EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52021IR3533

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio”

COR 2021/03533

EUVL C 270, 13.7.2022, p. 18–24 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

13.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/18


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio”

(2022/C 270/04)

Esittelijä:

Juan Manuel MORENO BONILLA (ES, EPP), Andalusian aluehallituksen puheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

1.

suhtautuu myönteisesti pitkän aikavälin visioon tärkeänä askeleena kohti maaseutualueiden kestävää kehitystä ja todellista alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkialla unionissa mutta pitää valitettavana, että pitkän aikavälin visio julkaistaan yhteistä maatalouspolitiikka (YMP) vuosina 2021–2027 koskeneiden neuvottelujen päätyttyä, sillä yhteisellä maatalouspolitiikalla olisi voitu tukea tämän strategian täytäntöönpanoa erityisesti parantamalla rahoituksen tasapainoa YMP:n ensimmäisen ja toisen pilarin välillä.

2.

pitääkin valitettavana, että YMP:n äskettäisen uudistuksen yhteydessä luovuttiin koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan lähentymisen välineistä, ja pahoittelee erityisesti sitä, ettei Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahastoa) sisällytetty vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen.

3.

painottaa, että Euroopan tulevaisuuskonferenssin on kuultava maaseutualueiden asukkaita ja otettava huomioon heidän ajatuksensa, tarpeensa ja potentiaalinsa sekä varmistettava heidän sitoutumisensa EU-hankkeeseen. Komitea kehottaa ottamaan käyttöön viestintä- ja mainontatekniikoita, joilla on tarkoitus parantaa yleistä mielikuvaa maaseudun elämäntavasta sekä tuoda esiin sen kulttuurisia ja sosiaalisia etuja.

4.

muistuttaa tarpeesta varmistaa, että maaseutu- ja kaupunkialueiden molempia hyödyttävät kytkökset sisällytetään kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden mukaisesti hyödyntäen mahdollisimman hyvin maaseutu- ja kaupunkialueiden vahvaa keskinäistä riippuvuutta.

5.

suosittelee, että vaihdetaan nykyinen alueellisiin keskuskaupunkeihin perustuva aluejakomalli malliin, joka perustuu maaseudun ja kaupunkien välisiin vastavuoroisiin ja tasapainoisiin suhteisiin. Tähän malliin olisi sisällytettävä korvausmekanismeja, joiden avulla mahdollistetaan keskinäiset synergiat ja tasapainotetaan kaupunkien ja maaseudun välistä suhdetta. Yhteinen kaupunki- ja maaseutualueiden malli parantaa myös biologisen monimuotoisuuden suojelua sekä edistää maaseutualueiden biokulttuurista monimuotoisuutta.

6.

pitää valitettavana, että suuntaviivat maaseutualueiden tukitoimien lisäämisestä ja rahoituksesta EU:n tasolla valmistellaan vasta ohjelmakautta 2028–2034 varten.

7.

korostaa, että on perustettava viipymättä EU:n maaseutuagenda, jossa määritellään välittömiä toimia koskevat, pitkän aikavälin visiota tukevat konkreettiset ehdotukset, ja kehottaa liittämään konkreettisiin ehdotuksiin resursseja, rahoitusvälineitä ja määrällisiä tavoitteita, jotta pitkän aikavälin visio voitaisiin todella toteuttaa.

8.

ehdottaa tätä varten, että sekä koheesiopolitiikan toimenpideohjelmissa että muissa, EU:n suoran tuen ohjelmissa (Horisontti Eurooppa, Verkkojen Eurooppa -väline, Luova Eurooppa) varataan vähimmäismäärä maaseutualueita varten tarkoitetuista varoista osoitettavaksi muihin kuin maatalouden hankkeisiin.

9.

pitää myönteisenä komission tavoitetta ottaa maaseutunäkökulma huomioon kaikilla EU-politiikan aloilla. Yhteisten EU-tason toimien alueellisten ja paikallisten vaikutusten arvioinnin avulla politiikasta saadaan tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa. Komitea korostaa, että vaikutustenarvioinneissa tulee ottaa huomioon myös biologinen monimuotoisuus ja biokulttuuriset ominaispiirteet.

10.

pitää tärkeänä, että EU:n maaseutuvision toteuttamiseksi taataan riittävä rahoitus. EU:n maaseutupolitiikka olisi yhdennettävä mahdollisimman pitkälti koheesiopolitiikan kanssa, jotta kehittämispolitiikasta saataisiin johdonmukaista. Maaseudun kehitys vaikuttaa maatalouden lisäksi muihinkin elinkeinoaloihin, minkä vuoksi rahoituksen ei pitäisi rajoittua Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon. Kuten koheesiopolitiikan, myös EU:n maaseutupolitiikan tulee perustua erityisiin paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin.

11.

pyytää jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia soveltamaan maaseutuvaikutusten arviointia kuluvan YMP:n ja koheesiorahastojen ohjelmakauden 2021–2027 strategioihinsa ja investointeihinsa sekä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin.

12.

korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman edellyttämä uusiutuvien energiamuotojen ja niiden infrastruktuurin ja teknologioiden nopea ja kustannustehokas kehittäminen on toteutettavissa vain maaseutualueilla ja yhdessä niiden kanssa. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota rajoituksiin, jotka liittyvät energiaverkkoihin ja energian varastointiin, eritoten rajatylittävissä tapauksissa. Suurjänniteverkon kapasiteetti on (paikoin) kokonaan käytössä, ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian siirron jatkuvuuden varmistamiseksi tarvitaan investointeja. Tätä varten maaseutualueiden on välttämättä saatava osansa taloudellisesta menestyksestä.

13.

muistuttaa, että on tärkeää käydä vuoropuhelua kaikkien maaseutualueiden tulevaisuuteen osallistuvien osapuolten välillä niin, että mukana on sekä hallinnon eri tasot että tärkeimmät talouden alat, yritykset, kansalaiset ja tiedemaailma. Sellaiset aloitteet kuin foorumit, neuvostot tai pyöreän pöydän keskustelut, joissa on mukana kaikki toimijat, tarjoavat erinomaisen välineen käydä keskustelua maaseutualueiden tärkeimmistä haasteista ja etsiä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon kaikkien näkemykset.

14.

vahvistaa, että AK on sitoutunut yhteistyöhön Euroopan komission kanssa maaseutusopimuksen käyttöönottamiseksi tänä vuonna ja sellaisen hallintomallin kehittämiseksi, jossa kaikki asianomaiset osapuolet voivat toteuttaa pitkän aikavälin visiota onnistuneesti. Komitea toistaa, että paikallis- ja aluetason toimijoiden osallistuminen hallintorakenteeseen on ratkaisevan tärkeää, jotta toimet vastaisivat maaseutualueiden vaatimuksia ja tarpeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä muuttotappioalueisiin ja väestökadon uhkaamiin alueisiin.

15.

katsoo, että strategisimpina osa-alueina maaseutusopimuksen puitteissa kehitettävän paikallisen ja alueellisen yhteistyön kannalta olisi pidettävä biotaloutta ja erityisesti ekologisesti kestäväpohjaista maataloutta, alueellisia elintarvikejärjestelmiä, liikkuvuutta, digitaalisia yhteyksiä, sosiaalista ja kulttuurista elinvoimaisuutta sekä sosiaalisten peruspalvelujen innovointia ja uusiutuvaa energiaa, sillä näiden avulla voidaan jarruttaa poismuuttoa ja luoda vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia. Komitea katsoo, että maaseutualueet pystyvät edistämään aktiivisesti Euroopan tarvittavaa kestävää vihreää siirtymää.

16.

katsoo, että luonnon tarjoamien ekosysteemipalvelujen (vesi, ravinteet, pohjavesi, lämpötilojen säätely, luonnon monimuotoisuus jne.) arvon määrittämisessä olisi edistyttävä. Näiden palvelujen hyödyt voitaisiin kohdentaa osittain maaseutukunnille niiden alueellisen organisoinnin ja kehityksen tukemiseksi.

17.

kehottaa komissiota helpottamaan sitä, että maaseutualueille osoitetulla julkisella rahoituksella täydennetään yksityisiä aloitteita silloin kun julkisten hyödykkeiden tarjoaminen ei ole kaupallisesti kannattavaa, ja harkitsemaan tarvittaessa valtiontukia ja verokannustimia.

18.

muistuttaa, että tiedonannossa tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityisasema SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisesti, ja on samaa mieltä siitä, että syrjäisimpien alueiden maaseudulla on tarjottava yleishyödyllisiä palveluja, jotka ovat laadultaan verrattavissa kaupunkialueiden palveluihin.

19.

kiinnittää huomiota erityisiin haasteisiin maaseutualueilla, joilla on käynnissä rakennemuutoksen tai vihreän siirtymän edellyttämiä muutosprosesseja esimerkiksi energiantuotannossa tai autoteollisuudessa. Tällaisia alueita ovat myös maaseudun matkailualueet, jotka joutuvat sopeutumaan covid-19-pandemian ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin matkailumalleihin.

20.

ehdottaa selkeiden kriteerien, vertailuarvojen ja tavoitteiden laatimista toimien vaikutusten ja vision toteuttamisessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi.

21.

kehottaa ottamaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä käyttöön maaseutualueille erityisen merkityksellisiä indikaattoreita, jollaisia ovat esimerkiksi prosenttiosuudet väestöstä, joiden saatavilla on julkisia joukkoliikenne-, digitaali-, työllisyys-, terveys- tai kulttuuripalveluja, jotta EU:n maaseutua koskeva tulevaisuuden visio otetaan varmasti huomioon kaikissa välineissä, joita EU ottaa käyttöön tavoitteiden ja päämäärien säännöllistä taloudellista mittaamista varten, erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

22.

korostaa, että maaseutuvisio ei voi onnistua, jos sen lähtökohtana on kaikille sama lähestymistapa. Komitea katsoo siksi, että on tarpeen luokitella alueet täsmällisesti ja tunnustaa paikalliset erityispiirteet sellaisten läpinäkyvien ja puolueettomien muuttujien ja indikaattorien perusteella, joissa annetaan todellista arvoa maaseudun kehittämiselle.

23.

muistuttaa, että Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta 24 päivänä kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1058 (1) tavoitteisiin kuuluu muun muassa maantieteellisistä ja väestörakenteeseen liittyvistä vaikeuksista kärsivien alueiden tukeminen. Siinä edellytetään myös, että jäsenvaltiot myöntävät EU:n rahoitustukea hankkeille, joilla edistetään ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti osallistavaa talouskehitystä kyseisillä alueilla.

24.

muistuttaa tässä yhteydessä, että on syytä antaa erityistä tukea NUTS 3 -tason alueille, erittäin harvaan asutuille alueille sekä alueille, joiden väestö on vähentynyt keskimäärin enemmän kuin yhden prosentin vuosina 2007–2017.

25.

pyytää Euroopan komissiota yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa takaamaan, että pitkän aikavälin maaseutuvisioon sisällytetään käytännön ratkaisuja ja tukikeinoja maaseutualueiden väestöhaasteisiin vastaamiseksi. Komitea toistaa myös, että on tarpeen toteuttaa yhdennettyjä hankkeita, jotka perustuvat koheesiopoliittisiin toimenpideohjelmiin, yhteisen maatalouspolitiikan kansallisiin strategiasuunnitelmiin ja strategisten kansallisten elpymissuunnitelmien välineisiin. Erityisesti Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) hankkeissa laaditaan rajatylittäviä parhaita käytäntöjä innovatiivisten toimintamallien ja pilottihankkeiden kehittämiseksi toiminnallisten kaupunki- ja maaseutualueiden yhdennettyä alueellista kehittämistä varten.

26.

vaatii EU:n varoille ja valtiontuelle yksinkertaisempia täytäntöönpanosääntöjä maaseutualueilla ja kehottaa parantamaan näiden yhdistelymahdollisuuksia ja siirtymään malliin, jossa yhdistetään varoja eri rahastoista, jotta voidaan varmistaa maaseutualueiden ottaminen huomioon kaikkien alojen politiikassa.

27.

katsoo, että suuntaviivojen, jotka komissio aikoo julkaista vuoden 2024 kertomuksessa maaseutualueiden tukitoimien ja rahoituksen tehostamiseksi, olisi katettava pidempi ohjelmakausi eikä rajoituttava vain vuosiin 2028–2034.

28.

kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota tarpeeseen varmistaa, että maaseutualueiden tulevaisuutta suunniteltaessa käytetään systeemisiä menetelmiä, jotta kehittämisvisiot ovat järjestelmällisiä eivätkä osittaisia tai kapea-alaisia.

29.

korostaa, että maaseutualueiden lähtöongelmien analyysin on oltava kattava, koska sille rakentuvat tulevan suunnitelman toiminta-alat. Komitea katsookin, että olisi ollut aiheellista tarkastella eräitä muitakin taloudellisia ongelmia, kuten ulkopuolista kilpailua, hintojen ailahtelua tai bruttolisäarvon jakautumista elintarvike- ja maatalousalan tuotanto- ja markkinointiketjun eri toimijoille.

30.

katsoo, että mahdollisuuksista puhuttaessa viitataan liian suppeasti ja vain ohimennen sellaisiin aloihin kuin kestävä maaseutumatkailu tai vapaa-ajan toiminta ja kulttuuritoiminta, joilla kuitenkin on erittäin tärkeä rooli monipuolisen, vahvan ja kestäväpohjaisen maaseututalouden rakentamisessa. Maaseutualueilla on mahdollista harjoittaa maatalouden lisäksi monenlaista täydentävää toimintaa, joka liittyy esimerkiksi pyöräilymatkailuun, metsästykseen, vaellukseen, sienestykseen, hyvinvointimatkailuun, gastronomiaan, yhteisöpohjaiseen taidetoimintaan, taidepajoihin tai näyttelytiloihin.

31.

korostaa hyvän ja tasapainoisen talouskehityksen merkitystä ja uusia liiketoimintamalleja sen yhteydessä. Eräät maaseudun osat, erityisesti raja-alueilla, missä väestö vähenee ja rakennuskantaa jää tyhjilleen, ovat yhä alttiimpina turmiolliselle rikolliselle toiminnalle. Se hämärtää normeja ja vähentää turvallisuuden ja viihtyvyyden tunnetta.

32.

muistuttaa tässä yhteydessä, että maaseutualueiden tulevaisuus riippuu siitä, miten saadaan houkuteltua nuoria maaseudulle ja jäämään sinne. Pyrittäessä löytämään ratkaisuja maaseutualueiden haasteisiin onkin olennaisen tärkeää ottaa nuoret aktiivisesti mukaan, tarjota foorumeita, joissa he voivat esittää ideoita, ja tukea nuorisoaloitteita maaseutualueilla.

33.

korostaa, että nykytilanteessa väestön yhä ikääntyessä on kiireellisesti kehitettävä peruspalvelutalous, joka takaa kaikkien hyödykkeiden ja palvelujen yleisen saatavuuden maaseudulla, kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyneisiin. Lisäksi komitea suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen nuorison teemavuoteen 2022 tilaisuutena tarjota mahdollisuuksia ja tukea maaseudun nuorille, jotta heistä tulisi aktiivisia kansalaisia ja myönteisen muutoksen edistäjiä.

34.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon tähän liittyvissä ehdotuksissaan hajautettujen palveluntarjontajärjestelmien mahdollisen merkityksen muun muassa lastenhoidon, vanhustenhoidon, koulujen ja iltapäiväkerhojen, kauppojen tai sosiaali- ja terveydenhuollon (missä teknologia voi tarjota hyviä ratkaisuja etälääketieteen ja etähoidon muodossa) aloilla. Komitea kannustaakin Euroopan komissiota asettamaan jäsenvaltioille määrälliset vähimmäistavoitteet, jotta voidaan parantaa yleisesti palvelujen ja erityisesti julkisten palvelujen saatavuutta maaseutualueilla.

35.

korostaa tarvetta sisällyttää kaikki tiedot erilaisista järjestelyistä, niin sosiaali- kuin terveyspalveluistakin, yhdenmukaiseen lähestymistapaan, jota komissio ehdottaa sovellettavaksi geospatiaalisten tietojärjestelmien käyttöön, sekä tarvetta edistää sosiaalipalvelujärjestelmän yhteentoimivuutta ja sen yhteentoimivuutta muiden sosiaalisen suojelun järjestelmien kanssa.

36.

korostaa myös, että on tärkeää ottaa käyttöön indikaattoreita, jotka kertovat sosiaalisten hoivapalvelujen ja sosiaalisen suojelun alan lähipalvelujen saavutettavuudesta.

37.

painottaa, että on tärkeää hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla maaseudun ja kaupunkien keskinäistä riippuvuutta alueellisen yhdenvertaisuuden pohjalta. Kuntien välisten investointien olisi hyödytettävä kaikkia paikallis- ja alueyhteisöjä, jotta kaupunki- ja maaseutualueet hyötyisivät niistä parhaassa tapauksessa yhtäläisesti.

38.

korostaa, että tämän myönteisen vaikutuksen tulee näkyä riittävässä määrin laskelmissa, jotka koskevat investointeja henkeä kohti erityyppisillä alueilla (kaupunki, välialue, maaseutu), ja pyytää siksi tarkistamaan näiden investointien hyötyjä osoittavien indikaattorien laatimismekanismeja niin, että kiinnitetään erityistä huomiota maaseudun pieniin kaupunkeihin ja kyliin.

39.

toteaa, että uusiutuvan energian tuotanto tarjoaa maaseutualueille mahdollisuuden torjua energiaköyhyyttä ja saavuttaa energiaomavaraisuus toiminnallisilla alueilla (joiden vaikutuspiiriin kuuluu maaseutu- ja kaupunkialueita). Komitea korostaa lisäksi, että uusiutuvan energian tuotantolaitosten hyväksyntää voidaan lisätä säilyttämällä osa saaduista tuloista maaseutuyhteisöissä.

40.

ehdottaa, että harkitaan tarvittaessa mahdollisuuksia edistää toimintojen takaisin siirtämistä, joka luo mahdollisuuksia maatalouden, valmistusteollisuuden ja kaupan väliseen synergiaan maaseudulla ja auttaa siten vahvistamaan paikallista taloutta luomalla työpaikkoja ja vähentämällä työttömyyttä.

41.

pitää tärkeänä vision tarjoamia toimintapuitteita sellaisen fyysisen infrastruktuurin kehittämiseksi, joka parantaa maaseutualueiden yhteyksiä ja tukee niiden sosioekonomista elinvoimaisuutta, ja ehdottaa kaupunkiagendojen sisällyttämistä siihen.

42.

pitää tärkeänä, että kaupunkien lähiseutujen ja maaseudun liikenneyhteyksiä parannetaan ensisijaisesti alueviranomaisten ja niiden toimenpideohjelmien kautta, jotta toiminta olisi koordinoitua, tehokasta ja tuloksellista. Maaseutualueet ja kaupunkien kehysalueet olisikin otettava kaikilta osin huomioon kaupunkiliikennestrategioissa (2).

43.

toteaa, että teollisuusmaan saatavuudella on tärkeä rooli niin alueen talouden hyvän ja kestävän kehityksen kuin yritysten perustamisen tai laajentamisen kannalta maaseutualueilla. Tämä koskee erityisesti alueita, joilla on käynnissä rakennemuutos. Paikallisviranomaiset tarvitsevat tukea sopivien alueiden ennakoivaan määrittämiseen, osoittamiseen tai käyttötarkoituksen muuttamiseen. Toteutettavien suunnittelupalvelujen laajuus ja kustannukset ovat usein ongelmallisia.

44.

korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä maaseudun raja-alueiden infrastruktuuriin ja rajatylittävään yhteistyöhön, ja painottaa tarvetta parantaa maaseutualueiden julkisen liikenteen infrastruktuuria ja palvelujärjestelmää ja varmistaa sellaisten kestävien liikkumisratkaisujen kehittäminen, jotka lyhentävät matkustusaikoja ja vähentävät vaihtoyhteyksien määrää kaupunki-, esikaupunki- ja maaseutualueiden välillä.

45.

korostaa, että aluesuunnittelu- ja liikennepolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla maksimaalisten mahdollisuuksien luominen tarpeiden tyydyttämiseksi ja samalla matkustustarpeen minimoiminen. Tästä syystä sen järkeistäminen on tärkeää.

46.

suosittelee, että multimodaalisen liikkuvuuden tarjonnassa otetaan huomioon myös liikkuminen palveluna -mallien (MaaS) mahdollinen hyöty siirtymisessä kohti energian ja ilmaston kannalta kestäväpohjaisempia fyysisiä yhteyksiä. Esimerkiksi tilauspalvelut ja jaettu liikkuminen, joiden avulla yhdistetään maaseutuyhteisöt liikennekeskuksiin ja erityisesti linja-auto- ja rautatieasemiin, voivat vauhdittaa kestävän liikenteen käyttöä.

47.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että digitalisaatiolla on keskeinen rooli maaseutualueiden kehittämisessä, sillä se mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja potentiaalin hyödyntämiseksi. Komitea kehottaakin kiinnittämään erityistä huomiota sellaisten puitteiden edistämiseen, joissa julkisia toimia voidaan täydentää yksityisillä toimilla sellaisen digitaalisen infrastruktuurin rahoittamiseksi, joka ei ole riittävän kilpailukykyistä yksityisten investointien näkökulmasta mutta kuitenkin erittäin kilpailukykyistä sosiaalisesti ja alueellisesti. Laajakaista on elintärkeä, jotta palvelut olisivat maaseutualueiden saavutettavissa ja jotta voidaan ratkaista digitaalisesta kahtiajaosta johtuvat ongelmat, joista monet yhteisöt kärsivät.

48.

korostaa, että investoiminen digitaaliseen infrastruktuuriin ei riitä, ellei samalla tarjota riittävästi digikoulutusta ja paranneta digitaalista osaamista, jolle on erityisen kiireellinen tarve maaseutualueilla. Tämä on erittäin tärkeää, kun otetaan myös huomioon maailmanlaajuisen kyberrikollisuuden lisääntyminen sekä tarve varmistaa, että elintarvikeketjuun kuuluvat paikalliset yritykset ovat riittävän kyberturvallisia.

49.

muistuttaa, että maaseutualueet ovat olleet erityisen haavoittuvassa asemassa covid-19-pandemian aikana, koska niiden talous ei ole kovinkaan monipuolinen, keskeisissä tehtävissä työskentelevien työntekijöiden osuus on niissä suuri ja internet-infrastruktuuri puutteellinen. Etätyön lisääntyminen pandemian vaikutuksesta tarjoaa kuitenkin pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia maaseudun väestökadon hillitsemiseen ja innovatiivisten sosiaalisten ja taloudellisten toimintojen luomiseen. Komitea kehottaakin harkitsemaan yhtenä toimenpiteenä laadukkaiden yhteistyötilojen (co-working) edistämistä maaseutuyhteisöissä sekä verokannustimien luomista, jotta yksityiset yritykset sallisivat työntekijöiden työskentelemisen valitsemassaan maantieteellisessä paikassa.

50.

katsoo, että puheenjohtaja von der Leyenin lanseeraaman ”ketään ei jätetä jälkeen” -ajattelutavan mukaisesti tarvitaan välineitä sen varmistamiseksi, että kaikilla alueilla on nk. innovointiekosysteemejä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia kaikille maaseudun yrittäjille sekä mikro- ja pk-yrityksille ja tukevat näitä pieniä maaseutuyrityksiä esimerkiksi tarjoamalla soveltuvaa koulutusta ja osaamisen kehittämistä digiosaamisen ja muiden avoimeen innovointiin, alueidenväliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja kulttuurienväliseen viestintään liittyvien ”pehmeiden” taitojen (soft skills) alalla.

51.

suhtautuu myönteisesti tuen lisäämiseen paikkalähtöisille aloitteille, kuten Leader/CLLD-hankkeille – joissa määritellään paikallisten toimintaryhmien rooli – ja älykkäille kylille, ja kannustaa hyödyntämään edelleen näistä ohjelmista ja lähestymistavoista saatuja kokemuksia. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota sellaisen innovaatiopohjaisen aluekehityksen etuihin, joka panostaa paikalliseen osaamiseen ja sitoutumiseen. Alueellisten ja valtiollisten toimivaltaisten elinten olisi otettava huomioon paikallisten toimijoiden innovatiiviset ideat ja tuettava niitä mahdollisuuksien mukaan.

52.

kehottaa ottamaan huomioon myös kulttuuriperinnön ja kulttuurisen, taiteellisen ja luovan toiminnan harjoittajien merkityksen kestävän ja vauraan tulevaisuuden rakentamisessa ja maaseutualueiden matkailuvetovoiman parantamisessa, mikä parantaa myös näiden yhdyskuntien taloudellista hyvinvointia.

53.

pitää erittäin arvokkaana sitä, että tiedonannossa tunnustetaan kestävällä maataloudella ja metsänhoidolla olevan tärkeä rooli selviytymiskyvyn parantamisessa ilmastohätätilan ja siihen liittyvien riskien valossa sekä biologisen monimuotoisuuden suojelussa.

54.

muistuttaa, että vihreän ja digitaalisen siirtymän olisi myös luotava selviytymiskykyisempiä ja oikeudenmukaisempia yhteiskuntia, joissa otetaan huomioon kaikkien maaseutuyhteisön jäsenten tarpeet, myös muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ja kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla ja syvässä köyhyydessä elävien tarpeet. Siksi on korostettava, että vihreän ja digitaalisen siirtymän on tapahduttava oikeudenmukaisesti ja osallistavasti.

55.

katsoo, että maataloudella tulee jatkossakin voida olla keskeinen rooli maaseutualueilla. Komitea kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että strategiasuunnitelmat, jotka kunkin jäsenvaltion on laadittava uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa, laaditaan asianmukaisesti, jotta varmistetaan, että Euroopan alkutuotantoala kehittyy vihreän kehityksen ohjelman, Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian viitoittamaan suuntaan ja jotta strategiat ovat paikallisia ja perustuvat kunkin alueen erityispiirteisiin ja tyypillisten paikallisten tuotteiden hyödyntämiseen.

56.

korostaa tarvetta edistää laadukkaisiin lähi- ja luomutuotteisiin perustuvia omavaraisuus- ja elintarviketurvaprosesseja innovatiivisten ja alueellista organisoitumista edistävien arvoketjujen puitteissa. Komitea panee merkille, että luomutuotannon lähivuosien tavoitteeksi on asetettu 25 prosenttia, ja katsoo, että sitä varten tarvitaan tuki- ja liitännäistoimenpiteitä sekä politiikkaa, jolla kannustetaan tämän tavoitteen mukaiseen kulutukseen.

57.

korostaa, että maatalouden sukupolvenvaihdos on edelleen kiireellinen kysymys, jonka ratkaisemiseksi on tuettava nuorten ja naisten osallistumista maatalouteen ja maatilojen omistukseen. Komitea yhtyykin komission näkemykseen siitä, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten tarpeisiin, jotta he jäisivät maaseutualueille, ja katsoo välttämättömäksi tehostaa julkista politiikkaa, jolla edistetään maatilojen uudenaikaistamista ja kannustetaan näin nuoria maataloustuottajia tilanpitoon, jotta voidaan ratkaista sukupolvenvaihdoksiin liittyvä ongelma. Nuorille olisikin tarjottava yhteiskuntaan ja työelämään integroitumista edistäviä ohjelmia sekä paikallisesti järjestettyjä koulutus- ja pätevöitymisvaihtoehtoja sekä uudelleenkoulutusta ja kulttuuritoimintaa. Lisäksi komitea on samaa mieltä siitä, että on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota naisiin laajentamalla työpaikka- ja koulutustarjontaa ja edistämällä työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

58.

korostaa, että huomattavan monet ammattitaitoiset työntekijät ovat joutuneet kohtaamaan muutoksia työoloissa ja -ehdoissa sekä säännöissä brexitin jälkeen ja että EU:n olisi harkittava tukikehyksiä näille siirtotyöläisryhmille. Ennen kaikkea EU:n olisi myös harkittava sellaisten ohjelmien käynnistämistä, joilla autetaan ja motivoidaan ammattitaitoisia maastamuuttajia palaamaan kotimaahansa.

59.

katsoo, että on varmistettava oikeudenmukaiset hinnat ja tulot maataloudessa työskenteleville. Sen vuoksi on torjuttava yritysten kannalta tuhoisaa markkinakehitystä. Tällaista tilannetta olisi torjuttava kriisiaikoina EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) esimerkiksi mukauttamalla tuotantotasoa yleisesti markkinoiden tarpeisiin sekä laatimalla ehdollista markkinoille pääsyä koskevat säännöt.

60.

toteaa, että maatalous- ja elintarvikealan työstä EU:ssa huolehtivat pääasiassa siirtotyöntekijät, jotka elävät usein epävarmoissa oloissa. Onkin vahvistettava EU:n sosiaalista toimintaohjelmaa, jotta voidaan varmistaa korkeammat vähimmäispalkat, hyvät työolot ja -ehdot sekä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen integroituminen.

61.

korostaa, että vihreä siirtymä tuo monille eurooppalaisille maanviljelijöille ja karjankasvattajille monenlaisia haasteita. Jotta voitaisiin hyödyntää onnistuneesti uusia mahdollisuuksia, on tarpeen panostaa erityisesti viestintään, valistukseen ja koulutukseen, jotta voidaan välittää viestiä uudesta kestäväpohjaisesta ja vihreästä maataloudesta sekä antaa tarvittavat taidot sen toteuttamiseksi käytännössä.

62.

painottaa, että on tärkeää estää maan poistuminen viljelykäytöstä ja helpottaa maan saatavuutta. Tätä varten on kehitettävä asianmukainen sääntelykehys, luotava uusia maanhallinnan välineitä ja annettava käyttöön tarvittavat verokannustimet ja tarvittava rahoitus.

63.

toteaa, että suurpetojen yleistyminen ja siitä johtuva karjan raatelun lisääntyminen vuoristolaitumilla aiheuttavat yhä suurempia ongelmia vuoristoalueiden maataloudessa ja johtavat monissa tapauksissa luopumiseen laidunkasvatuksesta, jolla on vuoristoalueilla tärkeä merkitys varmistettaessa, etteivät kokonaiset alueet metsity, ja joka näin edistää osaltaan merkittävästi luonnonsuojelua ja eroosionhallintaa sekä maisemansuojelun mittaamattoman arvokasta pääomaa maaseutualueilla. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota

perustamaan susi- ja suurpetokannan, erityisesti karhujen, yhteisen eurooppalaisen hallintajärjestelmän

harkitsemaan luontotyyppidirektiivin liitteiden muuttamista, jotta voidaan mukautua nopeammin tiettyjen kantojen kehitykseen ja alentaa tai nostaa suojelutasoa maa- tai aluekohtaisesti, jos se on perusteltua suojeltujen lajien kantojen myönteisen tai kielteisen kehityksen ja laiduntamiseen kohdistuvan uhan vuoksi

laajentamaan mahdollisuuksia mukauttaa unionin lainsäädäntöä ja tarvittavia toimenpiteitä paikallisiin olosuhteisiin, jotta petoeläin- ja erityisesti susi- ja karhukantojen hallintaa voidaan parantaa.

64.

korostaa tärkeää roolia, joka maatalousinfrastruktuurilla on maaseutualueiden organisoimisessa ja alueellisessa yhteenkuuluvuudessa. Komitea pyytää, että komissio sisällyttäisi ehdotuksiinsa toimenpiteitä, joilla turvataan tämän infrastruktuurin ja siihen kuuluvien valtaosin läpäisevien (päällystämättömien) teiden säilyminen ja ylläpito.

65.

pyytää, että myös tulva-alueet sisällytetään selviytymiskykyisiä alueita koskevien lippulaivahankkeiden piiriin, sillä niillä on valtava vaikutus ilmastokestävyyden parantumiseen, vähähiilisen maatalouden kehittämiseen sekä tulvasuojelun ja tulvanhallinnan vahvistamiseen. Monet joet ja tulva-alueet ovat lisäksi luonteeltaan rajatylittäviä (ja siten haasteellisia), joten ne ovat osa laajaa vesipoliittista haastetta. Tätä varten tarvitaankin kansainvälistä yhteistyötä.

66.

muistuttaa, että pitkän aikavälin maaseutuvisiossa on vahvistettava alueiden roolia painopisteiden määrittelyssä. Komitea katsookin, että YMP-lainsäädännön ja siihen liittyvien kansallisten strategiasuunnitelmien sekä kansallisten elpymissuunnitelmien laadinnassa on menetetty tilaisuus varmistaa, että maaseutualueisiin kohdistuvat tulevat investointihankkeet perustuvat todella kunkin alueen tarpeisiin, jotka alueen toimijat ovat määritelleet.

67.

vaatii, että kullakin EU:n alueella olemassa olevat, eri toimijoita osallistavassa prosessissa laaditut alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat otetaan paremmin huomioon kehitettäessä jatkossa maaseutuun vaikuttavia suunnitteluprosesseja.

68.

pyytää, että osoitetaan riittävästi teknistä apua maaseutuviranomaisten valmiuksien luomiseen, sillä niillä on heikommat taidot ohjelmasuunnittelussa – erityisesti kun on kyse pitkän aikavälin strategioista – ja EU:n varojen käytössä. Komitea kehottaa myös yksinkertaistamaan vaatimuksia ja antamaan tukea tai luomaan erityisiä aloitteita, jotta myös pienemmät kunnat, joilla on vähemmän hallintohenkilöstöä, voivat osallistua unionin hankkeisiin.

69.

korostaa yhteisötalouden merkitystä keskeisenä välineenä EU:n maaseutualueiden nykyiselle ja tulevalle kehitykselle. Yhteisötaloudella on strateginen rooli väestönkehitykseen ja väestön ikääntymiseen liittyvän haasteen yhteydessä, kun sen puitteissa perustetaan kestävämpiä, vahvasti yhteisöönsä sidoksissa olevia yrityksiä, saadaan väestö pysymään alueella ja edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista, työntekijöiden koulutusta, naisyrittäjyyttä, nuorten pääsyä työmarkkinoille ja sukupolvenvaihdoksia.

Bryssel 26. tammikuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS


(1)  EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60.

(2)  Euroopan komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – EU:n uusi kaupunkiliikenteen kehys, COM(2021) 811.


Top