This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52021XR3726
Resolution of the European Committee of the Regions on the COP26 and global and local alliances for climate action
Euroopan alueiden komitean päätöslauselma COP26-konferenssista ja maailmanlaajuisista ja paikallisista ilmastotoimien alliansseista
Euroopan alueiden komitean päätöslauselma COP26-konferenssista ja maailmanlaajuisista ja paikallisista ilmastotoimien alliansseista
COR 2021/03726
EUVL C 61, 4.2.2022, p. 5–8
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
4.2.2022 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 61/5 |
Euroopan alueiden komitean päätöslauselma COP26-konferenssista ja maailmanlaajuisista ja paikallisista ilmastotoimien alliansseista
(2022/C 61/02)
EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA
1.
on syvästi huolissaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimmässä raportissa Climate Change 2021 – The Physical Science Basis (1) esitetyistä havainnoista, jotka vahvistavat tarpeen ottaa kiireesti käyttöön tehokkaita ja kattavia strategioita, jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa maapallon lämpeneminen selvästi alle kahteen ja mieluiten 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen tasoon verrattuna, torjua ilmastonmuutosta sekä hillitä ilmaston muuttumista ja sopeutua siihen.
2.
korostaa sitä, että paikallis- ja alueviranomaiset panevat täytäntöön 70 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteistä, 90 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävistä toimintapolitiikoista ja 65 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista ja että niiden vastuulla on kolmannes julkisesta varainkäytöstä ja kaksi kolmannesta julkisista investoinneista EU:ssa. Näin ollen ne ovat etulinjassa puuttuessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin paikallis- ja aluetasolla ja parantaessaan alueidensa kykyä selviytyä ilmastohaasteista.
3.
muistuttaa, että Pariisin sopimuksessa tunnustetaan monitasoisen hallinnon merkitys ilmastopolitiikassa sekä tarve tehdä yhteistyötä alueiden, kaupunkien ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa. Komitea kehottaa toteuttamaan tämän periaatteen käytännössä kaikilla hallinnon tasoilla, jotta voidaan kehittää yhteisvaikutuksia ja kuroa umpeen olemassa olevia eroja kansallisten, alueellisten ja paikallisten ilmastonmuutospolitiikkojen välillä. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat saaneet ääntään paremmin kuuluville ilmastonmuutokseen liittyvissä kansainvälisissä neuvotteluissa ja aloitteissa, ja suhtautuu myönteisesti paikallis- ja alueviranomaisten verkostojen käynnistämiin aloitteisiin ja niiden panokseen UNFCCC:n valtiosta riippumattomien toimijoiden ilmastotoiminnan verkkoalustalla (NAZCA). Komitea korostaa paikallishallinnon ja kunnallisviranomaisten ratkaisevaa roolia näiden vaatimusten saattamisessa yhteen maailmanlaajuisesti ja ilmastonmuutoksen torjuntaan halukkaiden valtiotasoa alempien hallintotasojen maailmanlaajuisen verkoston jatkuvassa vahvistamisessa.
4.
katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten (jotka ovat kansalaisia lähimpänä olevia hallintotahoja) kaltaisten poliittisesti merkittävien, demokraattisesti valittujen valtiovallasta riippumattomien toimijoiden osallistuminen maailmanlaajuiseen ilmastohallintojärjestelmään on keskeinen edellytys maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) sääntelypuitteissa otetaan huomioon tällainen alhaalta ylöspäin suuntautuva hallinnon malli tunnustamalla virallisesti sen rooli päätöksentekoprosessissa.
5.
korostaa AK:n keskeistä roolia yli miljoonan paikallis- ja aluetason päättäjän ja verkostojen verkoston institutionaalisena edustajana. Komitea katsoo, että tätä ainutlaatuista asemaa olisi hyödynnettävä, jotta AK voi vahvistaa rooliaan maailmanlaajuisessa ilmastohallinnossa. Komitea kehottaakin UNFCCC-kumppaneita laatimaan Euroopan kuntien ja alueiden virallisena edustajana olevan Euroopan alueiden komitean kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa keskitytään erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen aloilla, joilla paikallis- ja alueviranomaiset ovat jo vahvasti hallinnoinnissa mukana. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi energian toimitus ja kysyntä, liikkuvuus ja liikenne, maatalous, jätehuolto, kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen sekä tulvanhallinta.
6.
korostaa, että alueiden ja kuntien nykyisillä toimilla ja sitoumuksilla pitäisi olla merkittävä asema valmisteltaessa Glasgow’ssa pidettävää UNFCCC:n COP26-konferenssia, ja niitä olisi tehtävä virallisesti tunnetuksi konferenssissa. Komitea kehottaakin UNFCCC:tä tekemään yhteistyötä AK:n ja muiden asiaankuuluvien paikallishallinnon ja kunnallisviranomaisten (LGMA) edustajien kanssa valtiotasoa alempien hallintotasojen panoksen (toisin sanoen alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjen panosten) tunnustamiseksi virallisesti, jotta voidaan tunnustaa virallisesti kaupunkien, paikallishallinnon ja alueiden kaikkialla maailmassa toteuttamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimet sekä seurata niitä ja kannustaa niihin ottamalla esimerkiksi Edinburghin julistuksen biologisesta monimuotoisuudesta.
7.
kehottaa COP26-koonferenssin puheenjohtajamaana toimivaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa varmistamaan, että suunnitellut covid-19-terveystoimenpiteet antavat valtiosta riippumattomille toimijoille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti COP26-konferenssin työskentelyyn Glasgow’ssa. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota varmistamaan AK:n valtuuskunnan riittävän osallistumisen ja panoksen osana COP26-konferenssiin osallistuvaa EU:n valtuuskuntaa. Komitea vahvistaa olevansa edelleen sitoutunut yhteistyöhön Euroopan parlamentin valtuuskunnan kanssa.
8.
painottaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä toteutetaan unionin sisällä sisällyttämällä kestävyyskriteerit kaikkiin EU:n politiikkoihin ja näyttämällä näin esimerkkiä maailmanlaajuisella tasolla. Komitea korostaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja paikallisia ja alueellisia vihreän kehityksen ohjelmia koskevien aloitteiden olisi oltava välineitä, joiden avulla saavutetaan Pariisin sopimuksen tavoitteet ja pannaan kaikilta osin täytäntöön YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma ja kestävän kehityksen tavoitteet. Lisäksi EU antaa sillä kunnianhimoisen panoksen vuoden 2020 jälkeiseen maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen, josta päätetään biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen COP15-konferenssissa (2). Tavoiteltaessa ilmastoneutraaliutta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman olisi oltava samaan aikaan myös taloudellisesti toteuttamiskelpoinen eikä se saisi aiheuttaa kuluttajille ja yrityksille suuria rasitteita ja kustannuksia.
9.
uskoo vakaasti, että UNFCCC:n COP26-konferenssi tarjoaa tilaisuuden katsoa eteenpäin ja valmistella maaperää kunnianhimoiselle maailmanlaajuiselle Agenda 2050 -ohjelmalle niin, että kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvaa lähestymistapaa täydennetään Pariisin sopimuksella. Koska Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa otetaan jo huomioon systeemiset yhteydet moniin asiaankuuluviin politiikanaloihin, se voi – mikäli se pannaan täytäntöön asianmukaisesti – inspiroida ja motivoida maailmanlaajuiseen vihreän kehityksen ohjelmaan.
10.
kehottaa UNFCCC:n sopimusosapuolia sisällyttämään maailmanlaajuista tilannekatsausta koskeviin sääntöihin osapuolia koskevan velvoitteen kuulla paikallis- ja alueviranomaisia ja ottaa nämä mukaan panosten laatimisvaiheessa. Komitea kehottaa erityisesti osapuolia ottamaan valtiotasoa alemman tason mukaan kansallisesti määriteltyjen panostensa tarkistamiseen ennen COP-kokouksia käynnistämällä jäsennellyn kansallisen vuoropuhelun.
11.
pitää tärkeänä, että EU johtaa maailmanlaajuisia neuvotteluja kunnianhimoisella ja osallistavalla ilmastopolitiikallaan, ja toteaa siksi, että eurooppalainen ilmastolaki on kiistaton signaali ja sitoumus, joka asettaa Euroopan unionin ilmastotoimien eturintamaan. Komitea katsoo tässä yhteydessä myös, että ilmastotavoitteiden ei pidä vieraannuttaa kansalaisia entisestään rasittamalla kotitalouksien budjetteja, joihin covid-19-pandemia on monissa tapauksissa vaikuttanut suuresti. Kunnianhimoisten poliittisten pakettien kustannukset eivät saisi jäädä kansalaisten ja pienyritysten maksettaviksi.
12.
korostaa tässä yhteydessä, että monet Euroopan alueet olivat julistaneet ilmastohätätilan ennen kuin Euroopan parlamentti ilmoitti ilmastohätätilasta ja että ne ovat jo ottaneet käyttöön omia kunnianhimoisia ilmastolakejaan. Komitea katsookin, että niiden asiantuntemuksen olisi oltava näkyvämmin esillä globaalissa ilmastodiplomatiassa.
13.
kehottaa nopeuttamaan EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan mission ja ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevan mission sekä muiden asiaankuuluvien missioiden, kuten maaperää, terveyttä ja valtameriä koskevien missioiden, mukauttamista ja täytäntöönpanoa sen jälkeen, kun ne on vahvistettu. Komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia laatimaan omat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevat strategiansa paikallisyhteisöjen ja luontotyyppien suojelun ja selviytymiskyvyn parantamiseksi (3).
14.
kannattaa täysin EU:n ilmastokehyksen kunnianhimoisia tavoitteita ja kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimia näiden tavoitteiden tukemiseksi sekä varmistamaan, ettei yhtäkään aluetta tai kansalaista jätetä jälkeen. Hiilialueisiin, hiili-intensiivisiin alueisiin, muita vähemmän kehittyneisiin alueisiin ja saariin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja niille varattavaa tukea on lisättävä.
15.
suhtautuu myönteisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin käynnistämiseen ja kehottaa ottamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeiseksi aiheeksi, sillä ilmastonmuutos, oikeudenmukainen siirtymä ja kestävä kehitys vaikuttavat suoraan talouteen, kansanterveyteen ja EU:n kansalaisten hyvinvointiin. Komitea katsoo, että tässä yhteydessä eurooppalaisella ilmastosopimuksella voi olla ratkaiseva rooli ja siitä voi tulla hyvä käytäntö, jota voidaan toistaa maailmanlaajuisesti.
16.
on valmis järjestämään yhdessä Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa kansalaisvuoropuheluita ja teemapäivän paikallisista ilmastotoimista tuodakseen esiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lisäarvoa sekä esitelläkseen erilaisia paikallisia aloitteita. Samalla AK toistaa jäsenilleen esittämänsä kehotuksen näyttää esimerkkiä ja edistää paikallisia ja alueellisia COP-kokouksia.
17.
kehottaa kaikkia UNFCCC:n osapuolia yhteistyössä valtiotasoa alempien hallintotasojen ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa osallistumaan rakentavasti COP26-konferenssiin johtavaan prosessiin muun muassa tukemalla paikallisia neuvoa-antavia elimiä, kansalaiskokouksia, paikallisia ja alueellisia COP-kokouksia sekä puolivirallisia instituutioita, kuten paikallisia ja alueellisia nuorisoneuvostoja ja -parlamentteja.
18.
painottaa, että on tärkeää tehdä tutkimusta ja kerätä tietoja ilmaston ennakoiduista vaihteluista eri alueilla sekä laatia ilmastomallinnuksia ja ilmastovaikutusten arviointeja näyttöön perustuvien ja myös teknologianeutraaliuden periaatetta noudattavien ilmastopolitiikkojen kehittämiseksi. Komitea katsoo, että alueiden välistä yhteistyötä on tehostettava heikoimmassa asemassa olevien alueiden ja väestöryhmien auttamiseksi ja suojelemiseksi.
19.
kannattaa paikallisten ilmastonmuutosta käsittelevien tieteellisten foorumien (joita on jo olemassa eri alueilla ja jotka toimivat ”paikallisen IPCC:n” roolissa) kehittämistä ja niiden integroimista tietojenvaihtoverkostoihin, jotta voidaan edistää yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja tukea paikallisten luottamushenkilöiden päätöksentekoa.
20.
korostaa, että lukuisten kaupunkien ja alueiden toteuttamista kunnianhimoisista toimista huolimatta monet niistä eivät vieläkään tiedä nykyistä tai aiempaa kasvihuonekaasupäästötasoaan, eikä niillä ole käytettävissään analyysejä haavoittuvuudesta ilmastonmuutokselle, minkä vuoksi niiden on vaikea hahmottaa määrällisesti tarvittavia toimia ja vertailla niitä. Komitea kehottaa Euroopan komissiota hyödyntämään kaikilta osin paikallisia ja alueellisia energiavirastoja, yhteistä tutkimuskeskusta (JRC) ja Euroopan ympäristökeskusta (EEA) ja tukemaan näin – kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita laativien kansallisten viranomaisten kanssa koordinoiden – paikallis- ja alueviranomaisia niiden päästöjen arvioinnissa ja raportoinnissa, analyyseissä ilmastonmuutoksen keskeisistä vaikutuksista niiden alueeseen sekä sellaisten ilmastotoimintasuunnitelmien laadinnassa, joihin sisältyy sitoumuksia paikallis- ja aluetasolla, kuten liittyminen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen, ja tunnustamaan niiden toimet tarjoamalla EU:n varoja.
21.
suhtautuu myönteisesti työhön, jota UNFCCC on tehnyt uusiutuvan energian käyttöönoton alalla, sillä se on edellytys ilmastonsuojelun onnistumiselle. Komitea katsoo, että uusiutuvan energian laajamittainen käyttöönotto lähitulevaisuudessa edellyttää kunnianhimoisia kehitystavoitteita ja -toimenpiteitä sekä laajamittaista ja hajautettua infrastruktuurisuunnittelua.
22.
kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan yhteistyössä AK:n kanssa, miten alueelliset ilmastotoimintasuunnitelmat voisivat toimia alueellisesti ja paikallisesti määriteltyinä panoksina, joiden kautta paikallistaso osallistuisi Pariisin ilmastosopimukseen ja jotka tunnustettaisiin virallisesti kansallisesti määriteltyjen panosten täydennykseksi. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei tämä johda kaksinkertaiseen tilinpitoon. Heti alkuun alueellisesti ja paikallisesti määritellyt panokset olisi otettava erottamattomaksi osaksi kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia tarkistamalla energiaunionin hallinnosta annettua asetusta.
23.
kannattaa sitä varten maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen yhteistä raportointikehystä askeleena kohti paikallisten ja alueellisten toimien vertailtavuutta ja pyytää Euroopan komissiota tukemaan ja laajentamaan vielä enemmän kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kaltaisia aloitteita sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
24.
katsoo, että ilmastotoimien paikallista täytäntöönpanoa on täydennettävä ja rikastutettava tietojenvaihdolla, vertaisoppimisella ja alueiden monimuotoisuuden huomioon ottamisella. Paikallisten ja alueellisten toimijoiden verkostot ja yhteenliittymät ovat olennaisen tärkeitä tietämyksen lisäämiseksi alueellisella, valtiollisella ja globaalilla tasolla.
25.
aikoo vahvistaa entisestään yhteistyötään paikallis- ja alueviranomaisia edustavien maailmanlaajuisten, eurooppalaisten ja kansallisten järjestöjen, alueiden ja kuntien sidosryhmäyhteisöjen, kansallisten parlamenttien sekä muiden toimijoiden kanssa.
26.
arvostaa toimielinten välistä yhteistyötä ja synergiavaikutusten lisäämistä esimerkiksi seuraavien kumppanitahojensa kanssa: alueparlamenttien kanssa lainsäädäntävaltaa käyttävien Euroopan alue-edustajistojen konferenssin (CALRE), eräiden lainsäädäntävaltaa käyttävien alueiden käynnistämän RLEG-aloitteen, alueellisten keskusten verkoston (RegHub), CohesionAlliance-verkoston ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa käsittelevän AK:n kampanjan välityksellä, nuorten päättäjien kanssa juuri tälle ryhmälle tarkoitetun ohjelmansa kautta, Europe Direct -keskuksiin liittyvistä asioista vastaavien paikallis- ja aluepoliitikkojen kanssa sekä ”Euroopan rakentaminen paikallisyhteisöjen kanssa” -pilottihankkeen (Building Europe with Local Entities, BELE) kanssa.
27.
korostaa rahoituksen merkitystä ilmastoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa sekä sitä, että paikallishallintojen on tehtävä yhteistyötä yksityisen sektorin ja rahoituslaitosten kanssa, jotta voidaan synnyttää kestäväpohjaisia investointeja, jotka ovat päästöttömyyttä, saasteettomuutta, jätteiden minimoimista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden mukaisia. Komitea toistaa kehotuksensa, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi saatava suoraan käyttöönsä EU:n varoja vihreän kehityksen ohjelman hankkeita varten, ja ehdottaa, että Euroopan komissio luo erityisen ilmastoinnovointiohjelman paikallishallintoa varten.
28.
pitää maailmanlaajuista kaupungistumista ilmastotoimien ja -rahoituksen kannalta keskeisenä ilmastopolitiikan alana. (4) Komitea toteaa, että kaupungistumisen lisääntyessä kaupungeilla on olennaisen tärkeä rooli siirryttäessä kohti ilmastoneutraaliutta innovoinnin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien uusien toimintamallien koeympäristöinä. Tämä koskee erityisesti aluesuunnittelua, kestävää liikennettä, kohtuuhintaista asumista ja energiatehokkaita rakennuksia. Komitea toteaa jälleen tukevansa aloitteita, joilla pyritään tuomaan esiin parhaita käytäntöjä ja siirtämään tietämystä. Tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missio ”ilmastoneutraalit kaupungit” ja kaupunkiagendan kumppanuudet.
29.
katsoo, että eurooppalaisilla alueellisen yhteistyön yhtymillä (EAYY) ja muilla rajat ylittävillä rakenteilla on tärkeä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevan rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön helpottamisessa ja edistämisessä.
30.
suhtautuu myönteisesti työhön, jota UNFCCC on tehnyt sukupuolten tasa-arvon ja ilmastopolitiikkojen välisten yhteyksien alalla. (5) Komitea kehottaa maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia toimijoita investoimaan tasa-arvoanalyysiin ja sukupuolen mukaan luokiteltuihin tietoihin, jotta voitaisiin ymmärtää täysin ilmastonmuutoksen vaikutukset kaikkiin haavoittuviin ryhmiin, ottamaan käyttöön sukupuolitietoisen budjetoinnin tekniikkoja ja varmistamaan, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Näin ollen komitea kannattaa kehotusta parantaa sukupuolten tasapuolista edustusta COP-kokouksiin osallistuvissa maakohtaisissa ja EU:n valtuuskunnissa.
31.
toistaa kehotuksensa ottaa ympäristö- ja ilmastonmuutosnäkökohdat paremmin huomioon EU:n ulkosuhteissa ja erityisesti kauppapolitiikassa. Komitea painottaa lisäksi, että on tärkeää jakaa vertaiskokemuksia ARLEMin ja CORLEAPin kaltaisilla alueellisen yhteistyön foorumeilla ja kaupunkien välisten kumppanuuksien avulla. Ilmastonmuutoksen olisi säilyttävä strategisena painopisteenä EU:n diplomaattisissa yhteyksissä, jotta kolmansia maita voidaan tukea kunnianhimoisten toimintalinjojen omaksumisessa ja toteuttamisessa ilmastoneutraaliuden ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
32.
katsoo, että WTO:n sääntöjen mukainen hiilirajamekanismi voisi edistää siirtymistä ilmastoneutraaliuteen maailmanlaajuisesti ja että paikallis- ja alueviranomaisilla on selkeä rooli tämän prosessin edistämisessä valtiotasoa alemman tason ilmastodiplomatian avulla.
33.
antaa täyden tukensa keskeisille toimille, joita jäsenvaltioiden hallitusten ja rahoituslaitosten olisi toteutettava ennakkoehtoina paikallisille ilmastotoimille, kuten asiakirjassa Climate Action Pathway – Human Settlements (6) todetaan.
34.
antaa puheenjohtajansa tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiolle Slovenialle ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.
Bryssel 13. lokakuuta 2021.
Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja
Apostolos TZITZIKOSTAS
(1) Raportti on saatavilla osoitteessa https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/downloads/report/IPCC_AR6_WGI_Full_Report.pdf.
(2) Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten 15. konferenssi.
(3) COR-2021-01903, AK:n lausunto aiheesta ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”.
(4) Sekä kaupunkien puhtaan kehityksen mekanismin ja päästökaupan järjestelmät (markkinaehtoisia mekanismeja koskeva 6 artiklan 4 kohta) että kestävä, yhdennetty kaupunki- ja aluekehitys (muita kuin markkinaehtoisia mekanismeja koskeva 6 artiklan 8 kohta). Pariisin sopimuksen 6 artikla.
(5) https://unfccc.int/gender
(6) Maailmanlaajuisten ilmastotoimien edistämiseen tähtäävä Marrakeshin kumppanuus, 2021.