Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi brexit-mukautusvarauksen perustamisesta”

(COM(2020) 854 final – 2020/0380 (COD))

(2021/C 155/08)

Yleisesittelijä:

Florian MARIN

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 18. tammikuuta 2021 Eurooppa-neuvosto, 20. tammikuuta 2021
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan kolmas kohta ja 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen täysistunnossa	24.2.2021
Täysistunnon nro	558
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	242/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että brexit on erittäin monimutkainen ja hankala toteuttaa. EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksen (1) ansiosta taloudelliset ja sosiaaliset vahingot ovat osin lievempiä kuin sopimuksettomassa erossa, mutta tulevia taloudellisia ja rahallisia menetyksiä on hyvin vaikea arvioida määrällisesti näin varhaisessa vaiheessa. On selvää, että tarvitaan kohdennettuja ja nopeita toimia taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi.

1.2

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan keskinäisen taloudellisen, sosiaalisen ja kaupallisen riippuvuussuhteen olemassaolo kyseenalaistetaan suurelta osin uudessa kumppanuudessa. ETSK toteaa, että jo nyt on havaittavissa rajat ylittävään liikkumiseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä tavara- ja palvelukaupan esteitä. Tämä voi johtaa työpaikkojen menetyksiin ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, konkursseihin. Tämänhetkisessä mukautumisvaiheessa on olennaisen tärkeää osoittaa enemmän joustavuutta ja ymmärrystä EU:n sidosryhmiä kohtaan.

1.3

ETSK kannattaa brexit-mukautusvarauksen (2) (jäljempänä ”varaus”) perustamista monivuotisen rahoituskehyksen (3) mukaisten EU:n talousarvion enimmäismäärien ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin. ETSK katsoo, että yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ovat EU:n perusarvoja, ja kannattaa varauksen soveltamista takautuvasti heinäkuusta 2020.

1.4

Työntekijöiden oikeudet on suojattava välittömästi, ja neuvotteluja pätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta on jatkettava. ETSK kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ryhtymään välittömästi toimiin tiedotuskampanjoiden järjestämiseksi, jotta kansalaiset saataisiin tietoisiksi uusista säännöistä. Tiedotuskampanjan onnistuminen edellyttää, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta otetaan siihen täysipainoisesti mukaan. Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on olennaisen tärkeä rooli vahvan taloudellisen ja sosiaalisen kumppanuuden rakentamisessa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

1.5

ETSK esittää, että kalastusalaa varten olisi suunniteltava täysin erillinen oma varauksensa, josta tuetaan vain tätä alaa. Erityistä huomioita olisi kiinnitettävä muihinkin aloihin, kuten matkailuun ja maatalouteen. Lisäksi olisi harkittava asianmukaisia infrastruktuuri-investointeja ja tuen antamista niille EU:n kansalaisille, jotka palaavat kotimaahansa brexitin jälkeen.

1.6

ETSK ennakoi pitkällisiä keskusteluja sidosryhmien välillä siitä, kuka saa suurimman siivun varauksesta, ja katsoo, että lisävaroja olisi myönnettävä välittömästi. ETSK pyytääkin lainsäätäjiä korottamaan ehdotettua enimmäismäärää.

1.7

ETSK kehottaa kaikkia jäsenvaltioita toimimaan vastuullisesti ja ohjaamaan käytettävissä olevat varat niille alueille, yrityksille, työntekijöille ja kansalaisille, jotka tarvitsevat niitä eniten. Muutoin tällaisen varauksen tausta-ajatuksena oleva yhteisvastuu voitaisiin kyseenalaistaa ja välineen onnistuminen olisi epävarmaa.

1.8

Ehdotuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohta olisi muutettava kuulumaan seuraavasti: ”toimenpiteet, joilla autetaan yrityksiä, työntekijöitä heidän pyrkiessään hankkimaan muutoksen edellyttämiä uusia taitoja ja vaihtamaan työpaikkaa sekä paikallisyhteisöjä, joihin eroaminen vaikuttaa haitallisesti”. Lisäksi 5 artiklan 1 kohdan d alakohta olisi muutettava kuulumaan seuraavasti: ”toimenpiteet työpaikkojen turvaamisen ja työllisyyden tukemiseksi, mukaan lukien lyhennetyn työajan järjestelmien, uudelleenkoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen avulla aloilla, joihin vaikutus kohdistuu”. Liitteessä II olevaa indikaattoria 15.4 olisi muutettava vastaavasti.

1.9

Tukikelpoisuusaikaa voitaisiin pidentää vielä kahdella vuodella, jotta varmistettaisiin, että jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa käyttää oma osuutensa varauksesta ja selviytyä Yhdistyneen kuningaskunnan erosta aiheutuneista häiriöistä.

1.10

ETSK katsoo, että pieni osuus varauksesta olisi korvamerkittävä mahdolliseen uuteen hallinnointijärjestelmään liittyvän teknisen avun antamiseen. ETSK on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että valtaosa varauksesta olisi kohdennettava työllisyyden ja taloudellisen toiminnan tukemiseen.

1.11

Uudet tullimenettelyt, sääntelytaakka ja kuljetuskustannusten nousu koskettavat erityisesti pk-yrityksiä. Koska pk-yrityksillä ei useinkaan ole hallinnollista ja oikeudellista kapasiteettia toteuttaa täysimittaista varautumissuunnitelmaa, ETSK peräänkuuluttaa erityisesti niille suunnattuja tukitoimia.

1.12

ETSK suosittaa, että käytetään yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa aina kun mahdollista ja yhteisymmärryksessä Euroopan komission kanssa. Yksinkertaistetut säännöt ja byrokratian vähentäminen täytäntöönpanoprosessissa nopeuttavat rahoitusvarojen jakamista.

1.13

ETSK kehottaa perustamaan jokaiseen jäsenvaltioon seurantakomitean, jonka päätehtävänä on torjua täytäntöönpanoprosessissa mahdollisesti ilmeneviä riskejä ja varmistaa kansalaisyhteiskunnan virallinen osallisuus prosessissa. Seurantakomiteassa tulisi olla varauksen täytäntöönpanoon osallistuvien työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia.

1.14

ETSK ehdottaa, että hallinnointia selkeytetään nimeämällä erikseen varauksen hallinnointielin. Euroopan komission tulisi turvata tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä.

1.15

ETSK kehottaa luomaan tulosten väliarviointikehyksen, joka perustuu jäsenvaltioiden asettamiin, Euroopan komission vuosittain arvioimiin erityisiin tulosindikaattoreihin. Komitea katsoo, että käytettävissä olevien varojen vajaakäyttö voimistaa brexitin taloudellisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia samassa suhteessa.

1.16

Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin liittyvien kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen (4) sisällyttäminen varauksen hallinnointiin antaa sidosryhmille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille elintärkeän roolin välittäjätahoina.

1.17

ETSK ehdottaa lisäksi, että Euroopan komissio esittää arvionsa varauksen vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja lisäarvosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen kuukauden kuluessa asetetusta määräajasta.

2.   Johdanto

2.1

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimus on nyt allekirjoitettu neljä vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Siinä sovitaan tulevasta kumppanuudesta. Sopimuksessa on kolme uutta pilaria: — vapaakauppasopimus — uusi kumppanuus kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi — horisontaalinen sopimus hallinnosta.

2.2

Vaikka pelin tärkeimmät säännöt on nyt vahvistettu, kansalaisten ja yritysten täytyy vielä sopeutua uuteen tilanteeseen ja tutustua uusiin rajoituksiin ja alakohtaisiin haasteisiin yksityiskohdittain. Tulevia taloudellisia ja rahallisia tappioita on hyvin vaikea arvioida määrällisesti näin varhaisessa vaiheessa, mutta on selvää, että tarvitaan kohdennettuja ja nopeita toimia kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi.

2.3

Brexit on todellakin hyvin monimutkainen ja vaikea toteuttaa. Jäsenvaltiot saattavat joutua tehostamaan valvontatoimenpiteitä merellä, satamissa ja lentoasemilla, jotta ne voivat suorittaa täydentävää seurantaa ja tehdä lisätarkistuksia antaessaan todistuksia ja myöntäessään tuotteille lupia sekä huolehtia sijoittautumisvaatimusten, terveys- ja kasvinsuojelusääntöjen ja merkintäsääntöjen noudattamisesta. Niiden on ehkä myös harkittava erityisiä tiedotuskampanjoita siitä, mitä seurauksia erosta on kansalaisille ja yrityksille, ja pidettävä niitä ajan tasalla.

2.4

Uudet tulli- ja sääntelytarkastukset aiheuttavat viivästyksiä ja lisäkustannuksia, mikä johtaa usein häiriöihin hankintaketjuissa. Uudet säännöt ja vaatimustenmukaisuusedellytykset vaikuttavat tavanomaisiin liiketoimintakäytäntöihin jo nyt ja etenkin kuluvana vuonna, jona suurin osa haittavaikutuksista todennäköisesti ilmenee. Nyt sovellettavat uudet verot, kuten alv, voivat haitata taloudellisia suhteita ja liikekumppanuuksia. Jotta brexitin kielteiset vaikutukset EU:n talouteen jäisivät mahdollisimman pieniksi, on varmistettava kaikkien sidosryhmien eli EU:n, jäsenvaltioiden, työnantajien, ammattiliittojen, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden jne. aktiivinen osallistuminen.

2.5

Toistaiseksi ei myöskään ole selvää, miten pätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen toteutetaan, miten tiedonkulku varmistetaan tai mitä sääntöjä palvelualaan sovelletaan. Jatkoneuvotteluja kaivataan kipeästi, ja niissä on pyrittävä toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät molempia osapuolia.

2.6

Toisaalta on totuttava siihen, että kyse on nyt kahdesta eri markkina-alueesta ja kahdesta eri sääntely- ja oikeusalueesta. Muutos asettaa huomattavan esteen kaikille sidosryhmille ja vaikuttaa yhtä lailla julkishallintoon, kansalaisiin kuin yrityksiinkin. EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan keskinäisen taloudellisen, sosiaalisen ja kaupallisen riippuvuussuhteen olemassaolo kyseenalaistetaan suurelta osin uudessa kumppanuudessa. Jo nyt on havaittavissa rajat ylittävään liikkumiseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä tavara- ja palvelukaupan esteitä. Tämä voi johtaa työpaikkojen menetyksiin ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, konkursseihin.

2.7

Asetusehdotuksessa täsmennetään, mitkä ovat tukikelpoisia julkisia menoja. Niitä ovat muun muassa toimenpiteet yritysten ja paikallisyhteisöjen auttamiseksi, toimenpiteet työllisyyden tukemiseksi, mukaan lukien uudelleenkoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen avulla, työllisyyden turvaaminen, sertifiointi- ja hyväksymisjärjestelmien suunnittelu, viestintä ja tiedotus sekä rajavalvonnan toimivuuden tukeminen.

3.   Yleisiä huomioita

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimukseen, joka allekirjoitettiin aivan siirtymäkauden viime hetkillä. Siinä sovitaan tulevista suhteista ja suojellaan samalla EU:n sisämarkkinoiden eheyttä sekä taataan oikeusvarmuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset. Sopimus auttaa välttämään suurimman osan sopimuksettoman eron taloudellisista ja sosiaalisista vahingoista, ja sen voidaan katsoa olevan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteen alkuvaiheen päätöspiste. Viranomaisten tulisi osoittaa enemmän joustavuutta ja ymmärrystä EU:n sidosryhmiä kohtaan tämänhetkisessä mukautumisvaiheessa. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota sisämarkkinoiden ja niillä sovellettavien työ-, sosiaali- ja ympäristö- ja elintarvikenormien suojeluun, jotta vältytään markkina-aseman väärinkäytön riskeiltä.

3.2

Sopimus tavarakaupan tullittomuudesta, kun tavarat noudattavat alkuperäsääntöjä, ja pääoman yleisestä vapaasta liikkuvuudesta ovat merkittäviä saavutuksia. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että henkilöiden liikkuvuudesta (30. kesäkuuta 2021 alkaen) ja palvelujen liikkuvuudesta ei ole vielä sovittu. Lisäksi brexit tapahtuu samaan aikaan kuin covid-19-kriisi, joka on jo lisännyt työttömyyttä ja alentanut tuloja. ETSK on myös erittäin huolissaan siitä, että sosiaalisen epätasa-arvon kasvu on tullut yhä näkyvämmäksi eri puolilla EU:ta, ja toistaa, että ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano on asetettava etusijalle koheesiopolitiikassa” (5).

3.3

ETSK katsoo, että komissio on valinnut tarkoituksenmukaisen välineen, joka pannaan täytäntöön ja jota hallinnoidaan komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä. Asetuksella varmistetaan sääntöjen selkeä ja yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa sekä yhteiset raportointivelvoitteet ja määräajat. Näin turvataan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä.

3.4

ETSK kannattaa brexit-mukautusvarauksen perustamista monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten EU:n talousarvion enimmäismäärien ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin. Sen avulla on tarkoitus puuttua kielteisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin kaikissa jäsenvaltioissa, tukea yrityksiä ja työllisyyttä pahiten kärsineillä aloilla ja auttaa alue- ja paikallisyhteisöjä. Brexitin kaltaiset yhteiset haasteet edellyttävät koordinoituja vastauksia, ja ETSK katsoo, että yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ovat EU:n perusarvoja.

3.5

Brexit-mukautusvarauksen on tarkoitus täydentää muita olemassa olevia varoja, jotka ovat käytettävissä Next Generation EU -ohjelmassa (6) ja monivuotisessa rahoituskehyksessä. Se on täysin uusi väline, josta on tarkoitus antaa tukea Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron kielteisten vaikutusten lieventämiseen ja jonka on samalla määrä lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja suojella työllisyyttä. ETSK on jo aiemmin ehdottanut, että ”komissio harkitsisi sellaisen EU:n välineen luomista, jolla voidaan selviytyä vastaavista poliittisista tilanteista ja kriiseistä tulevaisuudessa” (7).

3.6

Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on olennaisen tärkeä rooli vahvan taloudellisen ja sosiaalisen kumppanuuden rakentamisessa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

3.7

ETSK on tyytyväinen siihen, että kaikki jäsenvaltiot ovat tukikelpoisia ja että 80 prosenttia ennakkomaksumäärärahoista maksetaan jo vuonna 2021. Tämä on selkeä osoitus EU:n yhteisvastuusta ja koordinoidusta lähestymistavasta brexitin lyhyen aikavälin vaikutuksiin.

3.8

Ehdotetussa jakomenettelyssä otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävän kaupan merkitys sekä kalastusalan merkitys, mutta ETSK katsoo, että nämä kaksi asiaa olisi pitänyt erottaa toisistaan. Komission ehdottama jakokaava merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että kalastukseen liittyvän tekijän olisi oltava 600 miljoonaa euroa. ETSK esittää kuitenkin, että kalastusalaa varten olisi suunniteltava täysin erillinen oma varauksensa, josta tuetaan vain kalastusta. Erityistä huomioita olisi kiinnitettävä muihinkin aloihin, kuten matkailuun ja maatalouteen.

3.9

On myös täysin selvää, että varaus on mukautusrahasto, jonka tarkoituksena on kompensoida brexitin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. ETSK katsoo, että 5,4 miljardin euron varaus ei ole riittävä lieventämään brexitin haittavaikutuksia. ETSK:n mielestä lisävaroja olisikin myönnettävä välittömästi joko varaukseen suunnattavista lisämäärärahoista tai erikseen osoitettavista varoista. ETSK pyytää näin ollen lainsäätäjiä (parlamentti ja neuvosto) korottamaan ehdotettua enimmäismäärää.

3.10

ETSK uskoo, että brexit vaikuttaa tiettyihin aloihin enemmän kuin toisiin. Muun muassa maatalouden ja matkailun pitäisi olla tärkeässä asemassa varauksessa ja päästä hyötymään käytettävissä olevista varoista. Matkailu on kärsinyt rajusti covid-19-kriisistä, ja brexit tuo alalle vielä uusia esteitä. Myös viljelijöihin kohdistuu vakavia vaikutuksia esimerkiksi Irlannissa tai Alankomaissa.

4.   Erityisiä huomioita

4.1

Osa jäsenvaltioista on jo ryhtynyt toteuttamaan kansallisia toimenpiteitä, joilla torjutaan brexitin kielteisiä vaikutuksia talouteen ja julkishallinnon menettelyihin. Varauksen soveltaminen takautuvasti heinäkuusta 2020 onkin tärkeä tukikeino.

4.2

Yli 4 miljoonaa EU:n kansalaista on saanut uuden oleskeluaseman Yhdistyneessä kuningaskunnassa (8), joten työntekijöiden oikeudet on suojattava välittömästi ja neuvotteluja pätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta jatkettava. Jäsenvaltioiden olisi välittömästi ryhdyttävä järjestämään tiedotuskampanjoita, jotta voidaan parantaa kansalaisten tietoisuutta uusista säännöistä ja EU:n ponnisteluista sopimuksen laajentamiseksi. Tiedotuskampanjan onnistuminen edellyttää, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta otetaan siihen täysipainoisesti mukaan.

4.3

Olisi laadittava erityisiä tukijärjestelyjä, jotta brexitistä kärsivät alueet ja toimialat saisivat asianmukaista tukea. Kaikkien jäsenvaltioiden tulisi toimia vastuullisesti ja ohjata käytettävissä olevat varat niille alueille, yrityksille, työntekijöille ja kansalaisille, jotka tarvitsevat niitä eniten, eikä kohteisiin, joiden rahoittaminen on helpointa. Muutoin tällaisen varauksen tausta-ajatuksena oleva yhteisvastuu voitaisiin kyseenalaistaa ja välineen onnistuminen olisi epävarmaa.

4.4

Tukikelpoisuusaikaa voitaisiin pidentää vielä kahdella vuodella, jotta varmistettaisiin, että jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa käyttää oma osuutensa varauksesta ja selviytyä Yhdistyneen kuningaskunnan eron aiheuttamista häiriöistä. ETSK kehottaa kaikkia jäsenvaltioita harkitsemaan huolellisesti asianmukaisia infrastruktuuri-investointeja ja tuen antamista niille EU:n kansalaisille, jotka palaavat kotimaahansa brexitin jälkeen.

4.5

ETSK katsoo myös, että osa varauksesta olisi pitänyt korvamerkitä mahdolliseen uuteen hallinnointijärjestelmään liittyvän teknisen avun antamiseen. Teknisen avun hyödyntäminen hallinnoinnissa, seurannassa, tiedotuksessa ja viestinnässä, valitusten ratkaisemisessa sekä valvonnassa ja tarkastuksissa auttaa varmistamaan välineen toimivuuden, parantamaan riskinhallintaa ja takaamaan, että jaetut rahoitusvarat käytetään tehokkaasti.

4.6

Eräät viranomaistahot, erityisesti ne, jotka edustavat Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävän kaupan tärkeimpiä tulo- ja lähtöpaikkoja, ovat jo tehneet huomattavia investointeja infrastruktuuriin ja henkilöstöön, mukaan lukien koulutukseen. Tämä koskee myös niitä jäsenvaltioita, joilla on erityinen suhde Yhdistyneeseen kuningaskuntaan matkailualalla. ETSK on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että valtaosa varauksesta olisi kohdennettava työllisyyden ja talouden toimijoiden tukemiseen.

4.7

Komission ehdotukseen sisältyy erityinen toimenpide, jolla lyhennetään pk-yritysten valvonta-aika viidestä kolmeen vuoteen rahoitusosuuden loppumaksun suorittamisen jälkeen. ETSK odottaa, että pk-yritykset kärsivät tilanteesta eniten, ja katsoo, merkittävä osa varauksesta olisi kohdennettava niille annettavaan taloudelliseen tukeen ja rahoitukseen, millä tähdätään viime kädessä työpaikkojen säilyttämiseen ja yritysten pitämiseen hengissä.

4.8

Uudet tullimenettelyt, sääntelytaakka ja kuljetuskustannusten nousu koskettavat erityisesti pk-yrityksiä. Tämä kaikki rasittaa niitä covid-19-pandemian jo aiheuttaman ylimääräisen taakan lisäksi, kun yritykset joutuvat kaikissa jäsenvaltioissa sopeutumaan hallitusten asettamiin rajoituksiin. Pk-yrityksillä ei useimmiten ole hallinnollista ja oikeudellista kapasiteettia täysimittaisen varautumissuunnitelman toteuttamiseen. ETSK pyytääkin siksi eniten kärsineiden pk-yritysten tukemiseen suunniteltuja erityistoimenpiteitä, joihin käytetään varaukseen kohdennettuja varoja. Jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan pk-yrityksiä myöntämällä niille valtiontukia asetetuissa rajoissa.

4.9

ETSK katsoo, että varausta voidaan yksinkertaisuuden vuoksi hallinnoida olemassa olevilla hallinnointijärjestelmillä. Yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa on käytettävä aina kun mahdollista ja yhteisymmärryksessä Euroopan komission kanssa. Yksinkertaistetut säännöt ja byrokratian vähentäminen täytäntöönpanoprosessissa sekä ylimääräisen rahoitus- ja hallintotaakan välttäminen nopeuttavat rahoitusvarojen jakamista ja auttavat saamaan aikaan parempia tuloksia brexitin kielteisten vaikutusten lieventämisessä.

4.10

Koska varaus on täysin uusi väline ja brexitin todellista kielteistä vaikutusta on lähes mahdotonta arvioida, ETSK ehdottaa, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan seurantakomitea. Seurantakomiteassa tulisi olla varauksen täytäntöönpanoon osallistuvien työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia. Komitean tulisi kokoontua ainakin kahdesti vuodessa arvioimaan, miten varaus on auttanut vähentämään brexitin haittavaikutuksia. Komitean tärkein tehtävä olisi torjua täytäntöönpanoprosessissa mahdollisesti ilmeneviä riskejä ja varmistaa kansalaisyhteiskunnan virallinen osallisuus prosessissa. Laajemmalle (järjestäytymättömälle) yhteiskunnalle olisi tiedotettava täytäntöönpanosuunnitelman etenemisestä, ja loppuraportissa olisi oltava tiivistelmä viestintätoiminnasta. Koordinointi EU:n tasolla olisi varmistettava, jotta turvataan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla. Olisi myös varmistettava, että ETSK osallistuu tähän aktiivisesti yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.

4.11

ETSK ehdottaa, että varauksen hallinnointia selkeytetään. Olisi ennen kaikkea tärkeää nimetä varauksen hallinnointielin ja täsmentää, onko niitä mahdollisesti useampi kuin yksi.

4.12

Tarvitaan tulosten väliarviointikehys, joka perustuu jäsenvaltioiden asettamiin, Euroopan komission vuosittain arvioimiin erityisiin tulosindikaattoreihin. Näin voidaan seurata ja arvioida tarkasti täytäntöönpano- ja varainkäyttöprosessia sekä hahmottaa, mitkä jäsenvaltiot eivät käytä rahoitusvaroja tai missä jäsenvaltioissa edistyminen on vähäistä. Varojen vajaakäyttö voimistaa brexitin taloudellisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia samassa suhteessa.

4.13

Kansalaisyhteiskunnan on saatava osallistua virallisesti täytäntöönpanoprosessiin. Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin liittyvien kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen sisällyttäminen varauksen hallinnointiin ”auttaa sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita toimimaan elintärkeässä roolissa välittäjäeliminä, jotka tuovat hankkeet lähemmäksi lopullisia edunsaajiaan” (9). Kumppanien valintaprosessin tulisi olla avoin ja selkeä, ja valituille organisaatioille olisi annettava riittävästi hyödyllistä tietoa.

4.14

Komissio ehdottaa varauksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja lisäarvon perinpohjaista arvioimista viimeistään 30. kesäkuuta 2026. Tästä olisi raportoitava parlamentille ja neuvolle vuotta myöhemmin. ETSK katsoo, että komissio voisi antaa kertomuksen parlamentille ja neuvostolle kolmen kuukauden kuluessa eli 30. syyskuuta 2026.

4.15

ETSK katsoo, että ehdotuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohta olisi muutettava kuulumaan seuraavasti: ”toimenpiteet, joilla autetaan yrityksiä, työntekijöitä heidän pyrkiessään hankkimaan muutoksen edellyttämiä uusia taitoja ja vaihtamaan työpaikkaa sekä paikallisyhteisöjä, joihin eroaminen vaikuttaa haitallisesti”. Lisäksi 5 artiklan 1 kohdan d alakohta olisi muutettava kuulumaan seuraavasti: ”toimenpiteet työpaikkojen turvaamisen ja työllisyyden tukemiseksi, mukaan lukien lyhennetyn työajan järjestelmien, uudelleenkoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen avulla aloilla, joihin vaikutus kohdistuu”. Liitteessä II olevaa indikaattoria 15.4 olisi muutettava vastaavasti.

---

(1)  Kauppa- ja yhteistyösopimus Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välillä (EUVL L 444, 31.12.2020, s. 14).

(2)  Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (COM(2020) 854 final – 2020/0380 (COD)).

(3)  EU:n pitkän aikavälin budjetti 2021–2027 ja elpymispaketti.

(4)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).

(5)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 90).

(6)  Next Generation EU.

(7)  ETSK:n lausunto ”Solidaarisuusrahaston muuttaminen – sopimukseton brexit” (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 84).

(8)  Euroopan komissio – Kansalaisten oikeudet.

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 90).