Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen – komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta

(2020/C 115/03)

Tämä ilmoitus julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”GAILLAC”

PDO-FR-A0502-AM03

Tiedonannon päivämäärä: 19.12.2019

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Viittaus viralliseen geokoodiin

Tuote-eritelmän 1 luvun IV kohdan 1 alakohdan a ja b alakohtaan ilmaisun ”Tarn” jälkeen lisätään sanat ”vuoden 2019 virallinen geokoodi”.

Maantieteellinen alue määritetään Ranskan tilasto- ja taloustutkimusinstituutin (INSEE) vuosittain päivittämän voimassa olevan virallisen geokoodin mukaan. Maantieteellisen alueen ulkorajat vastaavat täysin INSEE:n tietoja.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2.   Toimituksellinen muutos

Tuote-eritelmän 1 luvun IV kohdan 1 alakohdan b alakohdasta poistetaan kunnat Bellegarde ja Marsal ja siihen lisätään kunta Bellegarde-Marsal.

Tämä muutos johtuu näiden kahden kunnan yhdistymisestä. Muutos ei vaikuta maantieteelliseen alueeseen.

Tämän vuoksi muutetaan yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa.

3.   Rajattu viljelyalue

Tuote-eritelmän 1 luvun IV kohdan 2 alakohtaan sanojen ”6. marraskuuta 2014” jälkeen lisätään sanat ”ja 18.–19.6.2019”.

Tämän muutoksen tarkoituksena on lisätä päivämäärä, jolloin kansallinen toimivaltainen viranomainen hyväksyi maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevan rajatun viljelyalueen muutoksen. Viljelyalueen rajaamisella tarkoitetaan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tuotantoon soveltuvien viljelylohkojen määrittämistä maantieteellisellä tuotantoalueella.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4.   Kuljetukset hyväksyttyjen varastoijien välillä

Poistetaan 1 luvun IX kohdan 5 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan liikkeelle valtuutettujen varastonpitäjien välillä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5.   Siirtymätoimenpide

Tuote-eritelmän 1 luvun XI kohdan 4 alakohta poistetaan.

Muutos koskee siirtymätoimenpiteen poistamista, koska siirtymätoimenpiteen voimassaolo on päättynyt.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6.   INAO-viittaus

Tuote-eritelmän 3 luvun II kohdassa Montreuil sous-bois’n kunta korvataan kunnalla Montreuil.

Muutos johtuu siitä, että kunnan nimi on muuttunut.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Tuotteen nimi

”Gaillac”

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

5.	Laatukuohuviini

6.	Maustettu laatukuohuviini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Hiilihapottomat valkoviinit

Hiilihapottomien valkoviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 til-%.

Valkoviinien (jotka myydään pakkaamattomina tai pullotettuina) käymiskykyisten sokerien pitoisuus on enintään 4 g/l.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 til-%.

Viineissä on hedelmäisiä ja kukkaisia aromeja, ja niiden happamuus on kohtalainen. Viinit voivat saada maininnan ”primeur”. Tällöin viinit viiniytetään ja ne on tarkoitettu nautittaviksi nopeasti eli valmistusta seuraavien kuukausien aikana.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Hiilihapottomat valkoviinit, joilla maininta ”doux”

Hiilihapottomien valkoviinien, joilla on maininta ”doux”, luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12,5 til-%.

Viinien käymiskykyisten sokerien pitoisuus on vähintään 45 g/l (pakkaamattomana tai pakattuna kaupan pidettävät erät).

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 15 til-%.

Näissä viineissä on usein kypsän omenan, päärynän ja eksoottisten hedelmien aromeja. Viinit voivat säilyä jopa viisi vuotta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)	10
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Hiilihapottomat valkoviinit, joilla maininta ”vendanges tardives”

Hiilihapottomien valkoviinien, joilla on maininta ”vendanges tardives”, luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 17 til-%.

Valkoviinien (pakatut erät) käymiskykyisten sokerien pitoisuus on vähintään 100 g/l.

Viineissä on kuivattujen tai kandeerattujen hedelmien aromeja taikka hunajaisia tuoksuja. Viinien hapokkuus, alkoholisuus ja pehmeys ovat tasapainossa, minkä vuoksi viineistä voi tulla ikääntyessään vieläkin monivivahteisempia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Hiilihapottomat punaviinit

Viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on vähintään 11 til-%.

Viinien, joilla on maininta ”primeur”, luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on vähintään 10,5 til-%.

Punaviinien, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on enintään 14 til-% (pakkaamattomana tai pakattuna kaupan pidettävät erät), käymiskykyisten sokerien pitoisuus on enintään 2,5 g/l.

Punaviinien, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 14 til-% (pakkaamattomana tai pakattuna kaupan pidettävät erät), käymiskykyisten sokerien pitoisuus on enintään 4 g/l.

Punaviinien (pakattuina), joilla on maininta ”primeur”, käymiskykyisten sokerien pitoisuus on enintään 2 g/l.

Viinierien, jotka ovat valmiita pidettäviksi kaupan pakkaamattomina tai pakattuina, omenahappopitoisuus on enintään 0,4 g/l.

Viinierien, jotka ovat valmiita pidettäviksi kaupan pakkaamattomina ja jotka saattavat saada maininnan ”primeur”, haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 10,2 mEq/l.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13,5 til-%.

Viinien, joilla on maininta ”primeur”, kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 til-%.

Viinien maussa on usein havaittavissa punaisten hedelmien ja marjojen aromeja ja mausteisia vivahteita. Viinien tanniinit tulevat esille. Viinit saavat vanhetessaan rakennetta ja pyöreyttä. Viinit ovat hyviä nuorena, mutta vanhenevat myös hyvin.

Viinit, joilla on maininta ”primeur”, ovat tasapainoisia ja niissä on hedelmäisiä aromeja. Aromit ovatkin keveitä ja hienostuneita. Viinien valmistuksessa käytetään ainoastaan Gamay N -lajiketta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Hiilihapottomat roseeviinit

Hiilihapottomien roseeviinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on vähintään 11 til-%.

Roseeviinien (jotka myydään pakkaamattomina tai pullotettuina) käymiskykyisten sokerien pitoisuus on enintään 4 g/l.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13,5 til-%.

Roseeviinit ovat väriltään enemmän tai vähemmän kirsikanpunaisia. Viinit ovat aromeiltaan hedelmäisiä ja miellyttävän raikkaita.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Kuohuviinit

Kuohuviinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on vähintään 9 til-%.

Kuohuviinien, joiden toinen käyminen tapahtuu -pulloissa, käymiskykyisten sokerien pitoisuus (jälkikäymisen ja tarvittaessa expedition-liuoksen lisäämisen jälkeen) on enintään 50 g/l.

Jos rypälemehu on väkevöity, viinien kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 13 til-%.

Kuohuviinien, joiden toinen käyminen tapahtuu pulloissa, rakenne on vahvasti hapokas, mikä tekee viineistä raikkaita ja hienoja. Tähän hapokkuuteen yhdistyy hedelmäisiä vivahteita.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Kuohuviinit, joilla maininta ”méthode ancestrale”

Kuohuviinit, joilla on maininta ”méthode ancestrale”, ovat maustettuja laatukuohuviinejä.

Kuohuviineissä, joilla on maininta ”méthode ancestrale”, on hienoja kuplia ja runsas vaahto. Viineissä on runsaasti aromeja, jotka saattavat tuoda mieleen omenan aromit, mikä on ominaista Mauzac B -lajikkeelle.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	8
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Kuohuviinit, joilla maininta ”doux”

Kuohuviinien, joilla on maininta ”doux”, luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on vähintään 11 til-%.

Jälkikäymisen jälkeen viinien käymiskykyisten sokerien pitoisuus on vähintään 50 g/l ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään 25 mg/l.

Jos rypälemehu on väkevöity, viinien kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 14 til-%.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	7
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (mEq/l)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	25

Muut analyyttiset ominaisuudet ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset.

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Tiheys ja etäisyys

Viljelymenetelmä

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 000 köynnöstä hehtaarilla, ja rivien välinen enimmäisetäisyys on 2,5 metriä.

Samalla rivillä olevien köynnösten välinen etäisyys on vähintään 0,8 metriä.

Goblet-kasvatustapaa käytettäessä viiniköynnösten rivien välinen etäisyys on enintään 2,2 metriä.

Pengerkasvatuksessa köynnöskohtainen istutusala on enintään 2,5 neliömetriä.

Viiniköynnösten leikkuuta koskevat säännöt

Viljelymenetelmä

Viiniköynnökset leikataan seuraavasti:

—	joko matalaleikkauksella (Goblet- tai Royat-leikkauksella) tai pitkällä yksinkertaisella Guyot-leikkauksella siten, että köynnökseen jää enintään 12 silmua

—	pitkällä kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella siten, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 10 silmua.

Leikkaustavasta riippumatta kyseisenä vuonna hedelmää tuottavien oksien määrä kukinnan jälkeen (fenologinen vaihe 23 Lorenzin mukaan) on köynnöstä kohti enintään 10.

Keinokastelu

Viljelymenetelmä

Keinokastelu voidaan sallia.

Sadonkorjuuta koskevat erityissäännökset

Viljelymenetelmä

Punaviinit, jotka saattavat saada maininnan ”primeur”, ja kuohuviinit, jotka saattavat saada maininnan ”méthode ancestrale”, valmistetaan käsin korjatuista rypäleistä.

Viinit, jotka saattavat saada maininnan ”vendanges tardives”, valmistetaan käsin useassa eri vaiheessa korjatuista rypäleistä.

Korjatun sadon kuljetusta koskevat erityissäännökset

Viljelymenetelmä

Kun punaviinien, jotka saattavat saada maininnan ”primeur”, ja kuohuviinien, jotka saattavat saada maininnan ”méthode ancestrale”, valmistukseen tarkoitettu korjattu rypälesato kuljetetaan viinikellareihin, rypälekerroksen korkeus astioissa saa olla enintään 0,6 metriä.

Viininvalmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö

Valmistuksessa sovellettava rajoitus

Roseeviinin valmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina on kielletty.

Väkevöinti

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Punaviineille sallitaan vähennykseen perustuvat väkevöintimenetelmät, ja osittaisen väkevöimisen enimmäisosuudeksi suhteessa käytettyihin määriin vahvistetaan 10 prosenttia.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään

—	hiilihapottomien valkoviinien osalta 13 til-%

—	kuohuviinien osalta 13 til-% (jos rypälemehu on väkevöity)

—	punaviinien, jotka saattavat saada maininnan ”primeur”, osalta 13 til-%

—	puna- ja roseeviinien osalta 13,5 til-%

—	kuohuviinien, jotka saattavat saada maininnan ”doux”, osalta 14 til-% (jos rypälemehu on väkevöity)

—	hiilihapottomien valkoviinien, jotka saattavat saada maininnan ”doux”, osalta 15 til-%.

b.   Enimmäistuotokset

Hiilihapottomat valkoviinit ja kuohuviinit

72 hl/ha

Hiilihapottomat valkoviinit, joilla maininta ”doux”, ja kuohuviinit, joilla maininta ”doux”

54 hl/ha

Hiilihapottomat valkoviinit, joilla maininta ”vendanges tardives”

25 hl/ha

Hiilihapottomat puna- ja roseeviinit

66 hl/ha

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Hiilihapottomien valkoviinien rypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava, ja kuohuviinien, jotka saattavat saada maininnan ”vendanges tardives”, rypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava, vanhennettava ja pakattava seuraavien Tarnin departementin kuntien alueella: Alos, Amarens, Andillac, Aussac, Bernac, Bournazel, Brens, Broze, Busque, Les Cabannes, Cadalen, Cahuzac-sur-Vère, Campagnac, Carlus, Castanet, Castelnau-de-Lévis, Castelnau-de-Montmiral, Cestayrols, Combefa, Cordes-sur-Ciel, Coufouleux, Donnazac, Fayssac, Fénols, Florentin, Frausseilles, Gaillac, Giroussens, Itzac, Labastide-de-Lévis, Labessière-Candeil, Lagrave, Larroque, Lasgraisses, Lisle-sur-Tarn, Livers-Cazelles, Loubers, Loupiac, Milhavet, Montans, Montels, Mouzieys-Panens, Noailles, Parisot, Peyrole, Puycelci, Rabastens, Rivières, Rouffiac, Saint-Beauzile, Saint-Marcel-Campes, Saint-Sulpice, Sainte-Cécile-du-Cayrou, Sainte-Croix, Salvagnac, Senouillac, Souel, Técou, Tonnac, Le Verdier, Vieux, Villeneuve-sur-Vère, Vindrac-Alayrac ja Virac.

Roseeviinien rypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja punaviinien rypäleet korjattava ja viiniytettävä ja viinit valmistettava ja vanhennettava seuraavien Tarnin departementin kuntien alueella: Alos, Amarens, Andillac, Arthès, Aussac, Bellegarde-Marsal, Bernac, Bournazel, Brens, Broze, Busque, Les Cabannes, Cadalen, Cahuzac-sur-Vère, Cambon, Campagnac, Carlus, Castanet, Castelnau-de-Lévis, Castelnau-de-Montmiral, Cestayrols, Combefa, Cordes-sur-Ciel, Coufouleux, Cunac, Donnazac, Fayssac, Fénols, Florentin, Frausseilles, Fréjairolles, Gaillac, Giroussens, Itzac, Labastide-de-Lévis, Labessière-Candeil, Lagrave, Larroque, Lasgraisses, Lisle-sur-Tarn, Livers-Cazelles, Loubers, Loupiac, Milhavet, Montans, Montels, Mouzieys-Panens, Mouzieys-Teulet, Noailles, Parisot, Peyrole, Puycelci, Rabastens, Rivières, Rouffiac, Saint-Beauzile, Saint-Grégoire, Saint-Juéry, Saint-Marcel-Campes, Saint-Sulpice, Sainte-Cécile-du-Cayrou, Sainte-Croix, Salvagnac, Senouillac, Souel, Técou, Tonnac, Le Verdier, Vieux, Villeneuve-sur-Vère, Vindrac-Alayrac ja Virac.

7.   Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

Fer N – Fer Servadou, Braucol, Mansois, Pinenc

Len de l’El B – Loin de l’Oeil

Ondenc B

Prunelard N

Syrah N – Shiraz

Muscadelle B

Mauzac B

Duras N

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Hiilihapottomat viinit

Valtamerellinen ilmasto edistää viiniköynnösten kasvua keväisin ja laskee talvilämpötiloja, mikä rajoittaa hallan vaaraa. Välimeren vaikutus tuntuu kuivana kuumuutena kesäisin ja syksyisin. Se edistää rypäleiden säännöllistä ja parasta mahdollista kypsymistä. Kuumuuden aiheuttama kuivuusstressi on kohtuullinen. Kuuma, kuiva ja yleensä voimakas Autan-tuuli on merkittävässä asemassa koko viiniköynnöksen kasvukauden ajan, sillä se nopeuttaa silmujen puhkeamista, kukkimista ja hedelmien kypsymistä. Tuuli voi puhaltaa voimakkaasti alkusyksystä, jolloin sen kuumuus ja kuivattava vaikutus edistävät rypäleiden kypsymistä ja rajoittavat tautien kehittymistä. Syyskuun puolivälistä lähtien viileiden ja usein kosteiden öiden ja kuumien päivien vaihtelu on otollista harmaahomeen (botrytis cinerea) ja jalohomeen kehittymiselle viljelylohkoilla, joilla rypäleitä ei ole vielä korjattu. Autan-tuuli voi puhaltaa voimakkaasti alkusyksystä. Rypäleisiin, joita ei ole vielä korjattu, muodostuu nopeasti sokereita ja happoja. Autan-tuulen vaikutuksesta ylikypsyneet ja luonnollisesti rusinoituneet rypäleet ja rypäleet, joissa on jalohometta, korjataan käsin useassa eri vaiheessa ja myöhemmin kuin makeat valkoviinit. Näistä rypäleistä valmistetaan viinejä, jotka saavat maininnan ”vendanges tardives”.

Ilma viilenee vasta myöhään syksyllä, joten köynnökset tuleentuvat hyvin.

Alueen käytäntöjä ja tuntemusta on hyödynnetty siinä, että rajattuun viljelyalueeseen valitaan kuhunkin maantieteelliseen yksikköön sopiva hyvin vettä läpäisevä ja helposti lämpenevä maaperä kylmien ja routaantuvien olosuhteiden ja hedelmällisimpien maiden sijaan.

Gaillacois’sta peräisin olevat lajikkeet Mauzac B ja Mauzac rose Rs ovat osoittaneet soveltuvuutensa kuivien hiilihapottomien valkoviinien valmistukseen. Näistä lajikkeista saadaan pehmeitä viinejä, jotka ovat vähähappoisia ja joissa on omenan miellyttäviä aromeja. Köynnökset kasvavat erittäin aurinkoisilla rinteillä ja rypäleissä on ylikypsinä runsaasti sokereita.

Len de l’el B -lajike on niin ikään lähtöisin Gaillacois’sta. Lajiketta ei viljellä muissa viinitarhoissa. Lajike tuo viineihin hienoutta ja bukeeta ja se on vendanges tardives -viinien pääasiallinen lajike. Autan-tuulen vaikutuksesta suojatulla maantieteellisellä alueella rypäleiden joukossa voi olla runsaasti luonnollisesti rusinoituneita rypäleitä tai rypäleitä, joissa on jalohometta. Valkoviinien valmistukseen tarkoitettuja lajikkeita täydennetään Ondenc B -lajikkeella. Aiemmin lajiketta viljeltiin Lounais-Ranskassa laajasti, mutta nykyään enää Gaillacin viinitarhoissa miellyttävän makunsa vuoksi ja koska se konsentroituu hyvin köynnöksessä.

Puna- ja roseeviinien valmistuksessa käytetään myös ensisijaisesti alkuperäislajikkeita sekä paikallisia ja alueellisia lajikkeita, joita ovat mm. Duras N, joka on todennäköisesti peräisin Gaillacois’sta ja jota viljellään lähes yksinomaan tämän alueen viinitarhoissa, sekä Lounais-Ranskasta peräisin oleva Fer N. Näihin lajikkeisiin kuuluu myös Gaillacista peräisin oleva Prunelard N, jonka tohtori Guyot mainitsi vuonna 1868 ja jonka viljelystä luovuttiin 1900-luvulla. Tämän lajikkeen viljely kuitenkin elpyi jälleen 1990-luvun lopulla.

Gaillacin viinitarhojen rikkaus perustuu sijaintiin kahden eri ilmastotyypin risteyksessä sekä maantieteellisten ja maaperällisten olosuhteiden monimuotoisuuteen. Läpikulkupaikkana toimineella maantieteellisellä alueella on ominaislaatuisia lajikkeita ja pääasiassa alkuperäislajikkeita, joita on valikoitu ja säilytetty sukupolvelta toiselle ja joille tämä luonnonympäristö on ollut ihanteellinen biotooppi. Tuottajat tuntevat nämä köynnöslajikkeet ja ovat soveltaneet ammattitaitoaan muokkaamalla erityisesti leikkaus- ja sidontatapoja, joiden avulla rypäletertut on voitu jakaa. Näin köynnösten viljelyä on voitu jatkaa.

Tuottajien ammattitaito ilmenee myös siinä, että he ovat omaksuneet tekniikoita, joiden avulla he voivat hyödyntää rypäleiden parhaita ominaisuuksia viiniyttämistekniikoitaan mukauttamalla ja vakiinnuttamalla. Punaviinien vanhentaminen käymisen jälkeen on välttämätöntä, jotta kestävästä alkuperäislajikkeesta saadaan viini, jonka aromit ovat monivivahteisempia ja erityisesti tanniinit pyöreämpiä ja pehmeämpiä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tuote-eritelmässä viininvanhennuksen vähimmäisajaksi on määritetty sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 1. helmikuuta.

Viinejä, joilla on maininta ”vendanges tardives”, vanhennetaan vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 15. toukokuuta asti, ja tänä aikana vähintään kaksi kuukautta pullossa. Pitkä viininvanhennuskausi tasapainottaa viinejä ja sen aikana viineihin muodostuu monivivahteisia aromeja. Näiden ominaisuuksien ja tuotteen erityisyyden ja siten sen maineen säilyttämiseksi näiden viinien pakkaaminen tapahtuu maantieteellisellä alueella. Viinierät, jotka saattavat saada maininnan ”vendanges tardives”, tarkastetaan järjestelmällisesti viininvanhennuskauden lopussa maantieteellisellä alueella.

Kuohuviinit

Sukupolvien ajan tuottajat ovat kehittäneet ammattitaitoaan valmistaa kuohuviinejä eri viininvalmistustekniikoita käyttämällä. Vanhaan menetelmään viittaava ”méthode ancestrale” -menetelmä perustuu pullotetun viinin alkoholikäymisen hallintaan viinikellareissa. Viinit valmistetaan ainoastaan lajikkeista Mauzac B ja Mauzac rose Rs, jotka ovat tunnettuja runsaasta vaahdosta ja hienoista kuplista. Lajikkeet kasvavat aurinkoisilla rinteillä, ja ylikypsistä rypäleistä voidaan valmistaa makeita valkoisia kuohuviinejä.

Tämän ensimmäisen tekniikan jälkeen tuottajat kehittivät menetelmän, jossa toinen käyminen tapahtuu pulloissa. Uudet tuotteet olivat kuivempia ja niiden cuvéen koostumuksen vuoksi omalaatuisia. Ritilöiden päällä (sur lattes) tapahtuvan pitkän viininvanhennusajan ansioista viinien jälkikäyminen on tehokasta ja niihin kehittyy monivivahteiset hedelmäiset aromit.

Näiden yli 2 000 vuotta vanhojen viinitarhojen viinejä on viety Tarn- ja Garonnejokia pitkin, mistä osoituksena ovat Montansin kunnassa valmistettujen amforien jäänteet, joita on löydetty niin Etelä-Espanjasta kuin Pohjois-Skotlannistakin. Kun benediktiinit perustivat Sain-Michelin luostarin, he valitsivat viininviljelyn kannalta parhaimmat alueet. Niin ikään he osoittivat merkittävää organisointikykyä luodessaan Tarnjoen kauppaverkoston ja perustivat merkittävän kellariverkoston. Viini kuljetettiin ensin Tarnjokea, sitten Garonnejokea pitkin Bordeaux’n satamaan, mistä käsin se valloitti Ranskan ja Pohjois-Euroopan. Vuonna 1253 Englannin Rikhard III tilasi 20 tynnyriä Gaillac-viiniä. Gaillac-viinien tunnettuus kasvoi. Vuosilta 1306 ja 1307 jäljellä olevan kirjanpidon mukaan Garonnen laakson kautta Bordeaux’hon vientiä varten kulkeneesta viinistä 40 prosenttia oli Gaillac-viinejä.

Tarnjoen viinitarhojen kokonaispinta-ala on pienentynyt 1980-luvulta lähtien, mutta suojatun alkuperänimityksen ”Gaillac” tuotantomäärän osuus on kasvanut. Suurin osa tuotannosta myydään pullotettuna. Dynaamisuutensa ja ammattitaitonsa ansiosta Gaillac-viinien tuottajat ovat kyenneet ylläpitämään tämän viininviljelyalueen tunnettuutta ja mainetta.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Merkinnät

Oikeudellinen kehys:

kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita laajempi maantieteellinen alue ”Sud-Ouest”. Tämä laajempi maantieteellinen alue voidaan ilmoittaa myös kaikentyyppisissä esitteissä ja astioissa.

Laajempi maantieteellinen alue voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään yhtä suuria kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Lisätietoja

Oikeudellinen kehys:

kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistettuun alkuperänimitykseen voidaan lisätä maininta ”méthode ancestrale” niiden viinien osalta, jotka vastaavat tuote-eritelmän tätä mainintaa koskevia edellytyksiä.

Tarkistettuun alkuperänimitykseen voidaan lisätä maininta ”primeur” niiden viinien osalta, jotka vastaavat tuote-eritelmän tätä mainintaa koskevia edellytyksiä.

Tarkistettuun alkuperänimitykseen voidaan lisätä maininta ”doux” niiden viinien osalta, jotka vastaavat tuote-eritelmän tätä mainintaa koskevia edellytyksiä.

Tarkistettuun alkuperänimitykseen voidaan lisätä maininta ”vendanges tardives” niiden viinien osalta, jotka vastaavat tuote-eritelmän tätä mainintaa koskevia edellytyksiä.

Viineissä, jotka saavat maininnan ”primeur” tai ”vendanges tardives”, on oltava merkintä vuosikerrasta.

Kuohuviinit ja kuohuviinit, joilla maininta ”méthode ancestrale”

Oikeudellinen kehys:

kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Tuotantotoimet rypäleiden korjuusta sakanpoistoon tapahtuvat maantieteellisellä alueella.

Kuohuviinien toinen käyminen tapahtuu lasipulloissa. Säilytys pulloissa sakan päällä kestää vähintään yhdeksän kuukautta.

Kuohuviinit, joilla on maininta ”méthode ancestrale”, käyvät vain kerran. Käyminen alkaa sammioissa. Jälkikäyminen tapahtuu ainoastaan pulloissa ja käynnistyy osittain käyneestä rypälemehusta.

Säilytys pulloissa sakan päällä kestää vähintään kaksi kuukautta.

Ottaen huomion valmistusprosessin, jossa jälkikäyminen tapahtuu pulloissa, viinit pakataan maantieteellisellä alueella.

Viinit, joiden toinen käyminen tapahtuu pulloissa, saatetaan kuluttajamarkkinoille, kun viiniä on säilytetty pulloissa sakan päällä vähintään yhdeksän kuukautta ja aikaisintaan sadonkorjuuta seuraavan vuoden 1. syyskuuta.

Viinit, joilla on maininta ”méthode ancestrale”, saatetaan kuluttajamarkkinoille, kun viiniä on säilytetty pulloissa sakan päällä vähintään kaksi kuukautta.

Hiilihapottomat valkoviinit, joilla maininta ”vendanges tardives”

Oikeudellinen kehys:

kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Viinejä, joilla on maininta ”vendanges tardives”, vanhennetaan vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 15. toukokuuta asti ja tänä aikana vähintään kaksi kuukautta pullossa. Pitkä viininvanhennuskausi tasapainottaa viinejä ja sen aikana viineihin muodostuu monivivahteisia aromeja.

Viinit pullotetaan rajatulla maantieteellisellä alueella ja erät tarkastetaan järjestelmällisesti viininvanhennuskauden lopussa. Tuottajien tavoitteena on toisaalta säilyttää paremmin näiden vahvaa ammattitaitoa edellyttävien pitkään vanhennettavien tuotteiden keskeiset ominaisuudet, ja toisaalta taata ja säilyttää tuotteiden laatu ja erityisyys ja näin ollen suojatun alkuperänimityksen maine toteuttamalla tuotantoalueella tarkastuksia, jotka edellyttävät erityistä aistinvaraista asiantuntemusta.

Linkki eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-1d5b3ef7-29eb-4f86-a2bf-d9d8dd9d6274

---

(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.