Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Digitaalinen yhteenkuuluvuus”

(2022/C 498/08)

Esittelijä: Gaetano ARMAO (IT, EPP), Sisilian aluehallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Johdanto

1.

muistuttaa heti aluksi, että taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on yksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT – 174 artikla) asetetuista päätavoitteista. Tavoitteena on nimenomaisesti sopusointuisen ja tasapainoisen kehityksen aikaansaaminen kaikkialla Euroopan unionissa (EU) ja sen alueilla.

2.

korostaa, että ”digitaalisen yhteenkuuluvuuden” käsite edellyttää, että teknologian keskeinen rooli elämässämme tunnustetaan ja että koheesiotavoitteet nivotaan unionin digitaalisiin oikeuksiin, periaatteisiin ja politiikkoihin. Komitea kehottaa tarkistamaan SEUT-sopimuksen 175 artiklaa tätä tarkoitusta vastaavasti.

3.

palauttaa mieliin, että vuoden 2021 EU:n vuotuisessa alue- ja kuntabarometrissa AK korostaa digitaalista yhteenkuuluvuutta keskeisenä tekijänä luotaessa osallistavia yhteiskuntia EU:ssa seuraavasti: ”termi ’digitaalinen yhteenkuuluvuus’ on tärkeä lisäulottuvuus EU:n perustamissopimuksessa määritellylle perinteiselle taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden käsitteelle” (1). Digitalisaatio voi auttaa vähentämään sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta, sillä sen avulla voidaan tavoittaa kansalaiset, jotka jäisivät muuten vaille tiettyjä palveluja tai saisivat niitä liian heikosti.

4.

muistuttaa, että digitaalisen yhteenkuuluvuuden käsite (2) ja panos, jota tarvitaan, jotta se toteutuisi konkreettisesti, kuten Euroopan alueiden komitean äskettäisessä merkittävässä ennakointitutkimuksessa esitetään (3), merkitsee sitä, että jokaisella kansalaisella EU:ssa on asianmukainen pääsy internetiin ja mahdollisuus hyödyntää digitaalisia palveluita ja että EU:n digitaalisen infrastruktuurin itsenäisyyttä ja häiriönsietokykyä on parannettava.

5.

korostaa, että EU:n on tehtävä työtä sen hyväksi, että digitalisaatio on mahdollisimman kattavasti kaikkien EU-kansalaisten ulottuvilla, sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmän kehittyneiden alueiden sekä pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten saaristojen, syrjäisimpien alueiden, saarialueiden, rajat ylittävien alueiden ja vuoristoalueiden, auttamiseen, jotta ne kykenevät nopeuttamaan digitalisaatiotaan, kun otetaan huomioon niiden erityiset haasteet ja niiden voimavarojen maksimointi sekä vertaisyhteistyön merkitys.

6.

toteaa, että vaikka teknologia on keskeinen väline, joka auttaa meitä sopeutumaan haastaviin tilanteisiin, jotka vaikuttavat yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin, digitaaliteknologian merkittävä rooli covid-19-pandemiaan vastaamisessa ja pandemiansietokyvyn kehittämisessä on tuonut esiin digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisen lukutaidon puutteita ja tehnyt digitaalisesta kahtiajaosta entistä korostuneemman.

Haasteet

7.

muistuttaa, että ”digitaalinen kahtiajako” tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan erilaisia saatavuus- ja käyttötasoja ja erityisesti internetpohjaisten digitaalisten palvelujen saatavuuden ja käytön puutteita (4), ja painottaa, että nopeiden yhteyksien saatavuutta kaikille Euroopan unionissa – niin kaupungeissa kuin maaseutu- ja syrjäalueilla – on pidettävä yleishyödyllisenä palveluna ja käsiteltävä sen mukaisesti.

8.

korostaa, että digitaaliset viestintämuodot luovat myös uusia haasteita demokraattisille prosesseille. Monille ihmisille tärkein uutislähde on sosiaalinen media, jonka toimijat tekevät harvoin faktantarkistuksia. Sosiaalisessa mediassa käytävä digitaalinen keskustelu voi johtaa yhteiskunnalliseen polarisoitumiseen ja hajanaisuuteen. Vaikutusmahdollisuudet ovat suuret, erityisesti käyttämällä algoritmeja, joilla ohjataan käyttäjien käyttäytymistä.

9.

korostaa, että digitaalisen yhteenkuuluvuuden nimissä on puututtava unionin kasvavan digitaalisen kahtiajaon syihin ja haasteisiin alueilla, jotka pyrkivät kuromaan umpeen digitaalista kahtiajakoa mutta ovat silti jäljessä, vaikka digitaalisen kahtiajaon laajentumista ei virallisesti tunnusteta uhkaksi EU:n yhteenkuuluvuudelle.

10.

painottaa, että syrjäisimmillä alueilla, saarilla, rajaseuduilla, alueilla, jotka joutuvat vastaamaan väestökehitykseen liittyviin haasteisiin, ja vuoristoalueilla (5) on erityisiä maantieteellisiä, taloudellisia, demografisia ja sosiaalisia ominaispiirteitä, joihin liittyy poikkeuksellisia haasteita. Näitä ovat pieni koko (pinta-ala, väestötiheys, talous), rajalliset paikalliset markkinat ja vaikeudet saavuttaa mittakaavaetuja, korkeat kuljetuskustannukset, huonosti kehittyneet elinkeinoalojen väliset suhteet, yrittäjyystaitojen, infrastruktuurin ja yrityspalvelujen tarjonnan puutteet (verrattuna mantereella toimiviin yrityksiin) sekä niukempi kansalaisille tarjottavien sosiaali- ja koulutuspalvelujen kirjo. Tämän lisäksi saaristoalueilla, joiden saaristoluonne on kaksin- tai kolminkertainen, on vielä toisenlainen taakka, kuten todetaan viimeksi Euroopan parlamentin mietinnössä ”Saaret ja koheesiopolitiikka: nykytilanne ja tulevat haasteet” (6).

11.

on huolissaan siitä, että nykyiset digitaaliset kuilut eivät pienene, vaan ne itse asiassa kasvavat EU:ssa seuraavien digitalisaation keskeisten osatekijöiden kohdalla (7): — Digitaalisten perustaitojen tasosta ei ole saatavilla tietoa paikallis- ja aluetasolla. Sen sijaan on käytetty korvaavaa indikaattoria sen suhteen, missä määrin ihmiset pystyvät käyttämään internetiä päivittäin. Vaikka kaupunkien ja maaseudun välinen digitaalinen kahtiajako on tietyissä EU:n läntisissä jäsenvaltioissa (Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Belgiassa) vähentynyt digitaitojen osalta, se on edelleen merkittävä kaikissa muissa jäsenvaltioissa. — Yhteenliitettävyyden ja digitaalisen infrastruktuurin alalla maaseutualueet ovat edelleen jäljessä toisen sukupolven liityntäverkkojen kattavuudessa ja sellaisten talouksien kokonaiskattavuudessa, joilla on käytettävissään suuren kapasiteetin verkko. — EU:ssa sijaitsevien ”yksisarvisten” (start-up-yritykset, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo on yli miljardi Yhdysvaltain dollaria) lukumäärällä mitattu yritysten digitalisaatio osoittaa, että EU:ssa yksisarviset keskittyvät suurelta osin Euroopan mannerosaan ja pääkaupunkiseuduille. — Vuosina 2019–2020 kahtiajako julkisten palvelujen digitalisoinnissa kasvoi kaupungeissa asuvien henkilöiden ja muilla taajama-alueilla asuvien henkilöiden välillä. — Syrjäisimpien alueiden erityistapausta ei voida jättää huomiotta, sillä niiden ainutlaatuinen ja monitahoinen tilanne, joka tunnustetaan SEUT-sopimuksen 349 artiklassa, edellyttää unionin toimintapolitiikkojen mukauttamista niiden erityispiirteisiin paitsi taloudellisen ja sosiaalisen myös digitaalisen yhteenkuuluvuuden periaatteen nimissä.

12.

toteaa, että digitaalisen kahtiajaon kaventamiseksi toteutettavien toimenpiteiden soveltamisala menee päällekkäin useilla politiikan lohkoilla, mikä tekee digitaalisesta yhteenkuuluvuudesta horisontaalisen hankkeen. Komitea onkin hyvillään siitä, että Euroopan tulevaisuuskonferenssi on tunnustanut digitaalisen yhteenkuuluvuuden täydentävän taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta (8). Komitea pitää digitaalista yhteenkuuluvuutta osana taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja katsoo, että se on nähtävä julkisiin palveluihin kuuluvana hyödykkeenä.

13.

korostaa, että digitaalinen kahtiajako vaikuttaa paikallistasolla tarjottaviin palveluihin seuraavilla aloilla: — Terveydenhuolto: puutteelliset mahdollisuudet hyödyntää sähköisen terveydenhuollon palveluja; vajavainen tietoisuus covid-19-pandemiasta ja mahdollisista tulevista pandemioista ja suurempi altistuminen niille, kun ihmiset eivät ole yhteydessä toisiin. — Koulutus: epätasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää koulutusresursseja; koulutusprosessin pysähtyminen; oppijoilla on vaikeuksia saada teknistä tukea perheympäristöstään. — Muut keskeiset palvelut: taloudellisen syrjäytymisen lisääntyminen, joka johtuu suuntauksesta kohti käteisen käytöstä luopumista; muista irrallaan olevalla väestönosalla on rajoitetusti yleisiä hyödykkeitä ulottuvillaan, kun palvelut muutetaan pelkästään digitaalisiksi. Sosioekonomiset olosuhteet: sosioekonomisen kahtiajaon kasvaminen yhtäältä niiden välillä, jotka pystyvät etätyöskentelyyn digitaalisin välinein, ja toisaalta niiden, joilla ei ole mahdollisuutta tähän. — Sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyminen: digitaalinen kahtiajako saattaa estää ihmisiä osallistumasta verkossa toteutettaviin sosiaalisiin aloitteisiin ja käyttämästä demokraattisia oikeuksiaan.

14.

toteaa, että julkishallintojen ja muiden digitaalisia palveluja tarjoavien organisaatioiden tulisi digitaalisten palvelujen suunnittelussa ottaa huomioon niiden käytettävyys sellaisten henkilöiden näkökulmasta, joilla on jonkinlainen aistivamma tai digitaalisten taitojen puute. On myös varmistettava, että palvelut ovat saatavilla niille, joiden yhteysinfrastruktuurissa on rajoituksia.

15.

pitää valitettavana, että digitaalisen yhteenkuuluvuuden periaatteen sisällyttäminen sen varmistamiseksi, ettei yhtäkään aluetta tai ihmistä jätetä jälkeen yhteyksien ja saavutettavuuden osalta, ei ollut virallisesti osa komission ehdottamaa digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevaa eurooppalaista julistusta digitaalista vuosikymmentä varten (9).

16.

panee tyytyväisenä merkille kohdennetut toimet, kuten yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen äskettäisen muutoksen, kiinteille laajakaistaverkoille myönnettävää valtiontukea koskevien säännösten muuttamisen ja laajakaistaa koskevien suuntaviivojen meneillään olevan tarkistamisen. Komitea kehottaa kuitenkin selkeyttämään valtiontukisääntöjen soveltamista digitaaliseen infrastruktuuriin ja yksinkertaistamaan niitä entisestään (10).

17.

toteaa, että digitaalisten ratkaisujen kohdennetun käytön avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä entistä enemmän mutta datakeskusten, päätelaitteiden ja siirtoverkkojen lisääntyvä energiankulutus on suuri haaste. Digitalisaatio ilman asianmukaisia sosioekologisia puitteita olisi harkitsematonta. Varsinaisen digitalisaation lisäksi tarvitaan liitännäistoimia, jotta voidaan rajoittaa resurssien kulutusta ja välttyä siltä, että tehokkuuden parantaminen johtaisi kulutuksen lisääntymiseen.

Digitaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttaminen

18.

toteaa, että digitaaliset taidot ja digitaalinen infrastruktuuri ovat keskeisessä asemassa digitaalisen kompassin kaikkien muiden ulottuvuuksien kehittämisessä. Komitea suositteleekin, että Euroopan komissio ottaa tätä varten käyttöön pitkän aikavälin strategian, resurssit ja koordinointimekanismit sekä sitoutuu niihin ja hyödyntää jäsenvaltioiden yhteistyöhön perustuvia laajamittaisia hankkeita, jotta varmistetaan, että kaikilla kansalaisilla on käytettävissään ajanmukaiset digitaaliset taidot ja infrastruktuurit.

19.

suosittaa, että asianmukaiset digitaaliset taidot sisällytetään kaikkiin elinikäisen oppimisen puitteissa toteutettaviin toimiin, jotta kaikki Euroopan unionin kansalaiset voivat hyötyä yleisestä oikeudesta käyttää internetiä. Taitoja ei pitäisi ymmärtää pelkästään koulutuksena, vaan niiden olisi annettava kansalaisille mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan.

20.

korostaa tässä yhteydessä tarvetta kiinnittää erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten ikääntyneiden, digitaalisen osaamisen kartuttamiseen ja sen varmistamiseen, että heillä on vähintään perustaidot. Lisäksi on tuettava vähemmän kehittyneillä alueilla asuvia nuoria, joiden oppimistuloksiin kriisi on monilla alueilla vaikuttanut digitaalisen kuilun ja asianmukaisten verkkokoulutusmahdollisuuksien puutteen vuoksi. EU:n toimintapolitiikoissa olisi pantava enemmän painoa alueellisille eroille – erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla – kun on kyse koulutukseen liittyvien määrärahojen myöntämisestä alan kiireellisiin ongelmiin vastaamiseksi, kuten viime vuosina. Digitaalisen koulutuksen sisällössä olisi myös otettava huomioon kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten mahdollisuudet ja varmistettava näin tasa-arvo kaikille sosiaalisesta taustasta riippumatta.

21.

korostaa, että välttämätön osa kaikkien väestönosien digitaalista lukutaitoa on myös riittävä medialukutaito erityisesti terveyteen sekä raha- ja ajankohtaisasioihin liittyvän tiedon paikkansapitävyyden arvioimiseksi. Tämän perustana ovat erityisesti valeuutisten ja vihapuheen kaltaisten ilmiöiden lisääntyminen.

22.

ehdottaa eurooppalaisista digitaalisista oikeuksista ja periaatteista äskettäin annetun julistuksen jatkotoimeksi sitä, että Euroopan komissio laatii kattavan kehyksen, säädöksiä ja välineitä, joilla pannaan täytäntöön eurooppalaiset digitaaliset oikeudet ja edistetään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan kansalaisten kanssa sen varmistamiseksi, että digitaaliset periaatteet jaetaan ja että ne vastaavat yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Vuonna 2000 annetun EU:n perusoikeuskirjan tarkistamista olisikin syytä harkita ottaen huomioon äskettäin virallisesti julistetut digitaaliset oikeudet.

23.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan tulevaisuuskonferenssin suosituksen yhdenvertaisten internetin käyttömahdollisuuksien vahvistamisesta kaikkien Euroopan unionin kansalaisten perusoikeudeksi. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää, että internetiin ja digitaalisiin palveluihin on luotettava pääsy EU:n itsenäisen ja häiriönsietokykyisen digitaalisen infrastruktuurin avulla. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeudenmukainen ja avoin kilpailu ja estetään monopolit ja markkinavoiman yleinen väärinkäyttö, toimittajariippuvuus, datan keskittyminen ja riippuvuus kolmansista maista infrastruktuurin ja palvelujen osalta.

24.

ehdottaa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen kansallisille sääntelyviranomaisille antamien erityissuositusten mukaisesti (11), että infrastruktuurin yhteiskäyttöä (teleoperaattoreiden ja muiden palveluntarjoajien, esim. sähköyhtiöiden ja rautateiden, välillä) edistettäisiin laajakaistaverkkojen käyttöönottoon liittyvien ja syrjäisille alueille koituvien kustannusten vähentämiseksi.

25.

huomauttaa, että monilla alueilla on positiivisia kokemuksia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista sekä digitaalisen infrastruktuurin laajentamiseksi että digitaalisen kahtiajaon kaventamiseksi. Komitea tähdentää alueellisten digialan keskittymien roolia digitalisaation toteuttamisessa.

26.

korostaa voimakkaasti, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä hajautetun työn tarjoamia mahdollisuuksia edistämällä asumista maaseudulla, saarilla, vuoristoalueilla sekä erittäin harvaan asutuilla ja haja-asutusalueilla sekä hyödyntämällä näillä alueilla asumisen etuja. Tämä voisi johtaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäväpohjaisempaan ja kohtuuhintaisempaan elämään, jos muiden perusvaatimusten ohella taataan digitaalinen yhteenkuuluvuus, mikä tarkoittaa keskeisten digitaalisten palvelujen täyttä saatavuutta.

27.

toteaa, että on hyödyllistä jakaa hyvinä käytäntöinä palvelevia esimerkkejä Euroopan eri alueiden välillä toimintapolitiikoista, jotka mahdollistavat kestävyysajattelun mukaiset hajautetun työn mahdollisuudet ja joiden avulla voidaan tehdä hajautetusta työstä pysyvä piirre työpaikoilla siten, että maksimoidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöhyödyt.

28.

korostaa paikallisten ja alueellisten koulujen, korkea-asteen oppilaitosten, tutkimuskeskusten ja paikallisten ja alueellisten ekosysteemien roolia digitaali-innovointikeskittymiin osallistumisessa tai jopa edelläkävijöinä niissä, koska niitä ei useissa tapauksissa koordinoida aluepolitiikan keinoin, minkä vuoksi usein tuhlataan mittavasti osaamista ja älyllistä kapasiteettia. Onkin otettava käyttöön toimenpiteitä aivovuodon välttämiseksi, ja erityisesti epäsuotuisilla alueilla oikeudenmukaisin ehdoin tehtävä hajautettu työ voi olla osa ratkaisua.

29.

korostaa, että pk-yrityksiä on tuettava entistä enemmän digitalisaatiossa. Ne ovat jääneet jälkeen suuremmista yrityksistä, joilla on enemmän resursseja, ja on kehitettävä uutta osaamispohjaa. Pk-yritysten ja erityisesti mikroyritysten hallinnollista taakkaa, joka aiheutuu EU:n varojen käyttöön saannista (ei pelkästään digitaalialaan liittyen), on kevennettävä merkittävästi. Hallinnollisten vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa yrityksen kokoon, ja samalla on varmistettava pk-yritysten omistajien oikeudenmukainen kohtelu silloin, kun nämä saavat EU:n varoja (12). Euroopan komission olisi tehtävä nykyisistä käytännöistä pk-yritystesti ja esitettävä ehdotuksia erityisesti mikroyritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi (esim. tilintarkastusta koskevat poikkeukset).

30.

katsoo, että elpymis- ja palautumistukivälineen varojen kohdentamista digitaalisiin aloitteisiin ja erityisesti pk-yritysten hyväksi olisi seurattava tiiviisti. Olisi arvioitava, onko pk-yrityksille osoitetun rahoituksen määrä oikeassa suhteessa pk-yritysten osuuteen kansallisesta (ja alueellisesta) BKT:sta.

Sähköinen hallinto, digitaalinen häiriönsietokyky

31.

kannattaa sitä, että Euroopan komissio edistää kohdennetumpaa kansalaisille suunnattua tiedotuskampanjaa EU:n, valtiollisen, alueellisen ja paikallisen tason sähköisen osallistumisen foorumeilla parantamalla koordinointia jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä edistämällä hyvien käytäntöjen vaihtoa.

32.

ehdottaa, että jäsenvaltiot osoittavat erityisiä resursseja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käynnistämiseen, valistuskampanjoihin ja koulutukseen, jotta kansalaiset ja erityisesti nuoremmat sukupolvet sekä yritykset ja julkinen sektori voivat valmistautua vastaamaan kyberrikollisuuteen digitalisaatioon liittyvänä horisontaalisena kysymyksenä. Kriisin jälkeisen tuen rahoitusohjelmaan olisi myös sisällytettävä investoinnit, jotka liittyvät digitaaliseen koulutukseen, laajakaistayhteyksiin, tarvittavien laitteiden hankintaan sekä opettajien koulutukseen tällaisia tilanteita varten. Myös digitaaliseen koulutukseen kuuluvaa sisällönhallintaa olisi tarkasteltava asianmukaisesti uudelleen ottaen huomioon digitaalisen verkkosisällön käytöstä mahdollisesti aiheutuvat haasteet ja ongelmat.

33.

ehdottaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot puuttuvat valtioiden rajat ylittäviin sääntely- ja yhteentoimivuusesteisiin, jotka estävät digitaalisten sisämarkkinoiden kattavan täytäntöönpanon ja haittaavat liiketoiminnan ja teknologian soveltamisen laajentamista Euroopassa. Lisäksi paikallis- ja alueviranomaisten on helpotettava yhteisen mallin hahmottelua esimerkiksi laajakaistafoorumin avulla.

34.

katsoo, että alueellisten ja paikallisten julkisten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden valtakunnallisen tason järjestelmien kanssa tulee olla lähtökohta kaikille digitaalisille aloitteille erityisesti silloin, kun EU:n tieto- ja viestintätekniikan standardit tai EU:n yhteiset tekniset eritelmät ovat jo olemassa. Yhteentoimivuus olisi aina kytkettävä ratkaisujen ja palvelujen teknologianeutraaliuteen myös toimittajariippuvuuden välttämistä ajatellen. Lisäksi kaikista pk-yrityksille suunnatuista digitaalisista julkisista palveluista olisi tehtävä pk-yritystesti. Paikallis- ja alueviranomaisten edustajien olisi oltava asiaankuuluvien kansallisten komiteoiden jäseniä ja heille olisi osoitettava neuvoa-antava rooli keskeisissä yhteentoimivuusaloitteissa.

35.

korostaa sen merkitystä, että saatavilla on avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja niiden lisäksi avointa julkista dataa kaikista arvokkaista data-aineistoista, jotka määritellään avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1024 (13). Tätä olisi myös pidettävä EU:n kansalaisten digitaalisena, voimaannuttavana oikeutena. Myös kansalaistiedettä olisi edistettävä, ja tässä yhteydessä olisi kartoitettava keskeisiä yhteisöjä EU:n tasolla ja hyödynnettävä niitä asianmukaisesti, mukaan lukien muun muassa ”paikallisen” data-aineksen kerääminen digitaalisen yhteenkuuluvuuden seurantaa varten ja suositukset sen saavuttamiseksi.

36.

vaatii tekoälysäädöstä käsittelevän AK:n äskettäisen lausunnon mukaisesti, että Euroopan komissio laajentaa vaikutustenarviointia tekoälyteknologian vaikutuksista kansalaisten näkökulmalla, erityisesti tarkkaillen vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, velvoittamalla kutsumaan paikallis- ja alueviranomaiset ja/tai niiden edustajat mukaan kuulemisiin ja määrittelemällä tiukemmat avoimuus- ja tietovaatimukset suuririskisille tekoälyteknologioille (14).

Digitaalisen kahtiajaon seuranta ja mittaaminen

37.

korostaa, että Euroopan komission tulee yhdessä jäsenvaltioiden, Eurostatin, kansallisten tilastokeskusten ja Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa edistää olemassa olevien tietojen maantieteellisen jaottelun asteittaista mutta jatkuvaa lisäämistä ja laajentaa tietojen kattavuutta siten, että ne käsittävät asianmukaisesti digitaalitalouden ja digitaalisen yhteiskunnan näkökohdat. Euroopan alueiden komitea tulee ottaa mukaan keskeisenä toimijana tuomaan esille paikallis- ja alueyhteisöjen tarpeita, jotka liittyvät dataan ja informaatioon sekä sopiviin välineisiin digitalisaatioasteen mittaamiseksi.

38.

ehdottaa, että kehitetään vankka ja kattava digitalisaatioastetta mittaavien paikallisten digitaalisten indikaattorien järjestelmä, joka toimii päätöksenteon taustalähteenä ja myös kriteerinä tällä hetkellä voimassa olevassa yleisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tarkoitettujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden resurssien määrittämiselle.

39.

ehdottaa, että Euroopan komissio ja Euroopan alueiden komitea tekevät yhteistyötä edetäkseen kohti digitaalista kompassia, jossa otetaan konkreettisesti huomioon alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Tämä mahdollistaa etenemisen Euroopan digitalisaation ja digitaalisen siirtymän edistymisen arvioinnista alueiden välisen digitaalisen yhteenkuuluvuuden kehittymisen tarkasteluun.

---

(1)  EU:n vuotuinen alue- ja kuntabarometri, 4 luku – Digitaalinen siirtymä paikallis- ja aluetasolla, s. 63.

(2)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Digitaalinen Eurooppa kaikille: älykkäiden ja osallistavien ratkaisujen toteuttaminen paikallistasolla” (EUVL C 39, 5.2.2020, s. 83).

(3)  Susanna Fontana, Fabio Bisogni (Fondazione FORMIT), Simona Cavallini, Rossella Soldi (Progress Consulting S.r.l.), Territorial foresight study in addressing the digital divide and promoting digital cohesion, 16. toukokuuta 2022 (luonnos).

(4)  OECD (2021), Bridging Connectivity Divides, OECD Digital Economy Papers, N:o 315, OECD Publishing, Pariisi. Saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.1787/e38f5db7-en

(5)  Yhteensä 17,7 miljoonaa ihmistä 15 Euroopan maassa asuu 362 saarella, joilla on yli 50 asukasta. Näillä alueilla BKT asukasta kohden on alle 80 prosenttia EU:n keskiarvosta, ja merkittävä osa niistä kuuluu edelleen alikehittyneiden alueiden luokkaan (lähde: https://www.regione.sicilia.it/la-regione-informa/estimation-insularity-cost-sicily).

(6)  (A9-0144 / 2022-159), https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-9-2022-0144_FI.html

(7)  Lähde: EU:n vuotuinen alue- ja kuntabarometri 2021, 4 luku – Digitaalinen siirtymä paikallis- ja aluetasolla, A. Digitalisaation nykytilanne, s. 69.

(8)  Raportti Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopputuloksesta, toukokuu 2022, 12. ehdotus: EU:n kilpailukyvyn parantaminen ja sisämarkkinoiden syventäminen, toimenpide 14, s. 56.

(9)  Eurooppalaisia digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskeva julistus, 26. tammikuuta 2022.

(10)  Ks. RegHub-raportti 21st Century Rules for 21st Century Infrastructure – Overcoming obstacles to transport, digital, and green infrastructure deployment, saatavilla [englanniksi] osoitteessa https://cor.europa.eu/en/engage/Documents/RegHub/RegHub%20report%20on%2021%20century%20rules.pdf

(11)  Iclaves & Esade, Study on post-COVID measures to close the digital divide, Final Report, lokakuu 2021.

(12)  Niiden pk-yritysten omistajien, jotka eivät saa palkkaa, ja muiden luonnollisten henkilöiden, jotka eivät saa palkkaa, välittömien henkilöstökustannusten ilmoittaminen perustuu yksikkökustannuksiin, jotka vastaavat tasoltaan tutkijoiden palkkaa (https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-sme-owners-natural-persons_en.pdf).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(14)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tekoälyä koskeva eurooppalainen lähestymistapa ja tekoälysäädös” (EUVL C 97, 28.2.2022, s. 60).