Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävä tulevaisuus siniselle planeetalle – Yhteinen tiedonanto EU:n kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ohjelmasta”

(JOIN(2022) 28 final)

(2023/C 140/11)

Esittelijä:

Stefano PALMIERI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 25.11.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	15.6.2022
Vastaava jaosto	ulkosuhteet
Hyväksyminen jaostossa	20.12.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	24.1.2023
Täysistunnon numero	575
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	184/0/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Valtamerten hallinnointia ei tulisi pitää pelkästään merikysymyksenä. Meriympäristö on monimutkainen järjestelmä, johon liittyy eri aloja ja lainsäädäntöä, eri tasojen (paikallisen, alueellisen, maailmanlaajuisen tason) sidosryhmiä ja eri ulottuvuuksia. Se on kytköksissä maatoimintoihin, politiikkoihin ja toimenpiteisiin ja edellyttää tietopohjaista tukea sellaisten päätösten tekemiseksi, joissa sovelletaan monialaista yhdennettyä lähestymistapaa ja tiedediplomatiaa. ETSK pitää tervetulleena ehdotusta perustaa valtamerten kestävyyttä käsittelevä hallitustenvälinen paneeli.

1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti merisuojelualueiden nimeämiseen ja kannattaa hiilineutraaliuden saavuttamista ja alusten kestäväpohjaista purkamista.

1.3

Päätökset ja toimet edellyttävät johdonmukaisuutta eri toimintapolitiikkojen ja sopimusten välillä ja niiden toteutettavuuden ja vaikutusten avointa arviointia. ETSK kannattaa EU:n roolia lainsäädännöllisenä toimijana sekä sitä, että unioni vahvistaa verkostoja ja kumppanuuksia maailmanlaajuisella tasolla ja kiinnittää huomiota tutkimuksen ja innovoinnin merkitykseen.

1.4

ETSK kehottaa luomaan taloudellisia pelotteita mukavuuslippujen käytölle (esim. perustamalla erityisen rahaston, joka muodostuu alusten purkamista koskevista vakuuksista) ja ehdottaa, että hiilirajamekanismia laajennetaan kattamaan meriekosysteemiin vaikuttavat monet epäpuhtaudet.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastus) sekä sivusaaliita koskevaan nollatoleranssiin ja kannustaa EU:ta tukemaan rehellisiä toimijoita kalavarojen kestävän säilyttämisen ja hoidon saavuttamisessa. ETSK kehottaa komissiota tukemaan kestävää ja vähävaikutteista pienimuotoista ja teollista kalastusta sekä ilmastoneutraalia vesiviljelyä ja levänviljelyä, jotta voidaan taata alueiden ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

1.6

Avomerilouhinnan alalla tarvitaan vielä vankkoja tieteellisiä tuloksia pitkän aikavälin ympäristövaikutusten arvioimiseksi. ETSK pitää myönteisenä sitä, että komissio on omaksunut ennalta varautumiseen perustuvan lähestymistavan, ja kehottaa Kansainvälistä merenpohjajärjestöä keskeyttämään kaivoslupien myöntämisen. ETSK kehottaa perustamaan kansainvälisiä riippumattomia tiedelautakuntia, jotka tarjoavat tietoon perustuvaa tukea päätöksissä ja toimissa.

1.7

Räjähtämättömien taisteluvälineiden, uusien pilaavien aineiden ja luonnonkatastrofien vaikutukset voivat muuttaa merialueiden käyttöä ja tästä seuraavia taloudellisia ja geopoliittisia skenaarioita. ETSK pitää tervetulleina komission pyrkimyksiä vastata näihin haasteisiin.

1.8

Turvallisuus merellä on olennaisen tärkeää. Osaamisen ja teknologian alalla tarvitaan sukupolvenvaihdos yhdistettynä ihmisarvoisiin elin- ja työoloihin. ETSK myös kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 188/2007 (1) ja varmistamaan, että se saatetaan tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä EU:n jäsenvaltioissa (2). ETSK suhtautuu myönteisesti neuvoston direktiiviin (EU) 2017/159 (3) ja kehottaa laajentamaan menettelyn soveltamisalaa elin- ja työolojen parantamiseksi sekä merikalastusalan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi.

1.9

ETSK toistaa pitävänsä tärkeänä, että syrjäisimmät alueet (4) omaksuvat maantieteellisten ominaispiirteidensä vuoksi keskeisen roolin valtamerten hallinnoinnin yhteydessä, kuten tiedonannossa COM(2022) 198 final (5) esitetään. Asiakirjassa JOIN(2022) 28 final asia jätetään kuitenkin kokonaan huomiotta.

1.10

Jotta EU voisi edistää uutta ja vahvistettua valtamerten kansainvälistä hallinnointia, ETSK kehottaa ottamaan eri sidosryhmät tehokkaasti ja avoimesti mukaan toimintapolitiikan tietopohjaisen tukemisen kehittämiseen – prosessin kaikissa vaiheissa kuulemisesta ja suunnitelmien yhteisestä laadinnasta täytäntöönpanoon ja loppuarviointiin – sekä viestintään ja tiedotukseen. Haasteiden monimutkaisuuteen vastaamiseksi voitaisiin ottaa käyttöön uusia organisaatiorakenteen muotoja.

1.11

ETSK kehottaa levittämään laajasti tietoa merioikeudesta kaikkien EU:n kansalaisten keskuudessa. Tarvitaan kansainvälistä lainsäädäntöä, jolla säännellään erilaisia toimivalta-aloja (rannikkorajat, talousvyöhykkeet, meriluonnonvarojen suojelu, safe harbour -määritelmä jne.), erityisesti meripelastukseen ja merellä annettavaan apuun liittyvien kansainvälisten velvoitteiden selventämiseksi, ja jossa kodifioidaan vaaran käsitteet sekä etsintä- ja pelastusmenetelmät (6). ETSK kehottaa panemaan tämän säännön asianmukaisesti täytäntöön ja vahvistamaan perusperiaatteen, jonka mukaan merellä vaarassa olevat ihmiset on pelastettava ja vietävä yksiselitteisesti ja ehdoitta turvalliseen satamaan.

1.12

Kun otetaan huomioon arktisen alueen geopoliittinen ja ekologinen merkitys, ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n sitoumukseen panna sääntelemättömän aavan meren kalastuksen ehkäisemiseksi Pohjoisen jäämeren keskiosassa tehty sopimus kaikilta osin täytäntöön, toimiin merisuojelualueiden nimeämiseksi arktisella alueella ja hiilivetyjen porauksen kieltämiseen (7).

1.13

ETSK panee merkille, että suunnitellut investoinnit, joilla pyritään vastaamaan valtamerten hallinnoinnin haasteisiin, eivät ole riittävän kunnianhimoisia, ja kehottaa siksi perustamaan asianmukaisen valtamerirahaston merialan haasteiden tukemiseksi.

2.   Yleisiä huomioita viitekehyksestä

2.1

Yksi meriin ja merenkulkualaan liittyvistä suurimmista haasteista on johdonmukaisuus eri tasoilla (maailmanlaajuinen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen) toteutettavien toimien välillä ja eri alojen välillä. Monet kilpailevat vaateet voivat vaarantaa toimet ja heikentää merkittävästi vaikutuksia.

2.2

Valtamerten hallinnointi edellyttää tietoon perustuvaa tukea päätöksille. Ihmisten vaikutus meriympäristöön ei rajoitu merellä tapahtuvaan toimintaan (kaivostoiminta, kalastus, liikenne), vaan se kattaa myös maalla toteutettavat toimet, jotka aiheuttavat laajempaa pilaantumista (jätteet, torjunta-aineet, antibiootit, fosfaatit, muovit, räjähteet jne.). Onkin ratkaisevan tärkeää sisällyttää valtameret kestävän kehityksen tavoitteen 14 lisäksi myös niihin tavoitteisiin, jotka koskevat teollista tuotantoa ja yhteisiä käyttäytymismalleja. Terve ja tuottava meriekosysteemi edellyttää nykyistä yhdennetympää lähestymistapaa, johon sisältyy myös näkökohtia, jotka eivät rajoitu meriin ja merenkulkualaan.

2.3

Viime vuosina, kun eri yhteyksissä on havaittu mutkikkuutta, on kehitetty uusia hallinnointitapoja, jotka perustuvat pääasiassa markkina- ja verkostotieteeseen. Monimutkaisia järjestelmiä on vaikea hallita, eikä niiden dynamiikkaa voida helposti ennustaa pitkällä aikavälillä. Valtameret muodostavat monimutkaisen järjestelmän, jossa sääntöjen valtavat erot rannikko- ja avomerialueiden välillä sekä erimielisyydet jäsenvaltioiden hallinnon ja yksityisen sektorin tasolla viittaavat siihen, että haasteisiin vastaamiseksi saatetaan tarvita uudistettua tiedediplomatiaa. ETSK toteaa, että on kehitettävä tarkoituksenmukaisia hallinnointivälineitä ja toimintapoliittisia rajapintoja, kuten aloitteita, erilaisten toisiinsa liittyvien ulottuvuuksien integroimiseksi.

2.4

ETSK kannattaa EU:n roolia lainsäädännöllisenä toimijana sekä sitä, että unioni vahvistaa verkostoja ja kumppanuuksia maailmanlaajuisella tasolla ja kiinnittää huomiota tutkimuksen ja innovoinnin merkitykseen, tarjoaa ratkaisuja ja suuntaviivoja ja edistää erityisiä aloitteita.

3.   Komission tiedonannon arviointi

Käsillä olevassa lausunnossa keskitytään ehdotuksen neljään osa-alueeseen: 1) Kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen lujittaminen, 2) Kestävän kehityksen mukaiset valtameret vuoteen 2030 mennessä, 3) Turvallisuuden varmistaminen merellä, 4) Valtameriä koskevan tietämyksen lisääminen.

3.1   Kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen lujittaminen

3.1.1

ETSK panee myönteisesti merkille komission sitoumuksen tukea avoimuutta, hyvää hallintotapaa ja sidosryhmien osallisuutta koskevia tiukimpia kansainvälisiä normeja kansainvälisissä järjestöissä, kuten Kansainvälisessä merenpohjajärjestössä ja Maailman kauppajärjestössä (WTO).

3.1.2

ETSK muistuttaa roolista, joka EU:lla on lainsäädäntöalalla, myös tiedediplomatian sekä verkostojen ja kumppanuuksien maailmanlaajuisen vahvistamisen kautta. Komitea painottaa erityisesti tarvetta ottaa käyttöön järjestelmä asianmukaisten toimien valvomiseksi ja toteuttamiseksi. Komitea suhtautuu myönteisesti merisuojelualueiden ja muiden tehokkaiden alueperusteisten suojelutoimenpiteiden (OECM-alue) nimeämiseen ja vuoteen 2030 asetettuun 30 prosentin tavoitteeseen kaikissa tapauksissa, joissa tunnustetaan niiden merkitys valtamerijärjestelmän toiminnan kannalta ja kun toimenpiteiden hyväksyminen perustuu kunkin alueen tehokkuuden ja vaikuttavuuden analyysiin, jossa otetaan huomioon kustannukset, vastuut, aikataulut ja seuranta.

3.1.3

ETSK toteaa, että viime vuosien jonkinasteisesta teknologisesta kehityksestä huolimatta avomerilouhinnan pitkän aikavälin vaikutukset ovat raporttien mukaan edelleen näkyviä ja ekosysteemi yhä elpymässä alueilla, joilla louhintaa suoritettiin vuosikymmeniä sitten (8). ETSK pitää myönteisenä sitä, että on omaksuttu ennalta varautumiseen perustuva lähestymistapa, ja kehottaa Kansainvälistä merenpohjajärjestöä keskeyttämään kaivoslupien myöntämisen. ETSK kehottaa Kansainvälistä merenpohjajärjestöä perustamaan riippumattoman kansainvälisen tiedelautakunnan, jonka tehtävänä on tarjota tietoon perustuvia analyysejä tarkoin määriteltyjen poliittisten päätösten tekemistä varten. ETSK ehdottaa myös, että edistetään investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämiseksi merenpohjasta louhittaville materiaaleille.

3.1.4

Pienimuotoinen rannikkokalastus ja vesiviljely ovat keskeisiä tekijöitä monien rannikkoyhteisöjen selviytymisen ja niiden kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta. Kalastusala kaiken kaikkiaan ja etenkin perinteinen ja pienimuotoinen kalastus on maksanut korkeimman hinnan talouskriisissä, minkä vuoksi ala tarvitsee nyt erityisen strategian vakaan markkina-aseman palauttamiseksi (9). ETSK kehottaa ryhtymään asianmukaisiin toimiin näiden toimintojen vahvistamiseksi, paikallisyhteisöjen tulonlähteiden monipuolistamiseksi (esim. rannikkomatkailu ja vesiharrastukset), työurien uudelleensuuntaamisen tukemiseksi, taantuneiden alueiden tukemiseksi ja ekologisen kestävyyden parantamiseksi (10).

3.1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevaan nollatoleranssiin ja kannustaa EU:ta tukemaan rehellisiä toimijoita kalavarojen kestävän säilyttämisen ja hoidon edistämisessä. Komitea muistuttaa EU:n roolista kalastusta koskevassa vuoropuhelussa, jota käydään EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kansainvälisten velvoitteiden noudattamisen edistämiseksi. ETSK toteaa tässä yhteydessä, että kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset antavat osaltaan merkittävän panoksen vankan kehyksen luomiseksi useiden EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

3.1.6

Arktisella alueella tapahtuu suuria muutoksia, jotka voivat uhata ympäristöä ja vaarantaa geopoliittisen tasapainon. ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n sitoumukseen panna sääntelemättömän aavan meren kalastuksen ehkäisemiseksi Pohjoisen jäämeren keskiosassa tehty sopimus kaikilta osin täytäntöön, toimiin merisuojelualueiden nimeämiseksi arktisella alueella ja hiilivetyjen porauksen kieltämiseen (11).

3.1.7

ETSK on tietoinen vaikeuksista toteuttaa toimia kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, korostaa tarvetta varmistaa johdonmukaisuus eri kumppanuuksien ja sopimusten välillä ja tukee EU:n pyrkimyksiä avomerisopimuksesta parhaillaan käytävissä neuvotteluissa.

3.2   Kestävän kehityksen mukaiset valtameret vuoteen 2030 mennessä

3.2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti sitoumuksiin ja pyrkimyksiin saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. EU:lla on merkityksellinen rooli Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) ja maailmanlaajuisessa lainsäädäntö- ja toimintaprosessissa, jonka tarkoituksena on irrottaa merenkulku- ja kalastusala hiilestä.

3.2.2

ETSK myöntää, että merten pilaantumisen torjunta on vaikea tehtävä. Eri lähteiden, myös maalla sijaitsevien lähteiden, väliset yhteydet sekä sidosryhmien moninaisuus ja lainsäädännölliset rajat monimutkaistavat kehystä. Komitea painottaa, että on käsiteltävä pilaavien aineiden moninaisuutta ja edistettävä tehokkaita toimia. ETSK korostaa toimenpiteiden johdonmukaisuuden tarvetta ja sitä, että on otettava huomioon myös muut kuin valtamerten hallinnointiin liittyvät näkökohdat (esimerkiksi saasteettomuus- ja biodiversiteettistrategiassa ja Pellolta pöytään -strategiassa käsiteltävät näkökohdat (12)), jotka vaikuttavat voimakkaasti merten pilaantumiseen (13).

3.2.3

Räjähtämättömät taisteluvälineet (UXO) kattavat sekä tavanomaiset räjähteet että kemialliset aseet, jotka on upotettu mereen. Kiistattomia uhkia, jotka johtuvat räjähtämättömistä taisteluvälineistä merissä, on aiemmin väheksytty. Ongelma edellyttää kiireellisesti strategiaa, sillä merialueiden kysyntä talouden eri aloilla kasvaa ja useimmat ammukset ovat alttiita korroosiolle, joka johtaa myrkyllisten, karsinogeenisten, mutageenisten ja teratogeenisten aineiden vuotamiseen. Tarvitaan havaitsemis-, seuranta- ja lieventämistoimia sekä yhteistä eurooppalaista tietämykseen ja teknologiaan liittyvää tukea (14).

3.2.4

ETSK panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset vähentää upotettujen ammusten ympäristövaikutuksia ja toteaa, etteivät riskit rajoitu ensimmäisen ja toisen maailmansodan räjähtämättömiin taisteluvälineisiin vaan koskevat myös muita konflikteja (esim. Balkanin alueella ja Ukrainassa) ja etteivät ne liity vain vuotavien aineiden mahdolliseen myrkyllisyyteen vaan myös vahingossa tai itsestään tapahtuvaan räjähtämiseen.

3.2.5

ETSK on tietoinen pyydysten ympäristövaikutuksista ekosysteemiin ja toteaa, että monien ehdotettujen ratkaisujen kustannukset eivät ole kohtuullisia tai niiden vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti merkityksettömiä. ETSK kehottaa ottamaan käyttöön uusia tekniikoita tai materiaaleja tämän ongelman lieventämiseksi sekä toteuttamaan korvaavia toimenpiteitä ja räätälöityjä kampanjoita, jotta kalastajat saisivat tietoa mahdollisuuksista (15).

3.2.6

Kalakantojen liikakalastusta ja sivusaaliiden pyyntiä pidetään todellisina ongelmina maailmanlaajuisella tasolla. Kalastusala vaikuttaa laajasti moniin lajeihin, ja onkin perusteltua epäillä, että tämä voi uhata joidenkin lajien kestävää kehitystä, mikä vaarantaa koko meriekosysteemin tasapainon. Toisaalta paikallisten kalastajien toiminta on merkittävä osa alueellista kulttuuria ja kestävää taloutta ja tarjoaa kansalaisille terveellistä ruokaa ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävässä prosessissa. Kalakantoihin kohdistuvaa ihmisen toiminnasta aiheutuvaa painetta voidaan vähentää edistämällä ilmastoneutraalia vesiviljelyä (levänviljely mukaan luettuna).

3.2.6.1

Näiden seikkojen pohjalta ETSK kehottaa a) tiukentamaan LIS-kalastukseen liittyviä tarkastuksia ja seuraamuksia b) seuraamaan ja sääntelemään kalastusalaa siten, että poistetaan kalakantojen liikakalastus ja sivusaaliit ja edistetään alan tosiasiallista kestävyyttä c) edistämään ja tukemaan ilmastoneutraalia vesiviljelyä ja levänviljelyä, myös ruokintaan ja energiankulutukseen liittyviä näkökohtia d) tarjoamaan työntekijöille taloudellisen korvauksen siirtymävaiheissa kohti teknologioiden ja tuotantojärjestelmien muuttamista.

3.2.7

Meriliikenteen osuus maailman kaupparahdista on yli 90 prosenttia, ja ala on maailmantalouden selkäranka. Valtamerialuksilla voi myös niiden käyttöiän lopussa olla vaikutus merkittävänä pilaantumisen lähteenä. Korkean tulotason maiden laivanvarustajat salaavat usein alustensa todellisen identiteetin rekisteröimällä ne veroparatiiseihin myös ympäristösääntöjen välttämiseksi. Kansainvälisillä ja aluetason toimilla ei ole onnistuttu torjumaan näitä toimintatapoja (16). Mukavuuslippuvaltioita käytetään edelleen viimeisenä lippuvaltiona, myös EU-maissa, sääntöjen kiertämiseksi ja rahan säästämiseksi. ETSK suosittaa, että alusten purkaminen otetaan huomioon merkittävänä merten pilaantumisen lähteenä, ja kehottaa EU:ta a) ryhtymään toimiin tiukemman sitovan sääntelyn varmistamiseksi, b) seuraamaan toimintaa, jotta estetään mahdolliset yritykset kiertää ympäristönsuojelua, c) ottamaan käyttöön taloudellisen pelotteen mukavuuslippujen käytölle, esimerkiksi perustamalla erityisen rahaston, joka muodostuu aluksen koko eliniän kattavista vakuuksista, jotta varmistetaan ympäristön ja turvallisuuden suojelua koskevien EU:n normien noudattaminen myös EU:n oikeudenkäyttöalueen ulkopuolella.

3.3   Turvallisuuden varmistaminen merellä

3.3.1

ETSK antaa EU:lle tunnustusta siitä, että se on vahvistanut rooliaan meriturvallisuuden tuottajana sekä rajojensa sisällä että niiden ulkopuolella. ETSK kehottaa EU:ta määrittämään mahdolliset merelliset intressialueet viimeaikaisen geopoliittisen kehityksen valossa ja keskittymään muotoutumassa oleviin painopisteisiin.

3.3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n pyrkimyksiin edistää ja toteuttaa kaikenlaisia meriturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Komitea kehottaa EU:ta laajentamaan sellaisten merellä toteutettavia toimia käsittävien alojen joukkoa, jotka voivat uhata ympäristöä ja ihmisten terveyttä (tällaisia ovat muun muassa matkailu, alusten purkaminen ja rakentaminen, energia ja vesiviljely). ETSK myös kehottaa painottamaan meri- ja merenkulkualan toimintoihin liittyvässä moninaisessa logistiikassa (esim. telakat, satamat, laivat) teknologioiden (esim. ympäristöystävällinen käyttövoima), työympäristöjen sekä työolojen ja -ehtojen nykyaikaistamista.

3.3.3

ETSK suosittaa, että varmistetaan sääntelyn johdonmukaisuus meriekosysteemien säilyttämiseen liittyvien toimenpiteiden sekä turvallisuutta ja työoloja merellä koskevien sääntöjen välillä toteuttamalla vaikutustenarviointeja, jotka koskevat i) työllisyyttä, ii) palkkoja, iii) teknologioita, iv) ihmisarvoisia elin- ja työoloja ja v) työntekijöiden koulutusta. Komitea myös kehottaa parantamaan julkishallinnon eri yksiköiden välistä koordinointia kaikilla tasoilla merialueiden yhdennetyn hallinnoinnin varmistamiseksi (17).

3.3.4

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 188 ja asettamaan käyttöön tarvittavat keinot sen saattamiseksi asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen soveltamiseksi. ETSK on tyytyväinen neuvoston direktiiviin 2017/159 (18) ja kehottaa aloittamaan työn sen soveltamisalan laajentamiseksi kattamaan myös ihmisten terveyteen kohdistuvien pitkän aikavälin seurausten kumulatiiviset vaikutukset. ETSK huomauttaa niin ikään, että tarvitaan aidosti kunnianhimoista EU:n lainsäädäntöä yritysten kestävästä toiminnasta ja pakkotyöstä (19).

3.3.5

ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää laatia yleisiä periaatteita ja käytännön suuntaviivoja tasapuolisille palveluille, jotka liittyvät näillä aloilla tehtävään työhön. Näitä ovat muun muassa seuraavat: a) riittävä ja asianmukainen ohjeistus kalastusalusten omistajille ja (rajatylittäviä) työmarkkinapalveluja varten, b) työmarkkinoihin liittyviä (rajatylittäviä) palveluja koskevat vakiosopimukset, c) riittävä ja asianmukainen ohjeistus kalastajille, jotka hakevat työtä (ulkomaisilta) kalastusaluksilta ja d) valitusten tekemistä koskevat mekanismit (20).

3.3.6

Meriä ja valtameriä sekä meriturvallisuutta koskevaan tietämykseen liittyy merioikeutta ja sen tosiasiallista täytäntöönpanoa koskevan tietämyksen tarvittava laaja levittäminen. Tarvitaan kansainvälistä lainsäädäntöä, jolla säännellään erilaisia toimivalta-aloja (rannikkorajat, talousvyöhykkeet, meriluonnonvarojen suojelu, safe harbour -määritelmä jne.), erityisesti meripelastukseen ja merellä annettavaan apuun liittyvien kansainvälisten velvoitteiden selventämiseksi, ja jossa kodifioidaan vaaran käsitteet sekä etsintä- ja pelastusmenetelmät.

3.3.7

Luonnonkatastrofit (tulvat, tsunamit, ääri-ilmiöt) voivat vaikuttaa meriympäristöön ja aiheuttaa välillisiä riskejä ihmisten toiminnalle ja terveydelle. ETSK korostaa tarvetta puuttua luonnonkatastrofeihin mahdollisena riskin lähteenä ympäristön ja yleisesti merellä tapahtuvan toiminnan kannalta.

3.4   Valtameriä koskevan tietämyksen lisääminen

3.4.1

ETSK on tietoinen valtamerijärjestelmän monimutkaisuudesta toisiinsa kytkeytyvien ympäristömuuttujien sekä sidosryhmien, lainsäädännön, kulttuurien ja paikallisten valmiuksien moninaisuuden osalta. ETSK kehottaa ottamaan eri tieteenalat ja asiantuntijatahot (dataa, kompleksisuutta ja verkostoja koskevat tieteet, psykologia, sosiologia, talous) tehokkaasti ja avoimesti mukaan kehittämään toimintapolitiikan tietopohjaista tukemista (kuten valtamerten kestävyyttä käsittelevälle hallitustenväliselle paneelille on ehdotettu).

3.4.2

Tietämys ja käytännöt tuovat esiin uusia hallinnointitapoja, joiden avulla voidaan vastata monimutkaisuuden haasteisiin itseorganisoituvin rakentein, joissa hajautettua organisointia on kehitetty onnistuneesti. ETSK kehottaa ulottamaan hyvät käytännöt ja mallit kaikille sinisen talouden aloille, myös aloille, jotka voivat luoda uusia työpaikkoja ja kasvua (esim. matkailu, sukellus), sekä julkiselle sektorille. Osoitettaessa varoja kestävään siniseen talouteen olisi varmistettava nykyisen ja tulevien sukupolvien sosiaaliset ja taloudelliset edut, palautettava ja säilytettävä merten ekosysteemien monimuotoisuus, tuottavuus, sopeutumiskyky ja luontainen arvo sekä edistettävä puhtaita teknologioita, uusiutuvia energialähteitä ja kierrätystä (21).

3.4.3

Kansalaisyhteiskunta ja paikalliset sidosryhmät olisi otettava mukaan prosessin kaikkiin vaiheisiin kuulemisesta ja suunnitelmien yhteisestä laadinnasta aina täytäntöönpanoon ja loppuarviointiin. Valtamerten tuntemus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saada aikaan yhteiskunnallinen muutos kohti järjestelmän kokonaisvaltaista kestävyyttä. Organisaatiorakenteissa ja -prosesseissa olisi asetettava etusijalle sosiaalinen ulottuvuus ja tieteellinen tuki kehitykselle kohti kokonaisvaltaista kestävyyttä niin, että tehostetaan ja rahoitetaan toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, lisätään turvallisuutta, parannetaan työoloja, luodaan laadukkaita työpaikkoja, kehitetään työntekijöiden osaamista ja varmistetaan sukupolvenvaihdos (22).

3.4.4

ETSK antaa EU:lle tunnustusta sen harjoittamasta meritiedon ja valtamerihavaintojen jakamisesta. Komitea on tietoinen meripalvelujen merkityksestä ja niiden vaikutuksesta talouteen sekä valtavia investointeja julkiselta taloudelta edellyttävien meri-infrastruktuurien kustannuksista. Komitea toteaa, että monimutkaisen meriekosysteemin mallintamisen avulla on edelleen vaikeaa auttaa ymmärtämään ekosysteemiä ja sen vuorovaikutusta ihmisten toiminnan kanssa. ETSK kehottaa EU:ta edistämään datan avointa saatavuutta ja uudelleenkäyttöä sekä rahoittamaan innovatiivisia toimintamalleja havainnoinnin kustannusten vähentämiseksi ja ympäristön hyvän tilan tehokkaan arvioinnin mahdollistamiseksi (23).

3.4.5

ETSK korostaa, että tiedediplomatian ja neuvottelujen alalla on otettava käyttöön tieteellinen menetelmä. Komitea peräänkuuluttaa loppukäyttäjille ja johtajille suunnattuja koulutuskursseja, myös paikallistasolla, jotta saavutetaan tosiasiallinen kestävä kehitys ja toimien toteutettavuus.

4.   Kriittisiä kysymyksiä

4.1

Hallinnoinnin käsite liittyy moniin erilaisiin ilmiöihin päätöksentekoprosesseista toimintapoliittisiin välineisiin. Hallinnoinnin käsitteen laaja-alaisuus on osaltaan saattanut vaikuttaa sen laajaan suosioon, ja hyvin todennäköisesti myös sen väärinkäyttöön. Valtameret eivät tunne poliittisia rajoja, ja ne ovat myös tiiviisti kytköksissä maankäyttöön. Yksittäiset maat eivät pysty ratkaisemaan haasteita, vaan ne edellyttävät valtioiden rajat ylittävää lähestymistapaa, joka perustuu toteuttamiskelpoiseen ja tosiasialliseen taakan- ja vastuunjakoon ja jonka puitteissa otetaan käyttöön yhteisesti suunniteltuja järjestelmiä, yhteisiä toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä, joissa paikalliset toimet nivotaan kattaviin alueellisiin puitteisiin. Ei ole mahdollista ottaa käyttöön yhtä ainoaa hallinnointitapaa organisaatiorakenteiden luomiseksi eri ulottuvuuksille. ETSK toteaa tässä yhteydessä, että päätöksenteon tietopohjainen tukeminen, tiedediplomatia ja johdonmukainen lainsäädäntö eri maissa ja eri aloilla ovat ratkaisevan tärkeitä merialan haasteiden monimutkaisuuteen vastaamiseksi.

4.2

Merialueiden jatkuva kysyntä talouden taholta lisää valtamerijärjestelmän monimutkaisuutta toisiinsa yhteydessä olevien ympäristömuuttujien osalta. Sidosryhmien, lainsäädännön, kulttuurien ja paikallisten valmiuksien moninaisuus nivoutuu sellaisten toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotka voivat olla ekologiselta, taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta kestäviä. ETSK kehottaa omaksumaan avoimesti tieteellisen menetelmän, jotta eri tieteenalat (dataa, kompleksisuutta ja verkostoja koskevat tieteet, psykologia, sosiologia, talous jne.) otetaan mukaan kehitettäessä tietopohjaista tukea valtamerten hallinnointia varten.

4.3

Sukupolvenvaihdos on ratkaisevan tärkeä kysymys monien sellaisten alojen tulevaisuuden kannalta, jotka osallistuvat merellä harjoitettavaan toimintaa. Tietyt seikat, jotka vaikuttavat etäisiltä hallinnoinnin kannalta, vaikuttavat osaltaan välillisesti merellä toteutettavan toiminnan tehokkaan hallinnoinnin onnistumiseen. Monet aloitteet, joilla pyritään helpottamaan teknologioiden nykyaikaistamista, ammatillista koulutusta ja työolojen parantamista, ovat hyödyllisiä, mutta ne edellyttävät myös liitännäistoimenpiteitä ja kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle (24).

4.4

Kestävän kehityksen mukainen toiminta on edelleen tuloksekkaan valtamerten hallinnoinnin päätavoite, ja kaikille aloille olisi annettava valmiudet saavuttaa tämä tavoite. ETSK kehottaa rahoittamaan toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan turvallisuutta ja työoloja, esimerkiksi koulutuksen, neuvontapalvelujen, inhimillisen pääoman edistämisen, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun sekä terveyden ja turvallisuuden aloilla. ETSK kehottaa lainsäätäjiä asettamaan sosiaalisen ulottuvuuden etusijalle organisaatiorakenteissa ja -prosesseissa (toisin sanon hallinnoinnissa) vahvistamalla ja rahoittamalla toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, turvallisuutta, työoloja ja osaamista.

4.5

ETSK panee merkille, että suunnitellut investoinnit, joilla pyritään vastaamaan valtamerten hallinnoinnin haasteisiin, eivät ole riittävän kunnianhimoisia. Saastelähteiden torjunta, hillitsemistoimet ja merellä tapahtuvan toiminnan hallinnointi kaikilla aloilla edellyttävät asianmukaisia rahoitus- ja rakennetoimia sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumista. ETSK suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, kannustamaan parhaita suoriutujia ja edistämään innovointia (25). Näin voidaan sekä tukea meriliikenteen hiilestä irtautumista koskevaa tavoitetta että perustaa valtamerirahasto merialan haasteisiin vastaamiseksi. ETSK myös kehottaa laajentamaan hiilirajamekanismia niin, että se kattaa ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat.

4.6

Syrjäisimmät alueet voivat maantieteellisten ominaispiirteidensä vuoksi olla keskeisessä asemassa pyrittäessä hyödyntämään kaikki valtameriin, meriin ja meriluonnonvaroihin liittyvät mahdollisuudet. Näitä mahdollisuuksia olisi pidettävä ensisijaisina, sillä ne tarjoavat runsaasti potentiaalia talouden vahvistamiseksi, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja kansalaisten hyvinvoinnin varmistamiseksi (26). Kaikkien näiden syiden vuoksi ETSK katsoo, että syrjäisimpien alueiden mahdollista erityisroolia valtamerten hallinnoinnin toteutuksessa olisi vahvistettava etenkin seuraavissa asioissa: a) ”Ennallistetaan valtameriä ja vesistöjä vuoteen 2030 mennessä” -missio, b) kalastustietojen kerääminen ja seuranta, c) laittoman ja valikoimattoman kalastuksen torjunta ja kestävän kalastuksen tukeminen sekä d) merten aluesuunnittelua koskevan osaamisen vaihto (27).

4.7

Valtamerten tuntemus on edistänyt osaltaan viestintää merialan haasteista ja voi auttaa ratkaisujen edistämisessä. Muovit ovat saaneet paljon huomiota tiedotusvälineissä ja poliitikoilta, mutta ne ovat vain yksi monista merten ja valtamerten haasteista. Meriin liittyvien haasteiden sekä maankäytön ja kuluttajien käyttäytymisen väliset yhteydet jäävät usein huomiotta. ETSK kehottaa viestimään valtameristä kattavammin ja avoimemmin ja myös kytkemään lainsäädännön ja merellä ja maalla toteutettavat toimet toisiinsa. Tämä toivottavasti tasoittaa tietä teollisuustuotannossa tapahtuvalle muutokselle sekä sellaisten uusien teknologioiden ja työpaikkojen luomiselle, joissa keskitytään enemmän ekologiseen kestävyyteen.

4.8

Viimeaikainen sota Ukrainassa on muuttanut poliittista tilannetta ja suunnannut huomiota ennakoimattomiin hätätilanteisiin (energiahuolto, inflaatio). Odottamattomat haasteet (kuten Nord Stream -putkien turvallisuus ja Mustaanmereen upotetut ammukset sekä arktisen alueen geopoliittisesti strateginen merkitys) edellyttävät lisätoimia asianmukaisten yhteisten toimien toteuttamiseksi. Vaikka sota on vaikuttanut myös muuttajien määrään Länsi-Balkanin reitillä, paineet ovat edelleen suuria Välimeren ylitysreiteillä, mikä kuormittaa joidenkin EU-maiden vastaanottovalmiuksia ja altistaa ihmiset vaaratilanteille. ETSK kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan meriturvallisuutta tukevien aloitteiden rahoittamiseksi tilanteessa, jonka odotetaan pahenevan ilmastoon ja talouteen liittyvien paineiden vuoksi.

---

(1)  Kalastusalan työtä koskeva ILO:n yleissopimus nro 188/2007.

(2)  167 valtiota ei ole toistaiseksi ratifioinut yleissopimusta nro 188. Niistä 19 on EU:n jäsenvaltioita, joihin kuuluu merkittäviä rannikkovaltioita, kuten Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Malta, Ruotsi, Saksa ja Suomi.

(3)  Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta (EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12).

(4)  Syrjäisimpiin alueisiin kuuluu saaria, saaristoja ja yksi manneralue (Ranskan Guayana). Alueita on yhdeksän, ja ne sijaitsevat Länsi-Atlantilla, Karibianmerellä, Amazonin sademetsäalueella ja Intian valtamerellä: Ranskan Guayana, Guadeloupe, Martinique, Saint-Martin, Réunion ja Mayotte (Ranska), Azorit ja Madeira (Portugali) sekä Kanariansaaret (Espanja).

(5)  Asetetaan ihmiset etusijalle, varmistetaan kestävä ja osallistava kasvu ja hyödynnetään EU:n syrjäisimpien alueiden mahdollisuudet, COM(2022) 198 final.

(6)  Kansainvälinen yleissopimus etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä, 29. huhtikuuta 1979, Hampuri; Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimus, 10. joulukuuta 1982, Montego Bay; kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä, 25. toukokuuta 1980.

(7)  Komission ja EUH:n yhteinen tiedonanto – EU:n voimakkaampi sitoutuminen rauhanomaiseen, kestävään ja vauraaseen arktiseen alueeseen, JOIN(2021) 27 final.

(8)  Ks. https://www.jpi-oceans.eu/en/ecological-aspects-deep-sea-mining

(9)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kalatalouden sosiaalinen ulottuvuus” (valmisteleva lausunto) (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 67).

(10)  https://oceans-and-fisheries.ec.europa.eu/publications/communication-commission-towards-strong-and-sustainable-eu-algae-sector_en

(11)  Yhteinen tiedonanto – EU:n voimakkaampi sitoutuminen rauhanomaiseen, kestävään ja vauraaseen arktiseen alueeseen, JOIN(2021) 27 final.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/35/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 11); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/883, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista, direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta ja direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 116).

(13)  OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, 2011; yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, 2011.

(14)  Ks. https://www.jpi-oceans.eu/en/munition-sea

(15)  Ks. pyydysten merkitsemistä koskevat FAO:n vapaaehtoiset suuntaviivat sekä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tekemä ja alueellisten merisopimusten puitteissa tehty työ.

(16)  Ks. Wan et al., Marine Policy, 2021.

(17)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kalatalouden sosiaalinen ulottuvuus” (valmisteleva lausunto) (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 67).

(18)  Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta (EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12).

(19)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kalatalouden sosiaalinen ulottuvuus” (valmisteleva lausunto) (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 67); Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 (COM(2022) 71 final) muuttamisesta; Ehdotus asetukseksi pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä unionin markkinoilla (COM(2022) 453 final).

(20)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kalatalouden sosiaalinen ulottuvuus” (valmisteleva lausunto) (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 67).

(21)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta” (COM(2018) 390 final – 2018/0210 (COD)) (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 104).

(22)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta” (COM(2018) 390 final – 2018/0210 (COD)) (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 104).

(23)  https://jpi-oceans.eu/en/science-good-environmental-status

(24)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kalatalouden sosiaalinen ulottuvuus” (valmisteleva lausunto) (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 67).

(25)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään ja sen toiminnasta annetun päätöksen (EU) 2015/1814 sekä asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta” (COM(2021) 551 final – 2021/0211 (COD)) ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarantoon lisättävien päästöoikeuksien määrästä vuoteen 2030 saakka” (COM(2021) 571 final – 2021/0202 (COD)) (EUVL C 152, 6.4.2022, p. 175); Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n kuntien ja alueiden hyväksi toimiva päästökauppajärjestelmä ja hiilirajamekanismi” (EUVL C 301.5.8.2022, p. 116); Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset EU:n päästökauppajärjestelmään, hyväksytty 22. kesäkuuta 2022.

(26)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Syrjäisimpien alueiden hyödyt Euroopan unionille” (valmisteleva lausunto) (EUVL C 194, 12.5.2022, s. 44).

(27)  COM(2022)198 final.