(1)

Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Ranska kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta.

(2)

Ranskaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Ranskan edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Ranskan makrotaloudessa on epätasapainoja. Nämä epätasapainot liittyvät erityisesti suureen julkiseen velkaan ja heikkoon kilpailukykydynamiikkaan oloissa, joissa tuottavuuden kasvu on vähäistä. Tilanteella on vaikutusta myös muihin maihin.

(3)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityspolun. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)

On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset.

(7)

Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Ranskaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

(9)

Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alojen ja alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Seuraukset tuntuvat erityisesti alueilla, jotka ovat selvästi riippuvaisia matkailusta (kuten syrjäisimmät alueet) ja yleisemmin liiketoiminnasta, jossa kuluttajia palvellaan kasvotusten. Tähän liittyy huomattava alueellisten erojen kasvamisen riski Ranskassa, mikä pahentaa pääkaupunkialueen, suurien kaupunkien ja muiden alueiden, kaupunki- ja maaseutualueiden ja metropolin ja syrjäisimpien alueiden välisten erojen jo havaittua hitaasti kasvavaa suuntausta. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)

Ranska toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 7 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(11)

Ranskaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Ranskalle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei ole yli 1,4 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Tämä on merkityksellinen tekijä perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditussa komission kertomuksessa, jossa arvioidaan, noudattaako Ranska velkakriteeriä vuonna 2019.

(12)

Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 3,0 prosenttia alijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 9,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vakiintui 98,1 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 115,2 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(13)

Ranska on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimilla pyritään rahoittamaan osittaista työttömyyttä koskevaa järjestelmää (1,1 % suhteessa BKT:hen); vahvistamaan terveydenhuoltopalveluja ja korottamaan sairausvakuutuskorvauksia ja terveydenhuoltohenkilöstön palkkoja (lisämeno 0,4 % suhteessa BKT:hen); perustamaan solidaarisuusrahasto, josta annetaan suoraa tukea pienille ja erittäin pienille yrityksille sekä itsenäisille ammatinharjoittajille (0,3 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi Ranska on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 17 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa yritysten verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkääminen, veronpalautusten ja alv-hyvitysten nopeuttaminen ja erityisen varauksen perustaminen strategisten yritysten tukemiseksi suoraan pääomasijoituksilla (3,1 % suhteessa BKT:hen) ja lainatakauksilla (13,9 % suhteessa BKT:hen). Ranskan toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(14)

Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Ranskan julkisen talouden rahoitusasema on –9,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan olevan 116,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 111,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021.

(15)

Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Ranska ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2019 ja koska sen ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyjä alijäämä- ja velkakriteerejä ei ole noudatettu.

(16)

Ranskan terveydenhuoltojärjestelmä saavuttaa tehokkaasti hyviä tuloksia. Covid-19-kriisi on kuitenkin tuonut esiin puutteita järjestelmän valmiudessa torjua pandemioita. Niihin kuuluvat a) vaikeudet varmistaa, että terveydenhoitoalan työntekijöitä, kriittisiä tarvikkeita ja henkilönsuojaimia on helposti saatavilla, ja b) piilevät rakenteelliset ongelmat. Ensiksi mainitun osalta Ranska otti käyttöön terveydenhuoltohenkilöstön, avustavan hoitohenkilöstön ja laitteiden reservin, johon kuuluu myös lääketieteen opiskelijoita ja eläkkeellä olevia lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Vastatoimien koordinointi terveydenhuoltojärjestelmän eri alueilla on edelleen haasteellista. Haasteet johtuvat liian vähäisistä investoinneista fyysisiin infrastruktuureihin ja henkilöresursseihin, palvelujen vähäisestä mukauttamisesta ja yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen paremman koordinoinnin tarpeesta. Tilannetta pahentavat sitkeät alueelliset erot. Vaikka ammatissa toimivien lääkäreiden osuus on suunnilleen unionin keskiarvoa, noin 18 prosenttia maan väestöstä asuu alueilla, joilla pääsy yleislääkärin vastaanotolle on rajallista. Tarvitaan lisää määrätietoisia toimia terveyspalvelujen digitalisoimiseksi, joka on perustava osa hallituksen strategiaa terveydenhuoltojärjestelmän muuttamiseksi. Covid-19-kriisi osoittaa, että sähköisten terveyspalvelujen ja etenkin terveydenhuollon etäpalvelujen tehokkaampi käyttö on tärkeää pandemian aikana.

(17)

Covid-19-kriisillä on kielteinen vaikutus Ranskan työmarkkinoihin ja sosiaalisiin oloihin. Lieventävistä toimenpiteistä huolimatta komission kevään 2020 ennusteessa arvioidaan, että työttömyysaste nousee 10,1 prosenttiin vuonna 2020 ja laskee sitten 9,7 prosenttiin vuonna 2021. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat työajan lyhentämisjärjestelyn muuttaminen ja laajentaminen, työnhakijoiden oikeuksien tilapäinen laajentaminen, toimenpiteet yritysten ja työntekijöiden tukemiseksi ja julkisten palvelujen ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan varmistaminen. Työmarkkinoiden sitkeä segmentoituminen aiheuttaa yhä huolta. Vuonna 2019 noin kaksi kolmasosaa uusista työntekijöistä palkattiin lyhytaikaiseen, alle kuukauden mittaiseen työsuhteeseen. Siirtyminen lyhytaikaisista sopimuksista toistaiseksi voimassa oleviin on vähäisintä koko unionissa. Työttömyysetuusjärjestelmän (Unédic) hiljattaisen uudistuksen tarkoituksena oli vahvistaa järjestelmän taloudellista kestävyyttä ja puuttua segmentoitumiseen. Uudistuksen korvaussääntöihin liittyviä osia on kuitenkin keskeytetty covid-19-kriisin vuoksi. Heikentyneen tilanteen vuoksi on tärkeää varmistaa, että työttömyysetuudet sekä työllistymisen aktiivinen tuki ovat kaikkien työnhakijoiden saatavilla aiemmasta työllisyysasemasta riippumatta. Jotta voitaisiin puuttua osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon ja parantaa työmarkkinoiden häiriönsietokykyä, olisi jatkettava toimia työvoiman uudelleenkohdentamiseksi eri aloille. Ennen covid-19-pandemiaa työnantajat ilmoittivat yhä useammin vaikeuksista löytää sopivia ehdokkaita rekrytoitaviksi. Tämä osoittaa, että on tarpeen edistää täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Esimerkiksi erityisesti tietotekniikka-ala kärsii osaamisvajeesta: alan tutkinnon suorittaneiden osuus on vain 3,5 prosenttia kaikista akateemisen tutkinnon suorittaneista.

(18)

Covid-19-kriisin yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa kriittisen infrastruktuurin toiminta ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkialla sisämarkkinoilla sekä seurata toimitusketjujen moitteetonta toimintaa ja varmistaa se yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Näin ollen se, että ryhdytään purkamaan covid-19-kriisin aikana hyväksyttyjä tiettyjen lääkkeiden vientirajoituksia, auttaa vastaamaan kansalaisten tarpeisiin kaikkialla EU:ssa yhdenmukaisesti ja solidaarisuuden hengessä ja välttämään toimitusketjuissa ilmenevien puutteiden ja häiriöiden riskiä. Viime kädessä se tasoittaa tietä unionin koordinoimalle menestyksekkäälle covid-19-ulospääsystrategialle.

(19)

Ranska on ottanut käyttöön useita yritysten maksuvalmiutta tukevia ohjelmia, myös hyödyntäen tilapäisiä puitteita valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa (8). Tällaisten ohjelmien tehokas ja tuloksellinen täytäntöönpano on keskeistä sen varmistamiseksi, että yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), hyötyvät niistä. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky.

(20)

Ranskan yleinen liiketoimintaympäristö on parantunut, mutta maan on jatkettava pyrkimyksiään yksinkertaistaa verojärjestelmäänsä ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa, etenkin jos se aikoo tukea talouden tehokasta elpymistä keskipitkällä aikavälillä. OECD:n vuoden 2018 tuotemarkkinoiden sääntelyn indikaattorien vahvistaman komission arvion mukaan palvelualalla tapahtuneesta edistyksestä ja alalla käyttöön otetuista useista toimenpiteistä huolimatta sääntely on Ranskassa rajoittavampaa kuin muissa jäsenvaltioissa. Tämä koskee erityisesti yrityspalveluja, joihin liittyvät ammatit ovat usein säänneltyjä, sekä vähittäiskauppaa. Palvelualalla on yhtenä eniten kärsivistä aloista merkittävä rooli covid-19-kriisistä ulospääsemisessä ja toipumisessa. Palvelutoiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevien vaatimusten uudistaminen edistäisi innovointia, kilpailua ja ammatillista liikkuvuutta, millä olisi myönteinen kokonaistaloudellinen vaikutus. Sääntelyn joustavoittaminen voisi myös vauhdittaa vähittäiskaupan elpymistä covid-19-pandemian jälkeen.

(21)

Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Tämä voisi sisältyä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman painopisteisiin, erityisesti vähähiilistä liikennettä koskeviin aloitteisiin, uusiutuvaan energiaan ja rakennusten kunnostamiseen. Yhdessä talouden digitaalisen muutoksen kanssa tämä voisi edistää lyhyen aikavälin elpymistä ja covid-19-kriisin jälkeistä keskipitkän aikavälin kehitystä. Lisäksi se voisi saattaa Ranskan ilmastoneutraaliuden kestävälle pohjalle pitkällä aikavälillä ja edistää samalla teknologista johtajuutta. Elvytystoimien valmistelutyössä voidaan tukeutua Ranskan kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan, yhteistä etua koskeviin hankkeisiin ja infrastruktuurin kehittämissuunnitelmiin. Lisäinvestoinnit energiainfrastruktuureihin ja sähköverkkojen yhteenliitäntöihin auttaisivat parantamaan EU:n energian sisämarkkinoiden yhdentymistä, samalla kun lisättäisiin kilpailua ja helpotettaisiin uusiutuvan energian käyttöönottoa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Ranskaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Ranska voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(22)

Sulkutoimien aikana digitalisaatio on osoittautunut elintärkeäksi julkisten palvelujen, terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuuden ylläpitämisessä sekä taloudellisen toiminnan säilyttämisessä etätyön ja sähköisen kaupankäynnin avulla. Keskipitkällä aikavälillä digitalisaatio tarjoaa parempia elpymis- ja kasvumahdollisuuksia yrityksille ja etenkin pk-yrityksille, sillä sen ansiosta ne voivat saavuttaa useampia mahdollisia asiakkaita, tehostaa tuotantoprosesseja ja saada kannustimia innovointiin. Digitalisaation alalla tehtäviin investointeihin kuuluu muun muassa asianmukaisen infrastruktuurin tarjoaminen sekä laajemman väestön ja erityisesti työväestön digitaalisten taitojen kehittäminen. Erittäin nopeita laajakaistayhteyksiä koskevan Ranskan suunnitelman (Plan France Très Haut Débit) täytäntöönpano vaikuttaa etenevän suunnitellusti kaupunkialueilla. Muilla alueilla on kuitenkin edelleen merkittäviä eroja erittäin nopeiden verkkojen kattavuudessa.

(23)

Ranskassa on vahva tutkimusperusta ja valmiudet toteuttaa covid-19-kriisin vastatoimina tutkimus- ja innovointitoimenpiteitä, kuten kehittää rokotteita ja lääkkeitä. Covid-19-kriisi ja sen jälkitoimet edellyttävät yksityisen ja julkisen sektorin välisen tutkimus- ja innovointiyhteistyön lujittamista. Investoinnit tutkimukseen ja innovointiin voisivat lisätä tuottavuutta keskipitkällä aikavälillä, kuten Ranskan kansallinen tuottavuuskomitea totesi. Niitä tarvitaan myös kasvua edistävillä aloilla, jotta yritykset voivat tarttua Euroopan talouden muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

(24)

Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(25)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Ranska edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(26)

Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Ranska kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua.

(27)

Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Ranskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Ranskalle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Ranskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(28)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(29)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2020 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Vuoden 2020 maakohtaisissa suosituksissa otetaan huomioon tarve puuttua covid-19-pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Vuoden 2020 maakohtaiset suositukset, joilla puututaan suoraan komission asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti havaitsemiin makrotalouden epätasapainoihin, ilmenevät suosituksista 1, 3 ja 4,

1.

2.

3.

4.