Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021”

(COM(2020) 575 final)

(2021/C 155/07)

Esittelijä:

Krzysztof BALON

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 11.11.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	12.2.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	25.2.2021
Täysistunnon numero	558
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	237/2/22

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetus (1) on lopultakin vahvistanut, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten aito osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen on tärkeää. ETSK kannattaakin sellaisen sitovan ehdollisuuden periaatteen käyttöönottoa, joka velvoittaa valtiovallan ottamaan työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja muiden monivuotisen rahoituskehyksen välineiden laadintaan ja täytäntöönpanoon EU:n tasolla määriteltyjen vähimmäisvaatimusten pohjalta.

1.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että talouskehitystä edistävän ympäristön vahvistaminen ja ennen kaikkea sisämarkkinoiden jatkuva toimivuus kaikilta osin on olennaisen tärkeää vuotuisen kestävän kasvun strategian 2021 tehokkaan toteuttamisen ja Euroopan elpymis- ja palautumisvälineen täytäntöönpanon onnistumisen kannalta. Tämä koskee erityisesti henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden häiriöiden estämistä. Avointen rajojen säilyttäminen Schengen-alueella on edelleen keskeinen kysymys sekä elpymistä ja selviytymis- ja palautumiskyvyn lisäämistä ja parantamista että eurooppalaisen solidaarisuuden ja identiteetin edistämistä ajatellen. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden ei pidä ottaa käyttöön sääntelyä, jolla – suoraan tai epäsuorasti – rajoitetaan vapaata liikkuvuutta, ellei sitä koordinoida EU:n tasolla.

1.3

ETSK toteaa, että julkisen velan, joka syntyy elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmien rahoittamiseksi tapahtuvasta lainanotosta, ei tulisi rasittaa EU:n tulevia sukupolvia. ETSK suosittaakin, että jäsenvaltiot korvamerkitsevät tukivälineen varoja nykyiseen kriisiin liittyviin talousarviomenoihin ja hyödyntävät mahdollisuutta tehdä talouksistamme ja yhteiskunnistamme kestäviä ja oikeudenmukaisia. ETSK myöntää myös, että infrastruktuuriin ja koulutukseen tarvitaan julkisia investointeja, jotta pystytään varmistamaan taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys tuleville sukupolville. Tämä on kaiken lisäksi perusta vaurauden, tulojen ja kilpailukyvyn turvaamiselle pitkällä aikavälillä.

1.4

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että mainitun välineen mukaiset lainat ovat poikkeuksellinen toimenpide poikkeuksellisissa olosuhteissa, ETSK ehdottaa, ettei niitä oteta lukuun keskipitkällä aikavälillä jäsenvaltion julkisen talouden alijäämänä EU:n finanssipoliittisessa kehyksessä. Lisäksi talouskehitystä tukevaa finanssipolitiikkaa on jatkettava. ETSK varoittaa näin ollen tukitoimenpiteiden, kuten yleisen poikkeuslausekkeen, lakkauttamisesta liian varhaisessa vaiheessa ja kannattaa sellaisten uusien finanssipoliittisten sääntöjen laatimista, joissa otetaan huomioon sosiaaliset ja taloudelliset realiteetit pandemian jälkeen.

1.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että covid-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin on puututtu asianmukaisesti vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa 2021 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jatketaan pyrkimyksiä kohti kestävämpää ja osallistavampaa talousmallia ja erityisesti siirtymistä vihreään kasvuun. ETSK korostaa kuitenkin, että ekologisen siirtymän onnistumisen ehdottomana edellytyksenä on, että kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin puitteissa ehdotettujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien mukaisia.

1.6

ETSK katsoo, että digitalisaation ei pitäisi ainoastaan edistää tuottavuuden kasvua vaan myös parantaa kaikkien EU:n asukkaiden koulutusta ja poliittista, sosiaalista ja kulttuurista osallistumista. Digitaalisen infrastruktuurin, laitteiden ja taitojen yhtäläisen saatavuuden edistämiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ikääntyneisiin, vammaisiin, syrjäytymisvaarassa oleviin henkilöihin ja muihin heikossa asemassa oleviin ryhmiin. ETSK katsoo, että digitalisaation yhtenä tavoitteena tulisi olla laajakaistaisen internetin saatavuuden takaaminen kaikille EU:n asukkaille ilmaisena julkisena palveluna.

1.7

ETSK pitää valitettavana, että strategiassa kiinnitetään liian vähän huomiota sosiaalisiin kysymyksiin, etenkin kun otetaan huomioon kiireellinen tarve panna Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön johdonmukaisesti. Komitea paneekin huolestuneena merkille, että strategiassa ehdotettu toimintatapa ei ole kaikilta osin kestävällä pohjalla. Pyrkimykset siirtyä nopeasti kohti vihreää ja digitaalista taloutta eivät näet saa johtaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymiseen entisestään. On ratkaisevan tärkeää varmistaa talouden elpymisen hyötyjen tasapainoinen jakautuminen, mikä paitsi parantaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta myös vakauttaa kysyntää talouden elpymisen ennakkoedellytyksenä.

1.8

ETSK katsoo, että nuorten nykyinen sosioekonominen tilanne, mukaan lukien perheen perustamisen kaltaisten keskeisten elämänratkaisujen lykkääminen, voi vaikuttaa kielteisesti EU:n tulevaan kehitykseen. Komitea kehottaakin panemaan vahvistetun nuorisotakuujärjestelmän ja siihen liittyvät aloitteet nopeasti täytäntöön.

1.9

Yhtenä toimenpiteenä julkisen talouden vakauden varmistamiseksi tulisi ETSK:n mielestä olla nykyisten välineiden tehokkuuden lisääminen ja uusien välineiden käyttöönotto sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla veronkierron, pimeän työn ja työntekijöiden oikeuksien riittämättömään suojeluun liittyvän harmaan talouden, rahanpesun ja korruption torjumiseksi myös monikansallisten yritysten osalta.

1.10

ETSK suosittaa, että Euroopan komission ehdottamia yhteisiä koordinoituja eurooppalaisia lippulaivahankkeita tarkastellaan uudelleen niin, että niissä otetaan paremmin huomioon siirtymän sosiaaliset näkökohdat, ja että näiden aloitteiden luetteloa täydennetään kehittämällä yhteisötaloutta yhdessä yhteisötalouden eurooppalaisen toimintasuunnitelman kanssa ja varmistamalla kohtuuhintaisten ja korkealaatuisten terveydenhuoltojärjestelmien ja sosiaalipalvelujen yhtäläinen saatavuus.

1.11

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio laatii täydentävän asiakirjan, jossa esitellään tiedonannon sisältö selkeämmin ja yleistajuisemmin, jotta siitä voidaan keskustella kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa.

2.   Johdanto

2.1

Euroopan komissio julkaisi 17. syyskuuta 2020 tiedonannon ”Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021” (2) ja pyysi 11. marraskuuta 2020 ETSK:lta lausunnon kyseisestä aiheesta. ETSK tukee täysin komission tiedonannon ohjaavaa periaatetta, jossa korostuu tarve suojella kaikkia EU:n kansalaisia sekä heidän terveyttään ja työpaikkojaan ja samalla varmistaa oikeudenmukaisuus, selviytymis- ja palautumiskyky ja makrotalouden vakaus kaikkialla unionissa covid-19-pandemian aiheuttaman äkillisen ja syvän taantuman oloissa.

2.2

Strategiassa keskitytään selviytymään covid-19-pandemian aiheuttamasta äkillisestä ja syvästä taantumasta ja säilyttämään samalla sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja jatkamaan kestäväpohjaista, oikeudenmukaista ja demokraattista siirtymistä kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa YK:n vahvistaminen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. ETSK toteaa kuitenkin, että vaikka Euroopan komission asiakirjan otsikossa viitataan vuoteen 2021, sen sisältö liittyy pikemminkin keskipitkän aikavälin näkymiin.

2.3

Komissio korostaa, että Eurooppa-neuvostossa 21. heinäkuuta 2020 aikaansaatu sopimus seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Next Generation EU -aloitteesta, elpymis- ja palautumistukiväline mukaan luettuna, on erittäin tärkeä. Tämä yhteisymmärrys vahvistettiin yhdessä Euroopan parlamentin kanssa joulukuussa 2020, mikä mahdollisti asiaan liittyvän EU-tason lainsäädännön voimaantulon. Yhtä tärkeää on kuitenkin, että jäsenvaltiot toteuttavat pikaisesti omien perustuslaillisten menettelyjensä mukaisesti omia varoja koskevan päätöksen hyväksymismenettelyt, jotta komissio voi hankkia markkinoilta luototusta tämän välineen mukaisien ohjelmien rahoittamiseksi.

2.4

ETSK jakaa tiedonannossa ilmaistun näkemyksen, että sisämarkkinoiden jatkuva toimivuus kaikilta osin on olennaisen tärkeää vuotuisen kestävän kasvun strategian 2021 tehokkaan toteuttamisen ja Euroopan elpymis- ja palautumisvälineen täytäntöönpanon onnistumisen kannalta. Tämä koskee erityisesti henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden häiriöiden estämistä. ETSK suhtautuukin myönteisesti 12. lokakuuta 2020 annettuun neuvoston suositukseen yhteisestä ja koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen nähden (3). Avointen rajojen säilyttäminen, mihin kuuluu pidättyminen rajavalvontatoimenpiteistä Schengen-alueella, on keskeinen kysymys sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn lisäämistä ja parantamista että eurooppalaisen solidaarisuuden ja identiteetin tukemista ajatellen. Jäsenvaltioiden ei pidä ottaa käyttöön sääntelyä, jolla – suoraan tai epäsuorasti – rajoitetaan vapaata liikkuvuutta, ellei sitä koordinoida EU:n tasolla.

2.5

ETSK katsoo, että toimenpiteet yritysystävällisen toimintaympäristön vahvistamiseksi antavat yksityissektorille mahdollisuuden täyttää tehtävänsä strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Tällaisia toimia voisivat olla pk-yritysten hallinnollisen taakan keventäminen, uusien yritysten markkinoillepääsyn esteiden madaltaminen, tarvittavien taitojen puutteen ratkaiseminen, liiketoimintojen rahoituksen helpottaminen ja sääntöjen mukauttaminen uudenlaisiin taloudellisiin riskeihin.

2.6

Ekologinen kestävyys, tuottavuus, oikeudenmukaisuus ja makrotalouden vakaus, jotka ovat vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa 2021 määritettyjä keskeisiä ulottuvuuksia, ovat eurooppalaisen ohjausjakson ytimessä ja pysyvät jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien ohjaavina periaatteina. Samalla ETSK huomauttaa, että EU-ohjausjakson yhteydessä aiempina vuosina annettuja neuvoston suosituksia on tarkasteltava uudelleen siltä osin kuin on kyse niiden toteutettavuudesta pandemian aiheuttamassa taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa.

3.   Euroopan elpymis- ja palautumistukiväline – Kohti kilpailukykyistä kestävyyttä

3.1

Elpymis- ja palautumistukivälineestä, joka on Next Generation EU -aloitteen keskeinen osa, odotetaan tulevan yksi tärkeimmistä talouden elpymisen työvälineistä. Välineen tehokas hyödyntäminen voisi lisätä BKT:tä 2 prosenttia vuoteen 2024 mennessä ja luoda 2 miljoonaa uutta työpaikkaa (4). ETSK korostaa silti, että vaikka väline on tarkoitettu lyhyellä aikavälillä ensisijaisesti elpymiseen sekä selviytymiskyvyn palauttamiseen ja parantamiseen, sen päätehtävänä tulisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä olla vihreän siirtymän ja digitalisaation tukeminen.

3.2

Synergian varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin yhdistää eri välineistä, erityisesti EU:n koheesiopolitiikan rahastoista sekä elpymis- ja palautumistukivälineestä, saatavaa rahoitusta. Tässä yhteydessä on myös tarpeen parantaa jäsenvaltioiden kykyä hyödyntää unionin varoja muun muassa asianmukaisilla mekanismeilla, jotka koskevat oikeusvaltiota ja hyvää hallintotapaa, korkealaatuista julkishallintoa ja tehokasta korruption torjuntaa, ja mukauttaa eurooppalainen ohjausjakso välineen aktivointiin, mihin sisältyy kansallisen uudistusohjelman linkittäminen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan yhdessä ja samassa yhdennetyssä asiakirjassa.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti puolen vuoden välein päivitettävän tulostaulun käyttöönottoon osana välinettä. ETSK katsoo, että tämä lisää avoimuutta, mikä voisi kasvattaa merkittävästi jäsenvaltioiden välistä luottamusta. Se auttaa myös seuraamaan varojen jakautumista ja käyttöä sekä yleistämään hyviä käytäntöjä maista, missä varoja hyödynnetään.

3.4

Samalla ETSK panee merkille mahdollisen riskin siitä, että jäsenvaltiot voivat käyttää elpymis- ja palautumistukivälineestä peräisin olevia varoja talousarviomenoihin, jotka eivät liity meneillään olevaan kriisiin. Komitea suosittaakin, että niiden tarkoituksenmukaista käyttöä valvotaan tiukasti.

3.5

ETSK katsoo, että Next Generation EU -aloite on laadittu ja hyväksytty oikeassa muodossa ja hyvissä ajoin. Rahoitustuen avulla varmistetaan talouden elpyminen ja autetaan EU:ta toipumaan nykyisestä kriisistä vahvempana ja iskunkestävämpänä infrastruktuuriin, koulutukseen ja ilmastokriisistä selviytymiseen kohdennettavilla julkisilla investoinneilla. On kuitenkin huomattava, että elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmien rahoittamiseksi otetut lainat on aikanaan maksettava takaisin. Komission asiakirjassa voitaisiin käsitellä toista skenaariota suunnitelman rahoittamiseksi ottaen huomioon tulevien kriisien mahdollisuus. ETSK myöntää kuitenkin myös, että infrastruktuuriin ja koulutukseen tarvitaan julkisia investointeja, jotta pystytään varmistamaan taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys tuleville sukupolville. Tämä on kaiken lisäksi perusta vaurauden, tulojen ja kilpailukyvyn turvaamiselle pitkällä aikavälillä.

4.   Vihreä siirtymä

4.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että covid-19-pandemian aiheuttamia haasteita käsitellään asianmukaisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että covid-19-pandemian maailmanlaajuiseen haasteeseen liittyvästä levottomuudesta huolimatta jatketaan aiemmin ilmoitettuja pyrkimyksiä kohti kestävämpää ja osallistavampaa talousmallia, kestävän kehityksen tavoitteita ja erityisesti siirtymistä vihreään kasvuun. Siirtyminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan tarjoaa erityisen tilaisuuden kehittää yrityksiä yhteisötalouden mallin pohjalta.

4.2

ETSK tukee tässä yhteydessä unionin toimielinten kantaa, jonka mukaan kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on käytettävä vähintään 37 prosenttia määrärahoista ilmastotavoitteisiin liittyviin menoihin.

4.3

ETSK korostaa, että ekologisen siirtymän onnistumisen ehdottomana edellytyksenä on, että kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin puitteissa ehdotettujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien mukaisia.

5.   Digitalisaatio ja tuottavuus

5.1

ETSK kannattaa sitä, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa asetetaan digitalisaatioon liittyville menoille 20 prosentin vähimmäistaso.

5.2

Samalla komitea varoittaa luokittelemasta digitalisaatiota puhtaasti tuottavuutta lisääväksi välineeksi. Digitalisaation olisi osaltaan parannettava kaikkien EU:n asukkaiden laajassa merkityksessä ymmärrettyä koulutusta, elämänlaatua ja poliittista, sosiaalista ja kulttuurista osallistumista.

5.3

ETSK yhtyykin komission tiedonannossa ilmaisemaan näkemykseen, jonka mukaan olisi edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää digitaalista infrastruktuuria, laitteita ja taitoja. ETSK:n mielestä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota digitaaliteknologian saatavuuden ja digitaalisten taitojen edistämiseen ikääntyneiden, vammaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osalta. ETSK katsoo niin ikään, että digitalisaation yhtenä tavoitteena tulisi olla laajakaistaisen internetin yleisen saatavuuden takaaminen kaikille EU:n asukkaille ilmaisena julkisena palveluna.

6.   Oikeudenmukaisuus

6.1

Covid-19-pandemia on tuonut esiin kiireellisten toimien tarpeen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Kriisi todennäköisesti pahentaa sosiaalista eriarvoisuutta, kuten epäsuhtaa varallisuudessa ja tuloissa sekä eroja terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuudessa, asumistilanteessa ja elinajanodotteessa. Monet EU:n kansalaiset kokevat vuonna 2021 lisääntyvää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä pelkoa tulevasta ja hyvinvoinnin menetyksestä. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää varmistaa talouden elpymisen hyötyjen tasapainoinen jakautuminen, mikä paitsi parantaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta myös vakauttaa kysyntää talouden elpymisen ennakkoedellytyksenä.

6.2

Meitä koetteleva kriisi olisi myös nähtävä mahdollisuutena muokata Euroopan sosioekonomista mallia. Elpymis- ja palautumistukivälineellä olisi edistettävä eurooppalaista taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen mallia, joka perustuu sosiaaliseen osallisuuteen sekä laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja tukemiseen (5).

6.3

Strategiassa kiinnitetään liian vähän huomiota sosiaalisiin kysymyksiin. Tämä koskee erityisesti sitä, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on kiireellisesti pantava täytäntöön johdonmukaisesti myös jäsenvaltioiden tasolla, ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia yhtäläisten mahdollisuuksien, osallistavan koulutuksen, oikeudenmukaisten työolojen ja -ehtojen, yleishyödyllisten palvelujen yleisen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden sekä asianmukaisen sosiaalisen suojelun varmistamiseksi. Pyrkimykset siirtyä nopeasti kohti vihreää ja digitaalista taloutta eivät näet saa johtaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymiseen entisestään. Sen vuoksi taloudellisten vaikutusten tiivis seuranta ei riitä tehokkaaksi reaktioksi covid-19-pandemian seurauksiin. Onkin seurattava myös sosiaalisia indikaattoreita, eikä pelkästään työllisyyden vaan myös sosiaalisen syrjäytymisen, kasvavien erojen ja syrjinnän osalta.

6.4

Kriisi on osoittanut, kuinka tärkeää on säilyttää nykyiset työpaikat, luoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa sosiaalisen suojelun järjestelmiä. Miljoonat ilman sosiaaliturvaa työskentelevät ihmiset ovat menettäneet toimeentulonsa. Sen vuoksi tarvitaan uudistuksia, jotka johtavat laadukkaampaan ja turvatumpaan työllisyyteen ja työllisyyden tukiohjelmien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. ETSK kannattaa yleisiä tavoitteita eli sitä, että tarvitaan tehokkaampia toimia palkkojen lähentämiseksi ja riittävien vähimmäispalkkojen määrittämiseksi jäsenvaltioissa sekä kollektiivisten neuvottelumenettelyjen ja työmarkkinaosapuolten aseman vahvistamiseksi kaikkialla EU:ssa kansallisten työmarkkinasuhdejärjestelmien mukaisesti. Komissio on esittänyt ehdotuksensa direktiiviksi, jolla pyritään edistämään kyseisiä tavoitteita, ja ETSK valmistelee parhaillaan ehdotusta koskevaa lausuntoaan. ETSK peräänkuuluttaa myös riittävän tasoista turvaa ja ihmisarvoista elämää työpaikkansa menettäneille.

6.5

ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyihin toimiin, joilla pyritään lisäämään sosioekonomista yhteenkuuluvuutta ja edistämään nuorten, naisten, riskiryhmiin kuuluvien ihmisten ja syrjäytymisvaarassa olevien työllistymistä. Komitea korostaa kuitenkin, että tässä asiassa tarvitaan vieläkin enemmän tarmoa, rohkeampia ja konkreettisempia aloitteita ja kannustimia toimintaan ja kaikkien sidosryhmien tukemista.

6.6

ETSK tähdentää huolestuneena, että strategiassa kiinnitetään riittämättömästi huomiota nuorten nykyiseen sosioekonomiseen tilanteeseen, mukaan lukien perheen perustamisen kaltaisten keskeisten elämänratkaisujen lykkääminen, mikä voi vaikuttaa kielteisesti EU:n tulevaan kehitykseen. Komitea kehottaakin panemaan pikaisesti täytäntöön vahvistetun nuorisotakuujärjestelmän ja siihen liittyvät aloitteet, joilla varmistetaan, että nuoret pääsevät paremmin työmarkkinoille ja saavat käyttöönsä erilaisia tukimuotoja. Muussa tapauksessa, ja kokonaan ”Next Generation EU” -ajattelun vastaisesti, voi tuloksena olla nk. koronaviruspandemiasukupolvi, joka ei koskaan saavuta täyttä potentiaaliaan.

6.7

Toinen ryhmä, johon kriisi vaikuttaa erityisen voimakkaasti, ovat ikääntyneet työntekijät, jotka työnnetään pois työmarkkinoilta. Tämä paitsi heikentää sukupolvien välistä sosiaalista tasapainoa myös vaikuttaa kielteisesti sosiaaliturvajärjestelmiin niin nyt kuin vastaisuudessa.

6.8

ETSK suhtautuu myönteisesti strategiassa ilmaistuun aikomukseen edistää lähentymistä ja parantaa alueiden selviytymis- ja palautumiskykyä alueellisten erojen vähentämiseksi. On kuitenkin huolestuttavaa, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa varten osoitetut määrärahat ovat suppeat verrattuna Euroopan komission alkuperäiseen ehdotukseen, varsinkin kun tarvitaan suoria julkisia investointeja sekä korvaavien teollisuudenalojen ja uusien yritysten perustamista alueilla, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten. ETSK korostaa tässä yhteydessä myös tarvetta mukauttaa valtiontukisääntöjä pätevästi.

6.9

ETSK katsoo, että strategiassa ehdotetun vision toteuttaminen saattaa jäädä vaille täyttä hyväksyntää ja ymmärrystä, koska ei ole olemassa uusia hallintomekanismeja, joiden avulla kansalaiset ja yritykset sekä paikallis- ja aluetason julkiset ja yksityiset toimijat voisivat osallistua aloitteellisesti paikallistason ongelmien määrittelyyn ja ratkaisemiseen. Vuoden 2001 valkoisessa kirjassa esitetyssä eurooppalaisessa yhteishallinnointimallissa määritetyt arvot voisivat olla tässä suhteessa hyödyllisiä.

7.   Makrotalouden vakaus

7.1

ETSK kannattaa sellaista tasapainoista lähestymistapaa julkisen talouden pohjan kestävyyden ja talouskehityksen edistämisen välillä, jota toteutetaan aktiivisella julkisten investointien politiikalla ja julkisten hankintojen järjestelmällä, jossa otetaan huomioon sosiaaliset tavoitteet. Taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation onnistuminen riippuu yksityisten investointien lisäksi myös riittävästä julkisesta rahoituksesta.

7.2

Julkisen talouden vakauden varmistamiseksi tulisi ETSK:n mielestä parantaa nykyisten välineiden tehokkuutta ja ottaa käyttöön uusia välineitä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla veronkierron, pimeän työn, työntekijöiden oikeuksia riittämättömästi suojelevien työn eri muotojen liikakäytön, harmaan talouden, rahanpesun ja korruption torjumiseksi myös monikansallisten yhtiöiden osalta.

7.3

Tarvitaan jatkuvaa finanssipolitiikkaa, jolla tuetaan luottamuksen lisäämistä, puututaan eriarvoisuuteen ja vältetään uusia riskejä. ETSK varoittaakin poistamasta tukitoimenpiteitä, kuten yleistä poikkeuslauseketta, liian aikaisin. Jos yleinen poikkeuslauseke on voimassa vain vuoden 2021 loppuun asti, jäsenvaltioiden on asteittain supistettava alijäämiään vuodesta 2022 alkaen. Elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa myönnettävät lainat tarjoavat jäsenvaltioille yhtäältä mahdollisuuden vauhdittaa kasvua ja maksuvalmiutta talouksissaan, mikä kuitenkin toisaalta kasvattaa julkisen talouden alijäämää. Tämä luo ristiriitaisen tilanteen, jossa mahdollisuutta laajentaa kasvukapasiteettia elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen turvin voidaan rajoittaa, jos jäsenvaltioiden edellytetään samanaikaisesti toteutettavan lisätoimenpiteitä julkisen taloutensa vakauttamiseksi.

7.4

Tässä yhteydessä ja ottaen huomioon, että nämä lainat ovat poikkeuksellisissa olosuhteissa toteutettava poikkeuksellinen toimenpide, voi olla hyödyllistä ottaa käyttöön erityisiä sääntöjä niiden kohtelusta EU:n finanssipoliittisessa kehyksessä esimerkiksi siten, että niitä ei oteta huomioon kulloisenkin jäsenvaltion julkisen talouden alijäämänä.

7.5

ETSK ehdottaa lisäksi, että annetaan uusia finanssipoliittisia sääntöjä, joissa otetaan huomioon pandemian jälkeinen taloudellinen ja sosiaalinen todellisuus.

7.6

ETSK kannattaa varauksetta tiedonannossa ilmaistua tarvetta varmistaa laadukas ja tehokas julkishallinto ja yleiseen etuun liittyvät julkiset palvelut, mutta toteaa, että tämä edellyttää eräissä jäsenvaltioissa kunnollisten ja vakaiden työolojen ja -ehtojen varmistamista.

7.7

Kriisistä irtautumisen kustannuksiin liittyvät julkisen talouden alijäämät varjostavat niiden jäsenvaltioiden näkymiä unionin yhteisen valuutan omaksumisesta, jotka eivät vielä ole ottaneet sitä käyttöön, ja heikentävät osaltaan luottamusta euroon. ETSK katsookin, että euroalueeseen liittymisen kriteerejä sekä toimenpiteitä euron vakauttamiseksi suhteessa muihin johtaviin valuuttoihin ja kryptovaluuttoihin on tarkasteltava uudelleen.

8.   Eurooppalaiset lippulaivahankkeet

8.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aikomukseen määritellä yhteisiä koordinoituja eurooppalaisia lippulaivahankkeita ja siihen, että komissio kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita sisällyttämään nämä aloitteet kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa.

8.2

Samalla ETSK kehottaa tarkistamaan ehdotettuja aloitteita, jotta niissä otettaisiin kattavammin huomioon siirtymän sosiaaliset näkökohdat ja edistettäisiin paremmin YK:n vahvistamien vuoteen 2030 ulottuvien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan komission vuosiksi 2019–2024 asettamien kuuden ensisijaistavoitteen (6) saavuttamista.

8.3

Lisäksi ETSK ehdottaa, että eurooppalaisten lippulaivahankkeiden luetteloa täydennetään yhteisötalouden kehittämisellä yhteisötaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman yhteydessä sekä toimenpiteillä, joilla edistetään kohtuuhintaisten ja korkealaatuisten terveydenhuoltojärjestelmien ja sosiaalipalvelujen yhtäläistä käytettävyyttä, ottaen huomioon palvelujen toimittamiseen liittyvät paikalliset edellytykset.

9.   Kansalaisyhteiskunnan rooli, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja kansalaisvuoropuhelu

9.1

Kriisin voittamiseksi ja Next Generation EU -aloitteen panemiseksi tehokkaasti täytäntöön unioni tarvitsee kaikkien kansalaistensa aktiivisen panoksen. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että joulukuussa 2020 annetussa elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa on vihdoin vahvistettu, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten aito osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen on tärkeää. Asetuksen 18 artiklan 4 kohdan q alakohdassa säädetään, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on oltava yhteenveto paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemismenettelystä, joka on toteutettu suunnitelman valmistelua ja täytäntöönpanoa varten, sekä tiedot siitä, miten sidosryhmien panos on otettu huomioon suunnitelmassa. ETSK tähdentää työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskeistä roolia niin elpymis- ja palautumistukivälineen puitteisiin kuuluvien kuin muiden eurooppalaisen ohjausjakson osatekijöiden toiminnan suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa jäsenvaltioissa.

9.2

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonantoon on sisällytetty demokratia keskeisenä arvona strategiaan liittyen toteutettavissa toimissa. Samalla komitea toteaa, että sanamuoto on tältä osin oletuksen omainen eikä sitä ole otettu riittävästi huomioon suunnitelluissa toimissa, kuten niissä, jotka liittyvät eurooppalaisten lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoon tai kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kumppaniroolin tunnustamiseen osallistavan demokratian keskeisinä toimijoina.

9.3

Kriisiin liittyvistä uhrauksista ja rajoituksista on paljon helpompi selviytyä, jos kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat muiden rinnalla laajasti kriisinhallintaan ja tiedotuskampanjoiden järjestämiseen erityisesti paikallis- ja aluetasolla. Paikallisten tiedotusvälineiden ja oppilaitosten olisi tuettava kansalaisyhteiskuntaa tässä asiassa. Jäsenvaltioita olisi kannustettava antamaan rahoitustukea tällaisiin toimiin, mahdollisuuksien mukaan myös EU:n rahastovaroja hyödyntäen.

9.4

ETSK kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita, alueita ja paikallisyhteisöjä soveltamaan käytännössä Euroopan komission ajamaa yhteiskehittämismallia laadittaessa politiikkoja, ohjelmia ja toimia yhdessä EU:n kansalaisten kanssa eikä niinkään näitä varten.

9.5

ETSK on toistuvasti kehottanut osallistamaan työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tiiviimmin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson prosessiin. Kumppanuusperiaatteen johdonmukainen noudattaminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa on nyt kriisioloissa enemmän kuin koskaan ennakkoedellytys niiden täytäntöönpanon onnistumiselle. Erityisesti kriisin ensimmäisessä vaiheessa julkisen vuoropuhelun ja kuulemisen laatu heikentyi rajusti. Tämä on monissa tapauksissa johtanut laadultaan heikkoon lainsäädäntöön ja sen täytäntöönpanoon liittyviin vaikeuksiin erityisesti yrityksissä. Lisäksi ETSK kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan komission tiedonannossa ei viitata kollektiiviseen neuvottelumenettelyyn.

9.6

Tästä syystä ja ottaen lisäksi huomioon jäsenvaltioista saadut tiedot valmisteltaessa päätöslauselmaa kansalaisyhteiskunnan roolista kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ETSK kannattaa vankasti sitovan ehdollisuuden periaatteen vahvistamista virallisesti. Tämä periaate edellyttää, että julkinen valta ottaa kansalaisyhteiskunnan mukaan näiden suunnitelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon EU:n tasolla määriteltyjen vähimmäisvaatimusten pohjalta.

9.7

ETSK korostaa myös, että on olennaisen tärkeää harjoittaa vuoropuhelua EU:n nuoren sukupolven – Next Generation EU:n – kanssa muun muassa nuorisojärjestöjen keralla käytävän kansalaisvuoropuhelun avulla.

9.8

Laajat EU:n kansalaispiirit eivät ymmärrä EU:n toimielimille ja elimille osoitetun komission tiedonannon kieltä, joten siitä on vaikea keskustella kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa (7). ETSK ehdottaakin, että Euroopan komissio laatii täydentävän asiakirjan, jossa esitellään tiedonannon sisältö selkeämmin ja yleistajuisemmin.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(2)  COM(2020) 575 final

(3)  Covid-19: neuvosto hyväksyi suosituksen vapaaseen liikkuvuuteen vaikuttavien toimenpiteiden koordinoimiseksi

(4)  COM(2020) 575 final, s. 2

(5)  How good is your job? Measuring and assessing job quality (OECD, helmikuu 2016)

(6)  https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024_fi

(7)  Asiakirja COM(2020) 698 final käy positiiviseksi esimerkiksi yleistajuisesta kielenkäytöstä komission tiedonannoissa.