—

kumoamaan SEUT 264 artiklan nojalla SRB:n 1.3.2022 päivätyn kielteisen kriisinratkaisupäätöksen kantajan osalta ja

—

velvoittamaan SRB:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että SRB on ylittänyt toimivaltansa antamalla päätöksen kantajan osalta sen sijaan, että se olisi vain pidättynyt toimimasta sen toteamuksensa nojalla, jonka mukaan yhteistä kriisinratkaisua koskevan asetuksen (1) 18 artiklassa vahvistetut edellytykset eivät olleet täyttyneet.

2)

Toinen kanneperuste perustuu siihen, että SRB ei ole antanut kantajalle oikeutta tulla kuulluksi.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että SRB ei ole esittänyt riittäviä perusteluja.

4)

Neljäs kanneperuste perustuu siihen, että SRB ei ole tarkastellut asianmukaisesti kriisinratkaisua koskevan asetuksen 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimuksia.

5)

Viides kanneperuste perustuu siihen, että SRB ja EKP eivät ole tarkastelleet kantajan velkojen maksun lykkäämistä.

6)

Kuudes kanneperuste perustuu siihen, että SRB on loukannut suhteellisuusperiaatetta, koska se ei ole tarkastellut eräitä ilmeisiä ja edullisempia vaihtoehtoja, joihin kuuluu kantajan luovuttaminen toiselle osakkeenomistajalle.

7)

Seitsemäs kanneperuste perustuu siihen, että SRB ei ole noudattanut kriisinratkaisusuunnitelmaa eikä se ole esittänyt tähän mitään uskottavaa selitystä.