Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n kuntien ja alueiden rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa”

(2022/C 498/03)

Yleisesittelijä: Dario NARDELLA (PES, IT), Firenzen pormestari Viiteasiakirjat: Neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin lausuntopyyntö Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Ukrainan hätäapu ja jälleenrakennus (COM(2022) 233 final)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

1.

tuomitsee jälleen Venäjän provosoimattomat sotatoimet Ukrainaa vastaan. Ne rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta sekä demokraattisia periaatteita ja oikeusvaltioperiaatetta ja ovat provosoimaton, oikeuttamaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainan kansaa vastaan sekä hyökkäys Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan, jolle AK vahvistaa horjumattoman tukensa. AK yhtyykin Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla syyskuun 2022 lopussa järjestettyjen niin kutsuttujen kansanäänestysten maailmanlaajuiseen tuomitsemiseen, sillä niillä rikottiin lähes kaikkia mahdollisia demokratian standardeja. Komitea kehottaa EU:n jäsenvaltioita, EU:n toimielimiä ja EU:n kumppanimaita tukemaan edelleen yhtenäisesti Ukrainaa, joka taistelee myös meidän vapautemme ja eurooppalaisten arvojen puolesta. Johdonmukaiset pakotteet ovat olennaisen tärkeitä tässä tuessa ja hyökkääjävaltio Venäjän painostamisessa.

2.

pitää erittäin valitettavana, että Venäjän hyökkäys on johtanut yli kymmeneentuhanteen kuolonuhriin – pääasiassa siviilikuolonuhreja – ja vielä useampiin loukkaantuneisiin sekä miljooniin kotiseudultaan siirtymään joutuneisiin ihmisiin Ukrainassa ja kolmansissa maissa. Komitea tuomitsee sen, että miehitetyssä Ukrainassa venäläiset hyökkääjät ottavat kohteeksi, sieppaavat ja pidättävät paikallisia ja alueellisia edustajia, toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia. AK yhtyy Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin vaatimukseen vapauttaa heidät välittömästi ja ehdoitta. Komitea korostaa, että Venäjän hyökkäys on johtanut Ukrainan infrastruktuurin ja rakennusten, koulujen, sairaaloiden, siviiliasuntojen ja kulttuuriperinnön laajamittaiseen tuhoutumiseen. Eräiden arvioiden mukaan vahingot nousevat yli 750 miljardiin euroon, minkä lisäksi BKT:n ennakoidaan laskevan jyrkästi 35 prosenttia (IMF:n ennusteiden mukaan). AK painottaa myös, että Ukrainan talous on menettänyt 30–50 prosenttia tuotantokapasiteetistaan ja että tappiot ovat keskittyneet taloudellisesti merkittäville alueille Itä- ja Etelä-Ukrainassa.

3.

katsoo, että Ukrainan jälleenrakentaminen on EU:lle välttämättömyys ja moraalinen velvollisuus, joka edellyttää sekä EU:n nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ylittäviä lisäresursseja, jotka voitaisiin saada mahdollisesti käyttöön soveltamalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklaa, että talousarvion ulkopuolista uutta rahoitusta. Ukrainan sodan poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen AK kannattaa ajatusta monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin aikaistamisesta vuoteen 2023.

4.

korostaa, että Ukrainalle luvatusta EU:n 9 miljardin euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta on tähän mennessä päästy yhteisymmärrykseen vain 6 miljardista eurosta, kun kuukausittaisen tarpeen arvioidaan olevan 5–7 miljardia euroa. AK muistuttaa sotaolosuhteiden edellyttävän, että rahoitusaste on 70 prosenttia EU:n talousarviossa tavanomaisen 9 prosentin rahoitusasteen sijaan ja ettei EU:n talousarviossa vuosille 2021–2027 ole enää riittävästi liikkumavaraa lainojen rahoitukseen. AK korostaakin, että tukea varten tarvitaan vaihtoehtoisia rahoitustapoja myös jäsenvaltioiden myöntämien julkisten lisätakausten kautta.

5.

korostaa, että jälleenrakennusprosessissa on noudatettava alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa osallistaen Ukrainan ja EU:n paikallis- ja alueviranomaiset, ja sen on pohjauduttava Ukrainan hallinnon hajauttamisuudistukseen, joka oli edennyt jo pitkälle ennen helmikuun 24:ttä päivää 2022. AK viittaa tässä yhteydessä suosituksiin, jotka esitettiin syyskuussa 2022 julkaistussa tutkimuksessa (1) alue- ja paikallisviranomaisten Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumisen haasteista ja mahdollisuuksista. Komitea katsoo, että hajautettu jälleenrakennusprosessi on myös paras tapa antaa Ukrainan kansalaisille mahdollisuus jäädä maahansa ja siten hillitä uusia muuttovirtoja. AK ei kuitenkaan hyväksy keinotekoisia esteitä Ukrainan kansalaisten maahanmuutolle ja kehottaa harkitsemaan pikaisesti tilapäistä suojelua koskevan neuvoston direktiivin (2001/55/EY (2)) tarkistamista, jotta pakolaisille voidaan taata kolmea vuotta pidempi oleskelulupa.

6.

on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston päätökseen myöntää Ukrainalle ehdokasmaan asema. Ehdokasmaan asemasta olisi tultava Ukrainan hallinnon uusien uudistuspyrkimysten liikkeellepaneva voima, ja jälleenrakentamisen tulisi olla mahdollisuus lähentyä edelleen EU:n normeja ja politiikkoja. Tätä taustaa vasten AK toteaa, että EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus kattaa jo noin 70 prosenttia EU:n säännöstöstä.Komitea odottaa Ukrainan jatkavan korruptionvastaista toimintaa, joka Euroopan komission lausunnossa Ukrainan Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta hakemuksesta todettiin yhdeksi seitsemästä alasta, joilla tarvitaan kiireellisiä uudistuksia (3). Tuloksia arvioidaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Uudistuksilla olisi myös taattava avustusvarojen avoin ja oikeudenmukainen jakaminen.

7.

korostaa, että AK voisi käynnistää myös neuvoa-antavan sekakomitean puitteissa toimia, joilla valmisteltaisiin ennen kaikkea lähentymistä EU:n koheesiopoliittiseen säännöstöön sekä tuettaisiin valmiuksien parantamista ja hyvän hallintotavan omaksumista vertaisoppimisen ja hyvien käytänteiden vaihdon avulla.

Ukrainan jälleenrakennusprosessin yleiset periaatteet

8.

suhtautuu myönteisesti Luganon julistukseen, jossa tunnustetaan Ukrainan johdolla laadittu elpymis- ja kehityssuunnitelmaluonnos elpymisprosessia ohjaavaksi yleiseksi kehykseksi, joka mahdollistaa useiden sidosryhmien koordinoidun osallistumisen ja kumppanuudet.

9.

kehottaa kansainvälistä yhteisöä perustamaan yhdessä EU:n johdolla Ukrainan hallituksen ja kaikkien sen kahden- ja monenvälisten kumppaneiden, organisaatioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten sekä avunantajien välille tehokkaan koordinointifoorumin Ukrainan elpymis- ja kehityssuunnitelman valmistelua ja täytäntöönpanoa varten. Komitea katsoo, että tässä yhteydessä keskeisessä asemassa ovat Euroopan komission suunnitelmat perustaa Ukrainan jälleenrakennusfoorumi, joka koordinoi kaikkea avunantajien rahoitusta Ukrainan jälleenrakentamiseen edellyttäen, että se ottaa tinkimättä huomioon kumppanuusperiaatteen ja osallistaa Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi perustetun kuntien ja alueiden yhteenliittymän täysivaltaisena kumppanina kaikkiin suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheisiin.

10.

yhtyy näkemykseen, jonka mukaan Ukrainan jälleenrakentamisprosessi olisi eriytettävä sekä aikataulun, turvallisuusriskin ja alueellisen sotatilanteen että erityisten yhteenkuuluvuuden haasteiden suhteen (4). Ensimmäisen vaiheen tulisi – vihollisuuksien todennäköisesti vielä jatkuessa – käsittää hätätoimenpiteet, toinen vaihe tulisi omistaa elintärkeiden infrastruktuurien ja palvelujen ennallistamiselle ja kolmannen vaiheen tulisi pohjustaa tietä pitkän aikavälin kestäväpohjaiselle kasvulle. Kaikissa näissä kolmessa jälleenrakennusvaiheessa on tärkeää varmistaa, että kuntien valmiuksia vahvistetaan, jotta Ukrainan paikallisviranomaiset pystyvät koordinoimaan itsenäisesti alueensa jälleenrakentamista.

11.

kehottaa EU:ta ja muita kansainvälisiä avunantajia, myös yksittäisiä jäsenvaltioita, tarjoamaan ensimmäisessä vaiheessa välitöntä hätärahoitusta, jolla autetaan Ukrainan väestöä selviytymään turvallisesti seuraavasta talvesta. Etulinjan alueilla tämän rahoituksen olisi kohdistuttava humanitaariseen apuun (elintarvikkeet, polttoaineet, lääkkeet, juomavesijärjestelmät, juomaveden puhdistusjärjestelmät jne.), tilapäisen asumisen järjestämiseen (teltat, tehdasvalmisteiset asuntokompleksit, lämmitysjärjestelmät jne.), miinanraivaukseen sekä logistiseen tukeen näiden alueiden yhteyksien ylläpitämiseksi ja myös tarvittavien kuljetusvälineiden (linja-autot, ambulanssit, paloautot, kuorma-autot, kaivinkoneet jne.) tarjoamiseksi. Suhteellisen turvallisilla alueilla ja taisteluista verrattain kaukana olevilla alueilla olisi annettava teknistä tukea palvelujen tarjoamiseen ja maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden majoittamiseen ja kotouttamiseen, teollisuuskapasiteetin siirtämiseen ja liikennekäytävien turvaamiseen maahan saapuvaa humanitaarista apua ja Ukrainan vientiä varten.

12.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että Euroopan komissio sitoutui 16. syyskuuta myöntämään ensimmäisessä vaiheessa 150 miljoonaa euroa Ukrainan sisäisten pakolaisten auttamiseen ja 100 miljoonaa euroa Venäjän pommi-iskuissa tuhoutuneiden koulujen jälleenrakentamiseen, mutta pitää näitä määriä pitkälti riittämättöminä, kun otetaan huomioon, että ensimmäisen vaiheen nopea elpyminen edellyttää arviolta 17 miljardia euroa ja että tästä summasta tarvitaan 3,4 miljardia euroa jo vuonna 2022.

13.

katsoo, että jälleenrakennusprosessin toisessa vaiheessa olisi keskityttävä elintärkeiden infrastruktuurien ja palvelujen, muun muassa kaukolämmityksen, sähkön, veden ja viemäröinnin, koulujen, sairaaloiden ja siviiliasuntojen, ennallistamiseen. Julkisten työllistämisohjelmien avulla ihmisiä voitaisiin työllistää merkittävästä tuhosta kärsineillä alueilla.

14.

ehdottaa, että jälleenrakennusprosessin kolmannessa vaiheessa luodaan perusta pitkän aikavälin kestävälle kasvulle aluetason yhdennetyn suunnittelun strategian pohjalta hyödyntäen systeemisiä lähestymistapoja kestävien, vihreiden, älykkäiden ja osallistavien alueiden kehittämiseksi sekä OECD:n paremman jälleenrakentamisen periaatetta. Tässä vaiheessa olisi keskityttävä erityisesti siihen, että saavutetaan Ukrainan hallituksen asettama tavoite vähentää kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaikilla energia-alan investoinneilla olisi osaltaan edistettävä hiilestä irtautumista ja vähennettävä Ukrainan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, kun otetaan huomioon, että 30 prosenttia aurinkovoimakapasiteetista ja 90 prosenttia tuulivoimalaitoksista on tuhoutunut tai sijaitsee Venäjän joukkojen miehittämillä alueilla. Investoinneissa olisi myös keskityttävä monien Ukrainan kuntien keskuslämmitysjärjestelmien jälleenrakentamiseen niin, että ne korvattaisiin nykyaikaisilla keskuslämmitysjärjestelmillä, jotka eivät perustu fossiilisten polttoaineiden polttamiseen. Tässä vaiheessa olisi myös ratkaisevan tärkeää rakentaa uudelleen asuntokanta, koulut ja sairaalat ukrainalaisten pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden houkuttelemiseksi takaisin seuduille, missä he asuivat ennen sotaa.

15.

kehottaa Euroopan unionia, jäsenvaltioita ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia myöntämään avustuksia lainojen sijaan, sillä Ukraina ei todennäköisesti kykene hoitamaan ja maksamaan takaisin lisävelkoja lyhyellä aikavälillä. Lainat lisäisivät velkakriisin riskiä tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon, että jo ennen sotaa Ukrainalla oli noin 130 miljardin euron suuruinen ulkomaanvelka, joka vastaa 80:tä prosenttia maan BKT:sta. Jos avustuksia ei voida antaa, lainoja olisi myönnettävä ilman korkoa tai hyvin alhaisella korolla, erityisesti kuntien avustamiseen tarkoitettuihin hankkeisiin.

16.

katsoo, että Ukrainan EU-liittymisprosessin käynnistyttyä ja EU:n vahvan koordinointiroolin oikeuttamiseksi jälleenrakentamisstrategiassa Euroopan komission olisi ehdotettava merkittävää Ukrainan jälleenrakennusvälinettä, joka voidaan rakentaa samalta oikeudelliselta pohjalta kuin EU:n elpymis- ja palautumistukiväline ja jonka takaisinmaksu alkaisi vuodesta 2027. Välineen avulla EU:n olisi mahdollista ennakkorahoittaa merkittävä osuus (40 prosenttia) Ukrainan jälleenrakennus- ja elpymiskustannuksista, joiden määräksi Ukrainan hallitus, Euroopan komissio ja Maailmanpankki ovat yhdessä arvioineet 349 miljardia euroa 24. helmikuuta ja 1. kesäkuuta 2022 välisenä aikana. Vaikutukset ovat erityisen merkittäviä asunto-, liikenne-, kauppa- ja teollisuusaloilla, ja tuho on keskittynyt Tšernihivin, Donetskin, Luhanskin, Harkovan, Kiovan ja Zaporižžjan alueille.

17.

on tätä taustaa vasten tyytyväinen siihen, että Ukrainan kuuden velkojamaan ryhmä ilmoitti 20. heinäkuuta halustaan keskeyttää Ukrainan sen jäsenten kanssa sopiman velan hoito vuoden 2023 loppuun saakka.

18.

kannustaa Euroopan unionia ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia valmistelemaan oikeudellisia perusteita pakotteiden puitteissa jäädytettyjen Venäjän varojen käyttämiselle Ukrainan jälleenrakennusprosessiin.

19.

korostaa, että nopeus on tärkeää Ukrainan humanitaarisen katastrofin ratkaisemiseksi, ja vaatii siksi, että ehdot ovat kohtuullisia ja olosuhteisiin mukautettuja ja perustuvat mitattavissa ja todennettavissa oleviin tuloksiin.

20.

painottaa, että jälleenrakennusprosessin lähtökohtana olisi oltava sosiaali- ja ympäristönormien tiukentaminen ja niiden lähentäminen EU:n säännöstöön. Komitea kehottakin Ukrainan viranomaisia mukauttamaan maan työlainsäädännön täysin Kansainvälisen työjärjestön määrittämiin normeihin.

21.

suhtautuu myönteisesti Luganon julistuksen periaatteeseen demokraattisesta osallistumisesta. Siinä vaaditaan, että elpymisprosessin on oltava koko yhteiskunnan ponnistus, johon osallistuvat myös kotiseudultaan siirtymään joutuneet kansalaiset Ukrainassa ja ulkomailla ja joka edistää paikallista itsehallintoa ja tehokasta hallinnon hajauttamista. AK on myös tyytyväinen siihen, että julistuksessa tuetaan useiden sidosryhmien osallistumista ja korostetaan lahjomattomuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta keskeisinä periaatteina kansallisen elpymis- ja kehityssuunnitelman onnistuneen täytäntöönpanon kannalta.

Kuntien ja alueiden rooli

22.

suhtautuu myönteisesti presidentti Volodymyr Zelenskyin visioon Ukrainan jälleenrakentamisesta ja pitkän aikavälin kehittämisestä, joka perustuu Ukrainan ja EU:n kuntien ja alueiden väliseen ystävyystoimintaan, sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan AK:lle esittämään kehotukseen tukea Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa, jossa noudatetaan käytännönläheistä ja Ukrainan ja EU:n paikallis- ja alueviranomaisten väliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia.

23.

kiinnittää huomiota 30. kesäkuuta 2022 käynnistettyyn Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi perustettuun kuntien ja alueiden yhteenliittymään, jonka avulla voidaan kartoittaa Ukrainan paikallisia ja alueellisia tarpeita, koordinoida toimia Euroopan unionin kuntien ja alueiden kanssa, jotka ovat valmiita ottamaan käyttöön resursseja Ukrainan tehokkaan ja kestävän jälleenrakentamisen tukemiseksi, helpottaa sen keskeisten kumppaneiden yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa ja Ukrainan jälleenrakennusfoorumin puitteissa sekä EU:n ja Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisten ja järjestöjen välillä ja esitellä Ukrainan paikallisviranomaisten jälleenrakennushankkeita.

24.

sitoutuu helpottamaan yhteenliittymän kautta asiantuntemuksen tarjoamista ystävyystoiminta- ja vertaisvaihto-ohjelmien avulla valmiuksien kehittämiseksi, hyvän hallinnon edistämiseksi ja teknisen avun tarjoamiseksi Ukrainan kunnille ja alueille, jotta ne pystyisivät huolehtimaan jälleenrakentamisprosessista, joka kattaisi paitsi infrastruktuurien kestävän jälleenrakentamisen myös sosiaalisen ulottuvuuden, koulutuksen, demokratian ja hallinnon. AK korostaa, että vaikka kuntien ja alueiden kanssa toteutettavat kahdenväliset vertaisohjelmat, joihin kuuluu muun muassa ystävyystoiminta, voivat olla hyvin tarkoituksenmukaisia tietyissä valmiuksien kehittämiseen ja jälleenrakentamiseen liittyvissä toimissa paikallistasolla, laajempiin investointiohjelmiin voitaisiin ottaa mukaan suurempi joukko kuntia ja alueita sekä asiantuntevia sidosryhmiä, jotta samalla voitaisiin valmistella myös lähentymistä EU:n aluepoliittisiin hallintomalleihin.

25.

kehottaa Euroopan unionia tunnustamaan paikallis- ja alueviranomaisten keskeisen roolin kaikkien niiden Ukrainan ja EU:n paikallishallinnon järjestöjen ohella, jotka ovat osa Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi perustettua kuntien ja alueiden eurooppalaista yhteenliittymää (5), ja odottaa erityistä tukea Ukrainan paikallisviranomaisten ja niiden järjestöjen valmiuksien parantamiseksi. Tuen koordinoinnista voisi huolehtia tuleva Ukrainan jälleenrakennusfoorumi.

26.

korostaa, että hallinnon hajauttamiseen ja aluekehitykseen liittyvät Ukrainan uudistukset ovat edistäneet merkittävästi paikallisdemokratian lujittumista, vahvistaneet itsehallintoa ja maan paikallisyhteisöjen yleistä selviytymiskykyä. Uudistukset on toteutettu Euroopan unionin alue- ja paikallisviranomaisten ja niiden järjestöjen merkittävällä tuella, jota on annettu muun muassa ”U-LEAD with Europe” -ohjelman kautta, sekä kohdennetulla tuella, jota AK on antanut Ukraina-erityistyöryhmänsä ja vertaisyhteistyön puitteissa. Hallinnon hajauttamista koskevien uudistusten onnistuminen on tuonut Ukrainaa lähemmäs Euroopan unionia sekä eurooppalaisia vapauden, demokratian ja oikeusvaltion arvoja.

27.

korostaa, että Ukrainan EU-naapurialueet ovat osoittaneet ennennäkemätöntä solidaarisuutta ottamalla vastaan suuria määriä sotaa pakenevia ukrainalaisia ja että ne tarvitsevat siksi myös Euroopan unionin koordinoitua ja järjestelmällistä tukea.

28.

ehdottaa, että kehitetään vahvistettu U-LEAD-ohjelma, josta tulee keskeinen monenvälinen väline paikallisyhteisöjen tukemiseksi ja hallinnon hajauttamisen edistämiseksi Ukrainassa. Tämä U-LEAD 2.0 -ohjelma perustuisi erityiseen budjettikohtaan, josta on tarkoitus tukea Ukrainan hallinnon hajauttamisprosessin jatkamista sekä paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksien vahvistamista, jotta ne voisivat panna EU:n koheesiopoliittisen säännöstön täytäntöön mahdollisimman pian. Se olisi vertaisvaihto- ja yhteisten investointihankkeiden ohjelma, joka mahdollistaisi EU:n ja Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisten tiiviin osallistumisen EU:n tukeman jälleenrakentamisen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

29.

muistuttaa AK:n jäsenten osallistumisen yhteydessä saadusta laajasta vertaiskokemuksesta Ukrainassa mutta myös muualla ja korostaa roolia, joka AK:lla ja sen yhteenliittymäkumppaneilla voisi olla EU:n paikallis- ja aluetason vertaisyhteistyön keskuksena EU:n kuntien ja alueiden aktivoinnissa Ukrainan jälleenrakentamisen tukemiseksi.

30.

painottaa, että on äärimmäisen tärkeää voimaannuttaa edelleen paikallista itsehallintoa ottamaan johtava rooli elpymisessä ja jälleenrakentamisessa yhdessä Ukrainan keskushallinnon, EU:n ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa. AK toistaa vetoomuksensa sen puolesta, että jatkossakin painotetaan hyvän paikallis- ja aluehallinnon parantamista, avoimuus, korruption torjunta, paikallisten tiedotusvälineiden vapauden suojeleminen ja sähköisen hallinnon edistäminen mukaan luettuina.

31.

peräänkuuluttaa helppoa osallistamismekanismia, byrokraattisten esteiden poistamista ja riittäviä resursseja, joiden avulla EU:n toimielimet ja Euroopan kunnat, alueet, Euroregio-alueet, eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät ja järjestöt voisivat auttaa ukrainalaisia kumppaneitaan jälleenrakennustoimissa, sekä osallistavaa lähestymistapaa, joka kokoaa yhteen kunnat ja alueet, jotta voidaan säilyttää johdonmukaisuus Ukrainan kestävän aluekehityksen hyväksi (Ukrainassa ja EU:ssa) tähän mennessä jo käyttöön otettujen toimien kanssa.

32.

kiinnittää huomiota Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian tärkeään rooliin tuettaessa Ukrainan jälleenrakentamista. Ukraina on mukana tässä yhdennetyt puitteet yhteistyölle tarjoavassa strategiassa, johon alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat.

33.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti Eurocities-järjestön tekemään aloitteeseen allekirjoittaa 19. elokuuta Ukrainan toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteenliittymän puitteissa tehtävää yhteistyötä täydentävä yhteisymmärryspöytäkirja Ukrainan kaupunkien kestävän kehityksen mukaisen jälleenrakentamisen tukemiseksi (6).

34.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission sitoumukseen sallia joustoa, jotta voidaan jatkaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia rajatylittäviä yhteistyöohjelmia ja Interregin piiriin kuuluvia ylikansallisia yhteistyöohjelmia sekä erityisesti yhteisrahoittaa 100-prosenttisesti Ukrainan ja Moldovan kanssa toteutettavia rajatylittäviä ohjelmia sellaisten yhteistyöhankkeiden jatkamiseksi, joita Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on keskeyttänyt.

35.

kehottaa liittämään jälleenrakentamisprosessiin nykyiset Interreg-ohjelmat, joissa on mukana Ukrainan alueita.

36.

peräänkuuluttaa tehokasta monitasoisen hallinnon järjestelmää, joka perustuu kaikilla hallinnon tasoilla toteutettavia julkisia investointeja koskeviin OECD:n periaatteisiin.

37.

odottaa, että Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisille annetaan mahdollisuus osallistua erilaisiin EU:n ohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja EU4Culture-ohjelmaan.

38.

muistuttaa, että yhteenliittymä kehottaa institutionaalisia rahoituskumppaneita, kuten EIP:tä (erityisesti EIP:n ja AK:n toimintasuunnitelman puitteissa), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia, OECD:tä ja Euroopan neuvoston kehityspankkia, valmistelemaan hankkeita paikallis- ja aluetasolla EU:n paikallista ja alueellista asiantuntemusta hyödyntäen.

39.

painottaa Ukrainan pormestareiden ja aluejohtajien keskeistä roolia kansakunnan selviytymiskyvyn kannalta ja antaa kiitosta heidän urheudestaan taistelussa arvojemme puolesta, mikä on inspiraation lähde kaikille eurooppalaisille ja antaa lisäpontta paikallisdemokratian ja paikallisen voimaannuttamisen edistämiselle, joiden tulee olla keskeisiä tekijöitä Ukrainan jälleenrakentamisessa.

---

(1)  https://cor.europa.eu/fi/engage/studies/Pages/default.aspx?from=01/01/2022&to=01/01/2023

(2)  Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

(3)  Euroopan komission lausunto Ukrainan Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta hakemuksesta, 17. kesäkuuta 2022, COM(2022) 407 final.

(4)  Ks. Ukrainan jälleenrakentamista koskeva suunnitelma: https://cepr.org/publications/books-and-reports/blueprint-reconstruction-ukraine

(5)  https://cor.europa.eu/fi/engage/Pages/European-Alliance-of-Cities-and-Regions-for-the-reconstruction-of-Ukraine.aspx

(6)  https://www.president.gov.ua/en/news/u-prisutnosti-prezidenta-pidpisano-memorandum-z-eurosities-s-77165