A.

ottaa huomioon, että 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen 74 artiklan mukaan komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet toimiakseen vastuuvapauden myöntämisestä tehdyissä päätöksissä esitettyjen huomioiden perusteella ja antaa Euroopan parlamentin pyynnöstä kertomuksen huomioiden perusteella toteutetuista toimenpiteistä,

B.

ottaa huomioon, että nykyinen komissio astui virkaan syyskuussa 1999, EY:n ulkoisen avun hallinnon uudistus käynnistettiin toukokuussa 2000 (5) ja että EY:n kehitysyhteistyöpolitiikan uudistus käynnistettiin marraskuussa 2000 (6),

C.

ottaa huomioon, että Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus) (7) astuttua voimaan 1. huhtikuuta 2003 AKT-valtioille annettava apu uudistui ja köyhyyden vähentämisestä tuli entistä tärkeämpää,

D.

ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen ratifiointiprosessi oli hyvin hidas, minkä takia vuosiksi 2000–2005 tarkoitettu yhdeksäs Euroopan kehitysrahasto (EKR) ei ollut tullut voimaan vielä vuoden 2002 lopussa, joten komission oli käytettävä vuonna 2002 kahdeksannen EKR:n varoja aloittaakseen yhdeksännen EKR:n ohjelmasuunnitteluun perustuvien toimien rahoittamisen,

E.

ottaa huomioon, että yhteinen parlamentaarinen AKT–EU-edustajakokous hyväksyi 11.–15. lokakuuta 2003 Roomassa (Italiassa) pitämässään kokouksessa Euroopan kehitysrahaston käyttöä koskevan päätöslauselman (8), jossa pyydettiin komissiota kiirehtimään kehitysrahaston varojen käyttöönottoa,

1.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen olevan sitä mieltä, että kyseisenä varainhoitovuonna tileihin kirjatut tulot, Euroopan kehitysrahastoille (EKR) myönnetyt määrät sekä maksusitoumukset ja maksut ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

2.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen lausuma perustuu komission sisäistä valvontajärjestelmää ja sisäisiä tarkastuksia koskeviin analyyseihin ja testeihin sekä Brysselissä että kuudessa AKT-valtiossa paikan päällä tehtyihin tarkastuksiin,

3.

tukee tilintarkastustuomioistuimen lähestymistapaa, jossa valvontajärjestelmien ja tarkastusten analysointia pidetään ensisijaisena,

4.

tukee tilintarkastustuomioistuimen aikomusta tehdä paikan päällä tapahtuvia tarkastuksia AKT-valtioissa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että kaikissa komission lähetystöissä vieraillaan ja niiden toimet tarkastetaan tietyn ajan kuluessa,

5.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimella on huomautettavaa seuraavista asioista:

6.

panee tyydytyksellä merkille, että EuropeAidin pääjohtajan vuotuinen toimintakertomus ja lausuma 2002 kattoi myös EKR:n, vaikka valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä koskeva perussäännöstö ei tuolloin ulottunut EKR:n toimiin; panee kuitenkin myös merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että – metodologian kannalta – EuropeAidin pääjohtajalla ei vielä ollut seuraavien tietojen osalta kaikkia tarvittavia tietoja paikan päällä tapahtuvien toimien reaalisuudesta, laillisuudesta ja asianmukaisuudesta:

kehottaa EuropeAidin pääjohtajaa ryhtymään toimiin tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien, edellä mainittujen heikkouksien suhteen;

7.

panee merkille, että kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta vastaava komission jäsen ei katso tehtäväkseen varmistaa, että yhteistyötoimisto EuropeAidin pääjohtaja liittää luotettavan lausuman yhteistyötoimiston vuotuiseen toimintakertomukseen;

8.

katsoo, että kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta vastaavan komission jäsenen näkemys kyseisestä asiasta ei noudata komission jäsenten ja osastojen toimintasääntöjä, joiden mukaan pääjohtajien tulisi vastata asianomaiselle komission jäsenelle komission ja kyseisen komission jäsenen määrittelemien poliittisten suuntaviivojen asianmukaisesta toteuttamisesta;

9.

kyseenalaistaa vastaavanlaisen lausuman merkityksen, jos lausunnan laadinnassa noudatettuun lähestymistapaan kohdistetut moitteet eivät aiheuta minkäänlaisia seuraamuksia pääjohtajalle;

10.

panee merkille, että alustavien maksusitoumusten osuus talousarviotuesta oli 14 prosenttia vuonna 2001, ja se nousi 23 prosenttiin vuonna 2002; panee merkille, että komissio aikoo yhä lisätä kyseistä osuutta tulevina vuosina;

11.

myöntää, että talousarviotuki voi olla tehokasta köyhyyden vähentämisessä sekä julkisten varojen hoidon parantamisessa avunsaajamaissa muun muassa siten, että avunsaajamaan omistajuutta lisätään;

12.

panee merkille, että Cotonoun sopimuksen mukaan suoraan annettava talousarviotuki olisi makrotaloudellisten ja alakohtaisten uudistusten tukemiseksi suunnattava aloille, joilla (9):

13.

myöntää, että kun talousarviotukivarat on vapautettu AKT-valtiolle, nämä varat käytetään ja niitä valvotaan kansallisen, eikä EKR:n, valvontamenettelyn mukaisesti; on tietoinen siitä, että tämä edellyttää muutosta komission seurantamenettelyissä siten, että erkaannutaan perinteisistä kontrolleista ja toimien tarkastuksista siirtyen arvioimaan seurantatietojen ja suoritusindikaattorien pohjalta julkistalouden hallinnoinnin tilaa; panee kuitenkin merkille, että tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan talousarviotukivarojen vapauttamisessa käytetyt arviointiperusteet koostuvat lähinnä makrotaloudellisista indikaattoreista, mutta tarjoavat vain osittaisia tietoja julkistalouden hallinnoinnista, ja ettei julkistalouden hallinnoinnin laadusta tuoteta erillistä, selkeää analyysiä ja arviointia;

14.

on hyvin huolissaan siitä, että komissio aikoo lisätä talousarviotukea, vaikka tilintarkastustuomioistuin ei voi – koska AKT-valtioiden julkisen varainhoidon laadun kehityksestä kertovia seurantatietoja ja sitä mittaavia suoritusindikaattoreita ei ole olemassa – antaa lausuntoaan talousarviotuen käytöstä AKT-valtioissa;

15.

on tietoinen siitä, että myös muut rahoittajat aikovat lisätä talousarviotukea ja että komissio pyrkii kehittämään suoritusindikaattoreita yhdessä muiden rahoittajien, erityisesti Maailmanpankin kanssa;

16.

kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa sen varmistamiseksi, että kaikki rahoittajat suhtautuvat samalla tavalla AKT-valtioihin – yhteistyötä tulisi tehdä suoritusindikaattorien kehittämisen lisäksi myös AKT-valtioiden määrittämien valvonta- ja tiedottamisvaatimusten nostamiseksi;

17.

tukee vahvasti tilintarkastustuomioistuimen aikomusta laatia vuonna 2004 erityiskertomus talousarviotuen käytöstä;

18.

pyytää komissiota laatimaan talousarviotukea saaneista maista luettelon, josta käy ilmi, onko osia annetusta talousarviotuesta jätetty mainitsematta EKR:jen rahoitusta varainhoitovuonna 2003 koskevassa tiedonannossa; pyytää komissiota myös kertomaan tiedonannossaan – jokaisesta talousarvioon suoraan annettavaa tukea saavasta maasta erikseen – täyttävätkö kyseiset maat Cotonoun sopimuksen 61 artiklan 2 kohdassa talousarviotuen saamiselle määrätyt edellytykset;

19.

pyytää komissiota antamaan 1. syyskuuta 2004 mennessä tietoja julkisia menoja ja taloudellista vastuuta koskevan ohjelman (PEFA) tilanteesta sekä julkiseen varainhoitoon liittyvistä suoritusindikaattoreista tehtävän sopimuksen hyväksymiselle asetetusta määräajasta;

20.

pyytää komissiota – Cotonoun sopimukseen mahdollisesti tehtäviä tarkistuksia koskevia neuvotteluja silmällä pitäen – keskustelemaan AKT-valtioiden kanssa, olisiko mahdollista edellyttää, että saadakseen talousarviotukea avunsaajavaltion on suostuttava käyttämään 5–10 prosenttia kaikista saamistaan talousarvioon annetuista tuista toimielimiä tukeviin toimenpiteisiin;

21.

palauttaa mieleen lausuntonsa AKT-valtioiden ylimpien tilintarkastuslaitosten ottamisesta mukaan EKR:jen tilien tarkastamiseen (10);

22.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen pahoittelevan sitä, ettei komissio ole vielä selkeästi määritellyt kantaansa kansallisen valvonnan sekä kansallisten tilintarkastuslaitosten toiminnan tehostamisesta;

23.

pyytää komissiota sisällyttämään EKR:jen rahoitusta varainhoitovuonna 2003 käsittelevään tiedonantoonsa tietoja ylimpiä tilintarkastuslaitoksia koskeviin hankkeisiin käytetyistä varoista;

24.

kehottaa komissiota tutkimaan, voidaanko talousarvioon annettavan tuen saamiselle asettaa edellytykseksi se, että tukea anova AKT-valtio sitoutuu käynnistämään monivuotisen ohjelman ylimmän tilintarkastuslaitoksen toiminnan aloittamiseksi ja/tai vahvistamiseksi;

25.

tukee komissiota ohjelmien varoihin ja päätöksentekoon liittyvän hallinnon siirtämisessä komission lähetystöille; odottaa tämän johtavan siihen, että sitoumusten ja maksujen toteuttamisaste paranee verrattuna komission vuonna 2002 saavuttamaan toteuttamisasteeseen; on tietoinen siitä, että hallinnon hajauttaminen on alkanut ja että se on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2004 aikana;

26.

korostaa, että komission soveltamien tilien tarkastus- ja arviointistrategioiden on muututtava samanaikaisesti tukiohjelmien hallinnointitapojen kanssa ja että niiden olisi sisällettävä myös riskien arviointi; korostaa, että tilintarkastuksen ja tarkastusten tulosten arvioinnin on oltava riippumatonta ja korkealaatuista; pyytää komissiota toimittamaan riskien arviointia koskevan työasiakirjansa heti kun se on valmis, kuitenkin viimeistään 1. heinäkuuta 2004 mennessä;

27.

korostaa, että lähetystöjen päälliköiden on varmistettava tärkeimpien valvontatoimien toteuttaminen ja ryhdyttävä toimiin, jos kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ei huolehdi kyseisistä valvontatoimista; on huolestunut siitä, että lähetystöjen henkilöstöllä ei välttämättä ole riittäviä taitoja voidakseen toimia varainhoidon valvontaan liittyvien uusien vaatimusten mukaisesti;

28.

on huolestunut siitä, että keskusyksiköillä ei ole riittävän selkeää kuvaa lähetystöjen toteuttamista tilintarkastus- ja arviointitoimista; panee merkille, että EKR:n toimet on tarkoitus yhdistää CRIS-järjestelmään vuoden 2004 alkupuoliskolla; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tunteman huolen siitä, että lyhyellä aikavälillä CRIS-järjestelmä ei todennäköisesti puutu tehtävänasetteluun, tilintarkastuskertomuksiin ja tilintarkastuskertomusten seurantaan liittyviin heikkouksiin; pyytää komissiota tiedottamaan 1. syyskuuta 2004 mennessä, 1) onko OLAS-kirjanpitojärjestelmän yhdistäminen CRIS-järjestelmään onnistunut ja 2) onko EKR-varoja koskevat tilintarkastukset sisällytetty CRIS-järjestelmään;

29.

pahoittelee, että komissio ei järjestelmällisesti kerää tilintarkastuksia ja arviointeja lähetystöiltä, eikä näin ollen ole kyennyt reagoimaan riittävän ajoissa esittelijän pyyntöön saada joitakin tilintarkastukseen ja tulosten arviointiin liittyviä asiakirjoja; katsoo tämän vahvistavan sen, ettei keskusyksiköillä ole selkeää käsitystä tilintarkastukseen ja tarkastustulosten arviointiin liittyvistä toimista; panee merkille, että esittelijän saamat luettelot tarkastuksista sisälsivät joissakin tapauksissa vääriä tietoja tilintarkastuksen hinnoista, asianomaisen hankkeen koosta jne.; katsoo tämän antavan lisävahvistuksen sille, ettei keskusyksiköillä ole kokonaisnäkemystä tilintarkastustoimista;

30.

pyytää komissiota tekemään 1. heinäkuuta 2004 mennessä selkeän suunnitelman siitä, kuinka keskusyksikköjen tulisi valvoa lähetystöjen tekemiä tarkistuksia hallinnon hajauttamisen jälkeen; korostaa, että keskusyksikköjen olisi koordinoitava, ohjattava ja seurattava tilintarkastusta ja tarkastuksen tuloksia; on erityisen huolestunut siitä, ettei tilintarkastusta ja tarkastusten tuloksia selvästikään seurata järjestelmällisesti;

31.

pyytää komissiota esittämään 1. heinäkuuta 2004 mennessä luettelon lähetystöjen ja keskusyksikköjen vuonna 2003 toteuttamista tilintarkastuksista ja tarkastusten tulosten arvioinnista sekä antamaan tietoja tilintarkastuksia ja tarkastustulosten arviointia koskevasta seurannasta; korostaa, että komissiolta pyydetyn luettelon tulisi sisältää vain toteutuneet tilintarkastukset ja tuloksista tehdyt arvioinnit eikä niitä, joiden toteuttamista oli ainoastaan suunniteltu;

32.

panee merkille, ettei komissio ole varma, onko se saanut kaiken tiedon lähetystöjen toteuttamista arvioinneista (11); pyytää komissiota sisällyttämään vuonna 2003 toteutettuja arviointeja koskevaan luetteloon tietoa siitä, kuinka tilanne on ratkaistu;

33.

katsoo, että käyttämättä olevien EKR:n määrärahojen määrä, joka on tällä hetkellä noin 11,3 miljardia euroa (12), on valitettava ottaen huomioon, että rahaston tehtävä on auttaa lukuisia maailman köyhimmistä maista; on tietoinen tekijöistä, jotka estävät komissiota ratkaisemasta ongelmaa, kuten siitä, että laskujen käsittelystä vastaa kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja sitoumusten purkamiseen tarvitaan kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän hyväksyntä, sekä olosuhteista, jotka estävät ohjelmien toteutuksen eräissä kriisitilanteessa olevissa maissa, ja aikarajoitusten puuttumisesta rahaston varojen käytössä; pitää merkittävinä varainhoitoasetukseen tehtyjä muutoksia ja uusia rahoitussopimuksia, joilla pyritään pitämään maksamatta olevat määrät yhdeksännen EKR:n valvonnassa; korostaa, että useat näistä ongelmista ratkaistaisiin, jos EKR otettaisiin yhteisön talousarvioon;

34.

panee merkille, että kuudenteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen EKR:oon kohdennetuista varoista oli vuoden 2002 lopussa sitomatta vielä 2,9 miljardia euroa (8,9 prosenttia varojen kokonaismäärästä) vaikka kuudes EKR oli toiminut jo 17 vuotta, seitsemäs EKR 12 vuotta ja kahdeksas EKR viisi vuotta;

35.

panee merkille, että lopullisiin maksusitoumuksiin (sopimuksiin) oli käytetty 2,1 miljardia euroa ja tukimaksuihin vastaavasti 1,9 miljardia euroa, mikä on kohtalaisen paljon edellisiin vuosiin verrattuna; on kuitenkin myös tietoinen siitä, että talousarvioon annettavan tuen lisääminen on yksi syy toteuttamisasteen paranemiseen;

36.

panee merkille, että vuoden 2002 lopussa maksamatta olevia määriä oli yhteensä 8,4 miljardia euroa, joista epänormaaliksi maksamatta olevan määrän summaksi katsottiin 1,2 miljardia euroa (13);

37.

pyytää komissiota sisällyttämään kehitysrahastojen rahoitusta varainhoitovuonna 2003 koskevaan tiedonantoonsa taulukon, josta käyvät ilmi alakohtaiset ja vuosikohtaiset maksamatta olevat määrät, sekä tietoja epänormaalien maksamatta olevien määrien kokonaissummasta ja epänormaalien maksamatta olevien määrien vähentämiseksi vuonna 2003 toteutetuista toimista;

38.

suhtautuu myönteisesti komission 8. lokakuuta 2003 neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamaan tiedonantoon ”Kohti AKT-maiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista EU:n talousarvioon” (KOM(2003) 590);

39.

katsoo, että EKR:t olisi budjetoitava eli sisällytettävä EU:n yleiseen talousarvioon, jotta EKR:ille voitaisiin taata samanlainen asema kuin muille yhteisön säännöstön alaisille osille ja jotta tämänhetkinen demokratiavaje voitaisiin poistaa;

40.

korostaa, että – budjetoinnin poliittisen merkityksen lisäksi – EKR:jen ottaminen Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voisi helpottaa talousarvion hallinnointia merkittävästi muun muassa siten, että olemassa olevien menettelyjen yhtenäistämiseen liittyvät mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, talousarvion toteuttaminen olisi joustavampaa, yhteisön tukijärjestelmistä voitaisiin tehdä avoimempia ja EKR:jen välillä toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvät ongelmat voitaisiin välttää paremmin;

41.

panee merkille, että yhdeksännen EKR:n toteuttamiseksi vaadittava uusi rahoituspöytäkirja on laadittava samanaikaisesti Euroopan unionin rahoitusnäkymiä ja mahdollisten tarkistusten tekemistä Cotonoun sopimukseen koskevien neuvottelujen kanssa, mikä antaisi oivan tilaisuuden toteuttaa EKR:jen ottaminen mukaan EU:n talousarvioon;

42.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita päättämään hetimmiten EKR:jen ottamisesta talousarvioon sekä toteuttamaan kyseisen toimenpiteen;

43.

pitää olennaisena sitä, että komissio pyrkii nopeuttamaan EKR:ihin liittyvien maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanoa edelleen, jotta Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot voisivat noudattaa AKT-valtioiden kanssa sopimiaan poliittisia sitoumuksia ja jotta EKR:jen ottaminen EU:n talousarvioon aiheuttaisi mahdollisimman vähän ongelmia;

44.

kehottaa komissiota keskustelemaan AKT-valtioiden kanssa siitä, kuinka epänormaalit maksamatta olevat määrät saataisiin poistettua kokonaan ottaen huomioon ongelmat, joita EKR:jen ottaminen talousarvioon saattaa aiheuttaa;

45.

korostaa, että EKR:n ottaminen talousarvioon ei saisi johtaa siihen, että AKT-valtioille kohdistetut varat vähenevät; pyytää komissiota varmistamaan toimenpiteiden avoimuuden, jotta vastuuvapauden myöntämisestä vastaava viranomainen voi tarkistaa, kuinka suuri osa varoista on suunnattu Cotonoun sopimuksessa määriteltyihin tarkoituksiin;

46.

panee merkille yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tärkeimmän tavoitteen eli köyhyyden vähentämisen ja sen mahdollisen poistamisen (14) ja korostaa, että komissio ja kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vuosituhannen julistuksessa asetetut kehitystavoitteet keinona saavuttaa kyseinen päämäärä; myöntää lisäksi, että on seurattava tarkoin, ohjataanko terveys- ja koulutusaloille riittävästi voimavaroja maatasolla;

47.

panee merkille, että tavoitearvo on muotoiltu siten, että 35 prosenttia määrärahoista myönnetään pääasiassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon, jotka ovat vuosituhannen julistuksen kehitystavoitteiden kaksi merkittävintä alaa; panee lisäksi merkille, että DAC:lle ilmoitetut vuoden 2002 sitoumuksia koskevat luvut ovat näillä aloilla (15) kaukana tästä tavoitteesta ja että rakennesopeutusohjelman ehdot eivät mitä todennäköisimmin edesauta tämänkaltaisen suuren vajeen korvaamisessa; on huolestunut EKR:n sitoumusten (16) määrästä näillä aloilla; kehottaa komissiota parantamaan tämän alan tulosta tulevina vuosina;

48.

pahoittelee, että komissio ei ole analysoinut sitä, miten se on edistynyt vuosituhannen julistuksen kehitystavoitteiden toteuttamisessa, vaan että se on sen sijaan rajoittunut tutkimuksessaan (17) mittaamaan kehitysmaiden edistystä näiden tavoitteiden toteuttamisessa; toteaa, että kyseisen analyysin puute hankaloittaa komission ohjelmien tehokkuuden arviointia; kehottaa liittämään tuen tehokkuutta koskevan analyysin Cotonoun sopimuksen väliarviointiin;

49.

onnittelee komissiota tuloksista, joita se on saavuttanut arvioidessaan muiden kuin valtiollisten toimijoiden osallistumista yhdeksännen EKR:n suunnitteluun ja joista kävi ilmi, että kuulemisia järjestettiin 62 maassa 68:sta; panee kuitenkin merkille, että ainoastaan 36 maassa maakohtaisia strategia-asiakirjojen luonnoksia muutettiin, mikä herätti kysymyksen kuulemisten vaikutuksesta muissa tapauksissa; kehottaa erityisesti kuulemaan säännöllisesti ja virallisesti AKT-maiden parlamentteja ja AKT:n ja EU:n yhteistä parlamentaarista edustajakokousta;

50.

panee merkille, että erään Eurostat-skandaaliin sotkeutuneen yhtiön kanssa on tehty useita sopimuksia EKR:sta itäisen ja eteläisen Afrikan maiden yhteismarkkina-alueelle (COMESA) myönnettävistä tuista; panee merkille, että lokakuussa 2003 valmistunut IAS-raportti toi esiin useita kyseisiin sopimuksiin liittyviä ongelmia;

51.

pahoittelee, ettei yhteistyötoimisto EuropeAid pitänyt huolestuttavana sitä, että Eurostat yhä neuvoi käyttämään CESD-yhtiötä, vaikka kyseiseen yhtiöön kohdistuvista epäilyistä oltiin tietoisia; panee merkille, että tämä on jo toinen esimerkkitapaus päätöksenteon avoimuuden puutteesta ja ongelmista komission eri osastojen välisessä tiedonkulussa;

52.

on hyvin tyytymätön siihen, ettei yhteistyötoimisto esittänyt perintämääräystä vuodesta 1999 maksamatta olleesta 200 000 euron summasta jo ennen Eurostat-skandaalin ilmituloa heinäkuussa 2003; odottaa komission ilmoittavan Euroopan parlamentille mahdollisimman pian, onko CESD-yhtiö jo maksanut sille esitetyssä perintämääräyksessä vaaditun 324 088 euron summan (kertyneet korot mukana);

53.

pitää myönteisenä sitä, että yhteistyötoimisto on lopettanut kaikki sopimussuhteet kyseisen yhtiön kanssa;

54.

muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin arvosteli varainhoitovuotta 2000 koskevassa vuosikertomuksessaan voimakkaasti AKT-valtioiden sihteeristöä sekä AKT-valtioiden sihteeristön rahoitusta koskevaa sopimusta vuosiksi 2000–2004, jonka komissio allekirjoitti 9. maaliskuuta 2000;

55.

palauttaa mieleen Euroopan parlamentin päätöslauselman, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2000 (18) ja jossa komissiota pyydettiin ilmoittamaan AKT-valtioiden sihteeristölle, että sen on kaikissa tapauksissa noudatettava Belgian tuomioistuinten tekemiä päätöksiä yhä vireillä olevista asioista;

56.

on tietoinen siitä, ettei AKT-valtioiden sihteeristö ole vielä noudattanut erästä Belgian tuomioistuinten tekemää päätöstä ja maksanut tuomioistuimen määräämiä korvauksia eräälle entiselle työntekijälleen, sillä se väittää AKT-valtioiden sihteeristön hakevan diplomaattista koskemattomuutta; panee merkille, että AKT-sihteeristö on valittanut päätöksestä Belgian Cour de Cassation -tuomioistuimeen; ei hyväksy sitä, että diplomaattinen koskemattomuus mahdollistaa AKT-sihteeristölle sen työnantajana omaamien velvoitteiden täyttämättä jättämisen;

57.

panee merkille, että nykyinen AKT-valtioiden sihteeristön rahoituksesta tehty sopimus päättyy vuoden 2004 lopussa; pyytää komissiota sisällyttämään seuraavaan rahoitussopimukseen järjestelmän, jonka ansiosta rahoitus keskeytyisi siinä tapauksessa, että AKT-valtioiden sihteeristö ei kunnioita Belgian tuomioistuimien lopullista päätöstä;

58.

pyytää komissiota ilmoittamaan vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle 1. heinäkuuta 2004 mennessä, ovatko yhteydenotot AKT-valtioiden sihteeristöön tuottaneet tulosta sekä antamaan tietoja seuraavan AKT-valtioiden sihteeristön rahoitusta koskevan sopimusehdotuksen sisällöstä;

59.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään laajemmin huomioita, joita se esitti AKT-valtioiden sihteeristöstä varainhoitovuotta 2000 koskevassa vuosikertomuksessa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta samalla tutkimaan, noudatetaanko yhteisten parlamentaaristen AKT–EU-edustajakokousten järjestelyissä moitteettoman varainhoidon periaatteita;

60.

panee merkille AKT–EY-ministerineuvoston 11. joulukuuta 2003 tekemän päätöksen, jonka mukaan yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta myönnettävistä pitkän aikavälin kehitysmäärärahoista käytetään 250 miljoonaa euroa Afrikan rauhanrahaston perustamiseen;

61.

suhtautuu myönteisesti Afrikan rauhanrahaston perustamiseen, mutta on huolestunut siitä, että kyseisen rahaston varoja saatettaisiin käyttää alkuperäisten tarkoitusten vastaisesti esimerkiksi sotilaallisiin menoihin; kehottaa komissiota keskustelemaan Euroopan parlamentin kanssa Afrikan rauhanrahaston käytöstä yleisten kehitysyhteistyöpolitiikkojen määrittelyn yhteydessä;

62.

pyytää komissiota ilmoittamaan tilinpäätöksessä erikseen Afrikan rauhanrahastoon kohdennetut varat ja antamaan vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle elimelle tietoja – koko vuoden määristä ja hyvissä ajoin, jotta kaikki varat voidaan huomioida vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä tehtäessä – kyseisten varojen hoidosta sekä rahastosta rahoitetuista erityistoimista;

63.

panee merkille, että Cotonoun sopimuksen rahoituspöytäkirjassa 90 miljoonaa euroa on varattu YKK:lle (yritystoiminnan kehittämiskeskukselle, entiselle teollisuuden kehittämiskeskukselle); panee merkille, että YKK:n oikeudellinen asema on epäselvä, eikä sen tavoitteita ole määritelty selkeästi; pahoittelee, että hallinnoinnissa on vielä puutteita ja heikkouksia sisäisen ja ulkoisen valvonnan osalta huolimatta toistuvasta arvostelusta, jota eri tilintarkastuksissa on esitetty viime vuosien aikana; kehottaa komissiota ryhtymään jatkotoimiin komission omien tilintarkastusten yhteydessä esitetyn arvostelun sekä tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2002 pohjalta.