32003D0284

Komission päätös,

tehty 11 päivänä joulukuuta 2002,

valtiontuesta, jonka Espanja on myöntänyt SNIACE SA:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 4824)

(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/284/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(1) ja erityisesti sen 14 artiklan,

on mainittujen artikloiden mukaisesti(2) kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Komissio vastaanotti 2 päivänä maaliskuuta 1998 kantelun, jossa SNIACE SA:n (jäljempänä "Sniace") väitettiin saaneen 12020242 euron (2 miljardin Espanjan pesetan) sääntöjenvastaisen tuen markkinaehdoista poikkeavin ehdoin myönnetyn pääomalainan muodossa. Komissio pyysi Espanjalta tietoja asiasta. Koska Espanja ei toimittanut riittävästi tietoja, komissio kirjasi 11 päivänä joulukuuta 1998 asian ilmoittamatta jätetyksi tueksi.

(2) Komissio ilmoitti Espanjalle 11 päivänä huhtikuuta 2000 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseistä tukea koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely. Espanja toimitti huomautuksensa päätöksestä 5 päivänä kesäkuuta 2000 päivätyllä kirjeellä.

(3) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(3). Komissio on kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa tuesta. Se on saanut huomautuksia Sniacelta. Komissio toimitti Sniacen huomautukset 10 päivänä elokuuta 2000 Espanjan viranomaisille ja antoi niille tilaisuuden ottaa kantaa niihin. Viranomaiset päättivät kuitenkin olla ottamatta kantaa huomautuksiin.

(4) Komissio lähetti Espanjalle 2 päivänä lokakuuta 2001 päivätyllä kirjeellä tietopyynnön, johon Espanja vastasi 17 päivänä joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä. Sniace lähetti 19 päivänä joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä komissiolle lisähuomautuksia ja ehdotti kokouksen järjestämistä tilanteen kartoittamiseksi. Kokous pidettiin huhtikuussa 2002. Espanjan viranomaiset toimittivat komissiolle lisätietoja 31 päivänä toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

(5) Sniacen kotipaikka sijaitsee Torrelavegassa, Cantabriassa. Sniace on vertikaalisesti pitkälle integroitunut yritys, joka toimii metsänhoidon alalla ja harjoittaa lisäksi paperin, synteettisten kuitujen ja johdettujen kemianteollisuuden tuotteiden tuotantoa. Yrityksessä oli vuonna 2000 noin 600 työntekijää. Vuosina 1992-1996 Sniace oli maksukyvyttömyysmenettelyssä, joka lopetettiin yrityksen allekirjoitettua 26 päivänä syyskuuta 1996 sopimuksen yksityisten päävelkojiensa kanssa. Cantabrian aluehallitus teetti vuonna 1996 yksityisellä Coypsa-konsulttiyrityksellä Sniacen elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman. Asianomaiset osapuolet hyväksyivät suunnitelman 29 päivänä syyskuuta 1996. Vuonna 1997 Sniace neuvotteli kyseisen suunnitelman mukaisesti veloistaan muiden velkojien (muun muassa sosiaaliturvalaitoksen) kanssa. Komissio teki lokakuussa 1998 alustavan kielteisen päätöksen kyseisen velkajärjestelysopimuksen ehdoista sovitun korkotason takia. Komissio päätti kuitenkin syyskuussa 2000 kumota alustavan päätöksensä yhteisöjen tuomioistuimen espanjalaiseen Tubacex-yritykseen liittyvässä asiassa(4) antaman tuomion perusteella ja teki myönteisen päätöksen(5), jossa todettiin, että pääomalainassa ei ollut kyse tuesta.

(6) Tammikuussa 1998 Caja Cantabria päätti myöntää Sniacelle 12020242 euron (2 miljardin Espanjan pesetan) lainan. Laina-aika on kahdeksan vuotta sopimuksen allekirjoituspäivästä (4 päivänä helmikuuta 1998) ja päättyy 2 päivänä tammikuuta 2006. Kyse on pääomaosakkuuslainasta. Koska laina luokitellaan pääomalainaksi, se on maksettava takaisin vasta laina-ajan päätyttyä. Jos yritys joutuu konkurssiin, laina maksetaan takaisin sen jälkeen, kun muille velkojille on maksettu niiden saatavat, kuitenkin ennen osakkaiden saatavien maksamista. Koska kyse on osakkuuslainasta, velkojen korot riippuvat yrityksen voitoista. Lainan kiinteä korko on 2 prosenttia, johon lisätään mahdollisesti yrityksen voitoista riippuva muuttuva korko. Muuttuva korko-osuus on maksettava vain, jos yritys tuottaa voittoa. Muuttuva osuus on 5 prosenttia enintään 3 miljoonan euron (500 miljoonan Espanjan pesetan) voitoista, 8 prosenttia 3-6 miljoonan euron (500 miljoonan- 1 miljardin pesetan) voitoista ja 10 prosenttia yli 6 miljoonan euron (1 miljardin pesetan) voitoista. Muuttuva osuus voi kuitenkin olla enintään Mibor-korko + 2 prosenttia pääomasta, jota ei ole vielä maksettu takaisin. Vuonna 1998 korkokanta oli 6,75 prosenttia. Laina voidaan vaihtaa osakkeisiin tai osinkovelkakirjoihin, jos osapuolet niin päättävät.

(7) Caja Cantabria on luottolaitos, joka on oikeudelliselta muodoltaan yksityinen säätiö. Kyse on voittoa tuottamattomasta luottolaitoksesta, jonka tuotto käytetään yhteiskunnallisen ja kulttuuritoiminnan rahoittamiseen. Enemmistö (63 prosenttia) äänivallasta Caja Cantabrian hallintoelimissä on alueen poliittisten edustajien hallussa. Säästökassojen hallintoelinten sääntelystä 12 päivänä maaliskuuta 1990 annetun Cantabrian autonomisen alueen lain 1/1990 7 §:ssä säädetään seuraavasti edustuksen jakautumisesta hallintoneuvostossa ja muissa hallintoelimissä: kaupunginvaltuustot 38 prosenttia, maakuntaneuvostot (Diputaciones Provinciales) 25 prosenttia, säästökassan tallettajat 22 prosenttia, yhteiskunnalliset ja kulttuurialan laitokset 10 prosenttia ja säästökassan työntekijät 5 prosenttia. Kyseisen lain 10 §:n 2 momentin nojalla maakuntaneuvostojen edustus jaetaan suoraan kullekin alueelle. Lisäksi viranomaiset osallistuvat yhteiskunnallisten ja kulttuurialan laitosten edustajien nimittämiseen. Jos hallintoelimiin on mahdotonta saada perustajajäsenten tai -elinten edustajia, julkisten elinten edustusta kasvatetaan.(6) Asiakasedustuksen hajanaisuus lisää viranomaisten nimittämien jäsenten vaikutusvaltaa.

(8) Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyssä komission päätöksessä todetaan, komissio katsoo, että Caja Cantabrian tiettyjen yritysten rahoittamisesta tekemät päätökset voivat olla perusteltuja yleiseen etuun liittyvistä syistä markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen sijaan. Komissio päätti arvioida, oliko Sniacelle myönnetty laina tavanmukaisten markkinaehtojen mukainen.

III ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(9) Sniace oli ainoa huomautuksia esittänyt osapuoli. Sen huomautuksista voidaan esittää seuraava yhteenveto:

a) Alustava tutkintavaihe kesti liian pitkään, ja sekä yritys että Espanjan viranomaiset toimivat sen aikana yhteistyössä komission kanssa. Yrityksellä oli näistä syistä perusteltu syy olettaa, että lainaa ei katsottaisi tueksi.

b) Caja Cantabria on yksityinen luottolaitos. Sen päätöksentekoelimiin kuuluvat viranomaisten edustajat toimivat täysin riippumattomasti. Caja Cantabrian varat ovat yksityisistä rahoituslähteistä, eikä sen lainoja voida näin ollen katsoa valtiontuiksi.

c) Laina myönnettiin joka tapauksessa kansallisten lakien mukaisesti ja tavanomaisin markkinaehdoin. Sniacen tilanne oli vielä äskettäin vaikea, mutta sen toiminnan tulokset ovat tällä hetkellä hyvät. Yritys muuttui kannattavaksi vuonna 2000 ja oli ilmeisesti kannattava myös vuonna 2001. Yrityksen varat arvioidaan noin 150 miljoonaksi euroksi (25 miljardiksi Espanjan pesetaksi). Lainan takaisinmaksua voidaan tämän perusteella pitää varmana.

d) Myös jotkin muut yksityiset pankit ovat ilmoittaneet, että ne olisivat myöntäneet Sniacelle lainan vastaavin ehdoin. Kyseisten pankkien soveltamien ehtojen ja Caja Cantabrian myöntämän lainan ehtojen väliset erot ovat minimaaliset, ja vaikka kyseinen laina katsottaisiinkin valtiontueksi, se alittaa de minimis -säännön mukaiselle tuelle asetetun enimmäismäärän. Komission olisikin hyväksyttävä laina nykyisin ehdoin.

e) Jos komissio kuitenkin päättää, että lainassa on kyse tuesta, Sniace kehottaa komissiota hyväksymään tuen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan poikkeuksien nojalla.

IV ESPANJAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(10) Espanjan viranomaiset ilmoittivat 5 päivänä kesäkuuta 2000 päivätyllä kirjeellä ymmärtävänsä, miksi Sniace yllättyi komission päätettyä aloittaa tutkintamenettelyn tekemiensä erittäin laajojen alustavien tutkimusten perusteella.

(11) Viranomaiset muistuttivat kirjeessään myös, että Caja Cantabria on yksityinen luottolaitos, jonka hallintoelimissä olevat viranomaisten edustajat laki velvoittaa hoitamaan tehtävänsä täysin riippumattomasti ja vastaamaan henkilökohtaisesti toimistaan minkä tahansa yksityisen rahoituslaitoksen hallintoelinten jäsenten tavoin. Espanjan viranomaiset katsovat tästä syystä, että tarkasteltavana olevassa lainassa on kyse yksityisen luottolaitoksen ja yksityisen yrityksen välisestä sopimuksesta, johon ei liity tukea.

(12) Espanjan viranomaiset toistivat komission 2 päivänä lokakuuta 2001 päivättyyn tietopyyntöön 17 päivänä joulukuuta 2001 ja 31 päivänä toukokuuta 2002 antamissaan vastauksissa, että pääomalaina ei ole valtiontukea. Espanjan viranomaiset liittivät 31 päivänä toukokuuta 2002 päivättyyn kirjeeseensä Sniacen vuonna 1996 soveltaman elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman. Espanjan hallitus huomauttaa kuitenkin, ettei kyseistä suunnitelmaa ole syytä ottaa huomioon pääomalainan arvioinnissa, sillä lainaa ei mainita suunnitelmassa ja Caja Cantabria myönsi sen vasta helmikuussa 1998.

V ARVIOINTI TUESTA

1. Oikeusperusta

(13) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kyseisen 87 artiklan 3 kohdassa määrätään mahdollisuudesta katsoa tuki määrätyin edellytyksin yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

(14) Komissio on julkaissut alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa(7) perusteet, joita se soveltaa tutkiessaan perustamissopimuksen 87 artiklan nojalla, soveltuvatko alueelliset valtiontuet yhteismarkkinoille. Komissio on julkaissut myös synteettikuituteollisuusalan yrityksille myönnettävien tukien arviointiperusteet alalla myönnettäviä tukia koskevassa säännöstössä(8). Kun tuki myönnetään vaikeuksissa olevien yritysten rakenteen uudistamiseen, siihen sovelletaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa määriteltyjä perusteita(9).

(15) Komissio on julkaissut lisäksi perusteet, joita se soveltaa arvioidessaan, sisältyykö yrityksille myönnettyihin valtion lainoihin tukea. Nämä perusteet on julkaistu perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta julkisiin yrityksiin annetussa komission tiedonannossa jäsenvaltioille(10).

(16) Kyseisen tiedonannon ja vakiintuneen käytännön mukaan komissio soveltaa tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimivaa yksityistä sijoittajaa koskevaa periaatetta määrittääkseen, sisältyykö lainaan tukea ja arvioidakseen tarvittaessa tuen määrän. Lainanantajan asiakkaalleen tavanomaisin markkinaehdoin myöntämiin lainoihin liittyy aina riski. Lainoihin liittyvä riski heijastuu yleensä kahteen eri muuttujaan: sovellettavaan korkokantaan ja lainan vakuudeksi vaadittuun takaukseen.

(17) Julkisen lainanantajan myöntämään lainaan mahdollisesti sisältyvä tuki määritetään laskemalla erotus korkokannan, joka yrityksen olisi maksettava, jos sen olisi katettava lainaan liittyvä riski yksityisen lainanantajan vaatimusten mukaisesti, ja todellisuudessa maksetun korkokannan välillä. Komissio on myös ilmoittanut jäsenvaltioille(11), että sen julkaisemat viitekorot määritetään eri jäsenvaltioissa tavanomaisella takauksella katettuihin keskipitkän ja pitkän aikavälin (5-10 vuotta) lainoihin sovellettavien korkojen keskiarvon perusteella. Nykyiset viitekorot vastaavat näin ollen pankkien välisten viiden vuoden swap-korkojen kuukausikeskiarvoa korotettuna tarkistuspreemiolla, joka on Espanjan osalta 75 peruspistettä.

(18) Komission tiedonannossa huomautetaan myös, että tällä tavoin määritetty viitekorko on vähimmäiskorko, jota voidaan korottaa tilanteissa, joihin liittyy erityisiä riskitekijöitä, esimerkiksi kun on kyse vaikeuksissa olevasta yrityksestä tai kun pankkien yleensä vaatimat vakuudet puuttuvat. Tällaisissa tapauksissa preemio voi olla 400 peruspistettä tai jopa enemmän, jos mikään yksityinen pankki ei myöntäisi kyseistä lainaa.

2. Valtion myöntämät tai valtion varoista myönnetyt tuet

(19) Caja Cantabria on luottolaitos, joka on oikeudelliselta muodoltaan yksityinen säätiö. Se harjoittaa luottolaitosten tavanomaisen toiminnan lisäksi yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin liittyvää alueellista toimintaa. Alueviranomaisten edustajilla on hallussaan enemmistöosuus (63 prosenttia) äänivallasta säätiön hallintoelimissä. Caja Cantabria voidaan katsoa siihen sovellettavien sääntöjen nojalla jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta annetun komission direktiivin 80/723/ETY(12), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2000/52/EY(13), 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan määritelmän mukaiseksi julkiseksi yritykseksi. Kyseisen direktiivin mukaisesti julkisina yrityksinä voidaan pitää kaikkia yrityksiä, joissa julkiset viranomaiset käyttävät suoraan tai välillisesti määräysvaltaa. Direktiivissä säädetään, että julkisten viranomaisten oletetaan käyttävän määräysvaltaa yrityksessä, jos niillä on suoraan tai välillisesti mahdollisuus asettaa enemmän kuin puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

(20) Komissio ei voi hyväksyä Espanjan ja Sniacen huomautuksia, joiden mukaan lainassa olisi kyse yksityisen laitoksen ja yksityisen yrityksen välisestä sopimuksesta, mistä seuraisi automaattisesti, että lainan ei katsota sisältävän tukea. Vaikka kansallisessa laissa(14) säädetään mahdollisuudesta myöntää pääomaosakkuuslainoja, se ei merkitse automaattisesti, ettei lainaan sisälly tukea. Laina olisi pitänyt arvioida tällaisten toimenpiteisiin analysoinnissa käytettävien perusteiden mukaisesti.

(21) Vaikka viranomaiset voivat käyttää määräysvaltaa Caja Cantabriassa, se ei merkitse automaattisesti, että valtio käyttää todellisuudessa valvontavaltuuksiaan konkreettisesti. Vaikka valtio voikin käyttää määräysvaltaa yrityksen toimintaan nähden, todellista määräysvallan käyttöä konkreettisissa tapauksissa ei voida automaattisesti olettaa.(15) Komission onkin tutkittava, osallistuivatko viranomaiset tavalla tai toisella kyseisten konkreettisten toimenpiteiden hyväksymiseen.

(22) Komissio on tutkinut tapaukseen liittyvät muuttujat ja olosuhteet, joissa pääomalaina myönnettiin, ja tullut siihen tulokseen, että toimenpide voidaan katsoa valtion toteuttamaksi jäljempänä esitetyistä syistä.

(23) Viranomaiset osallistuivat ensiksikin erittäin aktiivisesti Sniacen toiminnan käynnistämiseen uudelleen ja palauttamiseen ennalleen maksukyvyttömyysmenettelyn jälkeen. Sniacen taloudellisesta tilanteesta keskusteltiin useaan otteeseen Cantabrian alueellisessa edustajakokouksessa. Alueellinen edustajakokous hyväksyi 4 päivänä kesäkuuta 1996 pidetyssä istunnossa yksimielisesti lakialoitteen, jonka 4 momentissa aluehallitusta kehotetaan

"käyttämään valtioneuvoston koko poliittista ja hallinnollista kapasiteettia, jotta Banesto ja Banco de Santander jatkavat Sniacen tulevaisuutta koskevien suunnitelmien laadintaa ja sitoutuvat Sniacen tulevaisuuteen liittyviin lupauksiinsa".

(16)

(24) Cantabrian aluehallitus antoi samaan aikaan Coypsa-konsulttiyrityksen tehtäväksi laatia suunnitelman Sniacen elinkelpoisuuden palauttamiseksi korostamalla Sniacen toiminnan palauttamista ennalleen(17). Sniace ja ammattiyhdistykset ovat hyväksyneet kyseisen suunnitelman.

(25) Allekirjoitettuaan elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman syyskuussa 1996 paikallisviranomaiset osallistuivat aktiivisesti myös sen täytäntöönpanoon. Perustettiin työryhmä, jossa oli mukana Cantabrian aluehallituksen, Torrelavegan kaupunginhallituksen, Sniacen johdon, ammattiyhdistysten ja Coypsa-konsulttiyrityksen edustajia. Moniin kokouksiin osallistui myös yksityisen Banesto-pankin edustajia. Työryhmä kokoontui säännöllisesti keskustelemaan suunnitelman täytäntöönpanosta ja rahoittamisesta.

(26) Myös Cantabrian alueellinen edustajakokous seurasi aktiivisesti sunnitelman toteutusta. Sniacen päävelkojiin kuuluneen yksityisen Banesto-pankin edustajia oli Cantabrian alueellisen edustajakokouksen kuultavina 5 päivänä heinäkuuta 1996 ja 22 päivänä tammikuuta 1997 pidetyissä istunnoissa.

(27) Paikallisviranomaiset olivat mukana suunnitelman täytäntöönpanossa myös osallistumalla aktiivisesti suunnitelman rahoittamiseen. Banesto-pankin edustaja Robles oli Cantabrian alueellisen edustajakokouksen kuultavana 22 päivänä tammikuuta 1997. Hän vahvisti kyseisessä istunnossa, että pankki oli valmis myöntämään Sniacelle korkeintaan 10,2 miljoonan euron (1,7 miljardin Espanjan pesetan) lainan ja noin 18 miljoonan euron (3 miljardin pesetan) luottolimiitin edellyttäen, että ne ovat Sniacelle välttämättömiä ja että Sniace antaa pankille riittävän takauksen(18). Robles vastasi Baneston kantaa koskeviin yksityiskohtaisiin kysymyksiin toteamalla, että takauksen vaatiminen oli suurin Sniacen kanssa käydyissä neuvotteluissa ratkaistavana ollut ongelma(19).

(28) Komissio ottaa huomioon seuraavat lehdistössä julkaistut seikat(20): Caja Cantabria vahvisti keväällä 1997 olevansa valmis myöntämään puolet 12 miljoonan euron lainasta, jos Banesto myöntää lainan loppuosan. Toisin kuin Banesto, Caja Cantabria osallistui tuolloin Sniacen rahoittamiseen vain pienellä osuudella.

(29) Lainaneuvottelut saatiin päätökseen Sniacea käsittelevässä työryhmässä. El Diario Montañés -lehti(21) käsitteli numerossaan lausuntoa, jonka Sniacen hallintoneuvoston puheenjohtaja Blas Mezquita oli antanut Cantabrian aluehallituksen teollisuusosaston tiloissa 24 päivänä marraskuuta 1997 pidetyn työryhmän kokouksen päätteeksi. Lehden mukaan Blas Mezquita oli ilmoittanut, että työryhmän tärkein päätös oli ollut Cantabrian aluehallituksen toimiminen välittäjänä takauksen saamiseksi Sniacelle myönnettävälle 12 miljoonan euron lainalle.

(30) Baneston kieltäydyttyä myöntämästä pääomalainaa Sniacelle Caja Cantabria suostui tammikuun 1998 lopulla myöntämään koko 12 miljoonan euron pääomalainan. Lehdistössä julkaistujen tietojen mukaan yksi pankin asiakkaiden edustajista ja Cantabrian yrittäjäliiton edustaja vastustivat lainan myöntämistä hallintoneuvoston kokouksessa, jossa päätettiin lainan myöntämisestä(22). CEOE-CEPYME-yrittäjäliiton mukaan Caja Cantabria ei saanut pääomalainalle riittävää takausta(23).

(31) Valtion toimimisesta pääomalainan myöntäjänä oli myös muuta näyttöä. Pääomalainan valintaa rahoitusvälineeksi voidaan pitää epätavallisena tapauksissa, joissa on kyse puhtaasti kaupallisin perustein toimivasta luottolaitoksesta. Pääomalainat on maksettava takaisin vasta laina-ajan päätyttyä. Jos yritys menee konkurssiin, laina maksetaan takaisin sen jälkeen, kun muut velkojat ovat saaneet osuutensa, kuitenkin ennen osakkaiden saatavien maksamista. Jos pankilla ei ole voimassa olevia lainoja tulevan velallisen kanssa, kuten Caja Cantabrian tapauksessa, se vaatii yleensä suurempia ja parempia vakuuksia ennen uuden luoton myöntämistä.

(32) Pääomalaina oli lisäksi erittäin tärkeässä asemassa Sniacen taloudellisen elinkelpoisuuden takaamisessa. Vuoden 1997 lopulla Sniace varallisuus oli 10,4 miljoonaa euroa miinuksella. Vuoden 1998 lopulla yrityksen varallisuus oli noussut jo 6,4 miljoonaan euroon tarkasteltavana olevan pääomalainan ja pääomanlisäyksen ansiosta sekä siksi, että Sniace neuvotteli aiemmista veloistaan uudelleen velkojiensa kanssa. Lainan osuus Sniacen veloista oli huomattava. Vuonna 1998 kyseinen laina muodosti 73 prosenttia Sniacen pitkäaikaisista veloista ja 26 prosenttia sen kokonaisveloista luottolaitoksille. Lainan osuus oli noin viidenneksen Sniacen liikevaihdosta vuonna 1998.

(33) Lainan myöntämisen aikaan Sniace oli erittäin tärkeässä asemassa alueen talouden kannalta. Yhteensä 600 työntekijän yritys oli tärkeä työllistäjä Cantabrian alueella, jonka työikäisen väestön työttömyysaste vuonna 1997 oli 20,9 prosenttia(24). Sniacen tärkeästä asemasta Cantabrian taloudessa on osoituksena myös se, että sen elinkelpoisuuden palauttaminen mainittiin yhtenä Cantabrian aluehallituksen teollisuuspolitiikan suurista saavutuksista aluehallituksen poliittisesta linjasta 15 päivänä kesäkuuta 1998 käydyssä keskustelussa(25).

(34) Komissio on päätellyt edellä esitetyn perusteella, että tarkasteltavana tapauksessa on erittäin todennäköistä, että viranomaiset osallistuivat Caja Cantabrian Sniacelle myöntämän pääomalainan hyväksymiseen. Lainan myöntämiseen liittyvät seikat osoittavat viranomaisten olleen mukana lainan myöntämisprosessissa. Tästä syystä voidaan katsoa, että pääomalainan myöntäjä oli valtio.

(35) Seuraavassa jaksossa tarkastellaan, noudattavatko lainan ehdot ehtoja, joita markkinataloudessa toimiva yksityinen lainanantaja olisi tarjonnut vastaavissa olosuhteissa.

3. Tuki hyödyttää konkreettista yritystä

(36) Caja Cantabrian myöntämä laina on voimassa kahdeksan vuotta, siihen ei liity takausta ja siihen sovelletaan muuttuvaa vuosikorkoa, joka voi vaihdella tuottamattomaan yritykseen sovellettavasta 2 prosentista aina Mibor-korkoon + 4 prosenttia, jos yritys on erittäin tuottava. Jotta voitaisiin selvittää, onko kyse valtiontuesta ja määrittää mahdollisen tuen määrä, lainan ehtoja on verrattava ehtoihin, joilla markkinataloudessa toimiva luottolaitos olisi myöntänyt lainan. Tässä yhteydessä on otettava huomioon Sniacen erityisasema.

(37) Sniace kärsi useita vuosia taloudellisista vaikeuksista, joiden takia yritys hakeutui vuosiksi 1992-1996 maksukyvyttömyysmenettelyyn. Maksukyvyttömyysmenettely lopetettiin elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman perusteella ja siksi, että Sniace teki yksityisten velkojiensa kanssa sopimuksen, jonka nojalla nämä suostuivat muuttamaan velkojen takaisinmaksuaikataulua ja joustamaan vaatimuksistaan, mikä tarjosi yritykselle tilaisuuden velkojen supistamiseen. Yritys neuvotteli myöhemmin erikseen julkisten velkojiensa kanssa ja onnistui sopimaan sosiaaliturvalaitoksen kanssa velkojensa takaisinmaksuaikataulun muuttamisesta. Elinkelpoisuuden palauttamista koskevaan suunnitelmaan liittyi myös liiketoimintastrategia, johon sisältyi uusia investointeja erityisesti energiantuotantolaitokseen, jonka rahoittamiseen yksityinen Abengoa-yritys osallistuisi. Tämä mahdollisti Sniacen tuotantokustannusten alentamisen. Tuotantovälineiden nykyaikaistamiseksi ja yrityksen koko laitteiston käytön optimoimiseksi tehtiin myös muita investointeja.

(38) Sniace on merkittävässä asemassa paperiteollisuudessa, jossa muuttuvat tuotantokustannukset ovat erittäin korkeat. Elinkelpoisuuden palauttamista koskevassa suunnitelmassa keskityttiin tähän seikkaan kartoittamalla yrityksen vahvuudet ja heikkoudet ja määrittämällä keinoja kustannusten alentamiseksi. Suunnitelman tavoitteena oli palauttaa yrityksen elinkelpoisuus ja tuottavuus. Yrityksen tuottavuus oli erittäin hyvä vuonna 2000, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuneen myös vuonna 2001. Yrityksen kaikki velkojat olivat suostuneet tukemaan suunnitelman täytäntöönpanoa allekirjoittamalla velkojien sopimuksen tai neuvottelemalla velkojen takaisinmaksuehdot uudelleen vuonna 1997. Lisäksi yrityksen osakepääomaa korotettiin vuonna 1997 osakeannin avulla velkaantuneisuuden vähentämiseksi. Yrityksen teollisuustuotanto oli saatu jo vuonna 1997 palautetuksi entiselle tasolleen, ja yritys oli valmistautunut toteuttamaan huomattavia välttämättömiksi katsottuja investointeja, joiden kohteena oli esimerkiksi oman energiatuotantolaitoksen rakentaminen.

(39) Komissio arvioi näiden seikkojen perusteella, että markkinataloudessa toimiva luottolaitos olisi voinut myöntää Caja Cantabrian Sniacelle myöntämää lainaa vastaavan lainan. Ratkaistavana on kuitenkin vielä kysymys siitä, olisiko markkinataloudessa toimiva luottolaitos myöntänyt lainan samoin ehdoin kuin Caja Cantabria.

(40) Komissio ei voi hyväksyä myöskään Sniacen ehdotusta mahdollisen tuen laskemisesta yksityisten pankkien lähettämiin kirjeisiin sisältyneiden ehtojen mukaisesti. Kirjeet koskivat tarkasteltavana olevaa lainaa vastaavia lainoja Sniacelle, joiden myöntämistä kyseiset pankit olisivat voineet harkita. Kirjeissä ei ole kyse tammikuussa 1998 tehdystä lainatarjouksesta vaan vuonna 1999 annetusta ilmoituksesta, joka koski toimenpiteitä, jotka pankit olisivat voineet toteuttaa aiemmin. Tästä syystä kirjeitä ei voida pitää todisteina siitä, että pankit olisivat olleet kyseisenä ajankohtana ja pääomalainan myöntämishetkellä valmiit myöntämään lainan Caja Cantabrian tarjoamia ehtoja vastaavin ehdoin. Komissio huomauttaa lisäksi, että Espanjan viranomaiset eivät toimittaneet tietoja Baneston kanssa käydyistä neuvotteluista, vaikka on ilmennyt, että Banesto neuvotteli Sniacen kanssa pääomalainan ehdoista, vaikka laina päätettiin lopulta olla myöntämättä. Näistä syistä pääomalainaan sisältyvä tuki olisi laskettava edellä mainituissa komission tiedonannoissa kuvailtujen ja määritettyjen perusteiden mukaisesti.

(41) Sniace ei antanut lainalle lainkaan vakuuksia. Sniacen arviolta 150 miljoonan euron varallisuutta ei voida katsoa riittäväksi vakuudeksi, sillä Caja Cantabrialla ei ole kyseiseen varallisuuteen kohdistuvia erityisoikeuksia. Lisäksi konkurssin tapauksessa Caja Cantabrialle maksettaisiin konkurssipesästä sen saatavia vasta muiden velkojien jälkeen. Mahdollisuus vaihtaa laina osakkeisiin tai velkakirjoihin (mikä mahdollistaa lainan takaisinmaksun ennen sen erääntymistä) ei ole todellinen vaihtoehto yleensä vaadituille vakuuksille. Kuka tahansa markkinataloudessa toimiva yksityinen lainanantaja olisi vaatinut vastaavan lainan vakuudeksi suurempaa varallisuutta tai korottanut korkoa suuremman riskin kattamiseksi.

(42) Komissio arvioi, että lainaan liittyvän riskin kattamiseksi vaadittu korko olisi ollut 12,2 prosenttia, jos otetaan huomioon lainan luonne ja Sniacen aiempi toiminta sekä se, että yritys oli päässyt vuonna 1998 vähitellen sen toiminnan jatkumisen vaarantaneista vaikeuksista. Tämä korkoprosenttia saadaan lisäämällä komission käyttämään pankkien väliseen viitemarkkinakorkoon 75 peruspistettä, joka lisätään Espanjassa myönnettäviin lainoihin, ja lisäksi 600 pistettä takauksen puuttumisen takia. Tämä käytäntö noudattaa viitekorkojen laskennasta annettua komission tiedonantoa, jonka mukaan viitekorkoa voidaan korottaa 400 peruspistellä tai jopa enemmän tilanteissa, joihin liittyy erityinen riski. Tavanomainen markkinakorko merkitsisi 1466701 euron vuotuisia korkokuluja (vuosina 1999-2005)(26). Kahdeksan vuoden laina-ajalta on maksettava korkoja yhteensä noin 9454365 euroa vuoden 1998 hintatason perusteella.

(43) Sniacen laina-ajalla maksaman koron laskennassa on otettava huomioon se, että todellinen korko riippuu kahdesta tekijästä - Sniacen voitoista ja vuosien 1998-2006 Mibor-korkotasosta. Osapuolilla ei voinut olla tarkkaa tietoa näistä tekijöistä lainan myöntämisen aikaan. Pahimmassa tapauksessa eli jos Sniace ei tuota lainkaan voittoa tarkastelujakson aikana, korkoja olisi maksettava 240000 euroa vuodessa (vuosina 1999-2005)(27). Kahdeksan vuoden laina-ajalta on maksettava korkoja yhteensä noin 2066108 euroa vuoden 1998 hintatason perusteella

(44) On mahdotonta kuvitella, että osapuolet olisivat voineet saada paremmat ehdot lainan myöntämisen aikaisten tietojen perusteella. Komission mielestä on kuitenkin hyödyllistä laskea korko, jonka Sniace maksaisi, jos elinkelpoisuuden palauttamista koskevassa suunnitelmassa määritetyt tulostavoitteet täyttyvät(28). Komission laskelmien mukaan kokonaiskorkomenot olisivat tavoitteiden täyttyessä 4340602 euroa vuoden 1998 hintatason perusteella.

(45) Komissio onkin päätellyt, että Sniace saisi pahimmassa tapauksessa 7388258 euron ja parhaassa tapauksessa 5113763 euron edun. Sniacen saama etu ylittää joka tapauksessa de minimis -tuille asetetun 100000 euron enimmäismäärän.

4. Tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(46) Koska jäsenvaltiot käyvät vilkasta kauppaa paperituotteilla, synteettisillä kuiduilla ja johdetuilla kemianteollisuuden tuotteilla, Sniacen saama etu voi vääristää yhteisön kauppaa asettamalla Sniacen tukea saamattomia kilpailijoitaan edullisempaan asemaan. Toimenpiteessä katsotaan tästä syystä olevan kyse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

VI TUEN SOVELTUVUUS YHTEISMARKKINOILLE

(47) Komissio ei ole Espanjan viranomaisten ja Sniacen kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksellä oli perusteltu luottamus siihen, että komissio tekisi asiasta myönteisen päätöksen alustavan tutkintajakson pitkän keston takia. Yhteisöjen tuomioistuin on päinvastoin katsonut toistuvasti, että yritykset eivät voi vedota perusteltuun luottamukseen, jos tukea myönnetään noudattamatta kaikkia asiasta annettuja sääntöjä. Tarkasteltavana olevaa tukea ei ilmoitettu komissiolle eikä alustava tutkinta voi vaikuttaa lopulliseen päätökseen.

(48) Komission on määritettävä, voidaanko kyseisen tuen katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille perustamissopimuksessa määrättyjen poikkeusten nojalla. Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen antamassaan vastauksessa Sniace huomautti, että koska näennäispääoman luonteinen laina käytettiin tapauskohtaisesti yrityksen päivittäisten tarpeiden rahoittamiseen, sitä ei ollut suunnattu mihinkään konkreettiseen tarkoitukseen.

(49) Komissio katsoo, ettei tukea voida katsoa investointitueksi vaan toimintatueksi. Vaikka yritys on sijoittautunut alueelle, jolla voidaan myöntää aluetukea perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeuksen nojalla, tällaista tapauskohtaista tukea ei mielletä varsinaiseksi aluetueksi. Tuki ei täytä alkuinvestointeihin myönnettävälle tuelle asetettuja vaatimuksia eikä vaatimuksia, jotka tuen on alueellisia valtiontukia koskevien komission suuntaviivojen mukaisesti täytettävä, jotta se voitaisiin katsoa työllisyystueksi. Tuki ei täytä myöskään kyseisissä suuntaviivoissa a-alueilla myönnettävien toimintatukien hyväksymiselle asetettuja ehtoja.(29) Tukea ei tästä syystä voida katsoa yhteensopivaksi kyseisten määräysten kanssa.

(50) Koska Sniace tuottaa synteettisiä kuituja, sille myönnetty tuki voi kuulua synteettikuituteollisuudelle myönnettäviä tukia koskevan säännöstön soveltamisalaan. Kyseisessä säännöstössä asetetaan kuitenkin erityisehtoja vain tuille, joita myönnetään säännöstössä määritettyä kalustoa koskeviin investointeihin. Muut tuet on arvioitava horisontaalisten sääntöjen mukaisesti. Koska tukea ei ole tarkoitettu teollisten suulakepuristus-, teksturointi eikä polymerisaatioprosessien suoraan tukemiseen eikä minkä tahansa sellaisen teollisen prosessin tukemiseen, joka liittyy nykyiseen asennettuun suulakepuristusvalmistus-/teksturointikapasiteettiin, sen ei voida katsoa täyttävän kyseisen säännöstön soveltamisedellytyksiä (ks. tämän asiakirjan 55 ja 56 kohta).

(51) Tähän tukeen voidaan kuitenkin soveltaa pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivoja, joiden nojalla toimintatuet voidaan tietyin edellytyksiin katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi. On osoitettava, että Sniace oli vaikeuksissa oleva yritys, joka ei kyennyt palauttamaan elinkelpoisuuttaan omin voimin. Tuki on lisäksi arvioitava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseen tähtäävän rakenneuudistussuunnitelman perusteella.

(52) Sniacen kohtaamista vaikeuksista voidaan mainita korkeat tuotantokustannukset, laskevat markkinaosuudet ja taantuvat markkinat, joiden takia yritys joutui hakeutumaan maksukyvyttömyysmenettelyyn vuonna 1992. Yritys todettiin maksukyvyttömäksi maaliskuussa 1993 ja jälleen maksukykyiseksi lokakuussa 1996 yksityisten velkojien suostuttua muuttamaan 40 prosenttia sen veloista osakkeiksi. Julkisen sektorin velkojat päättivät jättäytyä kyseisen sopimuksen ulkopuolelle. Voidaan näin ollen pitää ilmeisenä, että Sniace oli vaikeuksissa oleva yritys elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman laadinnan aikaan vuonna 1996. Yrityksen taloudellista tilannetta vuosina 1991-1996 kuvataan taulukossa 1.

TAULUKKO 1

>TAULUKON PAIKKA>

(53) Cantabrian aluehallitus teetti kesäkuussa 1996 yksityisellä Coypsa-konsulttiyrityksellä Sniacen elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman. Suunnitelmassa tarkastellaan Sniacen tilannetta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeisenä aikana ja kartoitetaan teollisuustuotantoon ja talouteen liittyviä toimenpiteitä, jotka oli toteutettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(54) Sniace hyväksyi suunnitelman syyskuussa 1996 ja alkoi soveltaa sitä vuosina 1997 ja 1998, kuten Sniacen vuoden 1998 vuosikertomuksen 3.2 kohdassa todetaan. Kyseisessä kohdassa pääomalaina (jota kuvaillaan kertomuksen 11.1 kohdassa) mainitaan suunnitelman täytäntöönpanoon välittömästi liittyvänä osana. Tästä syystä Espanjan viranomaisten väitettä, jonka mukaan elinkelpoisuuden palauttamista koskevaa suunnitelmaa ei ole tarpeen ottaa huomioon pääomalainan arvioinnissa, ei voida hyväksyä.

(55) Suunnitelma koostui pääasiassa toimenpiteistä, joiden tarkoituksena oli alentaa yrityksen tuotantokustannuksia ja erityisesti energiakustannuksia. Erityisen tärkeä hanke oli lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen rakentaminen yhdessä espanjalaisen Abengoa SA -yrityksen kanssa. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos alensi huomattavasti energian osuutta tuotantokustannuksista ja paransi näin erityisesti sellaisten tuotteiden kilpailukykyä, joiden tuotanto on energiavaltaista. Kyseisen yrityksen tuotteista energiavaltaisiksi voidaan luokitella paperi ja synteettiset kuidut.

(56) Muiden suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden tarkoituksena oli alentaa nestemäisestä jätteestä aiheutuvia kustannuksia (ottamalla käyttöön uusia jätteenkäsittelymenetelmiä ja uusi vedenkäsittelylaitos) ja toimintakustannuksia (alentamalla yleiskustannuksia, järkeistämällä hallinto- ja myyntiosastojen toimintaa ja sulkemalla tarpeettomia tiloja Barcelonassa ja Madridissa).

(57) Suunnitelmaan ei sisältynyt toimenpiteitä, joiden tarkoituksena olisi ollut alentaa pysyvästi nykyisten tuotantolinjojen kapasiteettia. Suunnitelmaan ei ollut otettu mukaan myöskään investointeja nykyisen kapasiteetin lisäämiseen. Tästä on poikkeuksena uuden lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen rakentamisen myötä kasvava energiantuotantokapasiteetti.

(58) Suunnitelman täytäntöönpanoon tarvitaan rahoitusta seuraavasti: 3 miljoonan euron luottolimiitti tuotannon aloittamiseksi uudelleen maksukyvyttömyysmenettelyn takia pysäytetyillä tuotantolinjoilla, 18 miljoonan euron luottolimiitti käyttöpääoman rahoittamiseen ja 9,2 miljoonaa euroa suunnitelmaan sisältyvien investointien rahoittamiseen. Suunnitelmassa määritetään myös edellytykset aiempien velkojen pitämiseksi kohtuullisella tasolla erityisesti muuntamalla ne pitkäaikaisiksi veloiksi.

(59) Onkin selvitettävä, täyttääkö Sniace rakenneuudistustuen myöntämiselle asetetut edellytykset elinkelpoisuutensa palauttamista koskevan suunnitelman perusteella. Tätä varten on osoitettava, että suunnitelma täyttää vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen 3.2.2 kohdassa määritellyt perusteet, jotka ovat seuraavat:

a) Suunnitelman on mahdollistettava Sniacen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen realististen oletusten perusteella.

b) Tuki ei saa vääristää kohtuuttomasti kilpailua.

c) Tuki on suhteutettava rakenneuudistuksen kustannuksiin ja siitä saataviin etuihin.

d) Yrityksen on pantava rakenneuudistussuunnitelma täytäntöön kokonaisuudessaan ja noudatettava siihen liittyviä ehtoja.

(60) Sniacen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseen liittyvään tavoitteeseen päästäneen kohtuullisessa ajassa ja yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. Elinkelpoisuutta on pyrittävä parantamaan pääasiassa sisäisillä toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa yrityksen toiminnan tuottavuus rakenneuudistuksen toteutuksen jälkeen.

(61) Sniacen elinkelpoisuuden palauttamista koskeva suunnitelma kattaa vuodet 1997-2001. Varsinaiseen suunnitelmaan sisältyvien tietojen perusteella voidaan päätellä, että suunnitelmalla luodaan lähtökohdat Sniacen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiselle. Suunnitelman keskeinen tekijä on tuotantokustannusten alentaminen erityisesti niillä osa-alueilla (kuten energianhankinta ja ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset), joilla Sniacen tuotteiden kilpailukyky on ollut heikko. Toinen tärkeä suunnitelmaan sisältyvä toimenpide on kapasiteetin käytön optimointi siten, että se vastaa kysynnän perusteella määräytyviä edellytyksiä ja että voidaan välttää kalliit energiahankinnat välikaudella. Suunnitelman mukaan yrityksen odotettiin tuottavan jo jonkin verran voittoa vuonna 1997 ja yltävän tyydyttävään voitto-osuuteen vuodesta 1999 (ks. taulukko 2).

TAULUKKO 2

>TAULUKON PAIKKA>

(62) Elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman perustumisesta realistisiin oletuksiin on osoituksena Sniacen kaikkien aikojen paras tuloskehitys, jota kuvataan taulukossa 3. Vaikka Sniacen liikevaihdon palauttaminen entiselle tasolleen ja yrityksen muuttaminen jälleen tuottavaksi vievät suunniteltua pidemmän ajan, Sniacen toiminnan ja liikevaihdon tulokset vuosina 2000 ja 2001 olivat paljolti kyseisen suunnitelman mukaisia.

TAULUKKO 3

>TAULUKON PAIKKA>

(63) Komissio päättelee tämän perusteella, että elinkelpoisuutta koskeva edellytys täyttyy.

(64) Tarkasteltaessa tuen vaikutusta Sniacen kilpailijoihin on muistettava rakenneuudistustukia koskeviin suuntaviivoihin sisältyvät määräykset kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttämisestä. Tämä merkitsee sitä, että jos alalla on rakenteellista ylikapasiteettia, rakenneuudistussuunnitelman on edistettävä yrityksen rakenteen uudistamista oikeassa suhteessa saatuun tukeen ja sen vaikutuksiin kyseisillä markkinoilla. Tämä tapahtuu supistamalla yrityksen tuotantokapasiteettia peruuttamattomasti tai poistamalla se käytöstä.

(65) Suuntaviivojen mukaan yrityksen sijainti tukialueella ei ole riittävä peruste rakenneuudistustuen hyväksymiselle. Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttämistä koskevaa vaatimusta voidaan kuitenkin soveltaa joustavammin tukialueilla ja erityisesti perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla epäsuotuisilla alueilla, joihin Cantabriassa sijaitseva Torrelavega on kuulunut vuodesta 1995.

(66) Vaikka on selvää, että Euroopan unionin yritykset kilpailevat aloilla, joilla Sniace toimii, elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman tavoitteena ei ollut lisätä kyseisillä aloilla käytössä olevaa kapasiteettia. Energiantuotantolaitoksen rakentaminen ei poistaisi tuotantoa hidastavia tekijöitä eikä näin ollen mahdollistaisi nykyisen kapasiteetin tehokkaampaa käyttöä. Energiantuotantolaitoksen rakentamisen ansiosta voitaisiin kuitenkin alentaa energiakustannusten osuutta kokonaiskustannuksista, sillä se mahdollistaisi yleisestä energiaverkosta aiemmin ostetun energian korvaamisen yrityksen sisällä tuotetulla energialla. Nykyisen kapasiteetin tehokkaampi käyttö rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen ja järkeistämistoimenpiteiden toteutus olivat välttämättömiä edellytyksiä Sniacen toiminnan muuttumiselle jälleen kannattavaksi vuonna 2000. Kyse on tuesta, joka on välttämätön edellytys tukialueella sijaitsevan yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi mutta joka ei kuitenkaan salli Sniacen lisätä suunnitelman varjolla kapasiteettiaan kilpailijoidensa kustannuksella. Sniacen energiantuotantokapasiteettia on lisättävä sen toimintakustannusten alentamiseksi ja toiminnan muuttamiseksi kannattavaksi keskipitkällä aikavälillä.

(67) Tarkasteltaessa tuen suhteuttamista rakenneuudistuksen kustannuksiin voidaan todeta, että Sniacen elinkelpoisuuden palautuminen ei riipu yksinomaan tuesta. Tämä pitää paikkansa myös siinä tapauksessa, että asiaa tarkastellaan Sniacen kannalta pahimpien mahdollisten oletusarvojen perustella eli lähtemällä siitä, että yritys ei tuota lainkaan voittoa vuosina 1999-2005 (mikä ei pidä käytännössä paikkansa), ja laskemalla tukiosuus 7388258 euroksi. Tuolloin tuki-intensiteetti olisi vain 24,5 prosenttia elinkelpoisuuden palauttamista koskevassa suunnitelmassa määritetyistä 30,2 miljoonan euron kokonaiskustannuksista. Tuki-intensiteetti on vieläkin alhaisempi siinä tapauksessa, että Sniace maksaa Caja Cantabrialle korkeampaa korkoa (kuten vuosina 2000 ja 2001).

(68) Komissio on päätellyt, että Sniacen saama tuki rajoittuu ehdottoman välttämättömään määrään eikä paranna yrityksen maksuvalmiutta kohtuuttomasti, mitä voitaisiin hyödyntää kilpailua vääristävässä toiminnassa, joka ei liity rakenneuudistukseen. Tarkasteltavana oleva tuki liittyy samalla myös toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman täytäntöönpanon kannalta. Tuki ei alenna myöskään kohtuuttomasti yrityksen rahoituskuluja.

(69) Komissio katsoo edellä mainituista syistä, että tarkasteltavana oleva rakenneuudistustuki soveltuu yhteismarkkinoille.

VII PÄÄTELMÄT

(70) Komissio katsoo, että Caja Cantabrian Sniacelle myöntämä laina sisältää perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Espanja on näin ollen myöntänyt kyseisen tuen sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksiä. Voidaan kuitenkin katsoa, että tuki täyttää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen myöntämisedellytykset ja on näin ollen yhdenmukainen perustamissopimuksen kanssa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Espanjan Sniacelle myöntämä enintään 7388258 euron valtiontuki soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(2) EYVL C 162, 1.6.2000, s. 15.

(3) Ks. alaviite 2.

(4) Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-342/96, 29.4.1999, Kok. 1999, s. I-02459.

(5) EYVL L 11, 16.1.2001, s. 46.

(6) Caja Cantabria on toiminut tälla tavoin. Esimerkiksi 31 päivänä joulukuuta 2001 pidetyssä yhtiökokouksessa edustus oli seuraava: kaupunginvaltuustot 40 prosenttia, maakuntaneuvostot 27 prosenttia, säästökassan tallettajat 23 prosenttia, yhteiskunnalliset ja kulttuurialan laitokset 5 prosenttia ja säästökassan työntekijät 5 prosenttia. Viranomaiset nimittivät samalla kymmenen hallintoneuvoston 15 jäsenestä (myös puheenjohtajan, molemmat varapuheenjohtajat ja sihteerin).

(7) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.

(8) EYVL C 94, 30.3.1996, s. 11.

(9) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12. Suuntaviivoja tarkistettiin vuonna 1999, EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2. Vuoden 1999 toisintoa suuntaviivoista ei sovelleta tähän tapaukseen, sillä väitetyt tuet myönnettiin ennen vuoden 1999 suuntaviivojen julkaisemista (ks. vuoden 1999 toisinnon 7 jakso).

(10) EYVL C 307, 13.11.1993, s. 3.

(11) Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (EYVL C 273, 9.9.1997, s. 1).

(12) EYVL L 195, 29.7.1980, s. 35.

(13) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 75.

(14) Uudelleenjärjestelystä ja teollisuuden uudistamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1984 annettu laki 27/1984.

(15) Ks. asia C-482/99, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 13.5.2002.

(16) Cantabrian aluehallinnon kokouspöytäkirja N 34, 4.6.1996, s. 1230.

(17) Tämän vahvistaa muun muassa Cantabrian aluehallituksen edustajan Alvarez Redondon Cantabrian parlamentille 17 päivänä heinäkuuta 1996 antama seuraava lausunto: "On muistettava, että valtioneuvosto toimi aloitteentekijänä elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman laadinnassa" (Cantabrian alueparlamentin istuntopöytäkirja N 98, 17.7.1996, s. 1885.)

(18) Cantabrian alueellisen edustajakokouksen istuntopöytäkirja N 150, 22.1.1997, s. 2812.

(19) Cantabrian alueellisen edustajakokouksen istuntopöytäkirja N 150, 22.1.1997, s. 2817.

(20) El Diario Montañés, numerot 17.8.1997, s. 1 ja 16; 20.8.1997, s. 17; 23.8.1997, s. 18; 3.9.1997, s. 16 ja 28.10.1997, s. 16.

(21) Marraskuun 25 päivänä 1997 ilmestynyt numero, s. 16.

(22) Alerta, 30 päivänä tammikuuta 1998 ilmestynyt numero, s. 29.

(23) Alerta, 29 päivänä tammikuuta 1998 ilmestynyt numero, s. 33.

(24) Lähde: Eurostatin Newcronos-tietokannan alueelliset tilastot.

(25) Cantabrian alueellisen edustajakokouksen istuntopöytäkirja N 119.1, 15.6.1998, s. 3849.

(26) Vuonna 1998 korkomenot olivat hieman alle 1325849 euroa, sillä laina myönnettiin 4 päivänä helmikuuta 1998, mikä aiheutti sen, että korko nousi alle vuoden ajan.

(27) Osapuolet arvioivat vuoden 1998 korkomenot 733564 euroksi.

(28) Edellyttäen lisäksi, että tuotto pysyy vuosina 2002-2005 jatkuvasti suunnitelmassa vuosille 1999-2001 ennustetulla tasolla ja maksettava korko pysyy koko ajan alhaisempana kuin Mibor-korko + 2 prosenttia.

(29) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9. Ks. erityisesti 2 kohta, alaviite 10 ja 4.17 kohta.