Euroopan alueiden komitean lausuntoa aiheesta ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle COP26-kokousta silmällä pitäen”

(2021/C 440/05)

Esittelijä: Vincent CHAUVET (FR, Renew Europe), Autunin kaupunginjohtaja Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi (COM(2020) 562 final) Oma-aloitteinen lausunto

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

EU:n päästötavoitteiden tiukentaminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi todella vuoteen 2050 mennessä

1.

on edelleen hyvin huolestunut maailman nykyisestä ilmastohätätilasta ja täysin sitoutunut peruuttamattoman ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Komitea suhtautuu myönteisesti eurooppalaisessa ilmastolaissa vahvistettuun realistiseen etenemissuunnitelmaan, jossa tulisi määrittää tulevien sukupolvien kannalta oikeudenmukainen asteittain etenevä päästövähennyspolku, jonka avulla ohjataan EU:n vihreää elpymistä covid-19-kriisistä ja sen jälkimainingeista, vältetään hiililukkiutuma, varmistetaan alueiden ja kuntien selviytymiskyky ja luodaan kehys sellaisia kunnianhimoisempia ilmastonmuutostoimia varten, joiden tulisi perustua aiempien vuosikymmenten myönteisiin ja kielteisiin kokemuksiin.

2.

toteaa, että EU:lla on johtava asema kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja sen tulisi näyttää myönteistä esimerkkiä siitä, miten ilmastonmuutosta voidaan torjuta monitasoisen hallinnon avulla.

3.

kannattaa täysin Euroopan parlamentin ja neuvoston saavuttamaa ilmastolakia koskevaa sopimusta, jolla päivitetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva tavoite ”vähintään 55 prosenttiin” vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna ja pyydetään ehdotusta vuoden 2040 tavoitteeksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Pariisin sopimuksen ensimmäisestä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta. Komitea panee kuitenkin merkille, että osa sidosryhmistä ei pidä tätäkään riittävänä siihen, että ilmastoneutraalius saavutettaisiin ajoissa. Lisäksi komitea pitää valitettavana, että uudessa kehyksessä keskitytään pääasiassa hiilidioksidiin ja muita kasvihuonekaasupäästöjä käsitellään ylimalkaisesti tai niitä ei ole otettu riittävästi huomioon. Komitea odottaa tässä yhteydessä komission puuttuvan kaikkiin jäljelle jääviin merkittäviin kasvihuonekaasuihin, jotta EU:sta tehdään ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

4.

kehottaa painokkaasti EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita huolehtimaan fossiilisten päästöjen hinnoittelusta päästökaupan ja verojen avulla, jotta pystytään torjumaan päästöjä kustannustehokkaasti ja vapauttamaan resursseja siirtymää varten. Asiaa on käsiteltävä EU:n päästökauppajärjestelmän ja EU:n energiaverodirektiivin uudelleentarkasteluissa tulevan 55-valmiuspaketin yhteydessä. Komitea onkin tyytyväinen Euroopan komission tulevaan ehdotukseen hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista, sillä tarvitaan tehokkaita toimia hiilivuodon välttämiseksi, tuonnin hiilipitoisuuden ottamiseksi täsmällisemmin huomioon ja sen varmistamiseksi, ettei EU:n vihreän kehityksen tavoitteita heikennetä siirtämällä tuotantoa maihin, joiden ilmastopolitiikka on vähemmän kunnianhimoista.

5.

korostaa, että on tärkeää mahdollistaa ja edistää monia erilaisia ratkaisuja ottaen huomioon tekninen kehitys sekä EU:n alueiden erilaiset maantieteelliset ja ilmasto-olosuhteet ja infrastruktuurin ja energiajärjestelmien tilanne jne. EU:n sääntelykehyksen tulee olla mahdollisimman teknologianeutraali päästöjen vähentämisen ja kestävyyden osalta, eikä siihen saisi liittyä kestäviin ratkaisuihin kohdistuvaa ylisääntelyä tai hallinnollista lisärasitusta.

6.

toteaa kuitenkin, että eräiden alueiden erityisluonteen vuoksi uusien tavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan niille erityinen haaste. Kyseisten alueiden energia- ja taloussiirtymän on tapahduttava oikeudenmukaisesti, joten modernisaatiorahastolla ja hiilidioksidipäästöjen tullimekanismilla on tärkeä rooli.

7.

katsoo, kuten komissio on tiedonantoon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi” liittyvässä vaikutustenarvioinnissa todennut, että kaikkien alojen täytyy tukea EU:n ilmastopolitiikkaa. Komitea kannattaakin vihreän kehityksen ohjelmaa kasvustrategiana ja ”vihreää valaa” keskeisenä välineenä, jonka avulla varmistetaan tavoitteen saavuttaminen.

8.

painottaa, että monet kunnat ja alueet Euroopassa ja muualla maailmassa ovat osoittaneet olevansa ilmastoasioissa kunnianhimoisempia kuin jäsenvaltiot. Joissakin tapauksissa, kuten Japanissa, paikallis- ja alueviranomaisten määrittelemät paikalliset panokset ovat jopa saaneet kansallisen hallituksen nostamaan kansallisesti määriteltyjä panoksiaan. Komitea pitääkin tehokkaan monitasoisen hallinnon kannalta erittäin hyödyllisenä, että paikallis- ja aluetasolla määritellyt panokset otetaan huomioon kansallisten panosten määrittelyprosessissa.

Paikallis- ja alueviranomaisten aktiivinen osallisuus ilmastopolitiikassa edellytyksenä 55 prosentin tavoitteen saavuttamiselle

9.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset panevat täytäntöön 70 prosenttia kaikesta EU:n lainsäädännöstä, 70 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja 90 prosenttia ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtäävistä toimintapolitiikoista (1). Lisäksi yli 162 miljoonaa ihmistä (36 prosenttia EU:n väestöstä) asuu sellaisissa Euroopan kunnissa ja alueilla, joiden tavoitteena on nettopäästöjen nollaaminen (2). Paikallis- ja alueviranomaiset ovatkin nyt ja tulevaisuudessa vastuussa useimpien Euroopan vihreän kehityksen ohjelman strategioiden valmistelemisesta ja käytännön täytäntöönpanosta.

10.

katsoo, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tavoitteen mukaisesti vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä edellyttää perinpohjaisia muutoksia kaupunkien, alueiden ja asuinyhteisöjen organisointiin. Covid-19-pandemia, uudet ilmastotavoitteet ja ilmastonmuutoksen jo alkaneet seuraukset tuovat Euroopan yhteiskuntiin rakenteellisia muutoksia, jotka ovat haastavia paikallis- ja alueviranomaisille hallinto- ja viranomaistahona, joka on lähimpänä ihmisiä ja alueiden todellisuutta.

11.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on kaksoisrooli mielipidevaikuttajina ja kansalaisten tärkeimpien huolenaiheiden kuuntelijoina. Covid-19-kriisi on osoittanut, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen asema ihmisten elämässä. Sidosryhmien, yritysten ja kansalaisten ottaminen mukaan ilmastopolitiikan päätöksentekoprosesseihin on erityisen tärkeää siksi, että näin voidaan turvata luottamus ja poliittisten päätösten hyväksyntä ja onnistuminen, myös kun on kyse ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vaikutuksista. Mahdolliset haittavaikutukset on ennakoitava ja otettava hallintaan muun muassa paikallisen työvoiman jatko- tai täydennyskoulutusta koskevien suunnitelmien avulla, etenkin maaseutuyhteisöissä ja vähemmän kehittyneillä alueilla. Vaaleilla valitut paikalliset poliittiset päättäjät ovat oikeutetuimmassa asemassa ennakoimaan näitä kysymyksiä ja tukemaan niiden ratkaisemista.

12.

korostaa, että useimpiin niihin pääasiallisiin aloihin, joihin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden tiukentaminen kohdistuu, liittyy suoraan paikallista tai alueellista toimivaltaa. Kun ensimmäiset merkittävät päästövähennykset on saatu aikaan sulkemalla hiilivoimaloita ja puhdistamalla energiaintensiivistä teollisuutta, vuorossa ovat seuraavana liikenne, maatalous ja rakennukset – erityisen tärkeitä aloja paikallis- ja aluetasolla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.

13.

toteaa, että tavanomaisella käyttövoimalla toimivat ajoneuvot on vähitellen korvattava vähäpäästöisillä ja päästöttömillä, koko elinkaareltaan vähäpäästöisillä ajoneuvoilla ja kestäväpohjaisten joukkoliikennepalvelujen käytön lisäämisellä, mikä edellyttää alueellista koordinointia ja vaihtoehtoisten polttoaineiden yleisten latauspisteiden lisäämistä paikallisesti sekä julkisen liikenteen (esimerkiksi linja-auto- ja rautatieliikenteen) laadukkaan infrastruktuurin luomista, jotta päästöttömään liikkuvuuteen siirtyminen tulisi kansalaisten kannalta houkuttelevaksi ja kohtuuhintaiseksi.

14.

on huolissaan siitä, että maatalouden päästöjen väheneminen on pysähtynyt viime vuosina ja joissain tapauksissa päästöt ovat lisääntyneet. Kun otetaan huomioon myös hiilipoistumat ja nielujen hallinnointi, maataloustuottajat ja metsänhoitajat ovat etulinjassa torjuttaessa ilmastonmuutosta. Samalla niiden toiminta, johon ilmastonmuutoksen seuraukset myös vaikuttavat voimakkaasti, on välttämätöntä elintarviketuotannolle ja tärkeää alueille sosiaalisesti ja taloudellisesti. Tämän vuoksi komitea kehottaa komissiota ottamaan yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanossa ja sen mahdollisessa tarkistamisessa huomioon tarvittavat investoinnit maatalousalan siirtymiseen kohti hiilidioksidineutraaliutta unohtamatta maatilojen taloudellista kannattavuutta ja niiden pandemian aikana jälleen ilmeiseksi tullutta olennaista tehtävää elintarvikkeiden toimittajana eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja sitä, että maatalousmaan käyttö on sovitettava yhteen uusiutuvan energian tuotannon kanssa huonontuneella maatalousmaalla, jota voidaan hyödyntää ja uudistaa. Komitea painottaa, että on vahvistettava ilmastoystävällisiä maankäyttöjärjestelmiä. Komitea korostaa lisäksi, että eräissä jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaiset ovat suurimpia julkisia metsänomistajia ja niillä on välitön rooli tällä talouden alalla. Tätä taustaa vasten komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että kehitetään hiilidioksidin sitomisen sertifiointia suorien kannustimien luomiseksi yksittäisille maataloustuottajille tai metsänhoitajille.

15.

katsoo, että uusiutuvien energialähteiden laajamittaista käyttöönottoa on tuettava kiireellisesti kunnianhimoisilla kehitystavoitteilla ja -toimenpiteillä ja että se edellyttää sekä laajamittaista että hajautettua infrastruktuurisuunnittelua energia-alalla. Tätä varten paikallis- ja alueviranomaisten on huolehdittava hankkeiden yksityiskohtaisesta hallinnoinnista ja infrastruktuurille on saatava paikallisten asukkaiden hyväksyntä. Lisäksi on huolehdittava kansalaisille tiedottamisesta ja heidän kannustamisestaan osallistumaan yhteisiin hankkeisiin esimerkiksi paikallisten energiayhteisöjen mekanismien avulla.

16.

panee merkille, että rakennusalan tulevan perusparannusaallon yhteydessä käynnistetään kunnostusten perusteellisuutta ja vauhtia lisääviä toimia yksittäisten rakennusten ja asuinalueiden tasolla. Erityisesti viimeksi mainittu edellyttää paikallis- ja alueviranomaisilta seurantatoimia ja investointeja. Paikallis- ja alueviranomaisilla on niin ikään ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että rakennusten kunnostaminen on sopusoinnussa alue- ja kaupunkisuunnittelun kanssa, että sillä edistetään toimia väestökadon torjumiseksi ja että siinä noudatetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön huomioon ottamisen kriteerejä.

17.

korostaa, että kaikki alueet ja kunnat eivät ole tasavertaisessa tilanteessa matkalla kohti ilmastoneutraaliutta: osa on jo vähentänyt päästöjään, osa tekee sitä parhaillaan ja osalla on siinä suuria vaikeuksia. Ilmastopolitiikassa onkin otettava huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten eristyksissä olevat energiajärjestelmät, historialliset alueet tai ympäristönsuojelualueet ja hiili-intensiiviset alueet ja saariasema, jotta siirtymä on varmasti oikeudenmukainen ja kaikki Euroopan kansalaiset ja alueet voivat sen hyväksyä. Komitea uskoo vahvasti, että sellaiset välineet kuin Euroopan alueellinen tulostaulu (3) tai eurooppalainen ilmastoneutraaliuden seurantakeskus (4), joita komitea on jo aiemmin toivonut, ovat keskeisiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

18.

suhtautuu myönteisesti siihen, että osana pyrkimyksiä ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet on perustettu erityinen väline Euroopan saaria varten (New Energy Solution Optimised for Islands, NESOI) ja EU:n saarien puhtaan energian sihteeristö.

19.

toistaa kehotuksensa ottaa paikallis- ja alueviranomaiset vahvasti mukaan sekä Euroopan ilmastopolitiikan laadintaan yleisesti että 55-valmiuspaketin suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan ennen kaikkea sen tehokkuuden, oikean kohdentamisen ja yleisen hyväksynnän varmistamiseksi, sillä paikallis- ja alueviranomaiset eivät edusta kenenkään omaa etua vaan niiden tehtävänä on työskennellä kansalaisten yleisen edun puolesta.

Monitasoinen hallinto ja toissijaisuusperiaate: keskeisiä tekijöitä ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa ja EU:n kansalaisten osallistamisessa prosessiin

20.

korostaa toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen (5) merkitystä ilmastopolitiikassa eli paikallis- ja aluetason ottamista oikea-aikaisesti huomioon eikä vain keskittymistä EU:n ja jäsenvaltioiden väliseen vuoropuheluun.

21.

toteaa, että Euroopan kunnat ja alueet ovat ottaneet yhä merkittävämmän aseman ilmastopolitiikan tekijöinä, ja korostaa, että ne ovat toisinaan menneet EU-tasolla valtiotasoa pidemmälle esimerkiksi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kaltaisten liikkeiden ja muiden paikallis- ja aluetason tuloksellisten aloitteiden kautta. Komitea toteaakin jälleen, että tarvitaan toimivaa, osallistavaa ja monitasoista vuoropuhelua, joka tähtää ilmastotavoitteiden huomioon ottamiseen alakohtaisissa toimintapolitiikoissa.

22.

kannattaa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen aloitteita ja pyrkimyksiä ottaa valtiotasoa alemmat, alakohtaiset ja aihekohtaiset kaupunginjohtajien järjestöt paremmin mukaan sopimustoimintaan. Komitea kehottaa parantamaan sopimuksen jalansijaa ja tunnettuutta valtio-, alue- ja paikallistasolla.

23.

kannattaa ehdotusta ottaa AK mukaan eurooppalaisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen poliittiseen johtokuntaan ja on valmis luomaan tiiviimmät yhteydet sopimuksen EU-tason hallinnon ja sopimuksen toisen kamarin välille, jotta voidaan antaa poliittista tukea tälle hankkeelle, tehdä sopimusta tunnetuksi ja helpottaa vuoropuhelua kansallisten elinten kanssa sekä varmistaa yhteneväisyys ja johdonmukaisuus paikallis- ja alueviranomaisten auttamisessa ja edustuksessa Euroopan tasolla, sillä toimintaympäristö on jo nyt useimmille niistä melko monimutkainen.

Ilmastoneutraaliuden saavuttamista edistävien välineiden tarjoaminen paikallis- ja alueviranomaisille

24.

korostaa, että tiedonsaanti ja rahoituksen hankkiminen ilmastoaloitteisiin ja -hankkeisiin on monien paikallis- ja alueviranomaisten mielestä edelleen vaikeaa. Vaikeudet liittyvät seuraaviin seikkoihin: — tiedon puute saatavilla olevasta rahoituksesta ja olemassa olevista aloitteista, jotka soveltuvat parhaiten kunnan tai alueen hankkeeseen — eurooppalaisen ja kansallisen toimintaympäristön monimutkaisuus ja lukuisten eri alustojen ja aloitteiden aiheuttama hämmennys — rahoituksen hakemiseen, hallinnointiin ja seurantaan tarvittavan teknisen osaamisen puuttuminen paikallistasolla — pärjääminen yksityiselle sektorille kilpailussa asiantuntijoiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi palveluksessa — energiayhteisöjen ja paikallishankkeiden saamat monitulkintaiset markkinasignaalit — paikallisviranomaisten ja yritysten heikko vastaanottokyky.

25.

on huolissaan siitä, että edellisissä kohdissa mainitut vaikeudet voivat aiheuttaa paikallis- ja alueviranomaisissa haluttomuutta ryhtyä toteuttamaan paikallisia vihreän kehityksen ohjelmia ja sitoutua vuoden 2030 tavoitteisiin.

26.

pyytää yhteistä tutkimuskeskusta tekemään tutkimuksen kartoittaakseen (tilastollisen alueluokituksen tasolle 3 saakka) paikallis- ja alueviranomaisten ja yritysten vastaanottokykyä pitäen silmällä, että vihreän kehityksen ohjelmassa ja elpymissuunnitelmassa on tarjolla merkittävästi uutta rahoitusta, ja on valmis tuomaan oman panoksensa AK:n välineiden, kuten alueellisten keskusten, avulla.

27.

varoittaa komissiota siitä, että tämänhetkinen terveyskriisin hallinta rasittaa suuresti paikallis- ja alueviranomaisia ja niillä on vaikeuksia osoittaa taloudellisia ja henkilöresursseja ilmastoneutraaliushankkeisiin ja tähän liittyviin etenemissuunnitelmiin. Komitea kehottaakin tukemaan paikallis- ja alueviranomaisia riittävin resurssein tässä tulevan vuosikymmenen haasteessa ja ottamaan huomioon hankkeiden koko elinkaaren (myös seurannan).

28.

painottaa tarvetta parantaa paikallis- ja alueviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksia sekä riittävän ja pätevän henkilöstön tärkeyttä erityisesti kuntatasolla ja maaseutualueilla. Ilmastotoiminnan tavoitteiden toteuttamiseen liittyvien monien eri alojen ja vastuualueiden koordinoimiseksi on järjestelmällisesti tarjottava tarvittavaa työvoimaa.

29.

kannattaa eurooppalaista ilmastosopimusta ja oikeudenmukaisen siirtymän foorumin paikallista lähestymistapaa, sillä ne ovat keskeisiä välineitä ilmastoneutraaliuteen siirtymisen tukemisessa ja vauhdittamisessa muiden aloitteiden ohella. Komitea kehottaa kuitenkin Euroopan komissiota luomaan mahdollisesti eurooppalaisen ilmastosopimuksen kautta kattofoorumin, joka edistää niiden yhdentymistä ja täydentävyyttä, opastaa paikallis- ja alueviranomaisia valintojen tekemisessä kunkin omien erityispiirteiden pohjalta, varmistaa johdonmukaisuuden, tietojen helpon saatavuuden sekä keskenään kilpailevien sitoumusten välttämisen ja yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa (mahdollisuuksien rajoissa) aloitteisiin osallistumisen edellytykset.

30.

kehottaa Euroopan komissiota myöntämään sen, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli on merkittävämpi kuin muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden, ja pyytää ottamaan tämän erityisluonteen huomioon kattofoorumin yhteydessä.

31.

kannattaa paikallisten ilmastosopimusten luomista, jotta voidaan varmistaa, että ilmastoneutraaliussuunnitelmat ovat osallistavia, että asukkaat antavat niille hyväksyntänsä ja tukensa ja että niissä on otettu huomioon Euroopan kansalaisten huolenaiheet ja tarpeet.

32.

toteaa, että puolivirallisilla instituutioilla, kuten kansalaisten kaupunginvaltuustoilla, paikallisilla neuvoa-antavilla elimillä ja arpomalla valituilla kansalaiskokouksilla on tärkeä asema oikeanlaisen dynamiikan luomisessa ja energiakäänteen vauhdittamisessa. Komitea kehottaakin kaikkia kuntia, joissa on vähintään 10 000 asukasta, harkitsemaan kansalaisparlamenttien perustamista paikallishallintorakenteeseensa etsimään konkreettisia keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen.

33.

korostaa, että useimmat kunnat ja alueet eivät tiedä nykyistä tai aiempaa hiilidioksidipäästötasoaan ja että niiden on siksi vaikea hahmottaa määrällisesti tarvittavia toimia ja suunnitella tehokkaita etenemissuunnitelmia kohti ilmastoneutraaliutta. Komitea pyytää komissiota auttamaan siinä, että paikallis- ja alueviranomaiset saavat tarvittavaa teknistä apua ja asiantuntemusta päästöjensä arvioimiseen. Tässä olisi ennen muuta hyödynnettävä kaikkia paikallisten energiatoimistojen, ilmastonmuutoskysymyksiä käsittelevien paikallis- ja alueviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien tahojen tarjoamia palveluja. Lisäksi suositellaan, että paikallishallinnon yhteyteen perustetaan ilmastoasioista vastaavan tehtävä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen edistämiseksi kunnassa sekä kestävää energiaa ja ilmastoa koskevien toimintasuunnitelmien (SECAP-suunnitelmien) koordinoimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Tämä ilmastoasioista vastaavan tehtävä voi olla jaettu useiden pienten hallintotahojen kesken.

34.

kannattaa sitä varten maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen yhteistä raportointikehystä askeleena kohti paikallisten ja alueellisten näkökantojen yhteensovittamista.

35.

toistaa kannattavansa alueellisesti ja paikallisesti määriteltyjen panosten järjestelmää, joka on keino tunnustaa virallisesti kaupunkien, paikallishallinnon ja alueiden kaikkialla maailmassa toteuttamat hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimet sekä seurata niitä ja kannustaa niihin. Euroopan komissiota kehotetaan tutkimaan yhdessä AK:n kanssa, miten SECAP-suunnitelmat tai vastaavat suunnitelmat voisivat toimia alueellisesti ja paikallisesti määriteltyinä panoksina, joiden kautta paikallistaso osallistuisi YK:n Pariisin ilmastosopimukseen ja jotka tunnustettaisiin virallisesti kansallisesti määriteltyjen panosten täydennykseksi.

36.

kannattaa maailmanlaajuisia Race to Zero- ja Race to Resilience -aloitteita (6) ja kehottaa UNFCCC:tä tekemään yhteistyötä AK:n ja muiden asiaankuuluvien paikallishallinnosta ja kunnallisviranomaisista (LGMA) muodostuvan ryhmän jäsenten kanssa, jotta valtiotasoa alempien hallintotasojen panos ilmastotoimintaan tunnustettaisiin virallisesti ja jotta käynnistettäisiin erityinen vuoropuhelu valtiotasoa alempien hallintotasojen kanssa.

37.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on erityistä potentiaalia sekä sosiaalisen että teknisen ilmastoinnovoinnin alalla ja ne osallistuvat usein tutkimus- ja innovointihankkeisin. Jotta tämä potentiaali saataisiin kukoistamaan ja hyödynnettyä kaikilta osin uusien ilmastoneutraaliusratkaisujen löytämiseksi, komitea kehottaa komissiota luomaan 55-valmiuspaketin yhteyteen joustavan kehyksen, joka takaisi innovointi- ja kokeilualoitteiden toteutumisen paikallistasolla ja tarjoaisi näin alhaalta ylöspäin suuntautuvia ja paikallisista tarpeista lähteviä ratkaisuja.

38.

korostaa, että paikallistasolle on taattava teknologinen, poliittinen ja demokraattinen vapaus valita hiilestä irtautumisen keinot, sillä ulkopuolisten sanelemat päätökset herättävät haluttomuutta noudattaa niitä.

Paikallis- ja alueviranomaisten ääni kuuluville COP26-kokouksessa

39.

katsoo, että vaikka kansallisesti määritellyt panokset ovat tärkein keino saattaa valtiot vastuuseen, koko yhteiskunta on otettava mukaan päästövähennystalkoisiin ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän alueen luomiseksi.

40.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat saaneet ääntään paremmin kuuluville ilmastonmuutokseen liittyvissä kansainvälisissä neuvotteluissa ja aloitteissa, ja suhtautuu myönteisesti paikallis- ja alueviranomaisten verkostojen käynnistämiin aloitteisiin, joita ovat muun muassa CPMR, ICLEI, C40, Under2Coalition, Regions4, Climate Alliance, FEDARENE, kuntien kansainvälinen maailmanjärjestö (UCLG) sekä maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus, ja niiden panokseen UNFCCC:n valtiosta riippumattomien toimijoiden ilmastotoimintafoorumilla (NAZCA).

41.

pitää UNFCCC:n COP26-kokousta ratkaisevana virstanpylväänä EU:n aseman vahvistamisessa maailmanlaajuisen ilmastotoiminnan eturintamassa ja korostaa, että alueiden ja kuntien parhaillaan toteuttamilla toimilla ja sitoumuksilla pitäisi olla merkittävä asema valmisteltaessa COP26-kokousta, jossa näitä olisi tehtävä virallisesti tunnetuksi.

42.

kehottaa maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia toimijoita investoimaan tasa-arvoanalyysiin ja sukupuolen mukaan luokiteltuihin tietoihin, jotta voitaisiin ymmärtää täysin ilmastonmuutoksen vaikutukset kaikkiin haavoittuviin ryhmiin, ottamaan käyttöön sukupuolitietoisen budjetoinnin tekniikkoja ja varmistamaan, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Näin ollen komitea kannattaa kehotusta parantaa sukupuolten tasapuolista edustusta maakohtaisissa valtuuskunnissa sekä COP26-kokouksen ylemmän johdon ryhmässä ja suhtautuu myönteisesti ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) yhteydessä tehtävään työhön, jossa käsitellään tasa-arvo- ja ilmastopolitiikkojen välisiä yhteyksiä (7), ja kehottaa Euroopan komissiota toimimaan samansuuntaisesti.

43.

katsoo, että Edinburghin julistus biologisesta monimuotoisuudesta on kaikkien aikojen painokkain asiakirja paikallis- ja alueviranomaisten tunnustamiseksi, sitouttamiseksi ja voimaannuttamiseksi kaikkia YK:n prosesseja ajatellen. Komitea ehdottaa tämän lähestymistavan toistamista ja sen ulottamista muihinkin YK:n elimiin ja kehottaa UNFCCC-kumppaneita laatimaan yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan kuntien ja alueiden virallisen edustajan eli Euroopan alueiden komitean kanssa.

44.

kehottaa käymään tiiviimpää monitasoista poliittista vuoropuhelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta aloilla, joilla paikallis- ja alueviranomaiset ovat jo vahvasti hallinnoinnissa mukana ja joilla toimivallan hajauttaminen on yleistä eri puolilla maailmaa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi energian toimitus ja kysyntä, liikenne, maatalous ja rakentaminen.

45.

kehottaa käymään tiiviimpää monitasoista poliittista vuoropuhelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta aloilla, joilla ilmastotoimissa on otettava huomioon muitakin ympäristökysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden suojeluun tai elintarvikkeiden tuotantoon, puhtaaseen veteen sekä kestävään maa- ja metsätalouteen. Erityisesti tämä koskee maankäytön eri muotojen yhteensopivuuteen liittyvää alueellista strategiaa, jossa paikallis- ja alueviranomaiset ovat keskeisesti mukana. Se koskee myös päätöstä komission hyväksymien, maatalousalaan vaikuttavien strategioiden täytäntöönpanosta. Näistä strategioista on tehtävä vaikutustenarviointi niiden seurausten arvioimiseksi.

46.

kannattaa Euroopan komission ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen aloitteita tuoda paremmin esiin paikallis- ja alueviranomaisten toimintaa ja osallistumista ilmastoneutraaliuspolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen tulevissa COP-kokouksissa ja tukea johtajuutta ilmastotoiminnan vertikaalisessa integroinnissa. Komitea pyytääkin komissiota järjestämään yhteistyössä AK:n kanssa teemapäivän, jossa esitellään paikallisia ilmastotoimia EU:ssa ja joka tarjoaa tilaisuuden esitellä EU:n eri aloitteita.

47.

kehottaa AK:n jäseniä järjestämään omissa yhteisöissään ennen COP26-kokousta paikallisia ja alueellisia osapuolikonferensseja, joissa levitetään tietoa ilmastohätätilasta ja myös pyydetään kansalaisia ja yrityksiä kertomaan tarpeistaan ja hyvistä käytänteistään, jotka voisivat vauhdittaa vihreää siirtymää ja auttaa saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet.

48.

muistuttaa, että EU on ottanut johtavan aseman COP-neuvotteluissa ja että sen on näin ollen toteutettava tuloksellisia toimia tavoitteensa saavuttamiseksi, mikä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Komitea kehottaakin siksi UNFCCC:tä tekemään yhteistyötä AK:n kanssa paikallisten ja alueellisten osapuolikonferenssien ensi käden kokemusten tuomiseksi paremmin esiin.

---

(1)  AK:n päätöslauselma aiheesta ”Vihreän kehityksen ohjelma yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa”, joulukuu 2019.

(2)  New Climate Instituten joulukuussa 2020 julkaisemien tietojen mukaan.

(3)  Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueisiin – Euroopan vihreän kehityksen ohjelman arviointi

(4)  Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta

(5)  Toissijaisuusperiaatteen aktiivinen toteuttaminen sellaisena kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä ”tehdään vähemmän mutta tehokkaammin” -periaatteen toteutumista tarkasteleva komission työryhmä sen on määritellyt.

(6)  https://racetozero.unfccc.int/race-to-resilience/

(7)  https://unfccc.int/gender