Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 62022TN0101

Asia T-101/22: Kanne 21.2.2022 – OG ym. v. komissio

EUVL C 165, 19.4.2022, p. 39–40 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 165, 19.4.2022, p. 33–34 (GA)

19.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 165/39

Kanne 21.2.2022 – OG ym. v. komissio

(Asia T-101/22)

(2022/C 165/47)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: OG, OH, OI ja OJ (edustaja: asianajaja D. Gómez Fernández)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 (1) liitteen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sellaisten EU:n digitaalisen koronatodistuksen muodossa annettujen rokotustodistusten hyväksyntäajasta, joista käy ilmi perusrokotussarjan loppuun saattaminen, 21.12.2021 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2288 (2) 1 artiklan

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu toimivaltasääntöjen ja SEUT 290 artiklan 1 kohdan rikkomiseen.

—

Tässä yhteydessä kantajat vetoavat Euroopan parlamentin asetuksen 2021/953 12 artiklassa ja 5 artiklan 2 kohdassa antaman delegoidun toimivallan ylittämiseen ja kyseisten artikloiden rikkomiseen sillä perusteella, ettei kumottavaksi vaadittu delegoidun asetuksen artikla vastaa toimivaltasäännöksen olennaisia ominaispiirteitä eikä joka tapauksessa sisälly perusasetuksessa määritettyihin puitteisiin, sillä muutokset eivät ole covid-19-pandemian hillintää koskevan tieteellisen edistymisen vuoksi välttämättömiä.

2)

Toinen kanneperuste perustuu kilpailusääntöjen ja SEUT 290 artiklan 1 kohdan rikkomiseen

—

Tässä yhteydessä kantajat vetoavat Euroopan parlamentin asetuksen 2021/953 13 artiklassa ja 5 artiklan 4 kohdassa antaman delegoidun toimivallan ylittämiseen ja kyseisten artikloiden rikkomiseen. He pitävät kiireellisen menettelyn noudattamista muussa kuin siinä erityisessä tapauksessa, jota varten menettely on tarkoitettu, joka liittyy uuteen tieteelliseen näyttöön ja jossa erityinen kiireellisyys sitä vaatii, olennaisena menettelyvirheenä.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu SEUT 21 artiklassa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 45 artiklassa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) pöytäkirjassa nro 4 olevassa 2 artiklassa ja 29.4.2004 annetun direktiivin 2004/38/EY 27 artiklassa vahvistetun vapaata liikkuvuutta koskevan perusoikeuden loukkaamiseen.

—

Tässä yhteydessä kantajat esittävät, että käyttöön otetut rajoitukset ei vastaa niiden taustalla olevia kansanterveydellisiä syitä eikä niiden vaikuttavuutta tai tarpeellisuutta ole osoitettu.

4)

Neljäs kanneperuste perustuu yhdenvertaisuutta lain edessä (20 artikla) ja syrjinnän kieltoa (21 artikla) koskevien perusoikeuskirjan säännösten ja niitä vastaavien Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräysten loukkaamiseen sillä perusteella, että käyttöön otettiin erilainen kohtelu täyden rokotussarjan saaneiden henkilöiden ja tehosteannoksen saavien henkilöiden välillä ilman tieteellistä perustaa.

5)

Viides kanneperuste perustuu aineellisen toimivallan puuttumiseen.

—

Tässä yhteydessä kantajat vetoavat annetun toimivallan periaatteen loukkaamiseen sekä SEUT 5 ja SEUT 168 artiklan rikkomiseen siitä syystä, että komissiolla tai unionilla ei niiden mielestä ole toimivaltaa määrätä rokottautumiseen velvoittavista toimenpiteistä edes välillisesti siten, että henkilö menettää koronatodistuksen 270 päivässä täyden rokotussarjan loppuun saattamisen jälkeen.

6)

Kuudes kanneperuste perustuu perusoikeuskirjassa tunnustettujen yksityiselämän suojaa (6 artikla), perhe-elämän suojaa (7 artikla), ihmisarvon loukkaamattomuutta (1 artikla) ja henkilökohtaista koskemattomuutta (3 artikla) koskevien perusoikeuksien ja vastaavien Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tunnustettujen perusoikeuksien loukkaamiseen sillä perusteella, että riidanalaisessa säännöksessä asetetaan välillinen velvoite rokottautua ottamalla tehosteannos koronatodistuksen menettämisen uhalla.

7)

Seitsemäs kanneperuste perustuu toimivallan väärinkäyttöön.

—

Tässä yhteydessä kantajat vetoavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 18 artiklan rikkomiseen siitä syystä, että delegoidulla asetuksella pyritään säädetystä poikkeavaan tavoitteeseen asettamalla välillinen velvoite rokottautua ottamalla tehosteannos koronatodistuksen menettämisen uhalla.

(1)  Kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana 14.6.2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/953 (EUVL 2021, L 211, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 liitteen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sellaisten EU:n digitaalisen koronatodistuksen muodossa annettujen rokotustodistusten hyväksyntäajasta, joista käy ilmi perusrokotussarjan loppuun saattaminen, 21.12.2021 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2021/2288 (EUVL 2021, L 458, s. 459).

Top