(1)

Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Bulgaria kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Bulgariaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Bulgarian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 26 päivänä helmikuuta 2020. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Bulgarian makrotaloudessa ei enää ole epätasapainoja. Rahoitussektorilla on ollut viime vuosina haavoittuvuustekijöitä, ja yritykset ovat olleet hyvin velkaantuneita ja niillä on ollut järjestämättömiä lainoja. Bulgariassa ei ole enää havaittu epätasapainoja, sillä johdonmukaiset politiikkatoimet ja suotuisa makrotaloudellinen tilanne ovat vähentäneet edelleen riskejä ja haavoittuvuuksia.

(3)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi ja vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)

On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset.

(7)

Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiutta. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Bulgariaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

(9)

Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Bulgarian eri alueiden välillä erilaisen erikoistumisen vuoksi. Vaikutukset tuntuvat erityisesti alueilla, jotka ovat selvästi riippuvaisia liiketoiminnasta, jossa kuluttajia palvellaan kasvotusten. Tähän liittyy huomattava alueellisten erojen kasvamisen riski Bulgariassa, mikä pahentaa pääkaupungin ja muun maan sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välisten erojen jo havaittua kasvavaa suuntausta. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)

Bulgaria toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(11)

Bulgariaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota.

(12)

Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 2,1 prosenttia ylijäämäinen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 alijäämä on 3,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistui 20,4 prosenttiin vuonna 2019, mutta vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 28,5 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(13)

Bulgaria on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 lähentymisohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Niihin sisältyy muun muassa terveydenhuolto- ja sosiaaliturvamenojen lisääminen sekä työllisyystukijärjestelmä vaikeuksissa olevien alojen tukemiseksi. Lisäksi Bulgaria on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 lähentymisohjelmassa niiden arvioidaan olevan 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteisiin sisältyvät muun muassa valtion omistaman Bulgarian kehityspankin antamat takaukset ja yhteisöveroa koskeva maksujen lykkääminen. Bulgarian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(14)

Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Bulgarian julkisen talouden alijäämä on 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen velan ennustetaan pysyvän alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 2020 ja 2021.

(15)

Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Bulgarian ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kyseisessä kertomuksessa todettiin kaikkien merkityksellisten tekijöiden arvioinnin perusteella, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä on noudatettu.

(16)

Bulgaria ilmoitti 13 päivänä maaliskuuta 2020 samana päivänä alkaneesta hätätilasta, jonka oli tarkoitus päättyä 13 päivänä huhtikuuta 2020, mutta jota pidennettiin myöhemmin ensin 13 päivään toukokuuta 2020 ja joka korvattiin sen jälkeen 14 päivään kesäkuuta 2020 kestävällä poikkeuksellisella epidemiatilanteella. Bulgarian parlamentti hyväksyi 6 päivänä huhtikuuta 2020 hallituksen ehdotuksen valtion vuoden 2020 talousarvion muuttamiseksi. Uuden talousarvion mukaan valtion talousarvion alijäämä on 3,5 miljardia Bulgarian leviä (2,9 % suhteessa BKT:hen) kriisiin liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvan menolisäyksen ja tulojen odotettavissa olevan 2,4 miljardin Bulgarian levin vähenemisen takia. Tarkoitus on viisinkertaistaa valtion liikkeeseen laskeman uuden velan enimmäismäärä 2,2 miljardista levistä 10 miljardiin leviin. Bulgaria otti useiden ERI-rahastoista rahoitettavien kauden 2014–2020 toimenpideohjelmien puitteissa käyttöön yli 870 miljoonan levin rahoituspaketin, jolla tuetaan terveydenhuoltojärjestelmää ja puututaan pandemian sosioekonomisiin seurauksiin.

(17)

Bulgaria on ottanut covid-19-kriisin johdosta käyttöön työllisyystukitoimenpiteen, jossa valtio sitoutuu maksamaan 60 prosenttia työntekijän työtulosta ja siihen liittyvästä sosiaaliturvamaksusta enintään kolmen kuukauden ajan edellyttäen, että työnantaja maksaa jäljelle jäävän erotuksen ja sitoutuu pitämään työntekijän palveluksessaan. Työnantajalla on myös velvollisuus jatkaa työsuhdetta pidempään, vähintään tuen kattaman ajanjakson ajan. Tukea voivat saada sellaisilla aloilla toimivat yritykset, joihin hätätilanteen takia määrätyt rajoitukset vaikuttavat suoraan. Tukikelpoisia ovat 30 päivänä maaliskuuta 2020 annetun asetuksen nro 55 mukaisesti myös sellaiset muiden alojen yritykset, jotka voivat osoittaa tulojensa laskeneen tietyllä aikavälillä maaliskuussa 2020 vähintään 20 prosenttia verrattuna maaliskuuhun 2019.

(18)

Bulgarian kehityspankin pääomaa kasvatettiin 700 miljoonalla Bulgarian levillä talouden likviditeetin tukemiseksi. 500 miljoonaa Bulgarian leviä kohdennettiin portfoliovakuuksiin pankeille, jotta ne voivat tarjota yrityksille joustavampia lainaehtoja. Lisäksi yritysten lomauttamille työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettujen, enintään 4 500 miljoonan Bulgarian levin korottomien lainojen takauksiin osoitettiin 200 miljoonaa Bulgarian leviä. Bulgarian kehityspankki aikoo myös toteuttaa 100 miljoonan euron takausjärjestelyn pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, myönnettäviä lainoja varten. Järjestely rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston alaisesta innovoinnin ja kilpailukyvyn toimenpideohjelmasta. Rahoitusvälineiden rahastonhoitaja Bulgariassa on tarkastellut salkkua ja mukauttaa yritystukea koskevat välineet vastaamaan tämänhetkistä talouden tilannetta. Bulgarian keskuspankki on ottanut käyttöön 9,3 miljardin levin toimenpidepaketin, jonka tarkoituksena on ylläpitää pankkijärjestelmän häiriönsietokykyä ja parantaa sen joustavuutta sekä vähentää rajoitusten kielteisiä vaikutuksia kansalaisiin ja yrityksiin.

(19)

Covid-19-kriisi on vaikuttanut vakavasti Bulgarian talouteen – sekä palvelualoihin että valmistusteollisuuteen. Kielteistä vaikutusta ovat pahentaneet kysynnän ja tarjonnan väheneminen sekä globaalien arvoketjujen häiriöt. Toimenpiteillä, joita hallitus on toteuttanut hätätilanteen johdosta, voidaan auttaa lieventämään kriisin vaikutuksia. Niiden ripeä ja tehokas täytäntöönpano ovat keskeisen tärkeitä työpaikkojen säilyttämiseksi ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja itsenäisten ammatinharjoittajien maksuvalmiuden parantamiseksi. Näitä toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon pankkialan häiriönsietokyky. Bulgaria on 13 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti poistanut henkilönsuojainten vientikiellot ja ottanut käyttöön ”vihreitä kaistoja” nopeuttaakseen tarkastuksia rajanylitysten yhteydessä.

(20)

Covid-19-kriisi on rasittanut entisestään Bulgarian terveydenhuoltojärjestelmää, jolle oli jo aiemmin ominaista niukasta julkisesta rahoituksesta johtuva puutteellinen hoitoon pääsy, sairausvakuutusjärjestelmän huono kattavuus, vähäinen vaikkakin kasvava hoitajien määrä ja terveydenhuollon työntekijöiden epätasainen alueellinen jakautuminen. Näin ollen on aiheellista parantaa Bulgarian terveydenhuoltojärjestelmän yleistä selviytymiskykyä, saavutettavuutta ja kapasiteettia. Polikliinisen hoidon (yleissairaanhoidon ja erityissairaanhoidon) tarjonnan lisääminen muun muassa etävastaanottojen avulla vähentäisi sairaaloihin kohdistuvaa painetta. Testausta ja hoitoja olisi oltava tarjolla kaikille sairausvakuutuksen laajuudesta riippumatta. Terveydenhuollon työntekijöiden tavoitettavuus ja terveydenhuoltopalvelujen asianmukainen saanti olisi varmistettava koko maassa väestön tarpeita vastaavasti. Perusterveydenhuollon, pitkäaikaishoidon ja avohoidon integrointi on keskeisen tärkeää vanhusten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien kannalta.

(21)

Komission kevään 2020 ennusteessa työttömyyden odotetaan vuonna 2020 kasvavan 7,0 prosenttiin ja pienentyvän 5,8 prosenttiin vuonna 2021. Työttömyys on hätätilanteen alusta lähtien lisääntynyt nopeasti kaupan, majoitus- ja ravitsemuspalvelujen sekä valmistusteollisuuden aloilla, suurissa kaupungeissa ja enintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Hallitus on hyväksynyt työpaikkojen säilyttämiseksi toimenpiteitä ja varsinkin työajan lyhentämisjärjestelyjä, jotka olisi pantava täytäntöön nopeasti ja joita olisi tehostettava. Tässä tilanteessa on perusteltua tarjota yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa laajaa tukea työnantajille ja työntekijöille, itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina, jotta voidaan ehkäistä uudet työpaikkojen menetykset. Työvoimaviraston kapasiteettia ja sen toteuttamia toimenpiteitä on vahvistettava, jotta voidaan torjua kriisin kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoihin. Aktivointi-, täydennys- ja uudelleenkoulutustoimien lisääminen on olennaisen tärkeää, jotta ihmiset saadaan takaisin työelämään. Lisäksi työvoimaa on valmennettava kohtaamaan digitalisaatiosta johtuvat haasteet ja hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia. Covid-19-kriisillä saattaa olla huomattava vaikutus myös epävirallista työtä tekeviin työntekijöihin, joilla on heikot mahdollisuudet saada terveydenhuoltopalveluja ja sosiaalista suojelua. Kohdennetuilla politiikkatoimilla voitaisiin estää sosiaaliturvaa vailla olevia työntekijöitä ja heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä vajoamasta syvemmälle köyhyyteen sekä parantaa heidän toimeentuloaan talouden elpymisen aikana.

(22)

Covid-19-kriisi vaikuttaa suhteettoman voimakkaasti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja pahentaa jo olemassa olevia yhteiskunnallisia haasteita. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten osuus oli suuri jo ennen kriisiä varsinkin lasten, vanhusten, vammaisten ja romanien keskuudessa. Sosiaalisilla tulonsiirroilla ei juuri ole kyetty vähentämään köyhyyttä. Tuloerot ovat Bulgariassa olleet unionin suurimpia, eikä vero- ja etuusjärjestelmillä ole juuri pystytty kaventamaan eroja. Kriisi edellyttää toimenpiteitä jo edellisvuosina havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Erityisesti tämä koskee vähimmäistulojärjestelmää, jonka kyky nostaa tuensaajia pois köyhyydestä on unionin heikoimpia. Useat jo aiemmin havaitut haasteet, kuten sosiaaliturvan varmistaminen kaikille, myös epätyypillistä työtä tekeville, itsenäisille ammatinharjoittajille ja pienituloisille kotitalouksille, toimeentulotuen, elintarvikkeiden saannin ja riittävien sosiaalipalvelujen varmistaminen sekä hätämajoituksen ja tuen tarjoaminen kodittomille, ovat edelleen ajankohtaisia. Sosiaalipalvelujen uudistamisella voitaisiin osaltaan vakauttaa järjestelmää, ja terveys- ja sosiaalipalvelujen välistä yhteistyötä tehostamalla voitaisiin saavuttaa paremmin ne, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään tai joilla on jonkinlainen vamma. Monet romanitaloudet kärsivät jo ennen kriisiä syvästä köyhyydestä ja tarvitsevat nyt sovittelupalveluja, muita elintärkeitä palveluja ja tukea.

(23)

Koulutuspalvelujen tehostettu tarjonta ja ammattitaitoisempi työvoima tukisivat myös voimakkaasti elpymistä ja edistäisivät osallistavaa ja kestävää kasvua keskipitkällä aikavälillä. Koulutuksen laatua, työmarkkinarelevanssia ja osallistavuutta voidaan edelleen parantaa Bulgariassa. Bulgaria kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joissa sosioekonominen tausta vaikuttaa eniten oppimistuloksiin. Romanien koulutukseen osallistuminen on edelleen haaste, ja koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen on erityisen yleistä romanien keskuudessa sekä maaseudulla. Digitaaliset taidot ovat Bulgariassa yleisesti ottaen heikot. Tämä koskee yleisesti koko väestöä (16–74-vuotiaat), mutta myös nuoria (16–19-vuotiaat). Digitaalisten taitojen parantaminen esimerkiksi tarjoamalla enemmän digitaalisuuteen suuntautuneita tutkintoja ja opinto-ohjelmia voisi edistää mukautumista digitalisaatiosta johtuviin työmarkkinoiden muutoksiin ja digitaalisen etätyön tarpeeseen. Samaan aikaan 11 prosentilla oppilaista ei edelleenkään ole tietokonetta ja/tai internetyhteyttä, ja 2 000 opettajalla ei ole tietokonetta. Sen takia nyt käytössä oleva etäopetus uhkaa pahentaa jo ennestään suurta eriarvoisuutta koulutuksen alalla joistakin viimeaikaisista tukitoimenpiteistä huolimatta. Kaikkien oppilaiden digitaalisten taitojen parantamiseen ja asianmukaisen teknisen infrastruktuurin saatavuuden lisäämiseen tähtäävillä lisätoimilla edistettäisiin kestävällä tavalla koulutukseen pääsyä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten romaneiden, keskuudessa. Tämä puolestaan auttaisi alentamaan näiden ryhmien korkeaa koulunkäynnin keskeyttämisastetta.

(24)

Covid-19-kriisi on korostanut tehokkaan julkishallinnon ja toimivan digitaalisen hallinnon strategista tärkeyttä, sähköiset terveyspalvelut ja julkiset hankinnat mukaan luettuina. Unioni on tukenut tämän alan uudistuksia, mutta niiden täytäntöönpano edistyy liian hitaasti, mikä on vaikuttanut kielteisesti julkisen sektorin tehokkuuteen liikkumisrajoitusten aikana. Sen takia Bulgaria on jäänyt jälkeen sähköisten palvelujen tarjonnassa, ja kansalaisia ja yrityksiä olisikin kannustettava käyttämään näitä palveluja enemmän. Lisäksi on ratkaistava kaikki kyberturvallisuuteen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on tehokas julkishallinto, jotta voidaan varmistaa elvytystoimien ajantasainen ja vaikuttava täytäntöönpano. Erityisen tärkeää on yhteistyö ja koordinointi kaikilla hallinnon tasoilla. Tämä koskee muun muassa julkisia hankintasopimuksia, käyttöoikeuksia ja markkinavalvontaa. Sääntelyn ennakoitavuuden ja vakauden vahvistaminen, politiikkojen täytäntöönpanon tehokas valvonta ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen parantaisivat liiketoimintaympäristöä ja edistäisivät investointeja, mikä puolestaan nopeuttaisi elpymistä.

(25)

Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Covid-19-kriisi on korostanut entisestään digitalisaation ja innovoinnin tärkeyttä. Bulgaria ja varsinkin sen pk-yritykset jäävät niiden osalta selvästi unionin keskiarvon alapuolelle. Yksi merkittävä esimerkki tästä on taajuuskaista, jonka Bulgaria aikoo osoittaa 5G-verkkkojen pioneeritaajuusalueille: se ei ole riittävä 5G-palvelujen oikea-aikaisen ja tehokkaan tarjonnan mahdollistamiseksi. Tiedossa olevat tutkimusalan ja korkeakoulutusjärjestelmän ongelmat, kuten hajanaisuus, niukka rahoitus sekä vähäinen osaamisen ja teknologian siirto, ovat vielä ratkaisematta. Bulgarian talous kuluttaa kaikista unionin jäsenvaltioista eniten resursseja ja energiaa ja tuottaa eniten kasvihuonekaasupäästöjä, joten tarvitaan huomattavia investointeja energia-alaan ja hiilestä irtautumiseen, jotta voidaan edistää siirtymistä ilmastoneutraaliuteen Bulgarian kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti.

(26)

Muutostoimet, joilla puututaan Bulgarian suureen energiaintensiteettiin, merkittävään riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista sekä energian ja resurssien tehottomaan käyttöön, ovat vasta aivan alkuvaiheessa. Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa korostetaan Bulgarian sitoumusta irrottaa taloutensa hiilestä vuoteen 2050 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa. Toisaalta siinä todetaan myös, että Bulgaria aikoo edelleen turvautua kotimaisiin ruskohiilen lähteisiin vuonna 2050 ja sen jälkeen. Bulgarian liikenneinfrastruktuurin kattavuus ja laatu ovat edelleen unionin keskiarvon alapuolella, ja Euroopan laajuinen liikenneverkko on yhä keskeneräinen. Multimodaalikeskusten verkostoa, joitakin rautatie- ja maantieosuuksia sekä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmiä ja älykkäitä liikennejärjestelmiä on kehitettävä edelleen. Eräät merkittävät ympäristökysymykset on ratkaistava, sillä ne vaikuttavat kestävään kasvuun ja ovat luoneet lisää terveysriskejä covid-19-kriisin aikana. Bulgaria on yksi niistä jäsenvaltioista, joissa on eniten ympäristön pilaantumisesta johtuvia kuolemia, ja jätehuollossa ja yhdyskuntajätevesien keräämis- ja käsittelyvelvoitteiden noudattamisessa on edelleen puutteita. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Bulgariaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Bulgaria voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(27)

Asianmukainen maksukyvyttömyyskehys on tärkeä reaalitalouden elpymisen kannalta covid-19-kriisin jälkimainingeissa, jolloin konkurssien määrä saattaa lisääntyä merkittävästi. Kehys nopeuttaisi myös järjestämättömien lainojen selvittämistä ja estäisi siten niiden kasautumista. Maksukyvyttömyyskehyksen tehottomuus tekee maksukyvyttömyysmenettelyistä hitaita ja kalliita. Kesäkuussa 2019 hyväksyttiin maksukyvyttömyyskehystä koskeva etenemissuunnitelma ja yksilöitiin kehykseen liittyvät puutteet. Bulgaria on aloittanut etenemissuunnitelman täytäntöönpanon ja valmistelee jatkotoimia, mukaan lukien lainsäädännön muutoksia ja valmiuksien kehittämistoimia.

(28)

Bulgaria hyväksyi vuonna 2019 useita lakeja, joiden tarkoituksena on saattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit (EU) 2015/849 (7) ja (EU) 2018/843 (8) (neljäs ja viides rahanpesunvastainen direktiivi) osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joiden täytäntöönpano on kesken. Hiljattain päätökseen saatu kansallinen riskiarvio on osoittanut eräitä puutteita, jotka on korjattava kiireesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi. Sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin ja virtuaalivaroihin liittyviä riskejä ei ole vielä arvioitu asianmukaisesti. On suunniteltava ja toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että ilmoitusvelvolliset noudattavat tehokkaasti rahanpesun torjuntakehystä. Rahanpesun torjuntakehyksen toteuttaminen ja täytäntöönpano on ollut melko tehotonta, eikä rahanpesun selvittelyä ole hyödynnetty riittävästi.

(29)

Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(30)

Bulgarialaiset pankit ovat yleisesti ottaen kannattavia ja hyvin pääomitettuja. Vaikka bruttomääräisten järjestämättömien lainojen ja ennakkojen suhde lainojen kokonaismäärään on hieman pienentynyt viime vuosina, se oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä edelleen unionin suurimpia eli 7,2 prosenttia. Tämä koskee erityisesti rahoitusalan ulkopuolisia yrityksiä ja kotimaisessa omistuksessa olevia pankkeja. Sen takia on tärkeää toteuttaa lisätoimia, joilla edistetään toimivia järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita. Järjestämättömiin lainoihin liittyvät varaukset ovat vähentyneet vuoden 2018 lopulta lähtien, ja pitkään laiminlyötyihin, erääntyneisiin järjestämättömiin lainoihin liittyvät luottotappiovaraukset ovat toisinaan liian pienet. Euroopan keskuspankin toteuttama kattava arviointi osoitti, että kahden pankin pääomapohjaa olisi vahvistettava. Pääomapohjan vahvistaminen saadaan kohta päätökseen. Sen lisäksi, että pankkien likviditeetin tarjontaa lisätään covid-19-kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja talouskasvun elvyttämiseksi, pankkien olisi noudatettava luottoriskin arviointia koskevia vaatimuksia ja järkeviä luotonantostandardeja, sovellettava asianmukaisia arvonmäärityskäytäntöjä ja raportoitava tarkasti mahdollisesta omaisuuserien laadun heikkenemisestä.

(31)

Komissio on seurannut Bulgarian edistymistä oikeuslaitoksen uudistamisessa ja korruption torjunnassa yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa. Tämän vuoksi näitä aloja ei ole toistaiseksi käsitelty Bulgarian maakohtaisissa suosituksissa, mutta ne ovat tärkeitä myönteisen sosioekonomisen ympäristön kehittämiseksi maassa. Viimeksi lokakuussa 2019 annetussa yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa kertomuksessa todettiin, että Bulgarian edistyminen on riittävää, jotta sen voidaan katsoa täyttävän sitoumukset, jotka se antoi liittyessään unioniin. Bulgaria on uudistanut laajasti korruptiontorjuntaa koskevaa oikeudellista kehystään, mutta korkean tason korruptiotapauksissa on annettava enemmän lopullisia tuomioita kansalaisten luottamuksen saavuttamiseksi. Lisäksi jäljellä on useita haasteita, varsinkin tehokkaan rikostutkinnan varmistaminen, työmäärän tasapainottaminen tuomioistuinten välillä ja paikallisten syyttäjänvirastojen toiminnan tehostaminen. Yhteistyö- ja seurantamekanismin päätyttyä uudistusten seuranta varmistetaan kansallisella tasolla jälkiseurantaneuvoston toimesta ja unionin tasolla kattavan oikeusvaltiomekanismin ja tarvittaessa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(32)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Bulgaria edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(33)

Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Bulgarian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 lähentymisohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Bulgarialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Bulgarian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(34)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

2.

3.

4.