(1)

Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Italia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta.

(2)

Italiaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Italian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Italian makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja. Suuri julkinen velka ja pitkään jatkunut heikko tuottavuuskehitys ovat riskejä, joilla on vaikutuksia muihin maihin tilanteessa, jossa työttömyysaste on korkea ja järjestämättömien lainojen määrä edelleen suuri.

(3)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)

On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset.

(7)

Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Italiaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

(9)

Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Italian alueiden välillä, sillä niiden jakautumiseen vaikuttavat pitkäaikaiset alueiden väliset taloudelliset ja sosiaaliset erot ja kilpailukykyerot sekä se, kuinka riippuvaisia alueet ovat matkailusta. Tähän liittyy riski, että alueelliset erot Italiassa kasvavat, mikä vahvistaa eriävää kehitystä vähemmän kehittyneiden alueiden ja kehittyneempien alueiden, yhteiskunnan periferian ja muiden kaupunkialueiden sekä joidenkin kaupunkialueiden ja maaseutualueiden välillä. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)

Italia toimitti vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020.

(11)

Italiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä.

(12)

Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 1,6 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 10,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Alijäämän ennustetaan supistuvan 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vakiintui 134,8 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 155,7 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin. Julkisen talouden kehitysarvioihin liittyy riskejä, kuten julkisten takausten huomattava määrä ja valtion joukkolainojen tuottojen volatiliteetti.

(13)

Italia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Toimenpiteitä ovat muun muassa terveydenhuollon ja pelastuspalvelun vahvistaminen, palkanlisäjärjestelmien laajentaminen sekä taloudellinen tuki itsenäisille ammatinharjoittajille ja yrityksille. Lisäksi Italia on ottanut käyttöön yritysten maksuvalmiutta tukevia toimenpiteitä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä ovat muun muassa veronmaksun lykkääminen ja lainatakaukset. Italian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(14)

Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Italian julkisen talouden rahoitusasema on -11,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja -5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 158,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 153,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021.

(15)

Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Italia ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että ei ole riittävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, onko perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä velkakriteeriä noudatettu, ja siihen, että alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu.

(16)

Covid-19-pandemia on aiheuttanut kansalliselle terveydenhuoltojärjestelmälle ennennäkemättömän paineen, ja tuonut esiin rakenteelliset heikkoudet ja tarpeen lisätä valmiutta reagoida kriisitilanteisiin. Vaikka terveydenhuoltomenot jäävät alle unionin keskiarvon, Italian terveydenhuoltojärjestelmän ominaispiirteenä ovat pitkälle erikoistuneet palvelut ja laadukkaat yleispalvelut, ja se on yleisesti ottaen onnistunut tarjoamaan pääsyn hoitoon. Erityisesti covid-19-pandemian alkaessa terveydenhuoltojärjestelmän hallinnon hajanaisuus sekä keskus- ja alueviranomaisten välinen puutteellinen koordinointi kuitenkin jarruttivat joidenkin rajoittamistoimenpiteiden toteuttamista. Alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien reagointi kriisiin perustui lähinnä erityisesti terveydenhuoltohenkilöstön ja paikallisten sosiaalipalvelujen poikkeukselliseen liikekannallepanoon. Sillä kompensoitiin rajoitteita, joita fyysinen infrastruktuuri, terveydenhuoltohenkilöstön rajallinen määrä sekä rakenteiden ja palveluiden parantamiseen viime vuosina osoitettujen investointien vähäisyys aiheuttivat. Hallitus on tehnyt paljon työtä hillitäkseen covid-19-tautia aiheuttavan koronaviruksen leviämistä, lievittääkseen sairaaloihin kohdistuvaa painetta ja luodakseen lisää hoitokapasiteettia. Parhaillaan laaditaan pitkän aikavälin strategiaa taudin leviämisen estämiseksi, jotta voidaan varmistaa turvallinen paluu tuotannolliseen toimintaan. Hallintoprosessien ja kriisivalmiussuunnitelmien parantamiseen tähtäävien toimien lisäksi covid-19:n jälkeisillä toimilla olisi pyrittävä pienentämään julkisten investointien vajetta terveydenhuollossa. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on keskeisen tärkeää laatia strateginen investointisuunnitelma, jotta voidaan parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja taata, että hoitoa on tarjolla ja siihen pääsee. Kun otetaan huomioon tämänhetkiset terveydenhuoltohenkilöstöä koskevat ennusteet, etusijalle olisi asetettava sellaisten toimien kehittäminen, joilla poistetaan terveydenhuoltohenkilöstön koulutukseen, rekrytointiin ja työssä pysymiseen liittyvät pullonkaulat.

(17)

Covid-19-kriisin vuoksi toteutetuilla rajoittamistoimenpiteillä on voimakas kielteinen vaikutus työmarkkinoihin ja sosiaalisiin oloihin. Ennen kriisiä sosiaalinen tilanne parani hitaasti, vaikka köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski, työssäkäyvien köyhyys ja tuloerot pysyivät suurina ja niissä oli suuria alueellisia eroja. Kun otetaan huomioon covid-19-pandemia ja sen seuraukset, sosiaalisia turvaverkkoja olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa riittävä ansionmenetysten korvaaminen työllisyysasemasta riippumatta, myös niille, joilla on puutteita sosiaaliturvassa. Ansionmenetyskorvausten ja tuen parantaminen on erityisen tärkeää epätyypillisissä työsuhteissa oleville ja haavoittuvassa asemassa oleville. Keskeistä on myös tarjota palveluja, joiden tavoitteena on sosiaalinen osallisuus ja työmarkkinoille pääsy. Uusi vähimmäistulojärjestelmä, josta on viime vuoden aikana myönnetty etuuksia yli miljoonalle kotitaloudelle (keskimäärin 513 euroa), voi lieventää covid-19-kriisin vaikutuksia. Sen ulottumista haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin voitaisiin kuitenkin parantaa. Hallitus on ottanut väliaikaisesti käyttöön "hätätoimeentulotuen". Sillä tuetaan kotitalouksia, jotka eivät ole tähän saakka olleet oikeutettuja vähimmäistuloon. Vaarana on myös, että harmaan talouden työntekijöillä, erityisesti maatalouden, elintarviketeollisuuden ja asuntorakentamisen aloilla, sosiaalinen suojelu ja tulotuki jäävät puutteelliseksi. Vastatakseen tähän haasteeseen hallitus on äskettäin höllentänyt sääntöjä, jotka koskevat pimeän työvoiman työsuhteen laillistamista ja työssäkäyvien maahanmuuttajien oleskelulupien myöntämistä tai jatkamista. Lisäksi vaarana on, että negatiiviset väestönkehityksen suuntaukset ja aivovuoto haittaavat kasvunäkymiä. Etelässä ja maaseudulla väestökatoa edistää vaikeampien työmarkkinaolosuhteiden lisäksi laadukkaiden palvelujen puute. Sähköisten palvelujen saatavuuden parantaminen on avainasemassa erityisesti liikkumisrajoitusten vuoksi.

(18)

Italia on covid-19-kriisin alusta lähtien toteuttanut toimia työllisyysvaikutusten lieventämiseksi. Työajan lyhentämisjärjestelyillä (Cassa integrazione) on ollut merkittävä rooli, ja näin odotetaan olevan myös jatkossa. Niiden soveltamisalaa on laajennettu koskemaan pienyrityksiä ja mikroyrityksiä sekä kaikkia talouden aloja ja työntekijöitä. Lisäksi itsenäisille ammatinharjoittajille on luotu erillinen (tilapäinen) järjestelmä. Ennen covid-19-kriisiä työmarkkinatilanne parani koko ajan. Vuonna 2019 työllisyysaste oli korkeampi kuin koskaan, 64 prosenttia. Tämä oli yhä huomattavasti alle unionin keskiarvon. Työttömyysaste samoin kuin muut työmarkkinoiden ylikapasiteetista kertovat indikaattorit pysyttelivät korkeina. Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan työttömyysaste nousee edelleen 11,8 prosenttiin vuonna 2020 mutta laskee 10,7 prosenttiin vuonna 2021. Myös määräaikaisten työsopimusten osuus oli suuri, vaikkakin vuoden 2018 puolivälistä lähtien on ollut vallalla pysyvien työpaikkojen luominen. Työelämän ulkopuolella olevien nuorten ja naisten integroituminen työmarkkinoille on jatkossa ratkaisevan tärkeää kestävän ja osallistavan elpymisen edistämiseksi. Joitakin toimia on toteutettu julkisten työvoimapalvelujen vahvistamiseksi ja niiden kytkemiseksi paremmin sosiaalipalveluihin, aikuiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Työvoimapalveluiden työnvälitysvalmiudet ovat kuitenkin edelleen heikot, ja ne vaihtelevat suuresti alueittain. Myös työnantajien osallistuminen on erittäin vähäistä. Kun rajoittamistoimenpiteitä poistetaan asteittain, joustavilla työjärjestelyillä ja etätyöllä voidaan tukea yrityksiä ja työntekijöitä. Covid-19-kriisin vuoksi hallitus on ottanut käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, joilla pyritään sovittamaan yhteen yksityiselämää ja työelämää. Näitä ovat älykkään työn ja erityisvapaiden edistäminen ja lastenhoitoseteleiden tarjoaminen. Viimeaikaisista pyrkimyksistä huolimatta toimenpiteet, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä kohtuuhintaisen varhaiskasvatuksen ja pitkäaikaishoitopalvelujen tarjontaa, ovat edelleen heikkoja ja huonosti integroituja.

(19)

Vallitseva hätätilanne osoittaa myös tarpeen parantaa digitaalista oppimista ja digitaalista osaamista, myös työikäisten aikuisten ja etäopiskelun osalta. Koulutukseen ja osaamiseen investoiminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan edistää älykästä ja osallistavaa elpymistä ja jatkaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Siltä osin koulutuksen tulokset ovat edelleen merkittävä haaste Italialle. Perustaitojen saavuttamisessa on suuria alueellisia eroja, ja koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on selvästi unionin keskiarvoa suurempi (13,5 % versus 10,3 % vuonna 2019). Tämä koskee erityisesti unionin ulkopuolella syntyneitä oppilaita (33 %). Liikkumisrajoitusten vuoksi alueelliset erot ovat vaarassa lisääntyä. Sen vuoksi on erityisen tärkeää investoida etäopiskeluun sekä opettajien ja oppijoiden digitaaliseen infrastruktuuriin ja osaamiseen. Myös luonnontieteiden ja insinööritieteiden tutkinnon suorittaneiden osuus on Italiassa pienempi kuin unionissa keskimäärin, ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on edelleen hyvin alhainen (27,6 % vuonna 2019). Lisäksi italialaiset yritykset investoivat vähemmän työntekijöidensä tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen kuin vertaismaat. Myös matalan koulutustason omaavien aikuisten vähäinen osallistuminen koulutukseen on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että matalan koulutustason työpaikkojen määrä vähenee. Täydennys- ja uudelleenkoulutus ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä, jotta työntekijöillä olisi työmarkkinoiden kannalta merkityksellistä osaamista ja voitaisiin edistää oikeudenmukaista siirtymistä kohti digitaalisempaa ja kestävämpää taloutta.

(20)

Covid-19-kriisi on lisännyt tarvetta tukea yritysten rahoituksen saantia. Italia on ottanut käyttöön useita yritysten maksuvalmiutta tukevia ohjelmia, hyödyntäen muun muassa tilapäisiä puitteita valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-pandemiassa (7). Tällaisten ohjelmien tuloksellinen täytäntöönpano, muun muassa pankkijärjestelmän kautta kanavoitujen takausten avulla, on keskeistä sen varmistamiseksi, että tukia voivat hyödyntää kaikki yritykset, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), kriisin vaikutuksista eniten kärsivillä aloilla ja alueilla toimivat yritykset ja innovatiiviset yritykset. Kyseisiä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Pk-yritysten ja innovatiivisten yritysten maksuvalmiutta voidaan tukea myös suorilla avustuksilla ja kannustimilla markkinapohjaiseen rahoitukseen. Innovatiivisten yritysten (joilla ei useinkaan ole vakuuksia) on vaikeampi saada luottoa, ja vallitseva kriisi voi pahentaa tätä tilannetta. Valtiolle maksettavien verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkääminen on auttanut parantamaan yritysten kassavirtaa. Hyväksyttyjen maksujen viivästymistä olisi kuitenkin ehkäistävä, olipa kyse sitten maksuista viranomaisilta yrityksille tai yrityksiltä toisille, sillä se heikentää kaikkien yritysten, mutta erityisesti pienten yritysten, maksuvalmiutta.

(21)

Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Investoinnit, joilla edistetään vihreää siirtymää, ovat erityisen tärkeitä elpymisen tukemiseksi ja tulevan selviytymiskyvyn parantamiseksi. Italia on erittäin altis äärimmäisille sääilmiöille ja hydrogeologisille katastrofeille, kuten kuivuudelle ja metsäpaloille. Italian siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää pitkän aikavälin mittavia yksityisiä ja julkisia investointeja, erityisesti uuteen uusiutuvan energian tuotantoon, sähköinfrastruktuuriin ja energiatehokkuuteen. Italian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitetään vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä investointeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ne ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan. Samalla niillä on myös keskeinen rooli Italian elpymisessä ja sen selviytymiskyvyn vahvistamisessa. Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät investoinnit ovat myös keskeisessä asemassa pyrittäessä vähentämään ilman pilaantumisen vaikutuksia ihmisten terveyteen Italian kaupungeissa, erityisesti Po-joen laaksossa. Esimerkiksi kestävää liikkuvuutta koskevien aloitteiden toteuttaminen, kuten julkisten paikallisliikenteen linja-autojen uusiminen, on esimerkki puuttumisesta ruuhkiin ja ilman pilaantumiseen. Vesi- ja jätehuollon infrastruktuurin puutteet erityisesti etelässä aiheuttavat ympäristö- ja terveysvaikutuksia, joista koituu huomattavia kustannuksia ja tulonmenetyksiä taloudelle. Yleisemmällä tasolla sopeutuminen ilmastonmuutokseen on tärkeää kaiken infrastruktuurin kannalta, terveydenhuollon infrastruktuuri mukaan lukien. Tämä edellyttää sopeutumisstrategioita. Vastaaminen ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin, kuten hydrologisiin riskeihin, kestävään kaupunkiliikenteeseen, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen ja teollisuuden muutokseen, tarjoaa mahdollisuuden parantaa tuottavuutta ja samalla välttää kestämättömiä käytäntöjä. Samaan aikaan investoiminen tällaisiin hankkeisiin voi auttaa luomaan työpaikkoja ja ylläpitämään kriisin jälkeistä elpymistä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Italiaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Italia voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(22)

Covid-19-pandemiaan liittyvät rajoittamistoimenpiteet ovat korostaneet talouden digitalisointiin tehtävien investointien merkitystä ja osoittaneet digitaalisten infrastruktuurien merkityksen. Italialaisyritysten, erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten, vähäinen digitaalinen intensiteetti ja osaaminen ovat rajoittamistoimenpiteiden aikana estäneet niitä käymästä verkkokauppaa ja järjestämästä etätyöskentelyä sekä tarjoamasta ja käyttämästä digitaalisia välineitä. Investoiminen digitalisointiin ja osaamiseen jatkuvien, oikein ajoitettujen ja kohdennettujen kansallisten toimenpiteiden avulla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa verkkoliiketoiminnan malleja ja auttaa yrityksiä mukautumaan sekä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä. Nopea ja luotettava digitaalinen infrastruktuuri on osoittautunut keskeiseksi keinoksi varmistaa olennaisen tärkeiden palvelujen tarjonta hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa sekä seurata ja hallita epidemiaa. Italian maaseudulla ollaan edelleen jäljessä kuituyhteyksien kattavuudessa. Asian korjaamiseksi ja kuituyhteyksien käyttöönoton edistämiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä.

(23)

Suorituskykyinen tutkimus- ja innovointijärjestelmä edellyttää, että sitä tuetaan jatkuvasti, johdonmukaisesti ja näyttöön perustuen politiikalla, kuten myös investoinneilla ja riittävällä inhimillisellä pääomalla. Vallitseva covid-19-kriisi on selvästi osoittanut, että tutkijoiden välistä nopeaa tiedonvaihtoa, johon kuuluu maksuton tulosten ja näytön saatavuus ja avoin tiede, on edelleen vahvistettava. Avoin tiede sekä tiede- ja yritysmaailman yhteistyö ovat selvästikin keskeisessä asemassa, kun tutkimustuloksia, kuten niitä tuloksia, joita rokotteiden ja hoitojen kehittäminen edellyttää, tuodaan markkinoille tukeutuen Italian vahvuuteen lääketeollisuudessa ja tutkimussektorilla.

(24)

Toimiva julkishallinto on ratkaisevan tärkeä, kun halutaan varmistaa, että hätätilanteen vuoksi ja talouden elpymisen tukemiseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttaminen ei viivästy. Sosiaalietuuksien maksaminen, likviditeettitoimenpiteet, investointien aikaistaminen jne. eivät välttämättä tuota tulosta, jos julkisella sektorilla on edelleen pullonkauloja. Heikkoja kohtia ovat pitkälliset menettelyt, myös siviilioikeuden puolella, vähäinen digitalisaatio ja heikot hallinnolliset valmiudet. Menettelyjen ja tarkastusten on oltava nopeita tilanteessa, jossa julkisia varoja lisätään merkittävästi talouden toimeliaisuuden tukemiseksi. Ennen covid-19-kriisiä digitalisaatio oli julkishallinnossa epätasaista. Viranomaisten ja suuren yleisön välinen vuorovaikutus verkossa oli vähäistä. Alueiden ja kuntien hallinnoimissa menettelyissä digitaalisesti käynnistettävien ja kokonaan digitaalisesti hoidettavien menettelyjen osuus on edelleen pieni. Covid-19-kriisi on myös paljastanut, että digitaaliset julkiset palvelut eivät toimi yhteen. Julkishallinnon yritysmyönteisyyden lisäämiseksi on parannettava ja yksinkertaistettava alakohtaista sääntelyä, ja jäljellä olevat kilpailun esteet on poistettava. Houkuttelevan investointi- ja yritysystävällisen talouden kannalta avainasemassa on myös tehokas oikeuslaitos, ja sillä on ratkaiseva merkitys elpymisprosessissa, myös pelastus- ja elvytyssäännöstöjen tuloksellisuuden kannalta.

(25)

Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(26)

Hallituksen toteuttamat toimenpiteet kotitalouksien ja yritysten tukemiseksi edistävät myös pankkisektorin markkina-arvon säilymistä ja häiriönsietokykyä nykyisessä vaikeassa toimintaympäristössä. Huolimatta toteutetuista lieventävistä toimenpiteistä, kuten pankkivalvojien myöntämästä vakavaraisuusjoustosta, covid-19-pandemia heikentää myös pankkien omaisuuserien laatua kaikkialla unionissa. Tämän kehityksen odotetaan jatkuvan tulevina viikkoina ja kuukausina, myös Italiassa. Tämä vaikuttaa myös järjestämättömien lainojen vähentämispyrkimyksiin, joihin vaikuttavat myös tuomioistuinten toiminnan ja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvien järjestelyjen hidastuminen. Tässä suhteessa kestävien ratkaisujen löytäminen covid-19-kriisin koettelemille elinkelpoisille lainanottajille, myös välttämällä oikeudellista automaatiota, on tärkeä ennakkoedellytys omaisuuserien laadun turvaamiselle. Sillä välin järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden toimintaa voidaan tukea ja järjestämättömien lainojen myynnin vaikeutumista ehkäistä myös varmistamalla tarkka raportointi omaisuuserien laadun heikkenemisestä ja varovaiset luotonantonormit.

(27)

Tuloksellisella korruption ehkäisemisellä ja sanktioinnilla voi olla tärkeä rooli varmistettaessa Italian elpyminen covid-19-kriisin jälkeen. Erityisesti julkisen sektorin läpinäkyvyydellä ja korruption torjunnan vahvistamisella voidaan välttää se, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii soluttautumaan talouselämään ja rahoitusmarkkinoille, vääristämään julkisia hankintamenettelyjä ja laajemmin ohjaamaan julkisia varoja pois tarvittavista investoinneista. Samalla julkisia hankintoja koskevien menettelyjen olisi pysyttävä tehokkaina, ja huolellisen seurannan tarve ja ajoissa toimimisen tarve olisi pidettävä tasapainossa. Käsittelyajat rikosasioita käsittelevissä muutoksenhakutuomioistuimissa herättävät edelleen huolta, mutta parlamentissa keskustellaan kattavista uudistuksista rikosoikeudellisten menettelyjen virtaviivaistamiseksi. Italian korruptiontorjuntasäännöstöä on hiljattain vahvistettu, mutta se on saatettava valmiiksi muun muassa varmistamalla, että luottamustoimiin vaaleilla valituille henkilöille määrätään eturistiriitatapauksissa seuraamuksia.

(28)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Italia edistää Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(29)

Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Italia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua.

(30)

Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Italian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Italialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Italian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(31)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(32)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 2, 3 ja 4,

1.

2.

3.

4.