(1)

Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Tšekki ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Tšekkiä koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Tšekin edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)

On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset.

(7)

Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Tšekkiä kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

(9)

Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Näin ollen tämänhetkiseen tilanteeseen liittyy huomattava riski, että alueelliset erot lisääntyvät Tšekin sisällä tai että seutukuntatasolla syntyy uusia alueellisia eroja, mikä pahentaa jo havaittua suuntausta, jossa ero Karlovarskýn ja Ústeckýn alueiden ja muun maan välillä kasvaa. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)

Tšekki toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa 7 päivänä toukokuuta 2020 ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(11)

Tšekkiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota.

(12)

Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi, että nimellinen rahoitusasema, joka vuonna 2019 oli 0,3 prosenttia ylijäämäinen, heikkenee 5,1 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Alijäämän ennustetaan supistuvan 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkinen velka suhteessa BKT:hen supistui 30,8 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 37 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemiaan liittyvä suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(13)

Tšekki on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat muun muassa tasoittavat verohelpotukset sekä itsenäisten ammatinharjoittajien vapauttaminen sosiaali- ja sairausvakuutusvelvoitteista puolen vuoden ajaksi (1 % suhteessa BKT:hen), työajan lyhentämisjärjestely (1 % suhteessa BKT:hen), kesäkuussa 2020 maksettavien ansiotuloveron ja yritysveron ennakonpidätysten peruuttaminen (0,8 % suhteessa BKT:hen) ja terveydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet (0,7 %suhteessa BKT:hen). Lisäksi Tšekki on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Näitä toimenpiteitä ovat pääasiassa lainojen takausjärjestelmät, jotta pienten ja keskisuurten yritysten ja suurten yritysten lainansaanti helpottuu. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa ei kuitenkaan esitetä kyseisiin ilmoitettuihin toimenpiteisiin liittyvien vastuusitoumusten määriä. Useimmat vuoden 2020 lähentymisohjelman perustana olevat toimenpiteet sisältyivät myös komission kevään 2020 talousennusteeseen. Joitakin toimenpiteitä, joita ei voitu kvantifioida tai joita on jatkettu määräajan päättymisen jälkeen, ei ole voitu ottaa huomioon. Tšekin toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(14)

Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Tšekin julkisen talouden rahoitusasema on –6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velan ennustetaan jäävän alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja vuonna 2021.

(15)

Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Tšekin ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu.

(16)

Tšekki julisti hätätilan 12 päivänä maaliskuuta 2020 ja 17 päivänä toukokuuta 2020 väliseksi ajaksi lieventääkseen covid-19-pandemian vaikutuksia. Tuolloin koulut suljettiin, tapahtumia ja kauppojen aukioloa rajoitettiin ja ihmisten kokoontumiselle asetettiin merkittäviä rajoituksia. Myös maarajat suljettiin osittain 15 päivän maaliskuuta 2020 ja 17 päivän toukokuuta 2020 väliseksi ajaksi. Tämä on rajoittanut maasta poistuvien tšekkiläisten työntekijöiden lukumäärää ja maahan saapuvien ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärää, aiheuttanut paikallisia työvoimakapeikkoja erityisesti valmistusteollisuudessa ja kausityössä ja vaikuttanut olennaisiin toimitusketjuihin. Auttaakseen kotitalouksia ja yrityksiä selviytymään kriisistä hallitus ilmoitti elvytyspaketista, johon sisältyy suoria tukitoimenpiteitä ja valtion takauksia. Vaikka tämä saattaakin helpottaa tilannetta tilapäisesti, talouden odotetaan kärsivän pahasti vuonna 2020, kun ulkoinen kysyntä vähenee ja sulkutoimenpiteet haittaavat talouden toimeliaisuutta. Reaalisen BKT:n odotetaan elpyvän vähitellen vuonna 2021, mutta on epätodennäköistä, että se palautuisi ennustejaksolla 2020–2021 vuoden 2019 tasolle. Vaikutuksen odotetaan olevan merkittävä esimerkiksi liikenteessä, hotelli- ja ravintola-alalla ja matkailussa. Työttömyys lisääntyy, mutta tilannetta helpottavia tekijöitä ovat jo ennestään kireät työmarkkinat, elvytyspaketti ja määräaikaisten työsopimusten vähäinen osuus. Viranomaiset ovat käynnistäneet maksuvalmiustuen varmistamiseksi useita valtiontakausjärjestelyjä kaikenkokoisille yrityksille. Kriisin koettelemien kotitalouksien ja yritysten kuluttajaluottojen ja kiinnelainojen takaisinmaksua lykätään kolmella tai kuudella kuukaudella. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkisektorin häiriönsietokyky. Tšekin keskuspankki on myös toteuttanut erilaisia toimenpiteitä lieventääkseen kriisin vaikutuksia rahoitussektoriin.

(17)

Varhaiset terveysriskien vähentämiseen liittyvät covid-19-toimet ovat auttaneet hidastamaan viruksen leviämistä Tšekissä. Toimenpiteitä on toteutettu terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tarjonnan lisäämiseksi ja tarvittavan infrastruktuurin varmistamiseksi, eli terveydenhuoltojärjestelmää on valmisteltu vastaamaan kysynnän kasvuun. Tšekin väestön terveystilanne on parantunut merkittävästi viime vuosina, ja se on lähentynyt EU:n keskiarvoa. Elinajanodotteessa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja, jotka osittain riippuvat sosioekonomisista ja käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä. Vaikka niiden henkilöiden osuus, jotka itse katsovat jäävänsä vaille tarvitsemaansa sairaanhoitoa, on kaiken kaikkiaan unionin alhaisimpia, terveydenhuollon resurssien ja henkilöstön jakautumisessa on edelleen alueellisia eroja, ja henkilöstöön on kohdistunut yhä suurempia paineita. Huomattava osa terveydenhuoltohenkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina. Covid-19-pandemian vaikutusten lieventäminen edellyttää terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn ja kriisivalmiuden parantamista. Samalla on edistettävä yhtäläistä pääsyä perusterveydenhuollon ja integroidun hoidon piiriin, jotta vältettävissä olevia sairaalahoitojaksoja voitaisiin vähentää. Näin voidaan myös parantaa ennaltaehkäisyä ja helpottaa muita sairauksia. Sähköiset terveyspalvelut ovat edelleen vähäisiä, vaikka vuosiksi 2016–2020 on laadittu kansallinen sähköisten terveyspalvelujen strategia.

(18)

Tšekin työmarkkinat pysyivät vahvoina koko vuoden 2019 sekä vuoden 2020 alkupuolen, ja useimmat indikaattorit osoittivat tulosten olevan myönteisiä. Työllisyysaste jatkoi kasvuaan, ja työttömyys laski kaikkien aikojen alimmalle tasolle. Komission kevään 2020 ennusteessa työttömyyden odotetaan kuitenkin vuonna 2020 kasvavan 5,0 prosenttiin ja vähenevän vuonna 2021 hieman 4,2 prosenttiin. Hallitus reagoi covid-19-pandemiaan nopeasti ottamalla käyttöön monia toimenpiteitä tulojen ja työpaikkojen suojelemiseksi painopisteenään erityisesti yritykset ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Tietyt työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevat ryhmät (lyhyessä työsuhteessa olevat työntekijät ja vuokratyövoima) eivät kuitenkaan saa ehdotetuilla toimenpiteillä täyttä suojaa. Lastenhoidon ja koulujen sulkeminen sulkutoimien aikana on voinut vaikuttaa erityisesti naisiin, jotka kantavat merkittävää hoitovastuuta. Lastenhoitoon ja pitkäaikaishoitoon tehtävien investointien edistäminen ja joustavat työjärjestelyt, kuten etätyö, helpottanevat ulospääsyä kriisistä. Kohdentamalla aktiivisia työvoimatoimia ja osaamisen tarjontaa paremmin ja työmarkkinaosapuolia kuullen voidaan tukea sekä työntekijöiden pitämistä työllisinä että siirtymistä työpaikasta toiseen. Julkisten työvoimapalvelujen tukitoimilla voidaan myös helpottaa erityisesti muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien onnistunutta paluuta työmarkkinoille. Jos sosiaalista suojelua olisi saatavilla helpommin ja nopeammin, voitaisiin välttää köyhyysloukkuja ja häätöjä asunnoista. Sosioekonominen eriarvoisuus ja vähäinen panostaminen koulutukseen vaikuttavat koulutustuloksiin edelleen voimakkaasti. Jos varmistetaan inklusiivisen ja laadukkaan koulutuksen yhtäläinen saatavuus, myös digitaalisessa ympäristössä, osaamistaso voi parantua ja digitaalinen oppiminen lisääntyä. Erityisen tärkeää on edistää digitaalisia taitoja, esimerkiksi opettajien ja kouluttajien tukemisen ja jatkuvan koulutuksen kautta. Julkiset menot opiskelijaa kohden ovat edelleen suhteellisen vähäiset kaikilla koulutustasoilla. Pätevien opettajien puute osoittaa, että ammatin houkuttelevuutta on lisättävä erityisesti lahjakkaiden nuorten keskuudessa.

(19)

Tšekki on yksi niistä maista, joihin teknologinen muutos saattaa vaikuttaa erityisen voimakkaasti ja jotka tarvitsevat alalla huomattavia investointeja. Digitaalista muutosta on tuettava, myös teollisuudessa ja palvelualoilla, kohdentamalla investointeja älykkäisiin ratkaisuihin ja osaamiseen. Kiinteän laajakaistan täyttä kattavuutta koskeva tavoite on saavutettu, mutta mobiililaajakaista on edelleen suhteellisen kallis. Infrastruktuurin kehittämisen viivästyminen voi vaikuttaa erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja rakenteellisesti heikkoihin alueisiin, jotka ovat suuremmassa vaarassa jäädä eristyksiin. Tällä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia epidemian seurantaan ja hallintaan. Yhteystarpeisiin vastaaminen edellyttää investointeja erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, kiinteisiin ja matkaviestinverkkoihin ja asianmukaisia kysyntäpuolen toimenpiteitä. Tämän saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää varata 5G-taajuudet hyvissä ajoin, ennakoitavissa ja investointeihin kannustavissa olosuhteissa. Erittäin nopeiden laajakaistapalvelujen käyttöönottoa jarruttaa kysynnän vähäisyys, joka johtuu useista muuttujista, kuten käytön hinnasta sekä väestön ostovoimasta, iästä ja koulutuksesta. Viranomaiset ovat sitoutuneet kehittämään ja integroimaan uutta digitaaliteknologiaa, mutta tätä haittaa edelleen matala osaamistaso. Tšekin viranomaiset ovat sitoutuneet edistämään myös tekoälyyn perustuvia ratkaisuja, mutta hallituksen pyrkimyksistä huolimatta Tšekki on alan tutkimus- ja patenttitoimissa edelleen jäljessä etulinjan jäsenvaltioista.

(20)

Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Tšekin kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa todetaan, että ilmasto- ja energiasiirtymän ja ilmastoneutraaliuden onnistuminen edellyttää merkittäviä investointeja. Tämä koskee erityisesti uusiutuvia energialähteitä, energiatehokkuutta, infrastruktuuria ja siirtoverkon osia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt kuivuutena ja tulvina, jotka aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Myös ilman pilaantuminen on jatkuva ongelma. Ympäristöverotus on kuitenkin hyvin kevyttä. Kivihiili hallitsee edelleen sähköntuotantoa ja on yhä tärkeä taloudellisen toiminnan veturi kolmella Tšekin alueella. Hankkeiden toteuttajien rajalliset kehittämisvalmiudet ja Tšekin viranomaisten tarjoaman neuvontatuen vähäisyys aiheuttavat edelleen merkittävän pullonkaulan suunniteltaessa vahvoja uusia hankkeita vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen toteuttamiseksi näillä alueilla. Kaiken kaikkiaan hiilestä irtautumisella odotetaan olevan merkittäviä sosioekonomisia seurauksia, eikä kasvihuonekaasuneutraaliin ja alhaisten kasvihuonekaasujen päästöjen teknologiaan ole tähän mennessä investoitu kovinkaan innokkaasti. Uusiutuvan energian tuotanto on EU:n keskiarvoa vähäisempää. Sektorilla ei ole tarjolla taloudellisia kannustimia eikä asianmukaista oikeudellista ja institutionaalista kehystä kehittämisen tueksi. Myös tietoisuus energiatehokkuuden laajemmista hyödyistä vaikuttaa vähäiseltä. Siirtyminen sähköiseen liikkumiseen on ollut melko hidasta, ja maantieliikenteestä on muodostumassa yksi suurimmista energiankuluttajista. Liikenteen verotus on vähäistä, eikä se perustu hiilidioksidipäästöihin. Sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri on vielä kehittymätöntä. Jätehuollon kehitys on edelleen vaatimatonta, kun otetaan huomioon kunnianhimoiset tavoitteet. Kokonaisvaltaista strategiaa kiertotalouden mahdollisuuksien kehittämiseksi ei ole. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Tšekkiä vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Tšekki voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(21)

Perinteisen rahoituksen saatavuus ylittää EU:n keskiarvon, mutta riskirahoitus ei ole yhtä kehittynyttä. Riskialttiiden kotimaisten yritysten rahoitus on edelleen vähäistä erityisesti siemenvaiheessa ja myöhemmässä kehittämisvaiheessa. Vaikka markkinoille on tuotu joitakin onnistuneita innovatiivisia aloitteita, riskipääomarahoitus ja oman pääoman ehtoinen rahoitus on edelleen hyvin vähäistä. Systeemisen uudistuksen tarve haittaa Tšekin tutkimus- ja innovointitoimintaa. Vaikka yksityisten tutkimus- ja kehitysinvestointien tasainen kasvu jatkuu, suuret, pääasiassa ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset investoivat selvästi enemmän T&K-toiminnan kaltaiseen aineettomaan omaisuuteen kuin pienet ja keskisuuret kotimaiset yritykset. Keski- ja huipputason teknologiateollisuus kärsii osaamisvajeesta, joka johtuu luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan tutkinnon suorittaneiden vähäisestä määrästä ja puutteellisesta tutkinnon jälkeisestä koulutuksesta. Myös yrittäjyyden edistäminen ja tukeminen on edelleen vähäistä, mikä haittaa tuottavuuden kasvua. Tutkimussektorin suuri hajanaisuus johtaa siihen, että vähäinen T&K-rahoitus leviää liian laajalle. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön esteenä ovat nykyiset tutkijoiden urakehitykseen vaikuttavat arviointikäytännöt. Korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpi yhteistyö, erityisesti spin-off-yritysten kautta, voisi nopeuttaa teknologian siirtoa ja innovaatioiden levittämistä.

(22)

Covid-19-pandemiasta johtuvat sulkutoimet ovat rasittaneet toimitusketjuja, ja monet yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintaansa, kun niillä ei ole myöskään ollut maksuvalmiusvarantoja. Pahiten ovat kärsineet autoteollisuus ja palvelualat. Markkinavalvontaa on toteuttamassa liian monta viranomaista, eikä niiden välinen yhteistyö ja koordinointi ole optimaalista. Virallisiin järjestelyihin, joilla yrityksille annetaan valtion takauksia, on hyväksytty nopeasti liian paljon edunsaajia. Koordinoinnissa on parantamisen varaa ja prosessit tuen kanavoimiseksi yrityksille voisivat olla nopeampia. Tietyt sidosryhmät katsovat, että Tšekin viranomaisten covid-19-kriisin vaikutusten lieventämiseksi toteuttamat toimenpiteet ovat byrokraattisia ja toteutuvat reaalitaloudessa hitaasti. Tietoa olisi syytä analysoida paremmin, jotta voitaisiin tehdä nopeita, tietoon perustuvia ja optimaalisia päätöksiä kohdennetuista talouden elvytysstrategioista ja-toimenpiteistä. Nopeasti muuttuvaa lainsäädäntöä ja monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä pidetään elinkeinoelämässä yleisesti ottaen investointien esteenä. Toimilupien ja muiden lupien aiheuttama hallinnollinen rasitus on startup-yritysten kannalta erityisen ongelmallista. Pitkät ja raskaat menettelyt rakennusluvan saamiseksi muodostavat merkittävän esteen. Ehdotettuun uuteen rakennuslainsäädäntöön kohdistuu kritiikkiä. Tšekki on yksi digitaalisten julkisten palvelujen käytössä vähiten edistyneistä jäsenvaltioista. Sähköistä hallintoa käyttäviä on edelleen selvästi EU:n keskiarvoa vähemmän. Tšekki toteuttaa parhaillaan sähköistä hallintoa koskevaa suunnitelmaansa. Vuodesta 2020 lähtien maassa on uusi ”digitaalinen perustuslaki”, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus saada lähes kaikki julkiset palvelut sähköisesti viimeistään vuonna 2025. Kuitenkin vain suhteellisen pieni osa kunnista tarjoaa verkkopohjaisia ratkaisuja. Parlamentti keskustelee parhaillaan verolain muuttamisesta. Tavoitteena on verojärjestelmän digitalisoinnin lisääminen, koska tiettyjen verojen osalta sähköisiä ilmoituksia tehdään edelleen varsin vähän.

(23)

Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(24)

Tšekin julkisen sektorin suoriutuminen ja hallinnon tuloksellisuus jäävät alle EU:n keskiarvon. Kansainvälisten indikaattoreiden mukaan se suoriutuu suhteellisen hyvin sen suhteen, miten hyvin hallituksen päätöksentekoa koskevat tiedot ovat saatavilla. Tulokset eivät ole yhtä hyviä julkishallinnon ammattimaisuuden, hallinnon läpinäkyvyyden ja korruption valvonnan osa-alueilla. Parempi strateginen suunnittelu ja ministeriöiden välinen koordinointi sekä paikallishallinnon hajanaisuuden vähentäminen tehostaisivat julkishallintoa. Julkisia hankintoja koskeva säännöstö on parantunut, mutta saattaa tarvita vielä hienosäätöä. Hienoisista parannuksista huolimatta korruptio on edelleen ongelma yrityksille ja saattaa haitata taloudellista toimintaa jatkossakin. Useita korruption vastaisia toimenpiteitä, mukaan lukien lobbausta ja väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevaa lakiehdotusta, ei ole vielä hyväksytty.

(25)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Tšekki edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(26)

Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tšekin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tšekille viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Tšekin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(27)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

2.

3.