A.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin mainitsee edellä mainitussa kertomuksessa saaneensa riittävän varmuuden siitä, että 31. joulukuuta 2002 päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätös on luotettava ja tilien perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset,

B.

ottaa huomioon, että parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella 8. huhtikuuta 2003 viraston johtajalle vastuuvapauden (5) sen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 ja samassa yhteydessä se muun muassa

1.

panee merkille seuraavat luvut Euroopan jälleenrakennusviraston tileillä varainhoitovuosina 2002 ja 2001;

Tulostili varainhoitovuosilta 2002 ja 2001

2.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan II osaston (hallintomenot) talousarvioennusteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta vältettäisiin tilanne, jossa peruuntuneet ja siirretyt määrärahat muodostavat liian suuren osan kaikista talousarvion hallintomäärärahoista; odottaa viraston ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tämän suosituksen noudattamiseksi talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteen mukaisesti;

3.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on noudattanut tilintarkastustuomioistuimen edellisiä huomautuksia ja vahvistanut sisäistä valvontajärjestelmäänsä ottamalla käyttöön SI2-tietojärjestelmän;

4.

kehottaa virastoa noudattamaan pikaisesti myös tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin suositusta luotettavan välineen käyttöönotosta yleisessä kirjanpidossa kaikissa toimintakeskuksissa ja luopumaan taulukkolaskentaohjelmien käytöstä yleisessä kirjanpidossa;

5.

odottaa, että virasto vastaa pikaisesti tilintarkastustuomioistuimen pyyntöön selvittää niiden varojen asema, joita virasto antaa erikoistuneiden elinten käyttöön luotonantoa koskevien ohjelmien rahoittamiseksi erityisaloilla, ja että virasto löytää asianmukaisen tavan esittää näitä varoja koskevat tiedot tilinpäätöksissään;

6.

on erittäin huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan yhdessä tapauksessa avattiin tili viraston nimiin, mutta tilinpitäjälle ei ollut ilmoitettu kyseisen tilin olemassaolosta; panee merkille viraston johtajan asiasta antaman selityksen; katsoo, että viraston mutkikkaassa ja hajautetussa toimintaympäristössä pankkitapahtumiin liittyvät asiat olisi hoidettava erittäin huolellisesti ja avoimesti;

7.

panee merkille viraston toteuttamat toimet sen varmistamiseksi, että tällainen tilanne ei toistuisi, kuten sen vastauksista käy ilmi; kehottaa virastoa parantamaan pääkirjanpitäjän ja operatiivisissa keskuksissa toimivien apulaiskirjanpitäjien välistä koordinointia; kehottaa sekä virastoa että komissiota parantamaan viraston pääkirjanpitäjän ja komission kirjanpito-osaston välistä koordinointia;

8.

kehottaa komission sisäisen tarkastuksen yksikköä tarkastelemaan tätä asiaa mahdollisten järjestelmän puutteiden toteamiseksi ja antamaan tarvittavat suositukset näiden ongelmien poistamiseksi;

9.

on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kanssa siitä, että viraston sisäisen valvonnan järjestelmän toimivuus saattaa kärsiä siitä, että johtaja antaa talousarvion toteuttamiseen liittyviä valtuuksia monille henkilöille; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat tapaukset, joissa maksusitoumuksia ja maksuja olivat allekirjoittaneet sellaiset virkamiehet, joilla ei ollut siihen asianmukaisia valtuuksia, ovat mahdottomia hyväksyä, sillä niissä rikotaan varainhoitoa koskevia määräyksiä; odottaa, että johtaja antaa kattavan selvityksen olosuhteista, joissa tällaista tapahtui, ja ilmoittaa toteutetut tai käynnistetyt toimenpiteet, joilla estetään tällaiset tapahtumat tulevaisuudessa;

10.

odottaa, että virasto noudattaa tinkimättä sekä uudessa varainhoitoasetuksessa että elimiä koskevassa varainhoidon puiteasetuksessa säädettyjä talousarvion toteuttamista koskevia menettelyjä; kehottaa johtajaa vakuuttamaan, että tällaiset valtuutukset rajoitetaan ehdottomaan minimiin, mikä on välttämätöntä viraston sujuvan toiminnan ja sen talousarvion toteuttamisen kannalta moitteettoman varainhoidon mukaisesti;

11.

palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti pyysi (8) komissiota esittämään ennen kesäkuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 2667/2000 14 artiklan mukaisesti arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja viraston asemaa koskevasta ehdotuksesta;

12.

toistaa uuden varainhoitoasetuksen soveltamista koskevan kantansa, jonka se esitti virastoille myönnettyihin vuotta 2001 koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvissä päätöslauselmissa (9); kehottaa komissiota ja virastoja jatkamaan yhteistyötään erityisesti kirjanpidon, sisäisen tarkastuksen ja hallinnointi- ja valvontamenettelyjen alalla, jotta varmistetaan koherentit ja yhdenmukaiset puitteet virastojen toiminnalle;

13.

palauttaa mieliin ilmaisseensa vuoden 2001 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa huolensa sitä, että komission sisäisen tarkastuksen toimiala (IAS) ei tehnyt virastoja koskevia tarkastuksia; ilmaisee olevansa syvästi huolissaan siitä, että vaikuttaa siltä, että näitä tarkastuksia ei ole tehty tänäkään vuonna; pyytää komissiota ja IASia selittämään, miksi näitä tarkastuksia ei ole tehty, ja ilmoittamaan, paljonko sisäisen tarkastuksen toimialalla on käytettävissään henkilöstöä näiden tarkastusten toteuttamiseen; odottaa, että komissio, ja erityisesti IAS, ilmoittaa, miten se aikoo varmistaa riittävien ja moitteettomien tarkastusten suorittamisen erillisvirastoissa;

14.

pitää keskeisen tärkeänä sitä, että OLAFilla on oltava samat tutkintavaltuudet virastoissa kuin sillä on toimielimissä (10); pyytää, että tilintarkastustuomioistuin toimittaa ennen vastuuvapauspäätöslauselman hyväksymistä tietoja siitä, ovatko yhteisön elimet noudattaneet 25. toukokuuta 1999 tehtyä toimielinten sopimusta (11) OLAFin sisäisistä tutkimuksista sopimuksen liitteen ehtojen mukaisesti;

15.

panee merkille, että joidenkin virastojen vastauksissa siihen, miten ne aikovat käsitellä toistuvaa huomattavia varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja koskevaa ongelmaa, mainitaan uuden varainhoitoasetuksen tarjoama mahdollisuus käyttää ”jaksotettuja määrärahoja”; kehottaa virastoja selventämään analyysiään ja ilmoittamaan erityisesti, mitkä niiden toimista ovat luonteeltaan monivuotisia ja voitaisiin rahoittaa tällaisilla määrärahoilla;

16.

kehottaa komissiota ilmoittamaan kantansa tällaiseen ratkaisuun ja ilmoittamaan, mikäli se ei pidä tätä toteuttamiskelpoisena pohjana sellaisille vaihtoehdoille, joilla onnistuttaisiin vähentämään varainhoitovuodelta toiselle tehtäviä siirtoja huomattavasti;

17.

korostaa, että ennen kuin komissio päättää perustaa viraston, sen on analysoitava perusteellisesti viraston suorittamien toimien tarvetta ja niiden lisäarvoa ottaen huomioon toissijaisuuden ja talousarvion kurinalaisuuden periaatteen sekä menettelyjen yksinkertaistamisen;

18.

kehottaa komissiota tekemään yleistutkimuksen yhteisön eri elinten tehtävistä, jotka ovat päällekkäisiä tai joilla on sama tavoite, asianmukaisten ratkaisujen ehdottamiseksi, virastojen mahdollinen yhteensulauttaminen mukaan luettuna;

19.

on huolissaan siitä, että monissa virastoissa hallinto- ja toimintamenot ovat epätasapainossa siten, että hallintomenot ovat suuremmat kuin toimintamenot; kehottaa näin ollen komissiota ja virastoja asettamaan tavoitteet hallintomenojen suhteellisen osuuden leikkaamiselle suhteessa kokonaismenoihin ja laatimaan tälle aikataulun; toteaa, että monien virastojen mukaan tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten kyselylomakkeesta käy ilmi;

20.

toimielinten välistä yhteistyötä koskeviin vastauksiin viitaten kannustaa virastoja tehostamaan niiden välistä yhteistyötä, jotta onnistuttaisiin vastaamaan niiden tarpeisiin erityisaloilla (esimerkiksi ohjelmistojen kehittäminen) ja leikkaamaan kustannuksia, sen sijaan, että mukautettaisiin alun perin komission tarpeisiin kehitettyjä sovelluksia, jotka osoittautuvat usein liian raskaiksi ja monimutkaisiksi virastojen erityistarpeisiin nähden;

21.

kannustaa virastoja luomaan ja kehittämään tiiviit työsuhteet asianomaisiin parlamentin valiokuntiin; kehottaa pysyviä valiokuntiaan, joiden vastuualueeseen kunkin viraston toiminta-ala kuuluu, koordinoimaan toimintansa budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan kanssa, jotta virastojen toiminnan seuranta olisi tehokasta;

22.

panee tyytyväisenä merkille uusia rahoitusmahdollisuuksia koskevat vastaukset ja ideat; toteaa, että monet nykyiset lähteet ja ehdotukset koskevat rakennusten ja tilojen vuokraamista ja julkaisujen ja tietojen myyntiä; ymmärtää, että muun muassa itsenäisyyden vuoksi monet virastot eivät voi hyväksyä täydentäviä rahoituslähteitä; korostaa kolmansien maiden osallistumisesta tiettyjen virastojen toimintaan aiheutuvia mittakaavaetuja ja taloudellisia etuja; kehottaa komissiota ja virastoja tekemään rakentavia ehdotuksia uusiksi lisärahoituslähteiksi, jotka lisäisivät omarahoitusastetta;

23.

panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden alueellaan sijaitseville virastoille myöntämät rahoitusosuudet; pitää tärkeänä, että neuvosto ja komissio vaativat tällaisia rahoitusosuuksia erityisesti silloin, kun perustetaan uusia virastoja;

24.

palauttaa mieliin kantansa (12), jonka mukaan nykyisten virastojen ”valikoima erilaisia muotoja ei ole avoin, selkeä eikä perusteltu, vaikka otettaisiin huomioon tehtävien erilaisuus”; kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia olemassa olevia virastoja, jotta se voi tarvittaessa ehdottaa tarkistuksia niiden perussääntöihin virastojen sopeuttamiseksi tulevissa säädöspuitteissa määriteltäviin malleihin (13); kehottaa toimivaltaisia valiokuntia seuraamaan tätä kattavaa uudelleentarkastelua, joka olisi vietävä läpi mahdollisimman nopeasti, ja ottamaan huomioon tässä vastuuvapauspäätöslauselmassa mainitut horisontaaliset seikat;

25.

kehottaa komissiota esittämään asianmukaisia ehdotuksia tällaisten yhdenmukaisten puitteiden luomiseksi virastoille ennen kuin tai viimeistään samaan aikaan kun se esittää uusia virastoja koskevat lainsäädäntöehdotukset; pitää kiinni siitä, että yhteiset suuntaviivat sisältävä toimielinten välinen sopimus on välttämätön edellytys yhdenmukaisten puitteiden luomiselle;

26.

korostaa, että uuden varainhoitoasetuksen myötä virastojen hallintokaavioista vastaa budjettivallan käyttäjä; korostaa tämän muutoksen merkitystä tulevien virastoja koskevien vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä, kun tarkastellaan henkilöstösääntöjen soveltamista rekrytointiin, ylennyspolitiikkaan, virkojen täyttöasteeseen ja rekrytointipolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä;

27.

panee merkille, että vuoden 2004 talousarviomenettelyn aikana kyselylomakkeeseen annetuista vastauksista kävi ilmi, että useissa virastoissa keskimääräinen ylennyksiin tarvittava vuosimäärä oli selvästi pienempi kuin komissiossa, täyttämättömiä virkoja oli selvästi enemmän kuin toimielimissä ja läheskään kaikkia pyydettyjä uusia virkoja ei ehdotettu alhaisimmille palkkaluokille; katsoo, että henkilöstöpolitiikan olisi muodostettava tärkeä osa nykyisten virastojen uudelleentarkastelua;

28.

katsoo, että virastojen henkilöstöpolitiikan olisi noudatettava varainhoitoasetusta, henkilöstösääntöjä ja toimielinten yleisesti noudattamaa parasta käytäntöä; ottaa huomioon, että komissiota on pyydetty ilmoittamaan ennen vuoden 2005 talousarviomenettelyn käynnistymistä henkilöstöpolitiikkaa koskevat suuntaviivat, erityisesti mitä tulee täyttämättömien virkojen määrään, ylennysnopeuteen, rekrytoinnin määrään ja tavanomaiseen uraprofiiliin;

29.

palauttaa mieliin periaatteen, jonka mukaan virastojen olisi palkattava mahdollisimman paljon väliaikaista henkilöstöä, jotta ne säilyttäisivät joustavuutensa ja tehokkuutensa;

30.

on huolestunut vakavista säännönvastaisuuksista, joita on havaittu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen valintamenettelyissä, muun muassa seuraavat: avoimia paikkoja koskevat ilmoitukset ovat epäselviä, valintakomiteoiden selvitykset puutteellisia ja hakijoiden arviointiperusteita ei ole vahvistettu edeltä käsin (14); on hyvin huolissaan siitä, että tämä ei välttämättä ole yksittäinen tapaus, vaan että virastoilla yleensäkin on ongelmia hallinnoida näitä melko monimutkaisia menettelyjä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla;

31.

katsoo, että virastojen järjestämien valintamenettelyjen on noudatettava samoja vaatimuksia kuin Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston (EPSO) noudattamien menettelyjen ja että on vältettävä sellaisen mielikuvan muodostumista, että virastojen valintamenettelyt ovat helppo tie yhteisöjen virkamieheksi;

32.

kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että virastot saavat asianmukaista tukea EPSO:lta valintamenettelyjä järjestäessään, ja että on olemassa mekanismi, jonka avulla ulkopuoliset henkilöt validoivat näiden menettelyjen tulokset ennen rekrytointia.