Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa – Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma”

(JOIN(2021) 2 final)

(2021/C 374/13)

Esittelijä:

Helena DE FELIPE LEHTONEN

Lausuntopyyntö	26.3.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	23.3.2021
Vastaava jaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen jaostossa	16.6.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	7.7.2021
Täysistunnon nro	562
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	215/1/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää tervetulleena tiedonannossa esitettyä uudistettua sitoutumista oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmis- ja perusoikeuksiin, tasa-arvoon, demokratiaan ja hyvään hallintotapaan, jotka ovat tasa-arvoisten, osallistavien ja siten vauraiden yhteiskuntien kehittämisen kulmakivi, sekä sitä, että siinä kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin, naisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Samalla komitea suhtautuu myönteisesti Porton huippukokouksen uusiin sosiaalisiin tavoitteisiin, joilla on oltava vaikutusta yhteisen tiedonannon täytäntöönpanoon.

1.2

ETSK panee hyvin tyytyväisenä merkille EU:n sitoumuksen edistää oikeusvaltiokulttuuria ottamalla kansalaisyhteiskunta ja liike-elämä tiiviisti mukaan toimintaan. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja työmarkkinajärjestöt ovat edelleen keskeisiä kumppaneita EU:n yhteistyön muotoilussa ja seurannassa. Perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevä ETSK:n työryhmä on hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat vahvistumassa EU-maissa.

1.3

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotuksiin ottaa yksityinen sektori entistä tiiviimmin mukaan alueen kehittämiseen tarvittavien julkisten investointien täydentämiseksi ja syventää julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi, mikä johtaa ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen. Tätä lähestymistapaa olisi edistettävä sekä alueellisella Euro–Välimeri-tasolla että valtiollisella ja paikallisella tasolla.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti päättäväiseen tukeen monenvälisillä foorumeilla tehtävän yhteistyön (jonka keskiössä on YK) tehostamiseksi erityisesti rauhaa ja turvallisuutta koskevissa asioissa, jotta voidaan kehittää yhteisiä ratkaisuja ja puuttua vakautta ja edistystä haittaaviin ongelmiin huolimatta siitä, että 25 vuotta Barcelonan prosessin käynnistymisestä samat ongelmat vaivaavat edelleen aluetta, kun kyse on rauhasta, turvallisuudesta ja taloudellisesta kehityksestä. Komitea kehottaa toteuttamaan toimia, jotka perustuvat YK:n peruskirjan ja EU:n turvallisuusunionistrategian välineiden välisiin synergiaetuihin, ja katsoo, että EU:n on lisättävä merkittävästi toimiaan alueella.

1.5

ETSK katsoo, että on tärkeää parantaa alueellista, osa-alueellista ja alueiden välistä yhteistyötä pääasiassa Välimeren unionin, Arabiliiton, Afrikan unionin, 5 + 5-vuoropuhelun tai muiden sellaisten alueellisten toimijoiden ja organisaatioiden välityksellä, jotka edistävät käytännön monitasoista hallintoa vaihtelevaan geometriaan ja kolmikantajärjestelyihin perustuvin aloittein, joilla myös edistetään yhteistyötä koko Afrikan mantereen sekä Persianlahden ja Punaisenmeren alueiden kanssa.

1.6

ETSK tähdentää, että painopisteenä on oltava muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen asianomaisissa kumppanimaissa. Ihmisille on tarjottava ihmisarvoinen elämä, työtä ja tulevaisuudennäkymiä heidän omassa maassaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, jotta ihmiset eivät muuttaisi puutteellisten elinmahdollisuuksien vuoksi. Esimerkkejä tästä ovat koulutusmahdollisuuksien parantaminen tai toimenpiteet laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi.

1.7

ETSK kehottaa EU:ta varmistamaan, ettei vihreää siirtymää mielletä malliksi, johon pakotetaan ulkopuolelta. On suositeltavaa investoida valistuskampanjoihin ja ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan tähän toimintaan.

1.8

ETSK korostaa sen merkitystä, että tiedonannossa painotetaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden – sekä virallisten että epävirallisten – olennaista roolia keskeisinä toimijoina julkisten toimintapolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä kansalaisten oikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahtikoirina. Ammattiliitoilla ja elinkeinoelämän järjestöillä on tässä merkittävä rooli työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa. Komitea pitääkin ratkaisevan tärkeänä, että EU tukee ja edistää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden eri instituutioiden ja verkostojen toimintaa laajasti ymmärrettynä Euro–Välimeri-tasolla, jotta ne voivat toimia parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

1.9

ETSK katsoo, että sukupuolten tasa-arvo on paitsi yleismaailmallisesti tunnustettu ihmisoikeus, myös välttämätön edellytys hyvinvoinnille, talouskasvulle, vauraudelle, hyvälle hallintotavalle, rauhalle ja turvallisuudelle. Siihen liittyviä toimia on tehostettava muun muassa valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkiin yhteistyöohjelmiin ja kohdennettuihin toimiin sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n kolmannen toimintasuunnitelman mukaisesti.

2.   Yleistä

2.1

Euroopan unionin ja sen eteläisen naapurialueen kumppaneiden välisen strategisen kumppanuuden käynnistämiseksi ja vahvistamiseksi Euroopan komission korkea edustaja antoi 9. helmikuuta 2021 uuden toimintapolitiikkaa koskevan kannanoton: tiedonanto aiheesta ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa – Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma”.

2.2

Eteläisiä naapurimaita koskevalla talous- ja investointisuunnitelmalla pyritään varmistamaan, että alueen asukkaiden elämänlaatu paranee ja että talouden elpymisessä ei jätetä ketään oman onnensa nojaan ottamalla huomioon myös covid-19-pandemian terveysvaikutukset ja vahvistamalla kansainvälisen rokoteyhteistyömekanismin täytäntöönpanoa ja lujittamalla kestäviä julkisia infrastruktuureja. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate ovat kiinteä osa tiedonantoa ja olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että kansalaiset luottavat instituutioihin.

2.3

EU:n uudesta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) osoitetaan enintään seitsemän miljardia euroa sen täytäntöönpanoon vuosina 2021–2027, minkä myötä voitaisiin saada käyttöön jopa 30 miljardin euron julkiset ja yksityiset investoinnit alueella seuraavan vuosikymmenen aikana. NDICI-välineen kautta EU myös edistää kestäviä investointeja EKKR+:n puitteissa vivuttamalla pääomaa suorien ulkoisten yhteistyöavustusten täydentämiseksi. EKKR+:aa tuetaan 53 400 miljoonan euron ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä, joka kattaa myös Länsi-Balkanin maat.

2.4

Uudessa toimintaohjelmassa keskitytään seuraaviin viiteen politiikanalaan: — inhimillinen kehitys, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaate — selviytymiskyky, vauraus ja digitaalinen siirtymä — rauha ja turvallisuus — muuttoliike ja liikkuvuus — vihreä siirtymä.

3.   Taustaa: uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa – uusi Välimeren alueen toimintaohjelma

3.1

25 vuotta Barcelonan julistuksen antamisen jälkeen uudessa, kunnianhimoisessa ja innovatiivisessa Välimeren alueen toimintasuunnitelmassa ehdotetaan Euro–Välimeri-kumppanuuden käynnistämistä uudelleen. — 2004: Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) käynnistäminen — 2008: Välimeren unionin perustaminen hallitusten väliseksi organisaatioksi — 2015: Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistaminen, jossa vakauttaminen ja turvallisuus asetetaan tärkeimmiksi toimintapoliittisiksi tavoitteiksi — 2020: Euroopan komission ehdotus uudeksi muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseksi.

3.2

Eteläisten naapurimaiden investointisuunnitelmaa koskeva työasiakirja sisältää konkreettisia ehdotuksia aloitteiksi neljällä viidestä painopistealueesta. Investointisuunnitelma on nimenomaisesti tarkoitus laatia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, mahdollisesti yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla. On olennaisen tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja työmarkkinaosapuolet mukaan ohjelmasuunnitteluprosessiin. Investointisuunnitelman on lisäksi oltava näiden yhteiskunnallisten toimijoiden saavutettavissa.

4.   Inhimillinen kehitys, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaate

4.1

Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen kumppanimaissa on olennaisen tärkeää. Yhteiskunnallisilla järjestöillä, erityisesti ammattiliitoilla, on tässä keskeinen rooli. Näin varmistetaan sosiaalisten ja työntekijöiden oikeuksien toteutuminen. ”Kestävää talouskasvua” (1) on edistettävä alueella vastaavasti. EU:lla voi olla ratkaiseva rooli liiketoimintaympäristön parantamisessa, jotta yksityiset yritykset voivat saada jalansijaa ja kukoistaa, byrokratian estämisessä sekä uusien yritysten perustamisen helpottamisessa. Tältä osin yritykset, erityisesti pk-yritykset, voisivat aidosti menestyä ja niiden pitäisi myös luoda laadukkaita työpaikkoja, jotka auttaisivat osaltaan torjumaan erityisesti ei-toivotun muuttoliikkeen sosiaalisia syitä.

4.2

Lisäksi hyvä hallintotapa, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet, sosiaaliset oikeudet ja työntekijän oikeudet mukaan luettuina, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja oikeussuojan yhtäläinen saatavuus edistävät rauhaa, osallistavaa vaurautta ja vakautta. ETSK kannustaa vahvistamaan sitoutumista ILO:n sääntöjen (2) huomioon ottamiseen ja niiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon kumppanimaissa Agenda 2030 -toimintaohjelman pohjalta. Byrokratian vähentäminen on olennaisen tärkeää yhteistyön parantamiseksi EU:n ja kumppanimaiden välillä.

4.3

Valaiseva esimerkki hyvään hallintotapaan perustuvasta lähestymistavasta alueella on selkeä keskittyminen siihen, että tuetaan Välimeren unionia vaihdon ja yhteistyön foorumina. Syyskuussa 2020 ETSK uudisti yhteisymmärryspöytäkirjansa ja yhdisti voimansa lisätäkseen Välimeren unionin maiden taloudellisten ja sosiaalisten sidosryhmien osallistumista, jotta pystytään saavuttamaan vuonna 2008 annetussa Pariisin julistuksessa annetut kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista koskevat tavoitteet.

4.4

ETSK kannustaa yhteistyöhön eteläisten kumppanien kanssa, jotta voidaan edistää terveellisten tietoympäristöjen luomista ja medianvapautta sekä disinformaation ja väärän tiedon torjumiseen tähtääviä toimia. On tärkeää edistää hyvää hallintotapaa tehokkaan, oikeudenmukaisen ja avoimen julkishallinnon, entistä päättäväisemmän korruptiontorjunnan ja oikeussuojan yhtäläisen saatavuuden avulla.

5.   Selviytymiskyvyn vahvistaminen, vaurauden luominen ja digitaalisen siirtymän hyödyntäminen

5.1

Tiedonannossa ehdotetaan, että eteläisiä kumppaneita autetaan, jotta ne voivat ”hyödyntää digitaalista muutosta ja kehittyä varteenotettavaksi kilpailijaksi maailmanlaajuisessa digitaalitaloudessa”. Työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien taitoja olisi erityisesti edistettävä, jotta he sopeutuisivat työelämän digitaaliseen muutokseen (3).

5.2

Kauppa ja investoinnit edistävät osaltaan alueen kehitystä. Tuki Pohjois-Afrikan maiden yhdentymiselle Afrikan mantereen vapaakauppa-alueeseen (AfCFTA) on tervetullut. On kuitenkin edistettävä myös Pohjois-Afrikan kumppanimaiden välistä alueellista taloudellista verkostoitumista. Tullien ulkopuolisten kaupan esteiden (jotka ovat merkittävä haitta kaupan yhdentymiselle alueella) poistamista olisi edistettävä, kun otetaan huomioon nykyiset taloudelliset epäsymmetriat. Esimerkiksi EU:n neuvottelut Tunisian ja Marokon kanssa – pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta – ovat pysähdyksissä, koska nykyisiä epäsymmetrioita ei ole otettu riittävästi huomioon (4).

5.3

Erityistä huomiota kiinnitetään mahdollisuuksien tarjoamiseen nuorille työllisyyttä ja koulutusta tukevien ohjelmien kautta. Painopisteenä on rahoituksen saannin parantaminen erityisesti pk-yrityksille, jotka ovat alueen ylivoimaisesti suurimpia työnantajia, käyttämällä uusia rahoitusvälineitä, kuten riskipääomaa. On myös suotavaa luoda mekanismeja, jotta siirrytään epävirallisesta taloudesta itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvaan viralliseen talouteen.

5.4

ETSK pitää yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä Välimeren alueen Erasmus+-ohjelmia ensisijaisen tärkeinä nuorille, sillä ne avaavat työllistymismahdollisuuksia ja helpottavat siirtymistä koulusta työelämään. Digitaalinen infrastruktuuri on yksi alueen painopisteistä, ja digitalisaation vaikutus työhön etätyön muodossa lisää työntekijöiden itsenäisyyttä ja parantaa tasapainoa heidän työ- ja yksityiselämänsä välillä (5).

5.5

Aikomus syventää yhteistyötä kyberturvallisuuden alalla ja hyödyntää digitaalista teknologiaa lainvalvonnassa ”ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia täysimääräisesti kunnioittaen” on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon aiempi avoimuuden puute ihmisoikeuksien kunnioittamisessa alueella.

6.   Rauha ja turvallisuus

6.1

Alueella edelleen jatkuvat sisäiset konfliktit ja alueelliset kiistat (Länsi-Sahara, Libya, Israel/Palestiina, Syyria) ovat suuri haaste. Tiedonannossa korostetaan Israelin ja tiettyjen arabivaltioiden suhteiden normalisoinnin merkitystä uusien aloitteiden käynnistämiseksi. ETSK katsoo, että eri kulttuurien ja sivilisaatioiden välinen sosiaalinen vuoropuhelu ja keskinäinen kunnioitus ovat alueen rauhan, vakauden ja yhteisen vaurauden perusta.

6.2

Ääriliikkeiden, radikalisoitumisen, kyberrikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on kunnioitettava erityisesti oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Poikkeustila on poikkeuksellinen toimenpide, jonka aikana kansalaisten perusoikeuksia on edelleen kunnioitettava täysimääräisesti.

6.3

Tiedonannossa luvataan vahvistaa poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä EU:n ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien eteläisten kumppanimaiden välillä muun muassa neuvottelemalla yhteistyösopimuksia EU:n ja yksittäisten eteläisten naapurimaiden välillä. Kun otetaan huomioon yhteistyön pitkä historia, toteamus, jonka mukaan ”EU tekee yhteistyötä eteläisten kumppanien kanssa varmistaakseen, että niiden lainvalvonta- ja oikeusjärjestelmät täyttävät tiukat tietosuojavaatimukset ja että niissä kunnioitetaan ihmisoikeuksia”, on askel eteenpäin yhteisten lähestymistapojen kannalta.

7.   Muuttoliike ja liikkuvuus

7.1

Tiedonannossa esitetyt muuttoliikkeen hallintaa koskevat määräykset antavat mahdollisuuden siihen, että rahoitustuki voi ainakin osittain riippua tällä alalla tehtävästä yhteistyöstä. ETSK kannattaa sitä, että EU pyrkii aktiivisesti puuttumaan sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin ratkaisemalla konflikteja ja vastaamalla covid-19-pandemian kärjistämiin sosioekonomisiin haasteisiin räätälöidyin ratkaisuin, jotka on mukautettu Välimeren eteläpuolisille kumppanitahoille. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen (Geneven yleissopimus) on perusta muuttoliikkeen alalla tehtävälle yhteistyölle. Yhteistyöhaluttomuutta voidaan torjua vain ”kannustimien” avulla (6).

7.2

Tiedonannossa ehdotetaan EU:n uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa esitettyjen ”osaamiskumppanuuksien” edistämistä. Vaikuttaa siltä, että uudella välineellä pyritään edistämään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Tämä voisi olla mahdollinen alue, missä ammatillinen koulutus, yritysten verkottuminen, alueidenväliset arvoketjut ja kiertomuutto voitaisiin yhdistää ihmisten ja talouksien hyödyksi Välimeren molemmin puolin. Nämä suunnitelmat on joka tapauksessa sovitettava yhteen sen kanssa, että kumppanimaissa on säilytettävä riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, mikä on välttämätöntä niiden kestävän taloudellisen kehityksen kannalta.

8.   Vihreä siirtymä: ilmastokestävyys, energia ja ympäristö

8.1

Tiedonannossa tunnustetaan eteläisen naapurialueen mahdollisuudet kehittää uusiutuvia energialähteitä, erityisesti aurinko- ja tuulienergiaa, sekä vedyntuotantoa, joka on tiedonannon mukaan ”uusi strateginen painopisteala”. Mahdollisuudet ovat selkeästi yhteydessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sekä siihen, että kestävän kehityksen painopisteet otetaan yhä enemmän huomioon kansainvälisessä globaalissa yhteistyössä. ETSK huomauttaa tässä yhteydessä, että (kansainvälisten) laajamittaisten hankkeiden lisäksi on olennaisen tärkeää tukea hankkeita, joilla on suoria paikallisia sosioekonomisia vaikutuksia.

8.2

Kehotus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edistämiseksi olisi pantava täytäntöön, jotta voidaan tuoda erityisiä etuja maataloudelle, joka on useimpien EU:n ulkopuolisten maiden talouksien kannalta keskeinen ala, aloittein, joissa tähdätään Välimeren uudelleenlöytämiseen ja suojelemiseen. Sininen talous on tehokas väline Välimeren yhteisten resurssien hallinnoimiseen, ja ETSK korostaa tarvetta arvioida Välimeren unionin ministerien julkilausumaa kestävästä sinisestä taloudesta läntisellä Välimerellä.

8.3

ETSK pitää erityisen merkityksellisinä Välimeren aluetta koskevan ensimmäisen, Välimeren unionin tukeman ja MedECC-verkoston laatiman arviointiraportin päätelmiä vaikutuksista ilmaston- ja ympäristömuutokseen ja niiden seurauksista alueella; raportilla edistetään yhteistyöaloja, jotka käsittävät Välimeren molemmat rannikot, joiden on vastattava yhteisiin haasteisiin kestävän kehityksen ja ilmastokestävyyden osalta, jotta helpotetaan siirtymistä vihreään, siniseen ja kiertotalouteen alueella.

9.   Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet, hlbtiq+-henkilöt ja vammaiset henkilöt Välimeren molemmin puolin

9.1

Äärioikeistolaiset nationalistiset liikkeet ympäri Eurooppaa sekä Välimeren eteläpuolisella alueella toimivat konservatiiviset ja islamistiset liikkeet, joissa molemmissa käytetään perinteistä ja uskonnollista kieltä, ovat viime aikoina reagoineet yhä enemmän sukupuolten tasa-arvoa vastaan.

9.2

ETSK suhtautuu myönteisesti Välimeren unionin aloitteeseen ottaa käyttöön vapaaehtoisia mekanismeja, joilla seurataan alueen hallitusten tekemiä sukupuolten tasa-arvon normeja koskevia sitoumuksia konkreettisten indikaattorien muodossa.

9.3

Covid-19-pandemia on vain pahentanut tilannetta. Ensinnäkin epäliberaalit ja itsevaltaiset hallitukset ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja jatkaneet hyökkäyksiään naisten ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksia vastaan. Toiseksi useat pandemian johdosta toteutetut hallitusten toimenpiteet ovat tosiasiallisesti heikentäneet naisten, hlbtiq+-henkilöiden ja vammaisten henkilöiden elinoloja, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää edistää aloitteita, joilla suojellaan näiden ryhmien oikeuksia ja heidän sosioekonomista, kansalais- ja poliittista osallistumistaan.

9.4

Euroopan unionin olisi tehostettava toimiaan ja yhteistyötään ruohonjuuritasolla varmistaakseen, että hlbtiq+-henkilöiden perusoikeuksia kunnioitetaan poikkeuksetta, että heitä ei aseteta missään rikossyytteeseen ja että heidän osallistumistaan julkiseen elämään vahvistetaan (7).

9.5

Vaikka monet kumppanimaat ovat allekirjoittaneet YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, heidän elinolojaan on parannettava vielä huomattavasti. Sen vuoksi Euroopan unionin olisi annettava erityinen sitoumus vammaisten henkilöiden oikeuksien täytäntöönpanosta YK:n yleissopimuksen mukaisesti.

---

(1)  Kestävän kehityksen tavoitteet, tavoite 8: ihmisarvoinen työ ja talouskasvu.

(2)  Kuten todetaan keskeisissä yleissopimuksissa ja erityisesti Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kolmikantaisessa periaatejulistuksessa, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa (aiheesta ”Pakollinen huolellisuusvelvoite” annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon kohta 2.2 (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 136)).

(3)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tiedonanto aiheesta ”Digitalisaatio ja pk-yritykset Euro–Välimeri-alueella” (asiakokonaisuus REX/519), kohdat 2.4.1 ja 2.4.4.

(4)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU ja Afrikka: kestävään kehitykseen ja yhteisiin arvoihin perustuvan tasavertaisen kehityskumppanuuden toteuttaminen”, kohdat 3.2.9 ja 4.1.2 (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 105), ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ulkoinen apu, investoinnit ja kauppa taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton taustatekijöiden vähentämisen välineinä, erityisenä huomion kohteena Afrikka”, kohdat 4.1 ja 6.1 (EUVL C 97, 24.3.2020, s. 18).

(5)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tiedonanto aiheesta ”Digitalisaatio ja pk-yritykset Euro–Välimeri-alueella” (asiakokonaisuus REX/519), kohdat 1.12 ja 2.2.7.

(6)  Muuttoliikeasiantuntija Gerald Knausin haastattelu: https://www.dw.com/de/knaus-eu-migrationspakt-ist-unrealistisch/a-55058035

(7)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025”, kohta 1.11 (EUVL C 286, 16.7.2021, s. 128).