32001D0275

Komission päätös,

tehty 20 päivänä maaliskuuta 2001,

neuvoston päätöksen 2000/596/EY yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä menojen tukikelpoisuuden ja Euroopan pakolaisrahastosta yhteisrahoitettujen toimien toteuttamisraporttien osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2001) 736)

(2001/275/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta 28 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/596/EY(1), ja erityisesti sen 14 artiklan 2 kohdan, 20 artiklan 3 kohdan ja 24 artiklan 2 kohdan,

on kuullut päätöksen 2000/596/EY 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jotta yhteisössä voitaisiin toteuttaa tehokkaasti rahaston toimintaa ja hoitaa moitteettomasti rahaston varoja, on säädettävä yhteisiä sääntöjä, jotka koskevat rahastoon liittyvien menojen tukikelpoisuutta.

(2) Jotta päätöksen 2000/596/EY 20 artiklan 2 kohdan mukaiset selvitykset vastaavat rahaston toiminnan asianmukaisen seurannan tavoitetta, niitä varten on tarpeen laatia vakiomallit,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 LUKU

Soveltamisala

1 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan jäsenvaltioiden hallinnoimien päätöksen 2000/596/EY 8 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpano-ohjelmien yhteisrahoitukseen.

2 artikla

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a) "toimenpidekokonaisuudella" jotakin päätöksen 2000/596/EY 4 artiklassa tarkoitettua alaa.

b) "toimella" keinoja, joilla jäsenvaltio panee täytäntöön a alakohdassa esitettyjä toimenpiteitä Euroopan pakolaisrahaston tavoitteen saavuttamiseksi. Toimeen voi sisältyä useita eri hankkeita.

c) "hankkeella" keinoja, joilla tuensaajat panevat täytäntöön toimia tai osia niistä käytännössä. Kukin hanke on määriteltävä tarkasti ilmoittamalla sen kesto, talousarvio, tavoitteet, henkilöstö ja sen toteuttamisesta vastaava organisaatio tai organisaatioryhmä.

d) "tuensaajilla" hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavia yhteisöjä (valtiosta riippumattomia järjestöjä; liittovaltiotason, kansallisia, alue- tai paikallisviranomaisia; voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä jne.).

2 LUKU

Tukikelpoisuussäännöt

3 artikla

Päätöksen 2000/596/EY 8 artiklassa säädetyistä täytäntöönpano-ohjelmista aiheutuvien menojen tukikelpoisuuden määrittämiseksi sovelletaan tämän päätöksen liitteessä I olevia sääntöjä.

Tämän päätöksen säännökset eivät estä jäsenvaltioita soveltamasta tukikelpoisuuteen tiukempia kansallisia säännöksiä.

3 LUKU

Toteuttamisraportit

4 artikla

1. Päätöksen 2000/596/EY 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteenveto meneillään olevien toimien toteuttamisesta laaditaan liitteessä II olevan mallin mukaisesti.

2. Päätöksen 2000/596/EY 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kirjanpitoasiakirjat ja kertomus toimien täytäntöönpanosta laaditaan liitteessä III olevan mallin mukaisesti.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä maaliskuuta 2001.

Komission puolesta

António Vitorino

Komission jäsen

(1) EYVL L 252, 6.10.2000, s. 12.

LIITE I

EUROOPAN PAKOLAISRAHASTOON LIITTYVIEN MENOJEN TUKIKELPOISUUS

I YLEISSÄÄNNÖT (HANKKEEN TUKIKELPOISET MENOT)

Sääntö nro 1

Kustannusten täytyy liittyä suoraan päätöksen 2000/596/EY 1 artiklassa esitettyihin tavoitteisiin.

Sääntö nro 2

Kustannusten täytyy liittyä päätöksen 2000/596/EY 4 artiklassa esitettyihin toimenpidekokonaisuuksiin.

Sääntö nro 3

Kustannusten on oltava tarpeellisia komission hyväksymässä kansallisessa ohjelmassa esitetyn toimen toteuttamisen kannalta.

Sääntö nro 4

Kustannusten on sisällyttävä hankkeen talousarvioon.

Sääntö nro 5

Kustannusten on oltava kohtuullisia ja moitteettoman taloudenhoidon periaatteiden mukaisia erityisesti hinta-laatusuhteen ja kustannusvaikuttavuuden osalta (esim. hankkeen hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta aiheutuvien henkilöstömenojen on oltava oikeassa suhteessa hankkeen laajuuteen jne.).

Sääntö nro 6

Jos menot ovat aiheutuneet ennen sitä päivää, jona kansallinen täytäntöönpano-ohjelma on hyväksytty komission päätöksellä, tai kyseisessä päätöksessä menoille asetetun määräajan umpeuduttua, niihin ei voida myöntää osarahoitusta pakolaisrahastosta. Poikkeukset:

- Varainhoitovuoden 2000 osalta voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi menot, jotka on maksettu 1. tammikuuta 2000 ja kansallisen ohjelman hyväksymispäivän välisenä aikana.

- Varainhoitovuoden 2001 osalta voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi menot, jotka on maksettu 1. tammikuuta 2001 ja kansallisen ohjelman hyväksymispäivän välisenä aikana.

Sääntö nro 7

Kustannusten on oltava todellisia, niiden on käytävä ilmi tuensaajan kirjanpidosta tai veroasiakirjoista ja niiden on oltava todettavissa ja valvottavissa. Pääsääntönä on, että tuensaaja liittää suorittamiensa maksujen kuitteihin alkuperäiset laskut. Jos tämä ei ole mahdollista, maksuihin on liitettävä kirjanpitotositteet, joilla on vastaava todistusarvo.

1. Päätöksen 2000/596/EY 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaan liittyvien menojen on aiheuduttava jäsenvaltion alueella. Päätöksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohtaan liittyvät menot saavat aiheutua jäsenvaltion alueella ja lähtömaassa.

2. Tuensaajan on liitettävä kunkin hankkeen tositteet (alkuperäiset laskut, kuitit, muut maksu- tai kirjanpitotositteet, joilla on vastaava todistusarvo) kirjanpitoon numeroituna ja säilytettävä ne tarkastuksen varalta mahdollisuuksien mukaan samassa paikassa, yleensä saajan päätoimipaikassa, viiden vuoden ajan hankkeen päättymispäivämäärästä. Komissio pidättää itsellään oikeuden pyytää milloin tahansa tarkastettavakseen hankkeiden menoja koskevat laskut tai tositteet. Jollei saaja pysty esittämään kyseisiä laskuja tai tositteita, niihin liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia.

Sääntö nro 8

"Tuloilla" tarkoitetaan tämän säännön osalta tuloja, jotka on saatu hankkeen rahoittamisen aikana tai jäsenvaltion niin määrätessä sellaisen pitemmän ajanjakson aikana, joka jatkuu tuen päättymiseen asti, myynnistä, vuokraamisesta, palveluista, maksuista/palkkioista tai muista vastaavista tuloista lukuun ottamatta sellaista yksityisen sektorin osuutta hankkeiden rahoittamisessa, joka näkyy kyseisen toimenpidekokonaisuuden rahoitustaulukoissa julkisena rahoituksena.

Tulot ovat sellaisia, jotka pienentävät tukitoimeen tarvittavaa pakolaisrahaston yhteisrahoitusosuutta. Ennen pakolaisrahaston osuuden laskemista ja viimeistään tuen päättyessä ne vähennetään hankkeen tukikelpoisista menoista kokonaisuudessaan tai kokonaismenoihin suhteutettuina sen mukaan, aiheutuvatko ne kokonaan tai osittain yhteisrahoitetusta hankkeesta.

Julkisen ja muun rahoituksen osuudet on kirjattava saajan tilikirjanpitoon tai veroasiakirjoihin ja niiden on oltava todettavissa ja valvottavissa. Jos osuutta ei kirjata hankkeen tilikirjanpitoon tai veroasiakirjoihin, sitä ei yleensä voida katsoa yhteisrahoituksen piiriin kuuluvaksi.

II (HANKKEEN) TUKIKELPOISET VÄLITTÖMÄT KUSTANNUKSET

Sääntö nro 9: henkilöstökustannukset

Hankkeen henkilöstökustannukset eli maksetut palkat, joihin on lisätty sosiaaliturvamaksut ja muut palkkojen sivukulut, ovat tukikelpoisia. Henkilöstökustannukset eivät saa ylittää tuensaajan tavallisesti maksamia palkkoja ja palkkioita. Ne eivät myöskään saa olla korkeampia kuin vähimmäispalkkiot kyseisellä alalla. Verot ja maksut (mm. välittömät verot ja palkkojen sivukulut), jotka johtuvat pakolaisrahaston rahoituksesta, ovat kuitenkin tukikelpoisia menoja vain, jos tuensaaja on ne maksanut.

Henkilöstökulut julkishallinnon virkamiesten osalta ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun kyseinen toiminta ei yleensä kuulu niiden toimenkuvaan ja kun tehtävät liittyvät nimenomaisesti hankkeen täytäntöönpanoon, paitsi jos

a) hankkeen täytäntöönpano on annettu julkishallinnon virkamiehen tai muun toimihenkilön tehtäväksi toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti todennetulla päätöksellä;

b) muu henkilöstö on otettu palvelukseen ainoastaan hoitamaan hankkeen täytäntöönpanoa.

Sääntö nro 10: hankkeen henkilöstön matka- ja oleskelukulut

Matkakulut korvataan toteutuneiden kustannusten perusteella. Korvauksen perustana on turistiluokan lentolippu, kun edestakaisen matkan pituus on yli 800 km, ja muutoin ensimmäisen luokan junalippu, paitsi silloin kun matkan kohteen sijainti edellyttää lentämistä. Jos organisaatiolla on oma päivärahojen korvaustaulukko, korvaukset eivät kuitenkaan saa ylittää jäsenvaltion lainsäädäntöön ja käytäntöön perustuvia ylärajoja. Päivärahojen on katettava paikalliset matkat (taksimatkat mukaan luettuna), majoitus, ateriat, paikallispuhelut ja muut satunnaiset kulut. Korvaus oman auton käytöstä lasketaan yleensä julkisten liikennevälineiden käytöstä maksettavan korvauksen perusteella.

Sääntö nro 11: hankkeeseen osallistuvien matka- ja oleskelukulut

Hankkeeseen osallistuvien (päätöksen 2000/596/EY 3 artiklassa tarkoitetut kohderyhmät) matka- ja oleskelukulut ovat tukikelpoisia, jos kaikki I luvun edellytykset täyttyvät.

Sääntö nro 12: maanhankinta

Rakentamattoman maan hankintamenot ovat tukikelpoisia seuraavin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista:

a) maan hankkimisella on suora yhteys rahoitetun hankkeen tavoitteisiin;

b) maan hankintamenojen osuus hankkeen tukikelpoisista kokonaismenoista ei saa olla enempää kuin 10 prosenttia, ellei komissio erikseen vahvista tuelle suurempaa osuutta;

c) riippumattoman arvioijan tai viranomaisen on todistettava, että maan hankintahinta ei ylitä sen markkina-arvoa.

Sääntö nro 13: kiinteistön hankinta tai rakentaminen

Kiinteistön (eli valmiiden rakennusten ja tonttien) hankintaan tai rakentamiseen liittyvät menot ovat tukikelpoisia, jos hankinnalla ja kyseisen hankkeen tavoitteilla on suora yhteys jäljempänä tarkoitettujen ehtojen täyttyessä. Tämä ei kuitenkaan estä soveltamasta tiukempia kansallisia sääntöjä.

a) Riippumattomalta arvioijalta tai viranomaiselta on hankittava todistus siitä, että hankintahinta ei ylitä markkina-arvoa. Todistuksessa on joko todettava rakennus kansallisten määräysten mukaiseksi tai yksilöitävä epäkohdat, jotka lopullisen tuensaajan on korjattava hankkeen aikana.

b) Rakennusta varten ei ole kymmenen viime vuoden aikana myönnetty kansallista tai yhteisön tukea, joten pakolaisrahaston rahoitus hankinnalle ei johda tuen päällekkäisyyteen.

c) Kiinteistöä on käytettävä hankkeen kuvauksessa määriteltyyn tarkoitukseen vähintään viiden vuoden ajan hankkeen päättymispäivästä, ellei komissio nimenomaisesti anna lupaa muuhun käyttöön.

d) Rakennusta saa käyttää vain toimen täytäntöönpanon mukaisiin tarkoituksiin.

Sääntö nro 14: uuden käyttöomaisuuden hankinta

Yleensä käyttöomaisuuden (tietokoneet, huonekalut, autot jne.) hankinnassa suositaan leasing-sopimuksia. Jos leasing-sopimusta ei ole mahdollista tehdä hankkeen lyhytkestoisuuden tai (esim. tietokoneiden) nopean arvonalenemisen vuoksi, hankintakustannukset voivat olla tukikelpoisia. Uuden käyttöomaisuuden hankintakustannukset ovat tukikelpoisia, jos kustannukset vastaavat tavanomaisia markkinoilla vallitsevia kustannuksia ja kyseisiä kohteita koskevat poistot tehdään saajaan sovellettavien vero- ja kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Komissio voi ottaa huomioon kohteista tehtävät poistot ainoastaan siltä osin kuin ne vastaavat hankkeen kestoa. Yksivuotisissa hankkeissa poistojen osuus on 33,3 prosenttia. Jotkut hankinnat tai niistä tehtävät välittömät poistot voidaan poikkeuksellisesti ottaa huomioon, jos kohteen luonne ja/tai käyttötarkoitus antaa siihen aihetta ja jos hankintaa käytetään saman kohderyhmän hyväksi (päätöksen 2000/596/EY 3 artikla) vähintään kolmen vuoden ajan hankkeen päättymispäivästä.

Sääntö nro 15: leasing-toiminta

Leasing-toiminnasta aiheutuneet menot ovat pakolaisrahaston rahoituksen kannalta tukikelpoisia kohdissa A ja B esitetyin edellytyksin.

A TUKI VUOKRANANTAJALLE

A.1 Vuokranantaja saa suoraan yhteisön rahoitusta, jota käytetään vuokralleottajan tekemän leasing-sopimuksen maksuerien pienentämiseen.

A.2 Yhteisön tukemiin leasing-sopimuksiin on sisällyttävä osto-oikeus, tai sopimuksen vähimmäisajan on oltava sopimuksen kohteen elinkaaren pituinen.

A.3 Jos leasing-sopimus päättyy ennenaikaisesti ja ilman viranomaisten ennakkohyväksyntää, vuokranantajan on palautettava jäsenvaltion viranomaisille (pakolaisrahaston osalta) se osa yhteisön tuesta, joka vastaa sopimuskauden jäljellä olevaa osaa.

A.4 Vuokranantajan ostama käyttöomaisuus, josta on tositteena maksettu lasku tai todistusarvoltaan vastaava kirjanpitoasiakirja, muodostaa yhteisön yhteisrahoitukseen tukikelpoisen menon. Sen määrä ei saa ylittää vuokratun käyttöomaisuuden markkina-arvoa.

A.5 Muut kuin A.4 kohdassa tarkoitetut leasing-sopimukseen liittyvät menot (kuten verot, vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut) eivät ole tukikelpoisia.

A.6 Vuokranantajalle maksettu yhteisön tuki on käytettävä kokonaisuudessaan vuokralleottajan hyväksi niin, että kaikkia vuokria alennetaan sopimusaikana yhtenäisesti.

A.7. Vuokranantajan on osoitettava, että yhteisön tuki koituu kokonaisuudessaan vuokralleottajan hyväksi esittämällä laskelma vuokrista tai antamalla vastaava vakuutus.

A.8 A.5 kohdassa tarkoitetut kulut, leasing-sopimuksesta koituva verotushyöty ja muut sopimusehdot ovat samat, joita sovellettaisiin yhteisön tuen puuttuessakin.

B TUKI VUOKRALLEOTTAJALLE

B.1 Vuokralleottaja saa suoraan yhteisön rahoitusta.

B.2 Vuokralleottajan vuokranantajalle maksamat vuokrat, joista on tositteena maksetut laskut tai todistusarvoltaan vastaava kirjanpitoasiakirja, ovat yhteisön yhteisrahoituksessa tukikelpoisia menoja.

B.3 Jos leasing-sopimukseen sisältyy osto-optio tai jos sopimuksen vähimmäiskestoaika on sopimuksen kohteen elinkaaren pituinen, tukikelpoinen määrä ei saa- ylittää sopimuksen kohteen markkina-arvoa. Muut leasing-sopimukseen liittyvät menot (verot, vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut, vakuutusmaksut jne.) eivät ole tukikelpoisia.

B.4 Yhteisön tuki B.3 kohdassa tarkoitetuille leasing-sopimuksille maksetaan vuokralleottajalle yhdessä tai useammassa erässä maksettujen leasing-vuokrien mukaan. Jos sopimuksen kesto ylittää yhteisön tukitoimelle asetetun takarajan, vain takarajaan mennessä erääntyneet vuokralleottajan maksamat vuokraerät ovat tukikelpoisia.

B.5 Jos leasing-sopimukseen ei sisälly osto-optiota tai jos sopimuksen vähimmäiskestoaika on sopimuksen kohteen elinkaarta lyhyempi, vuokraerien tukikelpoisuus määräytyy suhteessa tukikelpoisen hankkeen kestoaikaan. Vuokralleottajan on kuitenkin osoitettava leasing-sopimus edullisimmaksi tavaksi saada käyttöönsä kyseinen käyttöomaisuus. Jos osoittautuu, että vaihtoehtoisella menetelmällä (perinteisellä vuokrasopimuksella) kustannukset olisivat jääneet pienemmiksi, lisäkustannukset vähennetään tukikelpoisista menoista.

Sääntö nro 16: käytetyn käyttöomaisuuden hankinta

Käytetyn käyttöomaisuuden hankintamenot ovat tukikelpoisia seuraavin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista:

a) myyjän on todistettava käyttöomaisuuden alkuperä ja vahvistettava, ettei sen hankintaan ole saatu kansallista tai yhteisön avustusta missään vaiheessa edeltävän seitsemän vuoden aikana;

b) käytetyn käyttöomaisuuden hinta ei saa ylittää markkina-arvoa ja sen on oltava pienempi kuin vastaavan uuden käyttöomaisuuden hinta;

c) käyttöomaisuuden teknisten ominaisuuksien on täytettävä tekniset vaatimukset toimen toteuttamiseksi ja niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja;

d) jos hankintaa käytetään saman kohderyhmän hyväksi (päätöksen 2000/596/EY 3 artikla) vähintään kahden vuoden ajan hankkeen päättymispäivästä.

Sääntö nro 17: kulutushyödykkeiden ja tarvikkeiden hankintakustannukset

Kulutushyödykkeiden ja tarvikkeiden hankintakustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät kaikki I luvussa esitetyt vaatimukset. Kulutushyödykkeisiin luetaan aineellinen tai muu apu hankkeeseen osallistuville (päätöksen 2000/596/EY 3 artikla), kuten ruoka, vaatteet, terveydenhuolto, talojen kunnostukseen tarvittava materiaali jne. Tarvikkeisiin luetaan konttoritarvikkeet (mm. paperitavara) ja myös elintarvikkeet päätöksen 2000/596/EY 3 artiklassa tarkoitetuille kohderyhmille.

Sääntö nro 18: alihankinnasta aiheutuvat kustannukset

Seuraavat alihankintasopimukset eivät ole tukikelpoisia pakolaisrahaston tukitoimien osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista:

a) alihankinta, joka lisää hankkeen toteuttamiskustannuksia tuomatta sille vastaavaa lisäarvoa;

b) alihankintasopimukset välittäjien tai konsulttien kanssa, joissa korvaus määritellään prosenttiosuutena hankkeen kokonaiskustannuksista, jollei lopullinen edunsaaja pysty perustelemaan maksua suoritetun työn tai palvelun tosiasiallisella arvolla.

Alihankkijoiden on sitouduttava toimittamaan tilintarkastajille ja tarkastajille kaikki tarvittavat tiedot alihankinnasta.

Sääntö nro 19: sopimusehdoista suoraan aiheutuvat kustannukset

Hankkeesta ja yhteisön rahoituksesta tiedottamiseen liittyvät kustannukset (tiedotus, hankkeen arviointi, käännös- ja kopiointikulut jne.) voivat olla tukikelpoisia.

Sääntö nro 20: varmuusrahasto

Hanketta varten voidaan perustaa varmuusrahasto, joka on enintään viisi prosenttia tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, jos sitä vastaavat varat sisältyvät hankkeen talousarvioon.

Sääntö nro 21: yleiskustannukset

Välillisistä kustannuksista voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi enintään 7 prosentin osuus välittömien tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärästä, jos sitä vastaavat varat sisältyvät hankkeen talousarvioon. Välilliset kustannukset ovat tukikelpoisia, jos niihin ei sisälly hankkeen talousarvion muihin kohtiin kuuluvia kustannuksia, niitä ei voida laskuttaa suoraan eikä niille ole saatu rahoitusta muualta. Välilliset kustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos tukisopimus koskee rahoitusta sellaiselle yhteisön toteuttamalle hankkeelle, joka jo saa komissiolta ja/tai kansalliselta viranomaiselta toimintatukea.

Sääntö nro 22: rahoituskulut

Korkokulut, tilitapahtumiin liittyvät maksut, valuutanvaihtopalkkiot ja kurssitappiot sekä muut puhtaasti rahoitukseen liittyvät kulut eivät ole tukikelpoisia.

Sääntö nro 23: pankkikulut

Kun pakolaisrahaston rahoituksen myöntäminen edellyttää yhden tai useamman erillisen pankkitilin avaamista hankkeen toteuttamista varten, tilin avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat maksut ovat tukikelpoisia.

Sääntö nro 24: oikeudellisten neuvonantajien, notaarien, teknisten ja taloudellisten asiantuntijoiden sekä tilinpitäjien ja -tarkastajien palkkiot

Tällaiset menot ovat tukikelpoisia silloin kun ne liittyvät suoraan toimeen ja ovat välttämättömiä sen valmistelemiseksi tai toteuttamiseksi. Tilinpitäjien ja -tarkastajien menot ovat tukikelpoisia silloin, kun vastuuviranomainen on niitä edellyttänyt.

Sääntö nro 25: kulut pankin tai muun rahoituslaitoksen antamista takuista

Tällaiset menot ovat tukikelpoisia, jos jäsenvaltioiden tai yhteisön lainsäädäntö tai komission tekemä yhteisrahoituspäätös edellyttää takuita.

Sääntö nro 26: alv ja muut verot ja maksut

a) Arvonlisävero on tukikelpoinen meno vain, jos lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä on sen maksanut perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisen tukijärjestelmän yhteydessä tai jäsenvaltion nimeämän elimen myöntämän tuen yhteydessä. Vähennyskelpoinen alv ei voi missään muodossa olla tukikelpoinen meno edes silloin, kun lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä ei sitä käytännössä vähennä.

b) Jos lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä on neuvoston kuudennen alv-direktiivin 77/388/ETY(1) XIV osastossa säädetyn vakiokantajärjestelmän alainen, maksettu alv katsotaan a kohdassa tarkoitetulla tavalla vähennyskelpoiseksi.

c) Yhteisön rahoitus ei voi missään tapauksessa ylittää tukikelpoisia kokonaismenoja alv pois luettuna.

Sääntö nro 27: luontoissuoritukset

Luontoissuoritukset ovat tukikelpoisia menoja, jos:

a) ne muodostuvat maan tai kiinteistön, tuotantohyödykkeiden tai raaka-aineiden luovuttamisesta, tutkimus- tai ammattitoiminnasta tai maksuttomasta vapaaehtoistyöstä;

b) niiden arvo voidaan puolueettomasti todeta;

c) maan tai kiinteistön osalta arvon määrittelee riippumaton arvioija tai viranomainen;

d) maksuttoman vapaaehtoistyön arvo määritellään käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan;

e) sääntöjen n:o 12, 13 ja 16 määräyksiä noudatetaan.

Pakolaisrahaston rahoittama osuus hankkeen kustannuksista ei saa kuitenkaan ylittää tukikelpoista kokonaismäärää hankkeen päättyessä luontoissuoritukset pois luettuina.

III TEKNINEN APU

1. Jäsenvaltion hallinnoiman toimen valmisteluun, seurantaan ja arviointiin tarkoitettua teknistä ja hallinnollista apua varten voidaan osoittaa varoja, joiden määrä on enintään 5 prosenttia jäsenvaltiolle myönnetyistä määrärahoista.

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia 5 prosentin ylärajaan asti:

a) Kustannukset, jotka liittyvät pakolaisrahaston rahoittamien toimien valmisteluun, valintaan, arviointiin ja seurantaan. Tähän voi kuulua mm. tietokonejärjestelmien hankinnasta tai leasing-sopimuksista aiheutuvia kustannuksia, silloin kun vastuuviranomainen on asianmukaisesti perustellut tällaisten järjestelmien tarpeen ja kun kustannukset ovat oikeassa suhteessa ohjelman laajuuteen. Kyseisiä hankintoja saadaan käyttää ainoastaan ohjelman toteuttamiseen. Sovelletaan leasing-sopimuksia koskevia tukikelpoisuussääntöjä.

b) Kustannukset, jotka liittyvät tilintarkastukseen sekä kentällä tehtäviin tarkastuksiin ja hankkeiden tarkastamiseen.

c) Euroopan pakolaisrahaston yhteisrahoituksen näkyvyyteen liittyvät kustannukset.

Menot, jotka liittyvät palkkaukseen, sosiaaliturvamaksut mukaan luettuina, ovat tukikelpoisia ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

- Vakinaiset virkamiehet, jotka on vastuuviranomaisen virallisella päätöksellä siirretty väliaikaisesti hoitamaan edellä a ja b kohdassa lueteltuja tehtäviä.

- Väliaikaiset toimihenkilöt tai yksityiseltä sektorilta palkatut henkilöt, jotka on otettu palvelukseen ainoastaan hoitamaan edellä a ja b kohdassa lueteltuja tehtäviä.

2. Päätöksen 2000/596/EY 20 artiklassa tarkoitettuun riippumattomaan arviointiin liittyvät kustannukset ovat tukikelpoisia. Näihin kustannuksiin ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuja ehtoja. Näitä tehtäviä suorittavien julkishallinnon virkamiesten tai muiden toimihenkilöiden palkkamenot eivät ole tukikelpoisia.

IV KUSTANNUKSET, JOTKA EIVÄT OLE TUKIKELPOISIA

Huomautus:

Luettelo ei ole tyhjentävä.

1. Sakot, taloudelliset, seuraamukset ja oikeudenkäyntikulut: tällaiset kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

2. Jos edustuskulut eivät liity suoraan 4 artiklassa esitettyihin toimenpidekokonaisuuksiin tai yksittäiseen hankkeeseen, ne eivät ole tukikelpoisia. Hankkeen henkilöstön ateria- ja juomakustannukset eivät yleensä ole tukikelpoisia. Jos hankkeen henkilöstön on lähdettävä virkamatkalle, oleskelukulut katetaan päivärahoilla säännön nro 10 mukaisesti. Hankkeiden lopullisille edunsaajille tarjotut ateriat voivat olla tukikelpoisia, jos kaikkia I luvun sääntöjä noudatetaan.

(1) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1.

LIITE II

>PIC FILE= "L_2001095FI.003402.EPS">

>PIC FILE= "L_2001095FI.003501.EPS">

>PIC FILE= "L_2001095FI.003601.EPS">

LIITE III

>PIC FILE= "L_2001095FI.003702.EPS">

>PIC FILE= "L_2001095FI.003801.EPS">

>PIC FILE= "L_2001095FI.003901.EPS">

>PIC FILE= "L_2001095FI.004001.EPS">