(1)

Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Portugali kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta.

(2)

Portugalia koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Portugalin edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Portugalin makrotaloudessa on epätasapainoja. Erityisesti suuri ulkomainen nettovelka, yksityinen ja julkinen velka sekä järjestämättömien lainojen suuri osuus ovat haavoittuvuustekijöitä tilanteessa, jossa tuottavuuden kasvu on vähäistä.

(3)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)

On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset.

(7)

Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Portugalia kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

(9)

Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Portugalin eri alueiden välillä niiden erilaisen erikoistumisen vuoksi. Tämä koskee etenkin alueita, jotka ovat suuresti riippuvaisia matkailusta, kuten Algarvea sekä syrjäisimpiin alueisiin kuuluvia Madeiraa ja Azoreita. Tähän liittyy huomattava riski siitä, että alueelliset erot Portugalissa kasvavat. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)

Portugali toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 16 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(11)

Portugaliin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Portugalille sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei olisi yli 0,7 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositetulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin vuoksi merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole perusteltuja Portugalin kohdalla.

(12)

Hallitus ei sisällyttänyt vuoden 2020 vakausohjelmaansa makrotalouden skenaariota eikä suunnitelmia, joissa olisi ennakoitu vähintäänkin vuoden 2020 osalta julkisen talouden rahoitusasemaa ja velkaa suhteessa BKT:hen. Vuoden 2020 vakausohjelmassa kuitenkin arvioidaan, että vuotuinen BKT voi sulkutoimenpiteiden seurauksena supistua jokaista 30 arkipäivän (eli noin 1,5 kuukauden) jaksoa kohti 6,5 prosenttiyksikköä. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. Julkisen talouden kehitysarvioiden taustalla on riskejä, jotka ovat seurausta ehdollisten julkisten velkojen nopeasta kasvusta. Nämä velat liittyvät eräisiin julkisiin yhtiöihin ja yksityiselle sektorille suunnattuihin covid-19-toimenpiteisiin. Näiden lisäksi on aikaisempiin sopimuksiin perustuvia ehdollisia velkoja.

(13)

Portugali on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelmassa arvioidaan näiden toimenpiteiden vaikutusta julkiseen talouteen joko kuukausi- tai vuositasolla, eikä siinä ei esitetä ennustetta vuoden 2020 kokonaismäärästä. Toimenpiteisiin sisältyy muun muassa kertaluonteinen erityistuki yrityksille liiketoiminnan uudelleen käynnistämiseksi (508,0 miljoonaa euroa eli 0,3 % suhteessa BKT:hen), yksinkertaistettu lomautusjärjestely tai normaalin työajan lyhentäminen (373,3 miljoonaa euroa eli 0,2 % suhteessa BKT:hen soveltamiskuukautta kohti) ja terveydenhuoltojärjestelmän toteuttama henkilönsuojainhankinta (0,1 % suhteessa BKT:hen soveltamiskuukautta kohti) (8). Komissio arvioi, että näistä toimenpiteistä voi vuonna 2020 aiheutua suoria julkisen talouden kustannuksia, jotka ovat yhteensä noin 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi Portugali on ilmoittanut yritysten ja kotitalouksien maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei pääsääntöisesti olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan lähes 25,1 miljardia euroa tai 12,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat arvonlisäveron, henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen maksun lykkääminen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäykset (7,9 miljardia euroa eli 3,9 % suhteessa BKT:hen) sekä valtion takaamat luottolimiitit ja muut vastaavat aloitteet (4,0 miljardia euroa eli 2,0 % suhteessa BKT:hen). Portugalin toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(14)

Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Portugalin julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan suurimmillaan vuonna 2020, jolloin se on 131,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän jälkeen velka supistuu 124,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021.

(15)

Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Portugalin ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu.

(16)

Covid-19-pandemia levisi Portugaliin maaliskuun 2020 alussa, minkä seurauksena maan terveydenhuoltojärjestelmä joutui kovan paineen alaiseksi. Hallitus otti nopeasti käyttöön useita tiukkoja rajoittamistoimenpiteitä sen jälkeen, kun se oli julistanut perustuslain mukaisen hätätilan, joka on voimassa 18 päivästä maaliskuuta2 päivään toukokuuta 2020, rajoittaakseen mahdollisimman paljon taudin leviämistä ja ihmishenkien menetyksiä. Portugali toteutti toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä valmiuksien lisäämiseksi ja käyrän madaltamiseksi välttääkseen sairaaloiden ylikuormittumisen. Kansallisista ja maailmanlaajuisista rajoittamistoimenpiteistä on ollut seurauksena taloudellisen toiminnan raju supistuminen useimmilla aloilla, ja ne ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti matkailualaan ja siihen liittyvään toimintaan. Ne ovat myös heikentäneet Portugalin sosiaalisia ja taloudellisia näkymiä ja etenkin sen mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Talouden ennustetaan supistuvan 6,8 prosenttia vuonna 2020 ja elpyvän 5,8 prosenttia vuonna 2021.

(17)

Terveydenhuoltojärjestelmän menot ovat tällä hetkellä useilla järjestelmän osa-alueilla suuret, jotta covid-19-pandemian välitöntä vaikutusta ihmisten terveyteen voitaisiin lieventää. Terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn parantamiseksi tarvitaan investointeja laitteisiin, tuotteisiin ja infrastruktuureihin, joilla parannetaan järjestelmän kriisivalmiuksia. Näihin valmiuksiin kuuluvat muun muassa tehohoito, testaus, lääketeknologinen ja soveltava lääketieteellinen tutkimus sekä terveydenhuollon yleisen saatavuuden varmistaminen myös kaupunkialueiden ulkopuolella ja Madeiran ja Azorien kaltaisilla syrjäisimmillä alueilla. Covid-19-epidemian puhjetessa valmisteilla oli vaiheittainen suunnitelma uudeksi julkisten sairaaloiden hallintomalliksi. Uudessa mallissa sairaaloiden vuotuisia määrärahoja lisätään merkittävästi. Suunnitelman toteutuksen jatkaminen nykytilanteessa voisi auttaa parantamaan terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä. Covid-19-epidemia on osoittanut pitkäaikaishoitoa tarjoavien laitosten haavoittuvuuden Portugalissa, sillä tartuntojen määrät ovat niissä olleet tavanomaista suuremmat. Vaikka pitkäaikaishoidon alueellinen kattavuus on viime vuosikymmenen aikana parantunut, sen piiriin pääsevien kokonaisosuudet ovat pieniä maan kaikilla alueilla. Jo ennen covid-19-epidemiaa terveydenhuoltomenojen ennustettiin pitkällä aikavälillä kasvavan merkittävästi suhteessa BKT:hen. Jatkuvat toimet terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon tehokkuuden ja valmiuksien parantamiseksi ovat tarpeen, jotta voidaan vastata nykyiseen kriisiin ja ratkaista ikääntymiseen liittyvät haasteet.

(18)

Vuodesta 2014 jatkuneen myönteisen työmarkkinakehityksen jälkeen Portugalilla on nyt pandemian vuoksi edessään poikkeuksellisia työllisyyshaasteita. Komission ennusteen mukaan työttömien osuus työvoimasta nousee 9,7 prosenttiin vuonna 2020 ja supistuu tämän jälkeen 7,4 prosenttiin vuonna 2021, kun se vuonna 2019 oli 6,5 prosenttia. Tukeakseen työllisyyttä ja vähentääkseen työpaikkojen menettämisen riskiä Portugali on yksinkertaistanut ja mukauttanut lomautuksia tai normaalin työajan lyhentämistä koskevan järjestelmänsä käyttöä. Unionin ja kansallisten ohjelmien kohdennetulla hyödyntämisellä voitaisiin auttaa säilyttämään työpaikkoja ja taloudellista toimintaa erityisesti pk-yrityssektorilla. Yksilöllisillä ja kohdennetuilla aktiivisilla työvoimatoimenpiteillä, etenkin täydennys- ja uudelleenkoulutuksella, on elpymisvaiheessa ratkaiseva merkitys työvoiman työllistymisvalmiuksien säilyttämisessä. Työnantajien, oppilaitosten ja julkisten työvoimapalvelujen välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää työhönoton nopean lisäämisen kannalta.

(19)

Covid-19-pandemian vuoksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla lievennetään sen sosiaalisia vaikutuksia ja suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia, jotta eriarvoisuus ei lisäänny. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa työttömyysetuusjärjestelmät ja ansiotulotuki kriisin vaikutuksista eniten kärsiville työntekijöille, myös itsenäisille ammatinharjoittajille ja epätyypillisessä työsuhteessa oleville työntekijöille, sekä palvelujen saatavuuden varmistaminen ja toimenpiteet, joilla edistetään paluuta työmarkkinoille. Sosiaalisen varautumissuunnitelman toteuttaminen yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa voisi edistää välittömiä ja koordinoituja toimia, joilla lievennetään kriisin sosiaalisia seurauksia. Politiikan muutoksilla on viime vuosina pyritty saamaan sosiaalisten tulonsiirtojen heikentynyt vaikutus taas vahvistumaan. Näillä muutoksilla, kuten vähimmäistulon nostamisella sekä vanhusten solidaarisuuslisän, eläkkeiden ja perhe-etuuksien korottamisella, on ollut myönteinen vaikutus tulonjakoon. Sosiaaliset tulonsiirrot (eläkkeitä lukuun ottamatta) vähensivät köyhyysvaarassa olevan väestön osuutta Portugalissa kuitenkin vain 23,8 prosenttia vuonna 2018, mikä on huomattavasti alle unionin keskiarvon (34 %). Lisäksi vähimmäistulojärjestelmän riittävyys on unionin heikoimpia, sillä sen tarjoamat tulot ovat vain 40 prosenttia kansallisesta köyhyysrajasta.

(20)

Covid-19-pandemian yhteydessä digitaaliteknologian hyödyntämisestä on tullut tärkeä keino koulutuksen ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa on jouduttu ottamaan käyttöön toimenpiteitä lähikontaktien välttämiseksi. Koulut ja oppilaitokset on Portugalissa suljettu ja perinteinen lähiopetus keskeytetty ja korvattu etäopiskelutarjonnalla. Noin 6 prosentilla kotitalouksista ei edelleenkään ole internetyhteyttä, mikä vaikuttaa arviolta 50 000 oppilaaseen, ja internetin ja tietoliikenneverkkojen kattavuudessa on suuria eroja kaupunki- ja maaseutualueiden välillä. Opiskelijoilla, jotka tulevat paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevista perheistä, on myös paremmat mahdollisuudet selviytyä etäopiskelun aiheuttamista haasteista. Lisäksi Portugalissa on suuri digitaalisen osaamisen vaje. Vuonna 2019 väestöstä 48 prosentilla ei ollut digitaalisia perustaitoja. Tästä ryhmästä noin 26 prosentilla ei ollut lainkaan digitaalisia taitoja, ja niiden osuus, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet internetiä, oli unionin keskiarvoon verrattuna kaksinkertainen. Tämänhetkiset olosuhteet edellyttävät verkkokurssien intensiivistä toteuttamista sekä toimia, joilla autetaan digitaalisesta syrjäytymisestä kärsiviä voittamaan etäopiskelun esteet. Yritykset, jotka voivat tarjota palvelujaan verkossa, voisivat turvata liiketoimintansa jatkumisen ottamalla käyttöön digitaaliteknologiaa vaihtoehtoisten työjärjestelyjen ja digitaalisten palvelujen tarjoamiseksi. Tämä lieventäisi rajoitusten vaikutuksia joillakin aloilla. Tämä on erityisen tärkeää Portugalissa, jonka taloudelle ovat tyypillisiä perinteisille aloille keskittyneet mikroyritykset. Yksi suurimmista pk-yritysten digitalisointia haittaavista ongelmista on digitaalisen osaamisen vaje, joka johtuu näiden yritysten johtajien ja työntekijöiden yleisesti ottaen heikosta digilukutaidosta.

(21)

Estääkseen vältettävissä olevat konkurssit ja auttaakseen yrityksiä selviytymään talouden häiriöstä ja pysymään kilpailukykyisinä Portugali on hyväksynyt joukon toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea elinkelpoisia yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä, joihin lähikontaktien välttämiseksi käyttöön otetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet rajoittamalla yritysten toimintaa ja vähentämällä kotimaista ja maailmanlaajuista kysyntää. Näissä toimenpiteissä keskitytään tarjoamaan maksuvalmiustukea esimerkiksi valtion ja rahoituslaitosten rahoittamina takauksina, suorina tukina, veronmaksun lykkäämisenä, sosiaaliturvamaksujen alennuksina ja lykkäämisenä sekä vuokranmaksujen lykkäämisenä ja yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjä pankkilainoja koskevana yleisenä lyhennysvapaana. Niiden kohteena ovat etenkin kriisistä eniten kärsineet alat, kuten matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämystoimialat, ja näihin aloihin liittyvä taloudellinen toiminta sekä teollisuus- ja vientiyritykset. On tärkeää, että julkiset laitokset ja rahoituksen välittäjät toteuttavat nämä toimenpiteet nopeasti ja tuloksellisesti. Portugali on tässä yhteydessä virtaviivaistanut luottolimiittien hakuprosessia erityisesti yrityksiltä vaadittavien asiakirjojen osalta. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan, mukaan lukien talouden rahoitusedellytysten, häiriönsietokyky. Lisäksi on toteutettu toimenpiteitä, joilla tuetaan yrittäjyyttä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia.

(22)

Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Kasvua edistävät investoinnit, joilla tuetaan tutkimusta ja innovointia, digitalisaatiota, yhteenliitettävyyttä ja vihreää siirtymää, edistävät Portugalin talouden elpymistä ja ohjaavat sitä takaisin kohti pitkän aikavälin kestävää kasvua. Liikenneinfrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla voitaisiin puuttua Portugalin syrjäiseen sijaintiin erityisesti korjaamalla puutteet Portugalin ja Espanjan välisissä rautatieyhteyksissä ja tarjoamalla mahdollisuus Portugalin satamien käyttämättömän potentiaalin hyödyntämiseen. Portugalin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaan ilmasto- ja energiasiirtymä edellyttää merkittäviä investointeja. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa ja yritysten energiankulutuksen vähentämisessä on vielä runsaasti tehtävää. Iberian niemimaan energiayhteyksien parantamisella voitaisiin lisätä kilpailua ja helpottaa uusiutuvan energian käyttöä. Investoinneilla voidaan myös auttaa ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten, kuten tulvien ja metsäpalojen, ennakoinnissa sekä parantaa vesi- ja jätehuoltoa ja lisätä kiertotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Portugalia vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Portugali voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(23)

Portugalin oikeuslaitoksesta on useiden edelleen käynnissä olevien toimenpiteiden ansiosta tullut viime vuosina aiempaa tehokkaampi. Pandemia ja sen seurauksena oleva taantuma voivat kuitenkin johtaa oikeudenkäyntien lisääntymiseen, mikä voi pahentaa vielä jäljellä olevia pullonkauloja. Tämä koskee etenkin pitkiä käsittelyaikoja ja asioiden ruuhkautumista hallinto- ja verotuomioistuimissa. Oikeuslaitoksen tehokkuuden ja kestokyvyn lisääminen voisi parantaa liiketoimintaympäristöä, mistä hyötyisivät etenkin kotimaiset pk-yritykset ja sijoittajat.

(24)

Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(25)

Portugalin pankkijärjestelmään on viime vuosina tehty useita parannuksia. Kannattavuusmittareiden lukemat paranivat pankkisektorin tehostamiseksi toteutettujen toimien sekä varausten ja arvonalennusten vähenemisen ansiosta. Koska pankkien kannattavuus on parantunut, pankkijärjestelmän vakavaraisuussuhdeluvut ovat kohentuneet. Omien varojen taso on kuitenkin edelleen alle unionin keskiarvon. Järjestämättömien lainojen osuus on supistunut jo usean vuoden ajan ja jatkaa supistumistaan. Se on kuitenkin edelleen kaksinkertainen unionin keskiarvoon verrattuna. Pankkien haasteena on edelleen tulonmuodostuskapasiteetti, sillä korot ovat alhaalla ja talouden velkaantumisaste on edelleen korkea. Covid-19-kriisi, alhainen korkotaso ja myös tietyt yhteydet öljyriippuvaisiin maihin aiheuttavat jatkossa haasteita pankkisektorille ja heijastuvat myönnettyjen luottojen laatuun.

(26)

Pitkään kestävien maksukyvyttömyysmenettelyjen on todettu olevan yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi järjestämättömien lainojen käsittely pankeissa viivästyy. Maksukyvyttömyysmenettelyillä on myös huomattava vaikutus tällaisten omaisuuserien hinnoitteluun jälkimarkkinoilla, koska menettelyjen tulokset, joita mitataan velkojille suoritettuina maksuina, ovat riittämättömiä. Järjestämättömistä lainoista suuri osa (noin kaksi kolmasosaa) on edelleen yrityslainoja, joiden käsittelyssä nopea ja standardoitu lähestymistapa on vaikeimmin sovellettavissa. Viime vuosina on tehty useita muutoksia sekä maksukyvyttömyysmenettelyihin että siviilioikeudellisiin täytäntöönpanomenettelyihin. Lisämukautukset, joilla puututtaisiin erityisesti perusteettomiin viivästyksiin, auttaisivat sekä lainanantajia että lainanottajia, joista jälkimmäiset hyötyisivät uudesta mahdollisuudesta.

(27)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Portugali edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(28)

Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Portugali kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua.

(29)

Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Portugalin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Portugalille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Portugalin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(30)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(31)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 2, 3 ja 4,

1.

2.

3.

4.