Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta”

(COM(2022) 409 final)

(2023/C 140/12)

Esittelijä:

Tanja BUZEK

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 26.7.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	13.7.2022
Vastaava jaosto	ulkosuhteet
Hyväksyminen jaostossa	20.12.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	24.1.2023
Täysistunnon numero	575
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	158/3/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää tiedonantoa tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan. Avoin, sääntöpohjainen kauppajärjestelmä on tärkeämpi kuin koskaan, ja on tärkeää hyödyntää kaupankäynnin tarjoamat mahdollisuudet kestävän kehityksen edistämiseen.

1.2

ETSK pitää välttämättömänä, että kauppapolitiikalla on tarvittava poliittinen legitimiteetti, tuki ja kannatus, jotta kauppasopimusneuvottelut saadaan vietyä päätökseen. Talouden elpyminen ja tervehtyminen edellyttää yhteistyötä kauppakumppanien kanssa maailmanlaajuisesti, ja kestävä kehitys on osa tätä pakettia.

1.3

ETSK kannattaa kokonaisvaltaista uudelleentarkastelua ja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan uuden perustason asettamista ja on tyytyväinen siihen, että komissio on toimissaan noudattanut useita komitean suosituksia erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja sisäisten neuvoa-antavien ryhmien roolin vahvistamisesta.

1.4

ETSK katsoo, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien asemaa voitaisiin vahvistaa vieläkin enemmän sekä sopimuksessa että sen täytäntöönpanossa. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, ettei toimia aiota toteuttaa kansalaisyhteiskunnan ottamiseksi tiiviimmin mukaan neuvotteluprosessiin.

1.5

ETSK pitää tarpeellisena selventää ja täsmentää kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä, jotta etenemissuunnitelmien määrittely olisi helpompaa ja jotta molemmat kauppakumppanit ymmärtäisivät paremmin, mitä niiltä odotetaan. Komitea pitää harmillisena, ettei oikeudenmukaista siirtymää ole otettu kaikenkattavaksi käsitteeksi.

1.6

ETSK kannattaa uusia poliittisia suuntaviivoja, joihin kuuluu muun muassa tulossuuntautuneempi lähestymistapa avoimuuden lisäämisen ja kansalaisyhteiskunnan vahvemman roolin ansiosta sekä kohdennettu tuki. Lisäksi vahvistetaan sitoutumista ottamalla käyttöön kauppapakotteiden mahdollisuus viimeisenä keinona.

1.7

ETSK pitää näitä tekijöitä pakettiin kuuluvina osina kaikissa sopimuksissa, ja niiden täytäntöönpano on toteutettava kohdennetun ja maakohtaisen lähestymistavan avulla niin, että tavoitteet asetetaan tapauskohtaisesti. Komitea odottaa, että komissio panee ne täytäntöön erilaisissa kauppajärjestelmissä ja erilaisissa kauppasopimuksissa, myös voimassa olevissa sopimuksissa aina kun mahdollista.

1.8

ETSK kannattaa tavoitetta kestävän kehityksen läpikäyvästä huomioon ottamisesta tulevissa kauppasopimuksissa ja painottaa sekä ympäristöön liittyvien että sosiaalisten kestävyysnäkökohtien tärkeyttä julkisissa hankinnoissa. Komitea toteaa, että lähestymistavan on oltava sama muissakin itsenäisissä välineissä johdonmukaisen ja toisiaan täydentävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.

1.9

ETSK kehottaa komissiota tehostamaan monenvälistä toimintaa ja koordinoimaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan strategian edistämistä ja täytäntöönpanoa kumppanien kanssa aina kun se on mahdollista.

2.   Taustaa

2.1

EU on sisällyttänyt kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä kauppasopimuksiinsa EU:n ja Cariforumin talouskumppanuussopimuksesta ja EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksesta lähtien. Kaikissa nk. uuden sukupolven kauppasopimuksissa on sen jälkeen ollut erillinen kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku, ja niiden soveltamisalaa on vähitellen laajennettu.

2.2

Kansalaisyhteiskunnan seurantamekanismi on ollut erittäin hyödyllinen sopimuksille. EU:n ja kumppanimaiden sisäiset neuvoa-antavat ryhmät, jotka kokoavat yhteen ympäristö-, työvoima- ja elinkeinoelämän järjestöjen asiantuntemusta, neuvovat osapuolia kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanossa. Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehty sopimus oli ensimmäinen, jossa niiden soveltamisala on laajennettu kattamaan koko sopimus. ETSK, joka huolehtii kaikkien EU:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien sihteeristöpalveluista, on lisännyt tukeaan sekä organisatorisesti että poliittisesti muun muassa panemalla alulle ja isännöimällä kaikkien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vuosikokouksen. Euroopan komissio onkin tunnustanut ETSK:n roolin vuoden 2022 täytäntöönpanokertomuksessaan.

2.3

Komissio esitti kesäkuussa 2022 avoimen julkisen kuulemisen jälkeen uuden kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan strategiansa ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta”. Uudelleentarkastelussa on nostettu tärkeimmiksi asioiksi ennakoivampi yhteistyö kumppaneiden kanssa, kohdennettu ja maakohtainen lähestymistapa kauppaan ja kestävään kehitykseen, kestävyyden ottaminen huomioon muuallakin kuin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa, kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanon seurannan lisääminen, kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen ja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon tehostaminen ottamalla käyttöön kauppapakotteiden mahdollisuus. Komissio vahvistaa, että kaikkiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sisältyvät samat sitoumukset, mutta toteaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden toteuttaminen olisi räätälöitävä paremmin kunkin kumppanimaan haasteisiin, tarpeisiin ja valmiuksiin.

2.4

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ilmaisseet tukensa uudelle lähestymistavalle ja täsmentäneet omia odotuksiaan (1). Euroopan parlamentin päätöslauselmassa mainitaan erikseen ETSK:n lausunto ”Seuraavan sukupolven kauppa ja kestävä kehitys – 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelu” (2).

3.   Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan uuden perustason asettaminen

3.1

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva yhdennetty lähestymistapa on uusi normaali toimintatapa, joka näkyy jo monissa kansainvälisissä kauppasopimuksissa myös EU:n oman kauppaverkoston ulkopuolella. ETSK kannattaa tasapainoista ja avointa kauppapolitiikkaa, jolla tuetaan reilua kilpailua kansainvälisen kaupan toimijoiden välillä ja varmistetaan, että samoja sääntöjä, ympäristö- ja sosiaalinormeja ja työelämän normeja sovelletaan kaikkiin ja että kaupan puitteet tuovat vastavuoroista hyötyä.

3.2

ETSK on jo pitkään vaatinut kestävän kehityksen ottamista yhdeksi kauppapolitiikan johtavista periaatteista, sillä kaupan täytyy vaikuttaa ratkaisevalla tavalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Komitea on tyytyväinen komission toteuttamaan kokonaisvaltaiseen uudelleentarkasteluun, johon on sisältynyt julkinen kuuleminen, vertailuanalyysi kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista määräyksistä ja hyvistä käytännöistä tietyissä kolmansien maiden kanssa tehdyissä vapaakauppasopimuksissa sekä osallistuminen kahdenvälisiin ja laajempiin kansalaisyhteiskuntatapaamisiin kaikissa prosessin vaiheissa. Perusteellinen toiminta on merkki sitoutumisesta siihen, että tällä kertaa asiat tehdään kunnolla.

3.3

ETSK kannattaa komission tavoitetta ottaa kestävyys läpikäyvästi huomioon tulevissa kauppasopimuksissa ja pyrkiä saamaan kumppanimailta laajempia sitoumuksia kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa. Samalla on tuettava kauppakumppaneita kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla teknistä apua, valmiuksien kehittämistä, kannustimia ja taloudellista tukea ja kehittämällä poliittisia välineitä laaja-alaisesti.

3.4

Tiedonannossa nimetään kuusi toimintapoliittista painopistettä ja keskeistä toimea. ETSK pitää kaikkia mainittuja osatekijöitä kaikkien sopimusten pakettiin kuuluvina osina, joita on käytettävä taitavasti ja joiden täytäntöönpanossa on sovellettava kohdennettua ja maakohtaista lähestymistapaa ja noudatettava periaatetta, jonka mukaan tavoitteet asetetaan tapauskohtaisesti.

3.5

ETSK arvostaa sitä, että komissio on noudattanut useita sen suosituksia ja erityisesti suosituksia, jotka koskevat kauppapakotteiden mahdollisuutta viimeisenä keinona, yksityiskohtaisia ja aikasidonnaisia etenemissuunnitelmia, joita kansalaisyhteiskunta seuraa, sekä eri EU:n hallintoyksiköiden, institutionaalisten ja kansainvälisten toimijoiden harjoittamaa yhteistä horisontaalista seurantaa. Ennen kaikkea ETSK on tyytyväinen kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti sisäisten neuvoa-antavien ryhmien roolin vahvistamiseen, joka on mainittu useissa toimissa.

3.6

ETSK odottaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva uusi perustaso otetaan huomioon EU:n kaikissa tulevissa kauppasopimuksissa, myös parhaillaan neuvoteltavina olevissa sopimuksissa. Sen tulisi myös olla pohjana voimassa olevien vapaakauppasopimusten ja erityisesti niiden ensimmäisen sukupolven sopimusten ajantasaistamiselle, joissa ei ole kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja: uudelleentarkastelulausekkeita olisi ryhdyttävä soveltamaan mahdollisimman pian. Nämä uudet periaatteet olisi myös sisällytettävä mahdollisimman laajasti niihin vapaakauppasopimuksiin, jotka on jo tehty mutta joita ei ole vielä täysin ratifioitu. Vaikka valmiiksi neuvoteltuja vapaakauppasopimuksia ei ehdittäisi avata uudelleen, niihin voidaan sisällyttää määräyksiä, joiden nojalla kauppakomitea voi tehdä päätöksiä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun muuttamisesta, kuten toimittiin Uuden-Seelannin kanssa tehdyn kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun tapauksessa.

3.7

ETSK odottaa, että näin toimitaan erityisesti EU:n ja Kanadan välisessä laaja-alaisessa talous- ja kauppasopimuksessa (CETA) ja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa varhaisessa uudelleentarkastelussa, josta osapuolet sopivat yhteisessä tulkitsevassa välineessä. ETSK ja sekä EU:n että Kanadan sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ovat jo pitkään vaatineet osapuolia täyttämään tämän sitoumuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon tehostamisesta riippumatta siitä, että sopimusta mahdollisesti ajantasaistetaan laajemmin tietyn ajan kuluttua. ETSK on tyytyväinen siihen, että Uuden-Seelannin kanssa on jo sovellettu uutta lähestymistapaa, johon sisältyy myös aikomus ottaa huomioon turvallisen ja terveellisen työympäristön lisääminen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vahvistamien työelämäoikeuksien perusperiaatteisiin. ETSK suhtautuu myönteisesti myös hiljattain annettuihin EU:n ehdotuksiin, jotka liittyvät Intian kanssa parhaillaan käytäviin neuvotteluihin.

3.8

ETSK kannattaa asetettua tavoitetta tehdä kestävyydestä läpikäyvä periaate ja erityisesti ottaa kestävyysnäkökohdat huomioon julkisissa hankinnoissa, joissa huomiota olisi kiinnitettävä sekä ympäristöön liittyviin että sosiaalisiin näkökohtiin. Komitea kannattaa sitä, että etusijalle asetetaan ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen sekä ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymiseen tarvittavien raaka-aineiden ja energiatuotteiden markkinoille pääsy. On kuitenkin valitettavaa, että ympäristön kannalta kestävän kaupan laajempaan ulottuvuuteen ja työelämäoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin kohdistuviin vaikutuksiin on kiinnitetty vain vähän huomiota. Lisäksi on harmillista, ettei oikeudenmukaista siirtymää ole otettu kaikenkattavaksi käsitteeksi, onhan Pariisin sopimuksessa keskeisesti kyse velvoitteesta toteuttaa työvoiman kannalta oikeudenmukainen siirtymä ja luoda kunnollisia ja laadukkaita työpaikkoja. EU:n ja Korean kansalaisyhteiskuntafoorumin äskettäisissä yhteisissä päätelmissä (3) nostetaan kansainvälisen merenkulkualan työmarkkinaosapuolten muodostama merialan oikeudenmukaista siirtymää käsittelevä työryhmä parhaaksi käytännöksi.

3.9

EU:n kauppasopimuksia täydennetään yhä useammin erillisillä EU:n toimenpiteillä, jotka liittyvät ympäristön kannalta, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Viimeisimpiä ovat hiilirajamekanismi sekä ehdotukset huolellisuusvelvoitteesta, metsäkadosta ja pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kiellosta. ETSK suhtautuu myönteisesti tähän sisä- ja kauppapolitiikan yhdensuuntaistamiseen, jotta saataisiin aikaan todellinen muutos kentällä, ja on samaa mieltä siitä, että EU:n on tuettava kestävää kehitystä kunnianhimoisin erillisin lisävälinein. Komitea painottaa tarvetta tarkastella kaikkia välineitä yhdessä johdonmukaisen kauppapolitiikan soveltamiseksi yritysten, työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan etujen mukaisesti. Erilliset toimenpiteet eivät kuitenkaan saa heikentää pyrkimyksiä neuvotella ja panna täytäntöön kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja ja valvoa niiden noudattamista, vaan niillä olisi oltava toisiaan vahvistava vaikutus.

3.10

EU sisällyttää kestävää kehitystä koskevia määräyksiä myös yksipuolisiin etuuskohteluihin yleisen tullietuusjärjestelmänsä kautta. ETSK kannattaa komission äskettäistä ehdotusta antaa uusi EU:n asetus ja kannustaa lainsäätäjiä ottamaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan tiedonannon sisällön kauttaaltaan huomioon uudessa säädöksessä. ETSK katsoo, että yleisen tullietuusjärjestelmän on oltava läpinäkyvämpi ja että julkisesti saatavilla olevat, puuteanalyysiin perustuvat etenemissuunnitelmat olisivat sen kannalta hyödyllisiä. Myös kansalaisyhteiskunnan osallistumista olisi lisättävä, ja liite olisi päivitettävä lisäämällä työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva yleissopimus ILO:n keskeisiin yleissopimuksiin.

3.11

Kestävä kehitys kirjattiin ensimmäistä kertaa Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöihin 12. ministerikokouksessa, jossa hyväksyttiin haitallisten kalastustukien maailmanlaajuisia torjuntatoimia, joiden ytimessä on ympäristön kestävyys. ETSK on jo pitkään kehottanut tiivistämään WTO:n ja ILO:n yhteistyötä ihmisarvoisen työn ja työelämän normien edistämiseksi kaupan välineiden avulla. ETSK suosittaa myös, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa uutta strategiaa ajetaan WTO:n puitteissa ja että luodaan liittoutumia yhteistyön tehostamiseksi tavoitteiden edistämisen ohella. Ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan ja kahdenvälisten sitoumusten lisäksi EU:n olisi kutsuttava koolle monenvälinen kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä konferenssi vapaakauppasopimuskumppanien ja samanmielisten maiden kanssa, jotta voidaan vaihtaa kokemuksia eri kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta ja pohtia yhdessä uuden sukupolven määräyksiä.

4.   Suunnitelmasta toimiin: kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan uuden lähestymistavan käyttöönotto ja puutteiden paikkaaminen

Kohti tulossuuntautunutta ja prioriteetteihin painottuvaa sitoutumista kumppanimaiden kanssa

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sovelletaan tapauskohtaista lähestymistapaa. Sen mukaisesti tehdään muun muassa varhainen puuteanalyysi maakohtaisten painopisteiden ja täytäntöönpanon etenemissuunnitelmien määrittämiseksi. Tässä olisi tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien elinten, kuten EU:n toimielinten, ILO:n ja YK:n kaltaisten kansainvälisten organisaatioiden ja myös kansalaisyhteiskunnan ja sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kanssa.

4.2

Tällaisia räätälöityjä etenemissuunnitelmia on jo laadittu (esim. EU:n ja Bangladeshin kestävyyssopimus) ja sisällytetty EU:n ja Vietnamin kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Molemmissa ILO oli mukana jo varhaisessa vaiheessa, ja tämä osoitti, että institutionaalisen toimijan työskentelystä molempien kauppakumppaneiden kanssa ja ruohonjuuritason tiedon toimittamisesta oli ainutlaatuista hyötyä. Vietnamin tapauksessa se johti myönteiseen heijastusvaikutukseen: sisäiset neuvoa-antavat ryhmät toivoivat vastaavaa etenemissuunnitelmaa ympäristösitoumusten täytäntöönpanoa varten.

4.3

ETSK toistaa, että etenemissuunnitelmien käyttöä täytäntöönpanoa edeltäviä toimia edistävinä keinoina olisi tärkeää vahvistaa. Etenemissuunnitelmien olisi oltava yksityiskohtaisia, konkreettisia, julkisia, ajallisesti rajoitettuja ja kauppakumppanin kanssa yhdessä sovittuja, jotta niitä voidaan käyttää kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten tiiviimmän seurannan, täytäntöönpanon ja mahdollisen noudattamisen valvonnan välineinä.

4.4

ETSK odottaa, että tietojen julkaiseminen laajemmin myös etenemissuunnitelmista ja niiden täytäntöönpanosta auttaa ratkaisevasti edistämään kansalaisyhteiskunnan rakentavaa ja laaja-alaisempaa osallistumista.

Suurempi huomio täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan

4.5

ETSK katsoo, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan vahvistaminen on tervetullut edistysaskel, joka vastaa yritysten ja muiden kauppakumppanien odotuksiin tasapuolisista toimintaedellytyksistä sekä yritysten, ammattiliittojen, kansalaisyhteiskunnan ja kuluttajien toiveisiin kestävän kehityksen edistämisestä kaupan avulla.

4.6

Molempien toimivuus riippuu kuitenkin siitä, kuinka täsmällisiä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut ovat. Etenemissuunnitelmista voi olla apua, mutta yhtä tärkeää on velvoitteiden täsmentäminen sopimuksessa. Ilmaisu ”jatkuvat ja hellittämättömät pyrkimykset” on jo osoittautunut liian epämääräiseksi ensimmäisessä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa rikkomistapauksessa Korean kanssa. Sitoumusten selventäminen ja täsmentäminen hyödyttää myös osapuolia, kun ne ymmärtävät, mitä niiltä odotetaan, ja auttaa niitä koko täytäntöönpanoprosessin ajan.

4.7

Viitaten EU:n tullikoodeksin meneillään olevaan uudistukseen ETSK toteaa yleisesti, että kauppasääntöjä soveltavat etupäässä kansalliset tulliviranomaiset, ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon, resurssien ja valmiuksien kehittämisen puute uhkaa aiheuttaa kilpailun vääristymiä ja heikentää tehokasta täytäntöönpanoa.

4.8

Komitea on tyytyväinen kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen toimen ja uudelleen suunnitellun keskitetyn asiointipisteen perustamiseen, sillä kyse on tärkeistä askelista kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanon vahvistamisessa ja valitusmenettelyn organisoinnissa. Komitea onkin tyytyväinen komission sitoumukseen pitää kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten väitettyjä rikkomisia yhtä merkittävinä. Edellä mainittujen etenemissuunnitelmien ja perustasojen käyttöönoton lisäksi keskitetystä asiointipisteestä voi tulla keskeinen väline kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun sitoumusten noudattamisen edistämisessä.

4.9

ETSK kannattaa keskitettyä asiointipistettä koskevien toimintaohjeiden tarkistamista, mutta pyytää lisäselvennyksiä. Ei ole selvää, mitkä ovat näyttövaatimukset, missä määrin keskitetty asiointipiste kerää näyttöä väitteistä ja mitä korjaavia toimenpiteitä valittajat voivat odottaa. Tähän mennessä keskitetyn asiointipisteen kautta on jätetty vasta yksi valitus kauppaa ja kestävää kehitystä koskevasta rikkomuksesta, ja ETSK panee merkille, että sen alustava arviointi on viivästynyt. Tämä korostaa tarvetta sisällyttää keskitetty asiointipiste tuleviin kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin, ja ajantasaistetut ohjeet voisivat auttaa tulevia valituksen tekijöitä.

4.10

ETSK toteaa, että pakotteita sovelletaan vain kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien keskeisten sitoumusten eli ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien sekä Pariisin sopimuksen vakaviin rikkomisiin. Ei kuitenkaan ole selvää, miten komissio määrittelee vakavan rikkomisen ja päättää pakotteista, ja komitea ehdottaakin, että komissio tutkii, voitaisiinko nämä näkökohdat liittää etenemissuunnitelmiin.

4.11

ETSK kehottaa jälleen komissiota kartoittamaan kauppakumppaneiden kanssa innovatiivisia nopean reagoinnin välineitä, jotka liittyvät konkreettisiin rikkomistapauksiin yritystasolla. Tällaisia toimivia välineitä on otettu käyttöön Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan vapaakauppasopimuksessa (USMCA).

5.   Mahdollisuuksia sisäisten neuvoa-antavien ryhmien aseman vahvistamiseen edelleen

5.1

Sisäisillä neuvoa-antavilla ryhmillä on keskeinen rooli kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen toimivuuden kannalta, ja ne edistävät myönteistä dynamiikkaa kauppakumppanien välisessä yhteistyössä ja vuoropuhelussa. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenet edustavat organisaatioita, joilla on vakiintuneet yhteydet kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan toimijoihin. Ne voivat näin antaa käyttöön arvokkaan käytännön kokemuksensa, jota poliittisilla päättäjillä ja virkamiehillä ei ole. Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ovat myös harvoin hyödynnetty taitotietolähde kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa monialaisissa kysymyksissä. Niitä olisikin käytettävä kokonaisvaltaisesti eduksi.

5.2

ETSK on aina kannattanut voimakkaasti sisäisten neuvoa-antavien ryhmien roolin vahvistamista ja välittänyt konkreettisia kansalaisyhteiskunnan ehdotuksia (4). Se pitääkin suotavana sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kunnianhimoisempaa osallistumista kauppasopimusten elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Tämä alkaa tarpeesta kiinnittää enemmän huomiota sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustamiseen erityisesti kumppanimaissa, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat rajalliset ja joissa hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välinen yhteistyö ei ole itsestäänselvää.

5.3

Kauppakumppanit saattavat suhtautua eri tavoin kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen. ETSK toistaa kuitenkin, että kaikkien YK:n jäsenmaiden eli siten kaikkien EU:n kauppakumppanien hyväksymissä kestävän kehityksen tavoitteissa ja erityisesti tavoitteessa 17 tunnustetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskeinen rooli kestävää kehitystä edistävän maailmanlaajuisen kumppanuuden toteuttamisessa. Tämä ajatus on tuotava selkeästi esiin sopimusten hengessä ja institutionaalisessa kehyksessä.

5.4

ETSK pitää ratkaisevan tärkeänä, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kehystä koskevista määräyksistä käytävät neuvottelut pohjautuvat perusteellisempiin tietoihin. Jos sopimus ei ole riittävän selkeä, sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustamiseen voi kulua vuosia. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rooli olisi kuvattava tarkemmin, ja osapuolten olisi oltava vastuussa siitä, että nimetyt sisäisenä neuvoa-antavana ryhmänä toimivat elimet ovat tarkoituksenmukaisia, erityisesti silloin, kun tämä tehtävä annetaan jo olemassa oleville elimille. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustamisesta (esimerkiksi EU:n ja Japanin vapaakauppasopimuksen yhteydessä) saatujen kokemusten perusteella tarvitaan rakenteita, joiden selkeänä tehtävänä on tukea ja sujuvoittaa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välistä yhteistyökehystä sekä niiden vuorovaikutusta kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean kanssa. Asioita, joita sopimuksessa ei nimenomaisesti mainita, on vaikeampi toteuttaa käytännössä. EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksesta saadut kokemukset osoittavat, että tiedemaailman osallistumisessa erityisesti kumppanimaiden sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin on edelleen haasteita edustavuuden ja kansalaisyhteiskunnan todellisen osallistumisen hengen näkökulmasta.

5.5

ETSK katsoo lisäksi, että sisäisille neuvoa-antaville ryhmille annettu konkreettisen täytäntöönpanon seurantatehtävä olisi ulotettava koskemaan kaikkia kestävään kehitykseen vaikuttavia vapaakauppasopimusten näkökohtia. Tähän tehtävään on ilman muuta kuuluttava täytäntöönpanoa koskevien etenemissuunnitelmien valvonta ja paremmat mahdollisuudet hyödylliseen yhteydenpitoon sekakomiteoiden kanssa. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien ottaminen mukaan määrittämään maakohtaisia painopisteitä ja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia työohjelmia auttaisi tehtävien operatiivisessa toteuttamisessa. Toisaalta ETSK on yhtä mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kontribuutioiden olisi oltava oikea-aikaisia, hyvin perusteltuja ja näyttöön perustuvia, ja niiden olisi oltava olennaisen tärkeitä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien kysymysten kartoittamisessa, priorisoinnissa ja käsittelyssä.

5.6

EU:n ja kumppanimaiden sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenten välistä todellista tiedonvaihtoa on ylläpidettävä jatkuvan keskustelun ja yhteydenpidon avulla. EU:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kokousten sekä EU:n ja kumppanimaiden sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteisten kokousten lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, ja olisi harkittava niiden työskentelyn järjestämistä aihekohtaisten alaryhmien tai kohdennettujen työpajojen avulla. Myönteinen vaikutus olisi myös kokousten välillä tehtävällä yhteistyöllä molempien kauppakumppanimaiden hallitusten kanssa vuosittaisten kansalaisyhteiskuntafoorumien lisäksi. Yhteisten kokousten aikataulutuksen olisi mahdollistettava se, että sisäiset neuvoa-antavat ryhmät voivat antaa osapuolten kansalaisyhteiskuntafoorumille ja kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevälle komitealle tietoa ja osallistua näiden toimintaan mielekkäällä tavalla yhteisten kannanottojen avulla ja niin, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat esittelevät näkökantoja kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevässä komiteassa, kuten CETA-sopimuksen ja Korean kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa on jo tapana.

5.7

ETSK katsoo, että sisäisille neuvoa-antaville ryhmille ja niitä tukeville ETSK:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien sihteeristöille olisi osoitettava riittävästi taloudellisia resursseja ja teknistä tukea, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja vastata odotuksiin. Vastaavasti komission hallintoyksiköiden on osoitettava riittävästi resursseja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan tehostetun lähestymistavan toteuttamiseksi. Ensimmäisiä kokemuksia toimialan ulottamisesta kauppasopimukseen kokonaisuudessaan eikä vain kauppaan ja kestävään kehitykseen, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehdyssä kauppa- ja yhteistyösopimuksessa, olisi arvioitava huolellisesti. Sisäisen neuvoa-antavan ryhmän jäsenkokoonpanon laajentamisella kattamaan koko sopimus saattaa olla tahattomia seurauksia sisäiseltä neuvoa-antavalta ryhmältä vaadittavan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan taitotiedon suhteen.

5.8

ETSK suhtautuu myönteisesti sekä kauppaa ja kestävää kehitystä tarkastelevan asiantuntijaryhmän tiiviimpiin yhteyksiin jäsenvaltioiden kanssa että Euroopan parlamentin omaan pyrkimykseen tiivistää sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteistyötä muun muassa järjestämällä vuotuinen keskustelu sisäisten neuvoa-antavien ryhmien edustajien kanssa. ETSK katsoo myös, että säännöllinen tiivis yhteydenpito Euroopan parlamentin seurantaryhmien ja pysyvien esittelijöiden sekä asianomaisten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välillä on olennainen osatekijä yhteisessä seurantatyössä.

5.9

ETSK toteaa kuitenkin, että sopimusten elinkaaressa on merkittävä puute: kansalaisyhteiskunnalla olisi oltava vahvempi rooli neuvotteluprosessissa. Komitea on aiemmin esittänyt ehdotuksia uudesta neuvottelumenetelmästä (5) sellaisen uuden etenemissuunnitelman vahvistamiseksi, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten todellisen osallistumisen neuvottelujen kaikkiin vaiheisiin. Ehdotuksella pyritään säilyttämään sopimuksen neuvotteluprosessin avoimuus varmistaen kuitenkin samalla sen luottamuksellisuus.

5.10

ETSK pitää myös valitettavana, ettei tiedonannossa ole otettu huomioon sen toistuvaa kehotusta palauttaa vapaakauppasopimuksia käsittelevä asiantuntijaryhmä, ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin sen palauttamiseksi. Ryhmän perustamista pidettiin ratkaisevan tärkeänä askeleena komission strategiassa, jonka tarkoituksena oli parantaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista kauppapolitiikkaan ja siten lisätä avoimuutta, ja se oli looginen jatko transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta käsitelleelle neuvoa-antavalle ryhmälle. Asiantuntijaryhmään nimetyt, Euroopan elinkeinoelämää, ammattijärjestöjä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita edustaneet jäsenet pääsivät ohjeistamaan neuvottelijoita kaikkien EU:n kauppasopimusten yhteydessä ja antamaan panoksensa unionin keskeisiin, esimerkiksi WTO:n uudistamista koskeneisiin ehdotuksiin. Ryhmä toimi pysyvänä foorumina EU:n kauppapolitiikasta käytävälle tarkoitustenmukaisten ja perusteltujen näkemysten vaihdolle ja kauppasopimusten sen edustamille eturyhmille mukanaan tuomien haasteiden ja mahdollisuuksien yhteensovittamiselle. Yksittäiset kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelutilaisuudet eivät olisi pystyneet tarjoamaan tähän kaikkeen näin hyviä mahdollisuuksia. Nyt kun painopiste on yhä enemmän EU:n kauppapoliittisen ohjelman täytäntöönpanossa ja sen valvonnassa, uudistettu pysyvä asiantuntijaryhmä voisi jälleen antaa arvokasta ohjeistusta ja neuvontaa.

---

(1)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2022 komission suorittaman kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelun tuloksista (2022/2692(RSP)) ja neuvoston päätelmät kaupan ja kestävyyden uudelleentarkastelusta, 17. lokakuuta 2022.

(2)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Seuraavan sukupolven kauppa ja kestävä kehitys – 15-kohtaisen toimintasuunnitelman uudelleentarkastelu” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 105, 4.3.2022, s. 40).

(3)  Joint Conclusions of the Korea DAG and the EU DAG, syyskuu 2022.

(4)  Non-Paper of the EU DAGs, lokakuu 2021.

(5)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vapaakauppasopimuksia, talouskumppanuussopimuksia ja investointisopimuksia koskeva uusi kehys, jolla taataan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten todellinen osallistuminen ja varmistetaan yleinen tietoisuus” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 290, 29.7.2022, s. 11).