Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta”

(COM(2022) 440 final)

(2023/C 140/07)

Esittelijä:	Kinga JOÓ
Yhteisesittelijä:	Zoe TZOTZE-LANARA

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 27.10.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	11.1.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	24.1.2023
Täysistunnon numero	575
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	169/0/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää tervetulleina eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian ehdotuksia EU:n ja kansallisen tason toimista hoito- ja hoivainfrastruktuurin vahvistamiseksi Euroopassa koko yhteiskunnan kattavan lähestymistavan pohjalta, ja suhtautuu myönteisesti neuvostolle esitettyihin ehdotuksiin sisältyvään kehotukseen varmistaa laadukkaampien palvelujen tarjoaminen koko elämän ajan.

1.2

ETSK toistaa ehdotuksensa eurooppalaisen hoitotakuun käyttöönotosta, jotta kaikilla EU:ssa asuvilla olisi elinikäinen mahdollisuus kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin terveydenhuolto- ja hoitopalveluihin. Sen avulla voitaisiin myös edistää toimivaa täytäntöönpanoa, jotta voidaan puuttua hoitovajeisiin ja edistää hoitotyöntekijöiden, myös omaishoitajien, säällisiä työoloja ja -ehtoja.

1.3

ETSK korostaa, että on tärkeää tukea perheitä niiden perustavanlaatuisessa roolissa. Tämä edellyttää investointeja paitsi sosiaalipolitiikkaan myös yhteisöihin. Asianmukaisesti tuetut perheet kaikkine eroavaisuuksineen toimivat turvaverkkona ja ovat olennainen osa solidaarisuuteen perustuvaa kestävää hoitojärjestelmää. On tähdellistä painottaa, kuinka tärkeää on asettaa etusijalle hoitopalvelujen kohtuuhintaisuus ja jatkuvuus häiriötilanteissa.

1.4

ETSK:lla on keskeinen rooli tietoisuuden lisäämisessä, kun se kerää ja levittää välineitä ja infrastruktuuria koskevien hyvien käytänteiden keskeisiä tekijöitä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskuudessa ja jakaa uusia hoitopalvelujen muotoja. Komitea kehottaa osoittamaan erityisiä määrärahoja hoitoa saavien sekä hoitajien ja kotihoitajien tarpeiden kartoittamiseksi.

1.5

Sukupuolten tasa-arvon tulisi säilyä keskeisessä asemassa strategian täytäntöönpanossa. Tämä kattaa myös toimet, joilla pyritään kyseenalaistamaan virallista hoitoalaa ja omaishoitoa vaivaavia haitallisia sukupuolistereotypioita. ETSK toistaa, että olisi pyrittävä kannustamaan useampia miehiä hoitotyöhön ja varmistamaan hoivatyön parempi jakautuminen kotitalouksissa.

1.6

ETSK korostaa tarvetta koko elämän kattavalle lähestymistavalle, jolla edistetään terveenä ja aktiivisena ikääntymistä, ja samalla tarvetta ehkäistä ikäsyrjintää ja muita syrjinnän muotoja sekä ikäihmisten kaltoinkohtelua, pahoinpitelyä ja stereotypioita ja tarjota niiltä suojaa. ETSK kehottaa laatimaan ikäihmisiä koskevan EU:n strategian.

1.7

ETSK kehottaa ottamaan käyttöön kaikki resurssit, jotta voidaan vastata kasvavaan ja monimuotoiseen kysyntään: hoitoinfrastruktuurille ja -palveluille on osoitettava riittävästi rahoitusta kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Vahvojen laadunvarmistuskehysten puitteissa on otettava käyttöön hoitopalvelujen tarjoajien koko kirjo. Jäsenvaltioiden on edistettävä laadukkaiden työpaikkojen luomista ja varmistettava, että sosiaalialan työpaikat ovat houkuttelevia, asianmukaisesti palkattuja ja arvostettuja ja tarjoavat hyvät uranäkymät.

1.8

ETSK kannustaa parantamaan tietojen toimittamista lasten osallistumisesta varhaiskasvatukseen, jotta voidaan varmistaa vertailukelpoisuus ja kattavampien tietojen saatavuus uudistusten suunnittelua ja toteuttamista varten.

1.9

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä perustamaan sukupuolten edustukseltaan tasapuolisen pitkäaikaishoitoa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän, jolla virallistettaisiin yhteistyö ja johon koottaisiin yhteen kaikki toimijat ja niiden organisaatiot kehittämään yhdessä tulevaisuuden hoiva- ja hoitopalveluja (1). Komitea suosittelee myös hoitoa saavien ja hoitajien sekä heidän järjestöjensä merkityksellistä osallistumista läpi koko toimintapoliittisen syklin.

1.10

ETSK korostaa, että on otettava huomioon hoito-alan ammattilaisten liikkuvuus ja työvoiman muuttoliike EU:n ulkopuolisista maista sekä välineet kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamiseksi ja tutkintojen tunnustamiseksi, ja toteaa, että strategiassa ei huomioida riittävästi niitä monia paperittomia työntekijöitä, jotka jo tarjoavat hoitoa Euroopassa.

1.11

ETSK kehottaa laatimaan suositusten väliarvioinnin, joka perustuu Barcelonan tavoitteiden ja pitkäaikaishoidon uudistusten yleisten tavoitteiden seurantaan EU:n rahoitussykliä noudattaen.

2.   Lausunnon tavoitteet ja sen aiheen rajaaminen

2.1

ETSK pitää tervetulleina eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian (strategia) ehdotuksia EU:n ja kansallisen tason toimista, joilla vahvistetaan Euroopan hoitoinfrastruktuuria ja tuetaan sekä hoitoa saavia (syntymästä vanhuuteen) että (virallisten ja epävirallisten) hoitopalvelujen tarjoajia. Komitea suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyyn analyyttiseen lähestymistapaan, jotta voidaan tunnistaa heikkoudet, pullonkaulat ja ongelmat, jotka vaikuttavat integroidun laadukkaan hoidon tarjontaan.

2.2

Strategia on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan, Euroopan komission vuonna 2021 julkaiseman toimintasuunnitelman mukainen, ja siinä annetaan jäsenvaltioille hyödyllistä ohjausta saatavilla olevasta, riittävästä ja laadukkaasta hoidosta kasvaviin ja monimuotoisiin hoitotarpeisiin vastaamiseksi sekä asetetaan varhaiskasvatusta koskevia kunnianhimoisia tavoitteita ja tarjotaan kestäviä hallintovälineitä pitkäaikaishoidon toimien seurantaa varten. Se perustuu olemassa oleviin EU:n kehyksiin (2), mikä antaa sille monialaiset mahdollisuudet korjata hoitovajetta ja edistää hoitajien ja hoitoa saavien oikeuksia.

2.3

Täytäntöönpanon ohjaamiseksi on saatavilla lukuisia tutkimuksia ja lausuntoja, jotka tarjoavat näkemyksiä ja tietoa useista hoitoon liittyvistä näkökohdista, kuten sukupuolesta (3) (4), omaishoidon kustannuksista (5) (6), pitkäaikaishoitojärjestelmistä Euroopassa (7), työvoimasta ja työoloista (8) (9).

2.4

Euroopan parlamentti on korostanut julkisten hoitopalvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden merkitystä ja sitä, että kaikilla olisi oltava oikeus todelliseen valinnanvapauteen heille ja heidän perheilleen sopivien hoitopalvelujen (perhehoito, yhteisöperustainen hoito, potilaskeskeinen hoito, yksilöllinen hoito tai muut muodot) suhteen (10).

3.   Yleistä

3.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että strategiassa tunnustetaan, että hoito ja hoiva ovat koko yhteiskunnan eivätkä vain perheiden vastuulla, ja suhtautuu myönteisesti molempiin ehdotuksiin neuvoston suosituksiksi, joissa kehotetaan varmistamaan koko elämän aikana tarvittavien palvelujen laatu. Komitea kannattaa hoivan ja hoidon arvostusta ja tarjontaa EU:ssa koskevan yhteiskunnallisen ajattelutavan muutosta, jossa otetaan huomioon erilaiset kulttuuriset näkökohdat ja kansalliset erot.

3.2

Strategian tavoitteena on siirtää hoiva- ja hoitoalaa koskevaa eurooppalaista keskustelua kohti kestävää ja ihmisoikeuksiin perustuvaa hoitomallia, jossa edistetään sukupuolten tasa-arvoa virallisessa ja omaishoidossa ja joka takaa ihmisarvon, itsenäisen asumisen ja osallisuuden yhteisöön. Koronapandemian aikana hoitojärjestelmien häiriönsietokyky ja riittävyys joutuivat koetukselle eri puolilla EU:ta, ja pandemia nosti esiin rakenteellisia ongelmia, kuten rahoitus- ja henkilöstövajeen.

3.3

Tehokas strategia edellyttää muutosvoimaista ja kunnianhimoista lähestymistapaa, jossa asetetaan hoitoa saavien ja hoitajien perusoikeudet ja -tarpeet keskeiseen asemaan muun muassa siten, että he pääsevät osallistumaan täysimääräisesti ja mielekkäällä tavalla kuulemisiin ja päätöksentekoon.

3.4

ETSK korostaa, että ennaltaehkäisy- ja kuntoutustoimien olisi oltava olennainen osa strategian täytäntöönpanoa. Toimissa olisi keskityttävä yhä enemmän varhaiseen tukeen, terveenä ja aktiivisena ikääntymiseen, ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja itsenäisyyden tukemiseen, sillä näin voidaan minimoida tarve turvautua pitkäaikaishoitoon, lisätä osallisuutta yhteiskuntaan ja edistää aktiivista kansalaisuutta erityisesti niin, että laaditaan kattava ikäihmisiä koskeva EU:n strategia.

3.5

ETSK palauttaa mieleen viimeaikaisten rahoitus- ja talouskriisien säästötoimista saadut kokemukset ja korostaa, että on tarpeen asettaa hoiva- ja hoitopalvelujen kohtuuhintaisuus ja jatkuvuus etusijalle reaktiona nykyisiin häiriöihin, jotka liittyvät Ukrainan sotaan, energiakriisiin ja elinkustannuskriisiin.

3.6

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kautta strategian on tervetullutta. Naiset ovat valtaenemmistönä niin virallisella hoiva- ja hoitoalalla kuin omaishoidossakin. EU:ssa 29 prosenttia naisista sanoo, että hoivatehtävät ovat suurin syy sille, että he eivät ole aktiivisia työmarkkinoilla tai tekevät osa-aikatyötä, kun miesten kohdalla vastaava osuus on vain 6 prosenttia (11). Tämän hoitovastuun epätasapainoisen jakautumisen arvioidaan maksavan vuosittain 242 miljardia euroa (12). Suositukset antavat jäsenvaltioille hyödyllistä ohjeistusta sukupuolistereotypioiden sekä sukupuolten palkka-, eläke- ja hoitoerojen poistamiseen.

3.7

ETSK korostaa koti- ja omaishoidon merkitystä osana kestäviä hoitojärjestelmiä ja kehottaa kartoittamaan nopeasti tämäntyyppisen hoidon tarpeet ja realiteetit. Omaishoitajat on tunnustettava kumppaneiksi hoidon jatkuvuuden varmistamisessa ja heille on tarjottava kattavaa tukea, kuten koulutusmahdollisuuksia ja osaamisen validointijärjestelmiä, ja varmistettava heidän osallistumisensa työmarkkinoille ja sosiaaliseen elämään yhdistämällä resursseja, palveluja ja aikajärjestelyjä (jotka liittyvät työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevaan direktiiviin) turvaten samalla myös sosiaalisten oikeuksien, tilapäishoidon ja mielenterveyspalvelujen saatavuus (13).

3.8

ETSK pitää tervetulleena keskittymistä hoivatyöntekijöiden ja hoitajien oikeuksien parempaan suojeluun. Komitea kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan puutteita EU:n työlainsäädännön täytäntöönpanossa, ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen nro 189, jossa vahvistetaan kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoisia työoloja koskevat normit, ja toteuttamaan toimia kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden (14), myös siirtotyöläisten ja liikkuvien työntekijöiden, tilanteen sääntelemiseksi. Komitea toteaa kuitenkin, että strategiassa ei oteta riittävästi huomioon niitä monia paperittomia työntekijöitä, jotka jo tarjoavat hoitoa Euroopassa, ja että siinä olisi keskityttävä kaikkiin EU:ssa asuviin hoito- ja hoivatyöntekijöihin riippumatta heidän maahanmuuttaja- tai oleskeluasemastaan.

3.9

ETSK on tyytyväinen sitoumukseen parantaa hoitoalan työoloja ja -ehtoja tarjoamalla täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä osaamisen validointia, korottamalla palkkoja, edistämällä sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia, kiinnittämällä huomiota fyysisiin ja psykososiaalisiin terveysriskeihin ja puuttumalla työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän riskeihin. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä. Työmarkkinaosapuolten ja hallitusten on tehtävä yhteistyötä hoiva- ja hoitotyön epävarmojen muotojen lopettamiseksi ja vahvan sääntely-, rahoitus- ja työehtosopimusneuvottelukehyksen luomiseksi. Pätevän henkilöstön puute lähes kaikissa jäsenvaltioissa vaarantaa terveys- ja hoitonormit erityisesti väestörakenteen muutoksen, työntekijöiden liikkuvuuden ja ikääntymisen vuoksi.

4.   Erityistä

4.1

ETSK toistaa, että olennaisena osana strategian onnistunutta täytäntöönpanoa on kiireellisesti laadittava erityinen eurooppalainen hoitotakuu (15), joka perustuu toimintapolitiikan, käytäntöjen ja rahoitusvälineiden yhdistelmään. Näin voidaan varmistaa, että strategian toimet sisällytetään täysimääräisesti kansallisiin oikeudellisiin, poliittisiin, rahoitus- ja palvelukehyksiin. Normien laatiminen ja niiden seuraaminen on ratkaisevan tärkeää alan parannusten varmistamiseksi (16).

4.2

Eurooppalaista hoito- ja hoivastrategiaa olisi täydennettävä jäsennellyllä eurooppalaisella täytäntöönpanosuunnitelmalla ja rahoitusjärjestelmillä. Julkiset investoinnit hoiva- ja hoitoalaan ovat riittämättömiä monissa jäsenvaltioissa. EU:n rakenne- ja investointirahastot (ESR+, EAKR) sekä elpymis- ja palautumistukiväline ja teknisen tuen väline on otettava käyttöön jäsenvaltioiden tukemiseksi tietyillä hoivaan ja hoitoon liittyvillä aloilla (politiikan suunnittelusta palvelujen täytäntöönpanoon ja vaikutusten seurantaan) erityisesti sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen avulla.

4.3

On olennaisen tärkeää arvioida edistymistä ja vaikutuksia hoitoa saaviin ja hoitajiin. Jäsenvaltioiden ministeriöitä voitaisiin tukea seuranta- ja arviointikehysten luomista koskevilla erityisillä teknisillä suuntaviivoilla antamalla erityisiä ohjeita kestävien hoitopalvelujen mallien kehittämisestä, vaikutusten mittaamisesta ja indikaattoreista. Euroopan komission suorittamaan seurantaan olisi sisällyttävä raportteja sekä toimintapolitiikasta että rahoituksesta sekä kehotus suositusten väliarviointiin. Maakohtaiset suositukset on kohdennettava talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa paremmin, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa priorisoimaan hoiva- ja hoitoalan riittävä rahoitus tuottavana ja kestävänä investointina eikä taloudellisena rasitteena.

4.4

Neuvoston molempien suositusten hyväksymisen jälkeen toimenpiteet ja suuntaviivat olisi sisällytettävä nopeasti kansallisiin toimintapoliittisiin ja oikeudellisiin kehyksiin. ETSK korostaa pitkäaikaishoidon kansallisten koordinaattorien merkitystä, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja edistää sitä, että hoito ja hoiva otetaan huomioon muilla aloilla, ministeriöissä ja hallintotasoilla myös sosiaali- ja terveyspolitiikan ulkopuolella (asuminen, liikenne, energia, talous jne.).

4.5

Ei-toivottu riskien valinta, kaupallistaminen sekä tulojen ja voiton tavoittelu hoidon ja terveyden kustannuksella voivat pahentaa eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa. Epäterveiden käytäntöjen ehkäisemiseksi ja korkealaatuisten palvelujen ja varojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi tarvitaan oikeasuhteisia valvontatoimenpiteitä. Pitkäaikaishoito ja lasten varhaiskasvatuspalvelut edellyttävät jäsenvaltioiden tasolla vahvoja sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja laadukkaita, yhteisvastuuseen pohjautuvia julkisia palveluja, sosiaalisia investointeja ja yhteisötalouden toimijoita, kuten keskinäisiä yrityksiä, jotka tarjoavat erilaisia rahoitus- ja kustannustenjakojärjestelmiä, joilla varmistetaan, että asianmukaisesti koulutetut hoitajat tarjoavat optimaalista yhteisöperustaista ja kotihoitoa (17). Toimenpiteiden rahoittamiseksi olisi harkittava vaihtoehtoja sosiaaliturvamaksuille (18). Sekä hoito- että terveydenhuoltojärjestelmiä avustavien, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen vapaaehtoisen tuen hyödyntämistä on harkittava, muttei kustannusten leikkaustoimenpiteenä.

4.6

Kansallisen toimivallan ja toissijaisuusperiaatteen osalta Euroopan komission olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden kehittämät laadukkaat hoitopalvelut ovat osallistavia. Strategiassa on varmistettava erityisesti vahvojen ja sitovien laatukehysten avulla, että kaikilla hoitoa tarvitsevilla henkilöillä on täydet ja yhtäläiset mahdollisuudet käyttää palveluja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tyypillisesti syrjäytyneisiin ryhmiin, kuten romaneihin ja maahanmuuttajiin, sekä risteävän ja rakenteellisen syrjinnän vaikutuksiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hoitoinfrastruktuuria on oltava saatavilla syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla.

4.7

Digitaaliseen infrastruktuuriin investoiminen voi helpottaa tehokasta hoiva- ja hoitosuunnittelua ja -tarjontaa, kun tietoja voidaan tallentaa, vaihtaa ja välittää eri terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajien välillä, mikä mahdollistaa laadun tehokkaan valvonnan ja yhtäläisen saatavuuden. On olemassa moninaisia mahdollisuuksia tukea saavutettavuutta, jatkuvuutta, koordinointia ja hoitopalvelujen korkeaa laatua, esimerkiksi avustava teknologia, ennaltaehkäisytoimenpiteet, robotiikka ja etäterveydenhuolto, edellyttäen, että ne ovat täysin osallistavia ja helposti saatavilla.

4.8

Ehdotetussa pitkäaikaishoitoa koskevassa suosituksessa todetaan, että järjestelmissä on otettava huomioon myös vammaisten henkilöiden tukitarpeet ja viitattava selkeästi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen. Komission olisi varmistettava, että kun strategian yhteydessä otetaan käyttöön EU:n varoja, noudatetaan laitoshoidosta luopumista koskevaa tavoitetta ja tuetaan osallisuutta kehittämällä yhteisöperustaisia palveluja, joissa on hyvin koulutettua työvoimaa (19). ETSK toistaa, että vammaisia lapsia ja vanhempia on tuettava (20), ja suhtautuu myönteisesti tähän painopisteeseen varhaiskasvatuspalveluita koskevassa suosituksessa.

5.   Varhaiskasvatussuosituksen täytäntöönpano

5.1

ETSK kannattaa Barcelonan tavoitteiden tarkistamista, jotta voidaan parantaa helposti saatavilla olevien, kohtuuhintaisten, osallistavien ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen tarjontaa. Jäsenvaltioiden, jotka ovat saavuttaneet tai ylittäneet tavoitteet, olisi keskityttävä enemmän laatuvaatimusten asettamiseen ja varhaiskasvatuksen erilaisten muotojen kehittämiseen eri ikäryhmien mukaan. Varhaiskasvatuksen saatavuuden lisäämistä koskevien tavoitteiden on kuljettava käsi kädessä laadunvarmistuspuitteiden ja kunnollisten työolojen kanssa. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä indikaattoreita, joilla seurataan hoitomallien saatavuutta kansallisten mieltymysten ja erojen mukaisesti, ja samalla täytettävä tarkistettujen tavoitteiden laatu- ja muut vaatimukset.

5.2

ETSK suhtautuu myönteisesti kehotukseen varmistaa kaikkien lasten lakisääteinen oikeus laadukkaisiin palveluihin sekä strategian vuorovaikutus eurooppalaisen lapsitakuun kanssa edistämällä sen ylisukupolvista lähestymistapaa, joka on ratkaisevan tärkeä työ- ja yksityiselämän tasapainon ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Varhaiskasvatuksen maksutonta saatavuutta apua tarvitseville perheille on täydennettävä toimenpiteillä, joihin kuuluvat ilmaiset ateriat, ilmaiset hygieniatuotteet (esim. vaipat) sekä fyysisen ja henkisen kehityksen tukeminen (hienomotoriset taidot, puhe- ja kieliterapia jne.).

5.3

ETSK on tyytyväinen viittauksiin EU:n tasa-arvokehyksiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja kannattaa sellaisten osallistavien järjestelmien luomista, joissa kunnioitetaan kaikkia perhemuotoja. Toteutettaviin toimiin olisi kuuluttava tiedotus sekä henkilöstön kouluttaminen palvelun käyttäjien oikeuksista sekä osallisuudesta ja ennakkoluuloista. ETSK suhtautuu erityisen myönteisesti ehdotuksiin, jotka koskevat riittävää lapsi-henkilöstösuhdetta, henkilöstön jatkuvaa ammatillista koulutusta ja aikavaatimusten sisällyttämistä indikaattoreihin, mikä on erityisen tärkeää vammaisille lapsille, jotka voivat usein osallistua varhaiskasvatukseen vain osittain.

5.4

Hyviin käytäntöihin perustuvien varhaiskasvatusmallien on oltava keskeisellä sijalla neuvoston suosituksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavissa toimenpiteissä, joita tuetaan valtiotasoa alemman tason toimintapolitiikoilla ja rahoituskehyksillä osoittamalla erityisiä määrärahoja hoitoa saavien ja hoitajien tarpeiden kartoittamiseksi ja testaamalla uusia hoitopalvelujen muotoja. Lasten oikeuksien olisi pysyttävä keskeisessä asemassa. Lapset tarvitsevat ensimmäisinä vuosinaan terveellisen ja hoivaavan ympäristön joko koti- tai ammattihoidossa. Onkin oltava tarjolla erilaisia hoitomalleja (päiväkodit, työpaikan päiväkodit, lastenhoitajat, äitiysavustajat, leikkiryhmät, iltapäivähoito), joissa otetaan huomioon eri-ikäisten lasten kehitystarpeet.

6.   Pitkäaikaishoitoa koskevan suosituksen täytäntöönpano

6.1

ETSK kehottaa laatimaan vankkoja täytäntöönpanosuunnitelmia, jotka kattavat pitkäaikaishoidon koko kirjon. Euroopan komission olisi virallistettava yhteistyö perustamalla pitkäaikaishoitoa käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä, joka kokoaa yhteen työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kansalliset koordinaattorit, pitkäaikaishoidon saajat, erityisesti ikääntyneet ja vammaiset henkilöt, sekä muut asiaankuuluvat asiantuntijat ja toimijat. Ryhmän työn tueksi voitaisiin perustaa julkinen verkkofoorumi tietojen ja tutkimuksen keräämiseksi ja hyvien käytäntöjen jakamisen edistämiseksi.

6.2

ETSK on antanut useita lausuntoja pitkäaikaishoidon tarjoamisesta EU:ssa (21) ja korostanut tarvetta investoida laadukkaaseen, kestävään ja kaikkien saatavilla olevaan hoitoon. ETSK korostaa tarvetta huolehtia mahdollisimman suuresta täydentävyydestä ja synergiasta kaikkien hoito- ja terveydenhuoltopalveluja tarjoavien, niin julkisen kuin yksityisen sektorin (voittoa tavoittelevien ja voittoa tavoittelemattomien) tahojen välillä, jotta saavutettaisiin hoidon yleinen kattavuus ottaen huomioon parhaat käytännöt eri jäsenvaltioissa.

6.3

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että pitkäaikaishoitoa koskevassa ehdotuksessa tunnustetaan yhteisötalouden toimijoiden merkitys palveluntarjoajina. ETSK kannustaa komissiota tutkimaan edelleen tapoja luoda jäsenneltyjä viestintäkanavia yhteisötalouden toimijoiden ja EU:n toimielinten välille pitkäaikaishoidon toimintapoliittisessa ympäristössä.

6.4

ETSK panee merkille, että vihreän ja digitaalisen siirtymän eri aloitteissa on tärkeää hyödyntää teknologioiden koko potentiaalia asuntokannan luomiseksi, suunnittelemiseksi uudella tavalla ja kunnostamiseksi osallistavammalla ja kestävämmällä tavalla.

6.5

Pitkäaikaishoidon hyvien käytäntöjen malleihin voi sisältyä jäsennellympää ja tehokkaampaa kotiapua sekä uudenlaisia asumisvaihtoehtoja, kuten suojattua, valvottua tai yhteisöllistä asumista, yhteiskäyttöasuntoja tai muita vaihtoehtoja hoitoa saavien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti ja oikeudellisesti hyväksyttyihin laatukehyksiin perustuen. Olisi harkittava myös muuntyyppisiä hoitomalleja, jotta voidaan kattaa hoidon koko kirjo integroidusti, esimerkiksi mielenterveystuki, perhekeskukset, vanhempien tukiryhmät ja lyhytaikainen asumistuki tavalla, joka helpottaa siirtymistä mallista toiseen ja vaihtelee tarvittavien palvelujen intensiteetin tai luonteen osalta hoidon jatkuvuutta vaarantamatta.

---

(1)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yleishyödyllisten palvelujen yhteiskehittäminen osallistavamman demokratian edistämiseksi EU:ssa” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 76).

(2)  Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva EU:n strategia 2021–2030, lapsitakuu, lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia, työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi, sukupuolten tasa-arvostrategia ja muut Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaiset asiaankuuluvat aloitteet.

(3)  Gender inequalities in care and pay in the EU: https://eige.europa.eu/publications/gender-inequalities-care-and-pay-eu

(4)  Tasa-arvoindeksi: https://eige.europa.eu/gender-equality-index/2022

(5)  What if care work were recognised as a driver of sustainable growth?: https://epthinktank.eu/2022/09/07/what-if-care-work-were-recognised-as-a-driver-of-sustainable-growth/

(6)  Tutkimus Exploring the incidence and costs of informal long-term care: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8423&furtherPubs=no

(7)  2021 Long-term care in the EU: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=fi&pubId=8396

(8)  Long-term care workforce – Employment and working conditions: https://www.eurofound.europa.eu/nb/publications/customised-report/2020/long-term-care-workforce-employment-and-working-conditions

(9)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Terveydenhuoltoalan työvoimaa, hoitoa ja hoivaa koskeva strategia Euroopan tulevaisuutta varten” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 37).

(10)  Euroopan parlamentin 22. kesäkuuta 2022 antama mietintö aiheesta ”Kohti hoivatyötä koskevia EU:n yhteisiä toimia”.

(11)  EIGE, sama kuin edellä.

(12)  Euroopan parlamentin tutkimus, sama kuin edellä.

(13)  European Charter for Family Carers: https://coface-eu.org/european-charter-for-family-carers/

(14)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden oikeudet” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 7).

(15)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Terveydenhuoltoalan työvoimaa, hoitoa ja hoivaa koskeva strategia Euroopan tulevaisuutta varten” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 37).

(16)  Improving healthcare quality in Europe – Characteristics, effectiveness and implementation of different strategies, OECD, 2019.

(17)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sosiaalisten investointien vaikutukset työllisyyteen ja julkistalouteen” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21).

(18)  Event report: European Care systems: Solidarity and sustainability – friends or foes?: https://www.aim-mutual.org/mediaroom/event-report-european-care-systems-solidarity-and-sustainability-friends-or-foes/

(19)  Laitoshoidosta yhteisöllisiin palveluihin siirtymistä käsittelevä eurooppalainen asiantuntijaryhmä, EU Guidance on independent living and inclusion in the community ja EU fundsChecklist to promote independent living and deinstitutionalisation.

(20)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Perheenjäsenet vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden hoitajina: pandemian aikana räjähdysmäisesti yleistynyt ilmiö” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 75, 28.2.2023, s. 75).

(21)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite” [COM(2017) 252 final] ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta” [COM(2017) 253 final – 2017/0085 (COD)] (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 44); Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kotitalouksissa asuvien hoivatyöntekijöiden oikeudet” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 7); Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Pitkäaikaishoidon yleisen saatavuuden turvaaminen ja ikääntyneille tarkoitettujen pitkäaikaishoitojärjestelmien kestävä rahoitus” (EUVL C 204, 9.8.2008, s. 103); Esite aiheesta ”Economic, technological and social changes in advanced health services for the elderly”; Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Taloudellinen, teknologinen ja sosiaalinen murros ikääntyneille tarjottavissa kehittyneissä terveyspalveluissa” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 240, 16.7.2019, s. 10); Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kohti uutta vanhustenhoitomallia: covid-19-pandemian opetukset” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 194, 12.5.2022, s. 19).