22020P0424(01)

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 22020P0424(01) - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 22020P0424(01)

Päätöslauselma parlamentaarisesta valvonnasta keinona vahvistaa demokratiaa sekä valtiollisten elinten vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta itäisissä kumppanimaissa 2020/C 134/01

EUVL C 134, 24.4.2020, p. 1–6 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

24.4.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 134/1

Päätöslauselma parlamentaarisesta valvonnasta keinona vahvistaa demokratiaa sekä valtiollisten elinten vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta itäisissä kumppanimaissa

(2020/C 134/01)

EURONESTIN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS, joka

—	ottaa huomioon 3. toukokuuta 2011 laaditun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisasiakirjan,

—	ottaa huomioon Brysselissä 24. marraskuuta 2017 pidetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteisen julkilausuman ja aiemmin pidettyjen huippukokousten julkilausumat,

—	ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa” ja sen ensimmäisenä (2016) ja toisena (2017) vuonna annetut täytäntöönpanokertomukset,

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2017 julkaistun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Itäinen kumppanuus – 20 tavoitetta vuodelle 2020 tärkeimpiä prioriteetteja ja konkreettisia tuloksia painottaen”,

—	ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta,

—	ottaa huomioon 18. toukokuuta 2017 annetun Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan yhteisen kertomuksen tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin 15. marraskuuta 2017 antaman suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle itäisestä kumppanuudesta ennen marraskuussa 2017 pidettävää huippukokousta,

—

ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2012 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta itäisissä kumppanuusmaissa, myös hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöstä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusvallan lisäämiseen tähtäävistä aloitteista,

—	ottaa huomioon yhtäältä EU:n sekä toisaalta Georgian, Moldovan ja Ukrainan välillä tehdyt assosiaatiosopimukset,

—	ottaa huomioon EU:n ja Armenian välisen kokonaisvaltaisen ja laajennetun kumppanuussopimuksen;

toteaa, että tehokas parlamentaarinen valvonta on oikeusvaltioperiaatteen mukainen hyvin toimivan demokratian tukipylväs ja että sillä on keskeinen asema tehtävä demokraattisessa hallinnossa, koska se auttaa parantamaan toimeenpanovallan käyttäjien toimintapolitiikkaa, ohjelmia ja käytäntöjä ja lisää näiden toimintapolitiikkojen legitimiteettiä;

B.	toteaa, että on erittäin tärkeää vahvistaa itäisten kumppanimaiden parlamenttien valmiuksia toteuttaa tehokasta valvontaa ja että Euroopan komission olisi tuettava tätä;

C.	toteaa, että vallanjako-oppia tosiasiallisesti soveltavassa poliittisessa järjestelmässä ylintä lainsäädäntö- ja budjettivaltaa käyttävä parlamentti myös valvoo yleisesti toimeenpanovallan käyttöä;

D.	toteaa, että parlamentaarinen valvonta kattaa kaikki hallituksen ja sen virastojen politiikan alat ja poliittiset toimet eikä rajoitu toimeenpanovallan käyttäjien lakien täytäntöönpanoa ja talousarvion toteutusta (talousarvion valvonta) koskevaan valvontaan;

E.	toteaa, että toinen merkittävä toimivan demokratian tukipylväs on oikeuslaitoksen riippumattomuus;

F.	toteaa, että yleisesti erotetaan toisistaan kolme poliittista järjestelmää, jotka ovat presidenttivaltainen järjestelmä, parlamenttivaltainen järjestelmä sekä puolipresidentillinen tai puoliparlamentaarinen järjestelmä;

G.	toteaa, että täysistuntojen lisäksi parlamentissa perustetaan valiokuntia valmistelemaan toimielimen työtä ja takaamaan hallituksen, sen toimintapolitiikan ja toimien tehokas jokapäiväinen valvonta;

toteaa, että riippumattomasta, rajoittamattomasta ja hyvin toimivasta parlamentista, joka käyttää kaikkia perustuslaillisia valtuuksiaan, myös tosiasiallista hallituksen ja sen virastojen vapaata valvontaa, tulee keskeinen oikeusvaltioperiaatetta vahvistava toimielin, mikä mahdollistaa myös korruption tehokkaan torjunnan ja sen myötä rankaisemattomuuden päättymisen;

I.	toteaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt, tiedotusvälineet ja ihmisoikeusjärjestöt tarjoavat panoksensa parlamentin valvontatehtävän tueksi valtiollisia elimiä ja niiden toimintaa koskevien arvioidensa, selvitystensä ja huomioidensa avulla;

J.	toteaa, että tämän vuoksi myös vapaat ja riippumattomat tiedotusvälineet sekä vapaa, riittävää rahoitusta saava ja tehokkaasti järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ovat erittäin tärkeitä demokratian tehokkaalle ja terveelle toiminnalle valtiossa ja että ne auttavat parlamentteja valvontatehtävässä;

K.	toteaa demokraattisten vahvistamisprosessien edellyttävän, että kansalliset poliittiset toimielimet ovat valmiita soveltamaan parhaita käytäntöjä sekä hyödyntämään omia ja muiden saatuja kokemuksia;

L.	toteaa, että demokraattisten valtioiden perustavaa laatua olevat reunaehdot ovat vallanjako-opin tiukka noudattaminen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaatteen vankka puolustaminen;

M.	toteaa, että kansainvälisesti tunnustettujen normien, erityisesti kilpailukykyä ja avoimuutta koskevien normien mukaiset säännöllisesti järjestettävät vaalit ovat varmasti ratkaisevan tärkeitä, mutta eivät itsessään ole todiste demokraattisesta poliittisesta järjestelmästä;

N.	toteaa, että monipuolueparlamentti katsotaan usein edustavammaksi elimeksi ja että ideologisesti suuntautuneiden puolueiden suuri määrä takaa kattavammin yhteiskunnan eri eturyhmien edustuksen;

O.	toteaa, että Euroopan parlamentin demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmä tarjoaa erityistä demokratiatukea ensisijaisten maiden luetteloon kuuluville maille, joita ovat myös kolme itäistä kumppanimaata, Georgia, Moldova ja Ukraina, joiden kanssa EU:lla on assosiaatiosopimus;

toteaa, että Euroopan unioni tukee itäisiä kumppanimaita erityishankkeilla, joilla autetaan niiden parlamentteja vahvistamaan hallitustensa valvontaa; toteaa, että tällaisia hankkeita ovat vuosina 2009–2019 toteutettava ’Parlamentaarisen demokratian vahvistaminen Georgiassa’ tai Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman yhteydessä Ukrainassa vuosina 2016–2018 toteutettava ’Rada for Europe’ sekä Euroopan parlamentin tarvearviointivaltuuskunta Ukrainan Verkhovna Radassa (2015–2016);

Parlamentaarisen valvontatehtävän haasteisiin vastaaminen

painottaa, että demokratia edellyttää naisten ja miesten yhdenvertaista edustusta päätöksentekoasemissa ja että tämän vuoksi on tärkeää edistää naisten pääsyä päätöksentekoasemiin; kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja itäisiä kumppanimaita parantamaan naisten edustusta parlamenteissa;

painottaa, että valvontatehtävät sekä poliittinen vaikuttaminen ovat nykyisin parlamentin pääasiallisia tehtäviä, mikä edellyttää jatkuvan viestinnän prosessia hallituksen ja parlamentin välillä sekä sitä, että hallitus hyväksyy olevansa vastuuvelvollinen parlamentille; kehottaa itäisiä kumppanimaita säilyttämään ja kehittämään edelleen poliittisia järjestelmiä, joissa vaalitaan tällaista jatkuvaa viestintää ja vastuuvelvollisuutta;

kehottaa Euroopan komissiota laatimaan asiaa koskevan ohjelman, jolla pyritään vahvistamaan parlamentaarista valvontaa itäisissä kumppanimaissa parantamalla koordinointia ja yhteistyötä valtion virastojen, parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kesken, tarjoamalla räätälöityä koulutusmoduulia parlamenttien henkilöstöille tai tukemalla hallinnollisia uudistuksia;

katsoo, että kaikista kuudesta itäisestä kumppanimaasta puuttuvat vahvat parlamentaarisen valvonnan perinteet, joskin hyvin eri asteisesti, ja että tästä johtuen tehokkaissa mekanismeissa on puutteita; kehottaa vahvistamaan ilmoittamismekanismeja toimeenpanevien elinten ja parlamentin välisen järjestelmällisen vuoropuhelun edistämiseksi;

katsoo, että itäisten kumppanimaiden parlamenttien hallintojen uudistusprosessit edellyttävät jatkuvuutta, jotta voidaan tahdistaa koko parlamentaarisen infrastruktuurin toiminnot sekä parlamentin jäsenten päivittäiset tarpeet ja odotukset; painottaa tämän osalta, että hallinnon on myös taattava täysimääräinen ja asianmukainen lainsäädännöllinen, edustuksellinen, valvova (muun muassa talousarvion osalta) ja muu toiminta;

toivoo itäisiin kumppanimaihin lisää julkishallinnon uudistuksia, koska oikein kohdennettuina tällaiset uudistukset auttavat julkishallintoa toimimaan enemmän kansalaisiin suuntautuvasti ja avoimesti sekä tarjoamaan kansalaisille ja yrityksille nopeampia ja parempia palveluita; toteaa, että julkishallinnon asianmukainen toiminta ja itäisten kumppanimaiden sosioekonominen kehitys edellyttävät julkishallinnon tehokkuutta, avoimuutta ja suuntautumista kansalaisiin ja siten näillä edellytyksillä on vaikutusta demokratian laatuun, koska ne helpottavat parlamentaarista valvontaa maassa ja parantavat sen laatua;

katsoo, että parlamentaarisen valvonnan laajuuteen ja tehokkuuteen liittyy haasteita voimakkaasti presidenttivaltaisissa järjestelmissä, kuten voidaan havaita Azerbaidžanissa ja Valko-Venäjällä, joissa molemmissa presidenteillä on hyvin suurta valtaa parlamenttiin ja hallitukseen nähden; on tyytyväinen siihen, että tilanne on kehittynyt Armeniassa ja Georgissa viime vuosina perättäisten perustuslakiuudistusten myötä, kun maissa on siirrytty kohti täysin parlamentaarista poliittista järjestelmää, ja toteaa, että tämän jälkeen hallitukset ovat vaihtuneet rauhanomaisesti, Armenian tapauksessa väkivallattoman samettivallankumouksen ja Georgian tapauksessa vaalien myötä; kehottaa kuitenkin kaikkia kuutta itäistä kumppanimaata toteuttamaan tarvittavia lisäuudistuksia parlamentaarisen valvonnan vahvistamiseksi;

muistuttaa, että itäisten kumppanimaiden parlamenttien ei tulisi kiirehtiä uutta lainsäädäntöä antaessaan, vaan niiden olisi mukautettava menettelyjä siten, että ne mahdollistavat kattavat keskustelut opposition ja muiden sidosryhmien kanssa uudistusten sisällöstä ja yksityiskohdista, jotta vahvistetaan pääasiallisen lainsäädäntöelimen valvonnan asemaa;

toteaa, että taloudellisilla tai muilla politiikan ulkopuolisilla eliiteillä on eri asteinen voimakas vaikutusvalta itäisten kumppanimaiden parlamenttien jäseniin ja että tämä haittaa riippumatonta ja avointa hallituksen toimintapolitiikan ja toimien valvontaa sekä tosiasiallisia tehokkaita hallintouudistuksia; on huolestunut siitä, että suuri määrä parlamenttien jäseniä on vaihtanut poliittista ryhmää edustajakautensa aikana, kuten tapahtui Moldovassa lainsäädäntökaudella 2014–2019; kehottaa itäisten kumppanimaiden kansallisia parlamentteja ottamaan käyttöön keinoja, joilla taataan parlamenttien jäsenten riippumattomuus ja lakkautetaan tarkoitushakuiset vaalipiirien rajaamiset; kehottaa itäisiä kumppanimaita edistämään sellaisia vaalilainsäädännön uudistuksia, joilla otetaan käyttöön keinot hallituksen tosiasiallisen vastuuvelvollisuuden takaamiseksi; muistuttaa itäisiä kumppanimaita siitä, että vaalilainsäädäntöä muuttaessaan niiden olisi luotava yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikkien etnisten vähemmistöjen edustukselle;

10.

kehottaa poliittisia puolueita käsittelemään vaaliuudistuksia puolueiden välisessä vuoropuhelussa laajan poliittisen kannatuksen varmistamiseksi;

11.

kehottaa viranomaisia panemaan täytäntöön Etyj/ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan suositukset hyvissä ajoin ennen tulevia vaaleja;

12.

panee huolestuneena merkille, että korruptio on edelleen ilmiö, joka vaarantaa luottamuksen demokratiaan sekä itäisissä kumppanimaissa että koko Euroopassa; ilmaisee huolestumisensa korruptiosta parlamenteissa ja muissa valtion laitoksissa, koska vaikka se on vähentynyt joissakin itäisissä kumppanimaissa, se vaikuttaa edelleen vaihtelevasti tehokkaaseen parlamentaariseen valvontaan ja edellyttää kaikkien ilmi tulleiden tapausten avointa tutkimista; painottaa vastuuvelvollisuuden tarvetta sekä tarvetta lopettaa rankaisemattomuus;

13.

painottaa, että oppositiolla on erityinen tehtävä parlamentaarisen valvonnan harjoittamisessa, jotta voidaan aktiivisesti vaalia hallituksen toimien tiukkaa ja täysimääräisten valvontaa; kehottaa pidättäytymään kaikista pyrkimyksistä rajoittaa opposition valvontatehtäviä ja tarjoamaan lainsäädännön takaamat oikeudet myös hallituksen ulkopuolisten ja muiden kuin enemmistöpuolueiden edustajille;

14.

toteaa jälleen, että myös EU:n kanssa tehtyjen sopimusten, erityisesti Georgian, Moldovan ja Ukrainan assosiaatiosopimusten, Armenian kanssa tehdyn laaja-alaista ja tehostettua kumppanuutta koskevan sopimuksen sekä Azerbaidžanin ja Valko-Venäjän kanssa tehtyjen kumppanuus- ja yhteistyösopimusten täytäntöönpano muodostaa työkohteen parlamentaariselle valvonnalle ja että se edellyttää hallituksen erityisen tehokasta valvontaa ja tarkastusta sekä tehokasta koordinointia hallituksen, parlamentin ja oikeuslaitoksen kesken Euroopan yhdentymisprosessin syventämiseksi;

15.

on huolestunut siitä, että valtiollisilta laitoksilta puuttuu valmiuksia Euroopan unionia koskevissa asioissa ja että tämä vaikuttaa vakavalla tavalla assosiaatiosopimusten tehokkaaseen, vaikuttavaan ja kattavaan täytäntöönpanoon ja hidastaa yhdentymispyrkimysten toteuttamista; kehottaa assosioituneita maita tehostamaan pyrkimyksiään kehittää hyvin motivoitunut hallinto, jolla on käytettävissään riittävät resurssit panna täysimääräisesti ja nopeasti täytäntöön tarvittavat uudistukset ja niihin liittyvät säännökset;

16.

painottaa, että moninaisuus on ratkaiseva tekijä, jotta parlamentti voi toimia kaikkia kansalaisia varten; kehottaa Euroopan parlamenttia ja itäisten kumppanimaiden parlamentteja toteuttamaan lisätoimia naisten ja etnisten vähemmistöjen tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi parlamentin jäsenistössä;

Merkityksellisen vuorovaikutuksen vaaliminen Euroopan parlamentin, EU:n jäsenvaltioiden parlamenttien ja itäisten kumppanimaiden parlamenttien välillä sekä saavutusten jakaminen

17.

on tyytyväinen pyrkimyksiin tukea itäisiä kumppanimaita niiden pyrkimyksissä kehittää kestävää demokratiaa ja oikeusvaltioita; painottaa kuitenkin, että näiden prosessien kestävyys edellyttää, että niiden omistajuuden juuret ovat syvällä yhteiskunnassa;

18.

painottaa Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen työjärjestyksen, sellaisena kuin se hyväksyttiin vuonna 2011 ja sellaisena kuin se on vuosina 2012, 2013, 2015, 2017 ja 2018 muutettuna, itäistä kumppanuutta koskevan politiikan valvontaa koskevia säännöksiä, erityisesti 17, 21, 22, 25, 26 ja 27 artiklassa sekä työjärjestyksen liitteessä I, jotka kattavat päätöslauselmien, suositusten kirjallisten ja suullisten kysymysten aiheet sekä valiokunnat ja työryhmät;

19.

on tyytyväinen EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen tehneiden itäisten kumppanimaiden – Georgian, Moldovan ja Ukrainan – sekä Armenian, joka allekirjoitti EU:n kanssa marraskuussa 2017 laaja-alaisen ja parannellun kumppanuussopimuksen, pyrkimyksiin lisätä näiden sopimusten täytäntöönpanon valvontaa, johon liittyy lisää haasteita ja mahdollisuuksia; on tyytyväinen kolmen itäisen kumppanimaan 5. lokakuuta 2018 perustamaan parlamenttien väliseen edustajakokoukseen, joka pyrkii lisäämään tehokasta parlamentaarista valvontaa tämän osalta sekä antamaan alkusykäyksen niiden yhteiselle hallitusten toteuttaman assosiaatiosopimusten täytäntöönpanon valvonnalle ja itäisen kumppanuuspolitiikan täytäntöönpanolle kokonaisuudessaan;

20.

katsoo, että parhaiden käytäntöjen omaksumisessa ja vastavuoroisessa oppimisessa omista ja muiden puutteista ja kokemuksista osana demokratian vakiinnuttamisprosessia itäisten kumppanimaiden parlamenteilla on mahdollisuus hyödyntää sekä omia kokemuksiaan että toistensa parhaita käytäntöjä ja oppia muiden rajoituksiin soveltamista ratkaisuista;

21.

katsoo myös, että olisi jatkettava parhaiden käytäntöjen vaihtoa Euroopan parlamentin, EU:n jäsenvaltioiden parlamenttien ja itäisten kumppanimaiden parlamenttien välillä ja sitä olisi tuettava; katsoo myös, että parlamentaarisia hallintouudistuksia koskevat uudet mallit ja vaihto-ohjelmat parlamenttien jäsenten sekä parlamenttien sihteeristöjen välillä ovat tarpeen valmiuksien vahvistamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi keskeisissä sidosryhmissä; kehottaa lujittamaan yhteyksiä työryhmissä vahvojen verkostojen luomiseksi edellä mainittujen parlamenttien sisällä ja niiden välillä alueellisen yhteistyön lisäämiseksi;

22.

on tyytyväinen Prahassa 7.–8. marraskuuta 2018 järjestetyn itäisen kumppanuuden hallintoa ja julkishallinnon uudistusta käsitelleen 15. paneelin toimiin, kun se tarkasteli julkishallinnon vastuuvelvollisuutta ja organisointia, palvelujen tuottamista kansalaislähtöisissä menettelyissä sekä julkisten palvelujen saatavuutta;

23.

muistuttaa, että itäisten kumppanimaiden on toimittava kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti sekä kunnioitettava lainsäädäntömenettelyissään perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia;

Ajatuksenvapauden sekä viestintäympäristön ja tiedemaailman riippumattomuuden vahvistaminen paremman parlamentaarisen valvonnan keskeisenä painopisteenä

24.

muistuttaa, että aidosti vapaat tiedotusvälineet ovat välttämättömiä ja että riippumattomia tiedotusvälineitä ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta tarvitaan varmistamaan tiedotusvälineiden työntekijöiden ja toimittajien turvallisuus, ja kehottaa olemaan rajoittamatta medialähteiden mahdollisuuksia, jotta kansalaisilla etnisestä taustastaan riippumatta on yhdenvertainen pääsy tietoon ja jotta tutkijoilla on aito akateeminen ilmaisu- ja ajatuksenvapaus, koska ne ovat keskeisiä kaikissa demokratioissa; kehottaa kaikkia Euronestin jäseniä takaamaan nämä vapaudet ja toteuttamaan ne käytännössä, koska tiedotusvälineet ja tiedemaailma tarjoavat parlamenteille merkittävää ammatillista asiantuntemusta ja osaamista, jotka ovat keskeinen osatekijä parlamentaarisessa valvonnassa ja sen objektiivisuudessa;

25.

on huolestunut siitä, että joissakin itäisissä kumppanimaissa tiedotusvälineiden vapaus ja tiedemaailman ajatuksenvapaus on riittämätöntä, eikä parlamentti näin saa tietoon perustuvia julkisia ja tieteellisiä lausuntoja, joita kuitenkin tarvitaan täydentämään parlamentin jatkuvaa valvontatehtävää; kehottaa kaikkia itäisiä kumppanimaita parantamaan vapaata ja moniarvoista mediaa sekä tiedemaailmaa koskevia säännöksiään ja toteuttamaan niitä käytännössä, koska monissa tapauksissa liikemaailma ja poliittiset edut voivat edelleen vaikuttaa tilanteeseen tai vääristää sitä;

26.

kehottaa itäisiä kumppanimaita vahvistamaan mediaympäristöä ja tekemään ammatillisesta, riippumattomasta journalismista kestävää, sillä vain terve mediaympäristö johtaa niiden EU:n naapuruuspolitiikan perustavoitteiden, joita ovat muun muassa demokratia, hyvä hallinto ja sietokyvyn vahvistaminen ulkopuolisia paineita vastaan, saavuttamiseen ja auttaa tiedottamaan tehokkaasti uudistuksista ja EU:n kanssa tehtävän yhteistyön eduista; kehottaa EU:ta ja itäisiä kumppanimaita jatkamaan sellaisen mediaympäristön kehittämistä, jossa toimittajat voivat tehdä työtään vapaina pakottamisesta ja sorrosta;

27.

painottaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen asemaa parlamentaarisen valvonnan, avoimuuden ja koko demokraattisen prosessin vaalimisessa; kehottaa itäisten kumppanimaiden kansallisia parlamentteja tukemaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä kaikessa niiden kansalaisia koskevassa työssä, jotta voidaan ottaa huomioon erilaiset mielipiteet;

28.

painottaa erityisesti sosiaalisen median disinformaatiokampanjoiden vaaroja sekä pyrkimyksiä levittää demokratiavastaisia narratiiveja ja arvoja, joiden tavoitteena on horjuttaa julkisia instituutioita tai vaikuttaa vaalikampanjoihin; kehottaa EU:ta ja itäisiä kumppanuusmaita tekemään tiivistä yhteistyötä ja vaihtamaan kokemuksia tällä alalla sekä laatimaan tiukan yhteisen kannan vaarantamatta kansalaisten perusvapauksia;

Turvallisuusalan valvonta parlamentaarisen valvonnan erityishuomiota edellyttävänä alana

29.

palauttaa mieliin Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen kesäkuun 2018 istunnossaan hyväksymän päätöslauselman itäisen kumppanuuden maiden turvallisuushaasteista ja EU:n roolin vahvistamisesta niiden käsittelyssä; muistuttaa, että päätöslauselman mukaan ”lain täytäntöönpano-, turvallisuus- ja puolustusinstituutioissa on tärkeää noudattaa hyvää hallintotapaa itäisen Euroopan kumppanien suojelemiseksi vakauden horjuttamisyrityksiltä” ja että siinä kehotettiin kumppanimaiden parlamentteja ”toteuttamaan täysimääräisesti demokraattista valvontatehtäväänsä lain täytäntöönpanovirastojen sekä sotilas- ja turvallisuusyksiköiden kohdalla”; painottaa, että turvallisuusalan parlamentaarista valvontaa olisi lisättävä;

30.

painottaa tarvetta vahvistaa parlamentaarista valvontaa itäisten kumppanimaiden eri turvallisuusyksiköiden osalta ja muistuttaa, että parlamentaarinen valvonta on arvokasta sisäministeriölle ja hiljattain perustetuille turvallisuusyksiköille;

31.

palauttaa tässä yhteydessä mieliin EU:n ja Georgian parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan Brysselissä 26. huhtikuuta 2018 pidetyn kuudennen kokouksen julkilausuman ja suositukset ja erityisesti kohdassa 14 esitetyn EU:n rahoittaman hankkeen käynnistämisen turvallisuusalan parlamentaarisen valvonnan vahvistamiseksi;

Itäisten kumppanimaiden parlamenttien henkilöstöresurssien, aineellisten resurssien ja taloudellisten resurssien lisääminen

32.

kehottaa lisäämään henkilöstöresursseja sekä aineellisia ja taloudellisia resursseja itäisten kumppanimaiden parlamenttien yleisen toiminnan vahvistamiseksi, jotta voidaan muun muassa varmistaa, että niillä on tarvittavat valmiudet kehittää tehokasta ja jatkuvaa hallituksen, sen toimintapolitiikan ja toimien valvontaa, joka edellyttää riippumattomuutta ja jota tukee toimiva ja objektiivinen tutkimuspalvelu;

33.

katsoo, että itäisten kumppanimaiden parlamenttien, Euroopan parlamentin sekä EU:n jäsenvaltioiden parlamenttien välinen yhteistyö on yksi keino saada aikaan tehokkaampaa ja vaikuttavampaa parlamentaarista valvontaa kokemusten ja resurssien jakamisen avulla; kehottaa käynnistämään tällaista yhteistyötä parlamenttien tutkimuspalvelujen alalla myös tapauksissa, joissa tutkimuspalvelua ei vielä ole ja sen perustaminen edellyttää erityistä panostusta;

34.

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen ja itäisten kumppanimaiden parlamenttien välinen keskinäiseen luottamukseen perustuva vahva, tehokas ja hyvä yhteistyö on tarpeen talousarvion ja talousarviomenojen paremman ja laajemman parlamentaarisen valvonnan aikaansaamiseksi; kannustaa valtavirtaistamaan tällaista yhteistyötä itäisten kumppanimaiden kesken;

35.

kehottaa varapuheenjohtajiaan välittämään tämän päätöslauselman Euroopan parlamentille, neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavalle komission jäsenelle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, unionin jäsenvaltioiden sekä itäisten kumppanimaiden hallituksille ja parlamenteille.

Top

Choose the experimental features you want to try