevan tiedonsiirron yhteydessä). Historiatietojen korjauksia voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti hyväksyä vuoden aikana (normaalista tiedonsiirrosta erillään), mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

käli tehdään merkittäviä korjauksia, EKP:lle toimitetaan niitä koskevat lisätiedot.

Appendix 1

EKP:LLE SIJOITUSRAHASTOISTA TOIMITETTAVAT AIKASARJAT — KANTATIEDOT

(Keskeiset indikaattorit/Lisätietoerät)

VASTAAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely

Sijoitusrahastot yhteensä

Osakerahastot

Joukkolainarahastot

Yhdistelmärahastot

Kiinteistörahastot

Muut rahastot

Yleisölle avoimet rahastot

Erityissijoittajien rahastot

Talletukset/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Lainat yhteensä maturiteetti/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Lainat lyhytaikaiset/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Lainat pitkäaikaiset/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/kotimaa/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/kotimaa/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/kotimaa/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/ulkomaat/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/kotimaa/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/kotimaa/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/kotimaa/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/ulkomaat/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/kotimaa/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/kotimaa/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/kotimaa/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/ulkomaat/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

Keskeinen

 

 

Osakkeet ja osuudet/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Osakkeet ja osuudet/kotimaa/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

 

Osakkeet ja osuudet/kotimaa/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Osakkeet ja osuudet/kotimaa/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Osakkeet ja osuudet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

 

Osakkeet ja osuudet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Osakkeet ja osuudet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Osakkeet ja osuudet/ulkomaat/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

 

Noteeratut osakkeet/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/ulkomaat/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet/maailma/rahalaitokset

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Käyttöomaisuus/maailma/yhteensä

Keskeinen

 

 

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Johdannaiset/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Muut saamiset (ml. ’Lainat’)/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

YHTEENSÄ SAAMISET/VELAT/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto


VASTATTAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely

Sijoitusrahastot yhteensä

Osakerahastot

Joukkolainarahastot

Yhdistelmärahastot

Kiinteistörahastot

Muut rahastot

Yleisölle avoimet rahastot

Erityissijoittajien rahastot

Vastaanotetut talletukset ja lainat/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/ulkomaat/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Johdannaiset/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

Muut velat (ml. ’velkapaperit’ ja ’oma pääoma ja varaukset’)/maailma/yhteensä

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Keskeinen

Lisätieto

Lisätieto

EKP:LLE SIJOITUSRAHASTOISTA TOIMITETTAVAT AIKASARJAT — TRANSAKTIOITA KOSKEVAT TIEDOT

(Lisätietoerät)

VASTAAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely

Sijoitusrahastot yhteensä

Osakerahastot

Joukkolainarahastot

Yhdistelmärahastot

Kiinteistörahastot

Muut rahastot

Yleisölle avoimet rahastot

Erityissijoittajien rahastot

Talletukset/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Lainat yhteensä maturiteetti/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Lainat enintään 1 v/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Lainat yli 1 v/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Osakkeet ja osuudet/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Noteeratut osakkeet/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet/maailma/rahalaitokset

Lisätieto

 

 

 

 

 

 

 

Kiinteä omaisuus/maailma/yhteensä

Lisätieto

 

 

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Muut saamiset (ml. ’Lainat’ ja ’johdannaiset’)/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

SAAMISET/VELAT YHTEENSÄ/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 


VASTATTAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely

Sijoitusrahastot yhteensä

Osakerahastot

Joukkolainarahastot

Yhdistelmärahastot

Kiinteistörahastot

Muut rahastot

Yleisölle avoimet rahastot

Erityissijoittajien rahastot

Vastaanotetut talletukset ja lainat/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Muut velat (ml. ’velkapaperit’, ’oma pääoma ja varaukset’ ja ’johdannaiset’)/maailma/yhteensä

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

EKP:LLE TOIMITETTAVAT SIJOITUSRAHASTOJA KOSKEVAT AIKASARJAT — MYYNNIT JA TAKAISINOSTOT

(Lisätietoerät)

VASTATTAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely

Sijoitusrahastot/yhteensä

Osakerahastot

Joukkolainarahastot

Yhdistelmärahastot

Kiinteistörahastot

Muut rahastot

Yleisölle avoimet rahastot

Erityissijoittajien rahastot

Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä — Uusien osakkeiden myynti

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 

Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä — Osakkeiden takaisinostot

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

Lisätieto

 

 


(1)  Ks. lisäys 2.

(2)  Sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1) liitteeseen A.

(3)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(4)  Siinä tapauksessa että rahastoja, jotka sijoittavat siirtokelpoisiin arvopapereihin ja kiinteistöihin, pidetään kansallisella tasolla ’yhdistelmärahastoina’, nämä rahastot luokitellaan luokkaan ’yhdistelmärahastot’.

(5)  Tilastoitaessa leasing määritellään rahoitusleasingiksi, kun leasingkausi kattaa kulutushyödykkeen koko taloudellisen eliniän tai suurimman osan siitä. Leasingkauden päättyessä leasingvuokraajalla on usein mahdollisuus ostaa hyödyke nimellisarvoon (EKT 95, liite II).

(6)  Lukuun ottamatta sijoitusrahasto-osuuksia.

A

:

Sijoitusrahastot

B

:

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät

C

:

Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset

D

:

Muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka

(7)  On huomattava, että rahalaitosten taseessa ei eroteta talletuksia ja lainoja vastaavaa- ja vastattavaa -puolella. Sen sijaan kaikkien rahalaitoksiin talletettujen/rahalaitoksille lainattujen ei-jälkimarkkinakelpoisten varojen (= velat) katsotaan olevan ’talletuksia’ ja kaikkien rahalaitosten tallettamien/lainaamien varojen (= saamisten) katsotaan olevan ’lainoja’. EKT 95:ssä tehdään kuitenkin ero sen perusteella, mikä taho tekee taloustoimea koskevan aloitteen. Mikäli aloitteen tekee lainanottaja, rahoitustaloustoimi on luokiteltava lainaksi. Mikäli aloitteen tekee lainanantaja, se on luokiteltava talletukseksi.

(8)  Euroopan keskuspankki, marraskuu 2002.

(9)  EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/51/EY (EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16).

(10)  Edellytetään ainoastaan erän ’lainat’ osalta.

(11)  EKT 95:tä käytetään sektoriluokittelun standardina.

(12)  Julkisyhteisöt: Kotimaiset yksiköt, jotka harjoittavat sellaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen (EKT 95, kohdat 2.68–2.70). Julkisyhteisöt sisältävät valtionhallinnon, osavaltionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastot (EKT 95, kohdat 2.71–2.74). Ks. lisää sektoriluokituksesta Money and Banking Statistics Sector Manual: Guidance for the statistical classification of customers, Euroopan keskuspankki, toinen painos, marraskuu 1999.

(13)  Muut sektorit sisältävät seuraavat sektorit:

muut rahoituksen välittäjät sellaisina kuin ne on tässä yhteydessä määritelty,

rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset,

vakuutuslaitokset ja eläkerahastot. Rahoitusyritykset ja yrityksiin rinnastavat yhteisöt, jotka toimivat pääasiallisesti riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjinä (EKT 95, 2.60–2.67 kohta),

yritykset. Yritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt, jotka eivät välitä rahoitusta ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto (EKT 95, 2.21–2.31 kohta),

kotitaloudet. Henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten, jos toiminta ei ole yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen toimintaa. Mukaan luetaan kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka lähinnä tuottavat tietyille kotitalousryhmille tarkoitettuja markkinattomia tavaroita ja palveluja (EKT 95, 2.75–2.88 kohta).

(14)  Pl. sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet.

(15)  Ei ilmoiteta osake- ja joukkolainarahastojen osalta.

(16)  Lainat ilmoitetaan erikseen myös alasektorin ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta.

(17)  ’Kansallisen keskuspankin pankkipäivällä’ tarkoitetaan mitä tahansa päivää, jona tietty rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki on avoinna EKPJ:n rahapoliittisten operaatioiden toteuttamista varten.

(18)  Ks. myös 6.2 kohta, ’Tilastointivaatimukset’.

(19)  Esimerkiksi Kreikan tapauksessa vastaerän aluekoodeja ’U2’ ja ’U8’ käytetään ajanjaksoa 2000Q4 ja sitä edeltäviä ajanjaksoja koskevien tietojen yhteydessä, ja koodeja ’U5’ ja ’U4’ jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(20)  Esimerkiksi Kreikan tapauksessa koodia ’N’ käytetään ajanjaksoa 2000Q4 ja sitä edeltäviä ajanjaksoja koskevien tietojen osalta ja koodia ’E’ jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(21)  Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, joilla käyttäjille annetaan koodattua (kuten yksikkö) ja koodaamatonta (kokoamismenetelmä) lisätietoa toimitettavista tiedoista. Pakollisia ominaisuuksia ovat ominaisuudet, joiden arvot kaikki osapuolet tuntevat. Erityistapauksissa ilmoitettavia ominaisuuksia ovat ne, jotka annetaan ainoastaan, jos tiedot antava laitos tuntee ne (kuten kotimaan emissiosarjat) tai kun ne ovat merkityksellisiä (kuten kokoaminen, katkokset). Ominaisuuksien arvot toimitetaan ainoastaan kun ne asetetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu ilmoitetaan tiedonsiirrossa aina kunkin havainnon yhteydessä.

(22)  Muutoksista ilmoitetaan myös asianomaiselle EKP:n toimialalle faxilla tai sähköpostitse.

(23)  EKP:llä tarkoitetaan EKP:n tilastoinnin pääosastoa.

(24)  Esimerkiksi Kreikan tapauksessa tämän ominaisuuden arvoksi annetaan ’GRD’ ajanjakson 2000Q4 ja sitä edeltävien jaksojen osalta ja ’EUR’ jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(25)  Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperhettä varten tätä ominaisuutta ei vaadita, koska tämä tieto on saatavissa jo luokituksen muutoksia koskevasta sarjasta. Se on lisätty luetteloon, koska se kuuluu kaikkien sarjaperheiden havainnon laatu -ominaisuuden mahdollisten arvojen yhteiseen luetteloon. Mikäli annetaan kuitenkin havainnon laadun koodi ’B’, siihen on liitettävä katkosta edeltävä havainnon arvo (OBS_PRE_BREAK).

(26)  Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla (’-’) ja havaintotilanne koodilla ’M’.

(27)  Kun yhden aikasarjan tietoja, paikallisista tilastoista riippuen, ei ole kerätty tiettyinä ajankohtina tai koko ajanjaksona (taloudellinen havainto on olemassa mutta ei tilastoitu), ilmoitetaan puuttuva arvo (’-’) ja havaintotilanne ’L’ jokaisella ajanjaksolle.

(28)  Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne ’A’) myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.


Top