(1)

Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Malta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta.

(2)

Maltaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Maltan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)

On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset.

(7)

Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Maltaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

(9)

Malta toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 2 päivänä toukokuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(10)

Maltaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota.

(11)

Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,5 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 7,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 43,1 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 54,5 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(12)

Malta on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa vaikeuksissa olevien alojen palkanlisät, terveydenhuoltokapasiteetin lisääminen ja covid-19-kriisiin liittyvät sosiaaliset toimenpiteet. Lisäksi Malta on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelman arvioiden mukaan pankit voivat hallituksen takausten ansiosta vivuttaa uusia yrityslainoja enintään 6,1 prosentilla suhteessa BKT:hen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat myös lainatakaukset. Vuoden 2020 vakausohjelmassa vahvistetaan myös aiemmin ilmoitetut henkilökohtaisten tuloverojen ja yhtiöverojen, arvonlisäveron ja sosiaaliturvamaksujen maksun lykkäykset. Maltan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(13)

Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Maltan julkisen talouden rahoitusasema on –6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021.

(14)

Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Maltan ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu.

(15)

Vastauksena covid-19-pandemiaan Malta toteutti rajoittamistoimenpiteitä tehokkaalla terveystiedotuskampanjalla, jossa otettiin käyttöön fyysisiä eristys- ja karanteenitoimenpiteitä, seurantaa sekä kattavaa testausta ja kontaktien jäljittämistä. Maltan viranomaiset ovat myös pyrkineet lisäämään sairaaloiden, muun muassa tehohoitoyksiköiden, kapasiteettia. Henkilönsuojaimia hankitaan suoraan kansallisella tasolla. Malta on myös liittynyt henkilönsuojaimia, laboratorioreagensseja, testejä ja hengityskoneita koskevaan unionin yhteiseen hankintamenettelyyn. Lääkkeiden ja vaikuttavien aineiden osalta Malta seuraa tilannetta aktiivisesti tunnistaakseen ja ennakoidakseen mahdolliset puutteet ja ryhtyäkseen välittömästi korjaaviin toimiin erityisesti silloin, kun lääkkeitä tai vaikuttavia aineita yleensä toimittavat maat sulkevat rajan. Komissio hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2020 11,5 miljoonan euron ohjelman, josta tuetaan covid-19:ään liittyvien tuotteiden tuotantoon tehtäviä investointeja. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa lääkinnälliset tuotteet, kuten rokotteet, ja sairaala- ja lääkinnälliset laitteet, kuten hengityskoneet, sekä suojavaatteet ja -varusteet. Myös lääkintähenkilöstöä on sijoitettu ja koulutettu uudelleen. Kansanterveysalan asiantuntijoita, jotka olivat aiemmin eri tehtävissä sääntelyelimissä ja ministeriöissä, on nimetty uusin tehtäviin ja sijoitettu uudelleen avustamaan pandemiassa.

(16)

Maltan hallitus on auttanut yrityksiä antamalla taloudellista tukea etätyöhön ja myöntämällä avustuksia pakollisessa karanteenissa oleville työntekijöille. Hallitus on myös myöntänyt takauksia ja veronmaksun lykkäyksiä yrityksille, myös itsenäisille ammatinharjoittajille. Niiden yritysten kokoaikaisilla työntekijöillä, jotka toimivat covid-19-pandemiasta merkittävästi kärsineillä vähittäis- ja tukkukaupan tai matkailun aloilla ja hotelli- ja ravintola-alalla tai aloilla, jotka joutuivat tilapäisesti keskeyttämään toimintansa Kansanterveysasioiden valvontaviranomaisen määräyksestä, on oikeus enintään viiden päivän viikkopalkkaan. Laskuperusteena käytetään 800 euron kuukausipalkkaa. Vähemmän kärsineiden alojen työntekijöillä on oikeus yhden tai kahden päivän viikkopalkkaan. Laskuperusteena on edellä mainittu 800 euron kuukausipalkka. Hallitus on myös ilmoittanut tukevansa seuraavia henkilöryhmiä: vammaiset, lapsiperheet, joissa molemmilla vanhemmilla on työpaikka mutta kumpikaan ei voi tehdä etätyötä, kriisin vuoksi työttömiksi joutuneet ja vuokra-asunnossa asuvat työttömät. Lisäksi hallitus rahoittaa enintään 2,5 prosenttiyksikköä covid-19-pandemiasta kärsineiden yritysten ottamien pankkilainojen koroista.

(17)

Maltan terveydenhuoltojärjestelmä tuottaa hyviä terveystuloksia. Covid-19-pandemian vuoksi Maltan julkinen terveydenhuoltojärjestelmä joutui kuitenkin ennennäkemättömän paineen alaiseksi. Toimet, joissa keskitytään kehittämään terveydenhuoltojärjestelmän valmiuksia vastata tehokkaasti covid-19:n kaltaisiin pandemiakriiseihin, parantaisivat sen selviytymiskykyä. Seuraavat osa-alueet edellyttävät erityistä seurantaa: a) kasvava riippuvuus maahanmuuttajataustaisista sairaanhoitajista akuutissa ja pitkäaikaisessa sairaanhoidossa sekä yksityisen sektorin yleislääkärien ikääntyminen; b) vaikeudet uusien ja innovatiivisten lääkkeiden saatavuudessa; c) perusterveydenhuoltoon, avohoitoon sekä joihinkin lääkkeisiin liittyvät potilailta perittävät korkeat maksut ja d) avohoidon erikoisalojen jatkuvasti pitkät jonotusajat, jotka ovat viime aikoina pidentyneet entisestään. Palvelujen tarjonnan suuntaaminen pois sairaaloista perusterveydenhuoltoon on myös edelleen keskeinen prioriteetti.

(18)

Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 5,9 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 4,4 prosenttiin vuonna 2021. Kriisin vakavien työllisyysvaikutusten lieventämiseksi Malta toteutti työmarkkinaosapuolia kuullen kiireellisiä toimenpiteitä, jotta irtisanomisia voidaan estää suosimalla lyhennettyä työaikaa. Lyhennettyä työaikaa koskevien pysyvämpien järjestelyjen käyttöönotto suojelisi myös työpaikkoja siirryttäessä kohti talouden elpymistä. On ratkaisevan tärkeää varmistaa riittävä tuki ja sosiaalisen suojelun saatavuus kaikille työntekijöille, myös itsenäisille ammatinharjoittajille. Myös työttömyyden mahdollinen pitkittyminen on otettava huomioon. Maltan sosiaaliturvajärjestelmässä on myös varmistettava, että ulkomaalaisia työntekijöitä tuetaan riittävästi vaihtoehtoisen työpaikan löytämisessä, työlupien voimassa pitämisessä mahdollisuuksien mukaan ja muihin sosiaalipalveluihin pääsyssä. Matalan osaamistason aikuisten osuus on suhteellisen suuri, ja sitä pahentaa koulupudokkaiden suuri osuus. Nykyinen kriisi voi pahentaa osaamisvajetta tai määritellä uudelleen osaamistarpeet joillakin aloilla. Tämä tekee taitojen kartoittamisesta ja työntekijöiden uudelleenkoulutuksesta entistäkin tärkeämpää erityisesti digitaalisen ja vihreän osaamisen osalta. Malta on viime aikoina edistynyt yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, mutta merkittäviä haasteita on edelleen, mukaan lukien niiden oppilaiden suuri osuus, joilla on riittämättömät perustaidot.

(19)

Covid-19-kriisi on nostanut Maltan kannalta kiireelliseksi painopisteeksi yritysten maksuvalmiustuen nopean käyttöönoton. On olennaisen tärkeää varmistaa jatkuvat luottovirrat ja rahoituksen saanti erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille niillä aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. Pankkijärjestelmällä on tärkeä rooli maksuvalmiustoimenpiteiden tehokkaassa täytäntöönpanossa, sillä se tarjoaa luottoja ja kanavoi julkisia takauksia. Näin voidaan päästä eroon ennen kriisiä vallinneesta konservatiivisesta lähestymistavasta luotonantokäytännöissä. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky.

(20)

Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Elpymistä tukevat investoinnit tarjoavat mahdollisuuden saattaa Maltan talous kestävämmälle uralle. Maltan siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää mittavia yksityisiä ja julkisia investointeja pidemmällä aikavälillä. Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa kuvaillut investoinnit kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja muiden kielteisten ulkoisten ympäristövaikutusten korjaamiseen erityisesti rakennus- ja liikennealoilla voivat auttaa saavuttamaan kahtalaiset tavoitteet eli talouden elpymisen ja kestävyyden. Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa tukemalla nykyisen rakennuskannan peruskorjausta ja kohdennettuja koulutusjärjestelmiä. Lisäinvestoinneilla kestävään liikenteeseen voidaan varmistaa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja yksityisautojen käytölle. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Maltaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, ja jotka esitetään vuoden 2020 maaraportin liitteessä D. Näin Malta voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(21)

Tutkimuksen ja innovoinnin merkityksen lisääminen ja sen parempi sisällyttäminen liiketoimintaympäristöön tukee Maltan tietämykseen perustuvan talousmallin kestävyyttä. Malta on kehittänyt sähköisiä viranomaispalveluja kansalaisille ja yrityksille, muun muassa useita mobiilisovelluksia. Niiden käyttö on kuitenkin edelleen vähäistä kansalaisten keskuudessa. Talouden digitaalisen muutoksen helpottamiseksi on olennaisen tärkeää kannustaa kansalaisia ja yrityksiä käyttämään digitaalisia julkisia palveluja.

(22)

Maltan siirtyminen kohti kansainvälisesti suuntautunutta palvelusektoria ja sen erikoistuminen etäpeleihin, virtuaaliseen omaisuuteen ja kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyihin kyllä edistävät talouskasvua, mutta altistavat maan rahanpesuriskeille, joita on vielä lievennettävä. Näiden riskien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on toteutettu toimia rahanpesun torjunnan valvojan roolin vahvistamiseksi. Yhteistyötä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa on myös tehostettu. Maltan finanssivalvontaviranomaisen käytäntöä, jossa se antaa valvontatehtävät yksityisen konsulttiyrityksen vastuulle, on kuitenkin pidettävä ongelmallisena. Puutteet rahanpesun tutkinnassa ja syytteeseenpanossa ovat edelleen haaste. Maltassa toimiluvan saaneiden kansainvälisesti suuntautuneiden rahoitusyritysten kansallisen valvonnan tehostaminen vahvistaisi yleistä hallintokehystä. Vakuutusalalla on olennaisen tärkeää tehdä yhteistyötä kotimaisten ja ulkoisten valvontaviranomaisten välillä. Kolmansien maiden pankkien sivukonttoreiden valvontaa voidaan myös parantaa samoin kuin riskipainotteista lähestymistapaa ja riskienhallinnan riittävyyden arvostamista pankkien ja muiden rahoituslaitosten osalta.

(23)

Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on edelleen keskiössä pyrittäessä parantamaan verojärjestelmien tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Veronmaksajien aggressiivisista verosuunnittelustrategioista aiheutuvat jäsenvaltioiden väliset heijastusvaikutukset edellyttävät koordinoituja kansallisia politiikkatoimia, joilla täydennetään unionin lainsäädäntöä. Malta on ryhtynyt toimiin aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi panemalla täytäntöön aiemmin sovitut kansainväliset ja eurooppalaiset aloitteet. Sen sijaan Maltasta johdettujen, muualla kotipaikkaansa pitävien yritysten kohtelu sekä sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyt, joissa ei edes edellytetä, että henkilön verotuksellinen kotipaikka on Maltassa, aiheuttavat kaksinkertaisen verottamatta jäämisen riskin sekä yritysten että yksityishenkilöiden osalta.

(24)

Maltalla on myös haasteita pyrkimyksissään vahvistaa korruption torjunnan institutionaalisia valmiuksiaan. Malta on ilmoittanut uudistuksista, joilla tehostetaan korruption tutkintaa ja syytteeseenpanoa, ja se kuulee asiaankuuluvia sidosryhmiä, erityisesti Venetsian komissiota, oikeuslaitoksen uudistamisesta. On toteutettava konkreettisia toimenpiteitä kaikkien näiden uudistusten saattamiseksi päätökseen ja niiden soveltamiseksi käytäntöön.

(25)

Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(26)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Malta edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(27)

Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Malta kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua.

(28)

Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Maltan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Maltalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Maltan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(29)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

2.

3.

4.