Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin uusi agenda meriteollisuuden kehityksen vauhdittamiseksi”

(2019/C 404/09)

Esittelijä

:

Christophe CLERGEAU (FR, PES), Pays-de-la-Loiren aluevaltuuston jäsen

POLIITTISET SUOSITUKSET

I)   Keskeiset poliittiset suositukset Euroopan meriteollisuuden kehityksen vauhdittamiseksi

Haasteiden tiedostaminen ja uuden, määrätietoisemman teollisuuspolitiikan soveltaminen

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

kehottaa tiedostamaan Euroopan meriteollisuuden kehitysmahdollisuudet mutta myös siihen kohdistuvat uhat. Meriteollisuuden on ryhdyttävä toimiin unioni-, jäsenvaltio- ja aluetason viranomaisten tuella käänteen toteuttamiseksi ympäristö- ja energia-asioissa, digitaaliselle aikakaudelle siirtymiseksi ja teollisen vallankumouksen toteuttamiseksi sekä alan ammattien houkuttelevuuden palauttamiseksi. Nämä haasteet on ratkaistava samalla kun alaa uhkaavat uudet aasialaiset kilpailijat korkean lisäarvon laivanrakennuksessa, jossa Eurooppa on johtavassa asemassa. Kilpailu on epäreilua, sillä kilpailijat, jotka yrittävät saada haltuunsa eurooppalaista teknologiaa, harjoittavat toimintaa, jolle on ominaista sosiaalinen ja ekologinen polkumyynti ja joka rahoitetaan suurelta osin julkisin tuin kansainvälisen kaupan sääntöjen vastaisesti. Tämä on ongelma, johon eurooppalaisten viranomaisten on puututtava tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi. On huomattava, että tämä epäreilu kilpailu kohdistuu nykyisin myös kalastusalaan.

2.

korostaa meriteollisuuden eri alojen monimuotoisuutta ja siten mahdollisuuksia lisätä synergiaa toimialojen välillä ja vahvistaa alueellisia vaikutuksia. Toimialoja ovat siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen laivojen rakennus, korjaaminen ja romutus (risteilyalukset, huvialukset, kalastusalukset, palvelualukset, matkustaja-alukset, sotalaivastot jne.), uusiutuva merienergia, öljyn- ja kaasuntuotanto, satama-, rannikko- ja offshore-infrastruktuuri, kalastus, vesiviljely, äyriäisten pyynti ja sininen biotalous.

3.

kehottaa jatkamaan sitoutumista kalastuksen, äyriäisten pyynnin ja vesiviljelytoiminnan kehittämiseen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen tasapainon ja kestävyyden pohjalta ja korostaa tarvetta edistää sukupolvenvaihdoksia, joissa koulutus ja olosuhteiden kohentaminen aluksilla ovat kaksi keskeistä osatekijää.

4.

katsoo, että meriteollisuudelle tulee avaruus- ja ilmailuteollisuuden tapaan laatia kunnianhimoinen teollisuusstrategia ja konkreettinen täytäntöönpanokehys, jossa otetaan huomioon alan erityispiirteet: suvereenisuushaaste, vahva pääomavaltaisuus, lyhyiden sarjojen tuotanto, pitkä elinkaari ja korkea riskitaso, suuret tutkimus-, innovointi- ja koulutustarpeet.

5.

kiinnittää huomiota tarpeeseen tukea offshore-tuulivoiman kehittämistä syvällä merellä keinona vähentää rannikkoalueiden matalien vesien käyttöä sinisen talouden muiden toimintojen hyväksi.

6.

muistuttaa, että meriteollisuus on toiseksi suurin työllistäjä sinisen talouden alalla. Euroopalla on maailmanlaajuisessa kasvutilanteessa johtoasema monilla meriteollisuuden toimialoilla, ja meriteollisuus tarjoaa runsaasti pysyviä korkean osaamistason teollisuustyöpaikkoja.

7.

kehottaa ottamaan huomioon satamien tärkeän merkityksen, sillä ne ovat strategisia infrastruktuureja, jotka eivät ole vain kaupan ja liikenteen solmukohtia vaan yhä useammin myös teollisuustoiminta- ja innovointialueita, joiden yhteyttä läheisiin kaupunkeihin voitaisiin kehittää edelleen. Sen vuoksi on tärkeää suunnitella asianmukaisia tukitoimia kaikkia sellaisia maissa toimivia yrityksiä varten (1), jotka jo harjoittavat siniseen talouteen liittyvää toimintaa tai saattaisivat kehittää sellaista toimiviksi osoittautuneiden, monipuolistamiseen kannustavien tukitoimien avulla.

8.

muistuttaa kalastuksen ja merialan toimintojen sosioekonomisesta merkityksestä turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden toimittamisessa sekä niiden kulttuurisesta ja kulttuuriperintöön liittyvästä ulottuvuudesta, joka on matkailun piristämisen kannalta olennaisen tärkeä seikka. Komitea vaatii huolehtimaan näiden perinteisten toimintojen ja uusien, vielä kehitteillä olevien alojen synergiasta ja täydentävyydestä työllisyyden ja kestävän kehityksen hyväksi.

9.

pitää meriteollisuutta yhtenä keskeisenä tekijänä Euroopalle asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Meriteollisuuden tuotteet, palvelut ja innovaatiot tukevat ratkaisevalla tavalla siirtymän onnistumiseen tarvittavia välttämättömiä toimintoja. Näitä ovat erityisesti — valtameritutkimus, merten ja merenpohjan tuntemuksen kehittäminen — tehostetut toimet ilmaston häiriintymisen torjumiseksi muun muassa merenkulun alalla — uusiutuvan merienergian ja merituulivoiman kehittäminen sekä sähköyhteenliitännät Euroopan unionin maiden välillä uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi sähköyhdistelmässä ja yhdentämiseksi Euroopan tasolla — läsnäolo merellä, tarkkailu ja turvallisuus; merellä toteuttavat toimet muun muassa muoviroskan torjumiseksi — merten elollisten luonnonvarojen tuntemus ja hyödyntäminen, kalastuksen, vesiviljelyn ja sinisen kiertotalouden kestävä kehittäminen.

10.

yhtyy ETSK:n vuonna 2018 esittämän LeaderSHIP 2020 -aloitteen arvioinnin (2) johtopäätöksiin, joissa korostetaan täytäntöönpanossa ilmenneitä rajoituksia ja täsmällisten ja määrällisten tavoitteiden puuttumista.

11.

kehottaa ottamaan käyttöön perinpohjaisesti tarkistetun uuden LeaderSHIP 2030 -toimintamallin ja ehdottaa uutta eurooppalaista sinisen talouden politiikkaa, johon sisältyy kolme osatekijää: kauppa- ja kilpailupolitiikka, jolla suojataan Euroopan etuja ja rakennetaan eurooppalaisia menestyjiä, kaikkien EU:n toimintapolitiikkojen hyödyntäminen ja mukauttaminen meriteollisuuden tarpeisiin ja erityispiirteisiin sekä kuuden toimintatavoitteen asettaminen paikallisten, kansallisten ja eurooppalaisten toimijoiden vuosina 2020–2027 toteuttaman toiminnan pohjaksi: — merenkulun hiilettömyys ja puhtaiden alusten rakentaminen: päästöttömyys, jätteettömyys merellä, meluttomuus — roskien ja erityisesti muoviroskan poistaminen meristä — meriteollisuus 4.0: monialainen lähestymistapa tuloskunnon ja laadukkaiden työpaikkojen varmistamiseksi kaikilla meriteollisuuden aloilla — Euroopan maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan merienergiateknologian kaikilla osa-alueilla — eurooppalainen strategia, jolla luodaan uusi sininen biotalous: kalastuksen ja vesiviljelyn uusi tuleminen ja merten elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen — eurooppalainen valtamerten tutkimushanke, jonka tavoitteena on parantaa kaikkien maapallon merien meriympäristön tuntemusta. Näihin kuuteen tavoitteeseen liittyy erityisiä teollisuushaasteita, ja ne on otettava huomioon myös avoimessa pohdinnassa, jonka aiheena on Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rooli merialalla.

12.

kannustaa ottamaan käyttöön meriteollisuusstrategioita Euroopan syrjäisimmillä alueilla ja saarilla tavoitteena vauhdittaa kehitystä kolmella tärkeimmällä osa-alueella: satamat, hiiletön energiaomavaraisuus alhaisemmin kustannuksin sekä sininen biotalous, johon kuuluvat kalastus ja vesiviljely.

13.

muistuttaa, että meriteollisuusalojen tulevaisuuden kannalta on tärkeää ottaa merialan kysymykset Euroopan unionin tulevien toimintapolitiikkojen ja aluepolitiikan rahastojen täytäntöönpanon ytimeen.

Eurooppalainen meriteknologia: eurooppalaisten verkostojen perustaminen alueellisten innovointiekosysteemien yhdistämiseksi, alueiden aktiivinen toiminta teollisuuden arvoketjujen jäsentämiseksi

14.

katsoo, että meriteollisuudelle on ominaista ennen kaikkia alueellinen sidos merialueisiin, jotka ovat rakentaneet alueellisia huippuinnovointiekosysteemejä meriteollisuuden toimialoille. Jotta kansallinen ja eurooppalainen politiikka voisi olla ripeäliikkeistä ja tehokasta, sen tulee perustua ennen muuta näihin alueellisiin innovointiekosysteemeihin ja niihin liittyviin älykkään erikoistumisen strategioihin.

15.

ehdottaa eurooppalaisen meriteknologiaohjelman (European Sea Tech) perustamista alueellisten innovointiekosysteemien yhdistämiseksi muodostamalla useita yhteistyöverkostoja, joiden avulla — vilkastetaan alasektorien toimintaa ja jäsennetään eurooppalaisia arvoketjuja — hahmotetaan paremmin teollisuuden muutoksiin ja erityisesti ekologiseen, energia-alan ja digitaaliseen murrokseen liittyvät haasteet ja tuetaan niihin vastaamisessa — kehitetään uusia palveluja, tuotteita ja taloudellisia malleja, jotka ovat yhdennetympiä ja joilla pystytään paremmin vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Komissio julkaisisi kiinnostuksenilmaisupyyntöjä aihekohtaisten verkostojen muodostamiseksi. Kukin alueellinen (tai alueidenvälinen) ekosysteemi voisi hakea jäseneksi useaan verkostoon alueen älykkään erikoistumisen strategioiden perusteella. Ekosysteemit, joissa yhdistyvät useat toimialat ja useat verkostot, olisivat eurooppalaisen meriteknologiarakenteen keskusekosysteemejä. Jokaisesta verkostosta pyrittäisiin tekemään mahdollisimman osallistava ottamalla mukaan Euroopan eri alueiden kaikki osaamisalat. Verkostoissa käsiteltäisiin systemaattisesti kestävää kehitystä, t&k-toimintaa, teollisuuden tuloskuntoa, rahoitusta ja osaamisaloja. Verkostot toimisivat keskitettyä eurooppalaista foorumia paremmin jalustana, josta käsin voitaisiin kehittää alueiden välistä yhteistyötä ja jonka pohjalle voitaisiin luoda jäsenneltyjä toimintaohjelmia, jotka olisivat merkityksellisiä unionin eri toimintapolitiikkojen kannalta. Eurooppalaisen meriteknologiaohjelman tehtävänä olisi myös vilkastuttaa teknologian, kokemusten ja osaamisen siirtoa eri verkostojen ja meriteollisuusalojen välillä.

16.

korostaa eurooppalaisen meriteknologiatoiminnan tärkeyttä keinona edistää monialaista lähestymistapaa meriteollisuudessa ja vauhdittaa siirtymää kohti vihreää ja digitaalista meriteollisuutta. Tässä käytetään apuna kaikkia meriteollisuuden teknologisia ratkaisuja ja kaikkien näiden alojen osaamista ja saatetaan ne muiden alojen käyttöön.

17.

vahvistaa tukevansa merten osaamis- ja innovaatioyhteisöhanketta, mutta toteaa, että hanke, jossa keskitytään merten luonnonvarojen kestävään hoitoon, voi parhaimmillaankin olla vain yksi eurooppalaisen meriteknologiaohjelman alaisista verkostoista.

18.

toivoo, että eurooppalaisen meriteknologiaohjelman innovointiekosysteemiverkostojen toteuttamia hankkeita voitaisiin tukea eurooppalaisin kumppanuuksin ja rahoittaa osaksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja muilla käytettävissä olevilla varoilla. Hankkeisiin on voitava sisällyttää kokeellisten tuotantolinjojen, prototyyppien ja demonstraatiohankkeiden rahoitusta.

19.

toistaa myös kehotuksensa laatia Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan merialan etenemissuunnitelma, mainita erikseen meriteollisuuden tieteelliset ja teknologiset haasteet pilarin 2 yhteydessä ja asettaa tavoitteeksi, että 10 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman varoista käytetään siniseen talouteen ja meriteollisuuteen merkittävästi vaikuttavien hankkeiden rahoittamiseen.

II)   Konkreettisia ehdotuksia Euroopan unionin vuoden 2020 jälkeisten toimintapolitiikkojen aktivoimiseksi ja mukauttamiseksi ajamaan meriteollisuuden etuja

Kansainvälinen kauppa ja kilpailu

20.

korostaa, että meriteollisuuden ja meriliikennepalvelujen näkökulmasta tarvitaan uutta ”realistista” kauppapolitiikkaa, joka perustuu vastavuoroisuuteen, jotta voidaan puolustaa Euroopan työpaikkoja ja suvereenisuutta suurten, etenkin aasialaisten merenkulkumaiden hyökkääviä ja epäreiluja strategioita vastaan. Aina kun se on mahdollista ja tehokasta, tällä politiikalla tulee edistää vakaata monenvälistä kauppajärjestelmää, joka perustuu oikeudenmukaisiin ja avoimiin, tasapuolisen kilpailun edellytykset takaaviin sääntöihin, ja pyrkiä tuloksekkaisiin sopimuksiin kauppakumppanien kanssa, ja siinä tulee nojautua WTO:n rooliin.

21.

katsoo, että kilpailupolitiikan tulee mahdollistaa eurooppalaisten menestyjien esiinnousu maailmanlaajuisilla ja globalisoituneilla markkinoilla samalla kun varmistetaan aina oikeudenmukainen ja tasapainoinen kilpailu unionin sisällä. Komitea vahvistaa meriliikenteen valtiontukea koskevien suuntaviivojen lisäarvon sekä tarpeen luoda yksinkertainen, vakaa ja kilpailukykyinen verotuskehys tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

22.

kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota siihen, että on tärkeää hallita paremmin ulkomaisia investointivirtoja sekä rajoittaa ja vähentää Euroopan teollisuuteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, joita teknologiansiirrolla voi olla erityisesti suurten kansainvälisten sopimusten osana.

23.

toivoo, että tehdään selkeitä sitoumuksia siviili- ja sotilasalan julkisten hankintojen hallinnoinnissa: näitä ovat esimerkiksi tiettyjen ennalta strategisiksi luokiteltujen tai maailmanlaajuisen kilpailun vuoksi erityisen arkaluonteisessa tilanteessa olevien tuotteiden ja palvelujen hankintaan sovellettavat tiukat vaatimukset.

Hankkeiden rahoitus

24.

toivoo, että sinisen talouden hankkeiden rahoitusalustahanke saadaan nopeasti valmiiksi. Siihen tulee sisällyttää tukijärjestely mutta myös erityinen investointirahasto innovatiivisten ja riskialttiiden hankkeiden rahoittamista varten. Alustan tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla keskittyminen edullisin ehdoin myönnettävän rahoituksen saamiseen hankkeille, joita perinteiset toimijat pitävät liian riskialttiina, jotta voidaan paikata markkinoiden puutteita. Järjestelyn tulee toimia tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa, jotta huolehditaan tukivälineiden täydentävyydestä ja hankkeiden saaman tuen jatkuvuudesta. Alustan tulee hyödyntää muun muassa eurooppalaisen meriteknologiaohjelman verkostoja ja keskusekosysteemejä.

25.

pyytää lisäksi komissiota määrittämään tavoitteen ja menetelmän, joiden mukaisesti InvestEU-ohjelman puitteissa luotavia eurooppalaisia sijoitusinstrumentteja käytetään sinisen talouden ja meriteollisuuden hyväksi erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä.

26.

painottaa tarvetta luoda välineitä, joilla voidaan alentaa rakenteellisten hankkeiden taloudellisia kustannuksia ja mahdollistaa suurimpien hankintojen ja investointien (risteilyalukset, LNG-varusteet, uusiutuva merienergia jne.) tehokas ennakkorahoitus.

27.

toteaa jälleen, että syrjäisimmille alueille on osoitettava erityistä rahoitusta, jossa otetaan huomioon niiden rajoitteet ja erityispiirteet. Nämä alueet antavat Euroopalle poikkeuksellisen merellisen ja valtamerellisen ulottuvuuden johtuen niiden strategisesta sijainnista Atlantin ja Intian valtamerillä ja Karibianmerellä, ja niillä on ainutlaatuisia luonnonvaroja, kuten Euroopan komissio itse toteaa.

28.

korostaa, että olisi tarpeen helpottaa innovatiivisten hankintojen tekemistä: tällöin tarjouspyyntöihin sovellettaviin sääntöihin sallittaisiin joustavuutta, kun hankinnan kohteena on uusi teknologia, jota ei vielä ole varsinaisesti saatettu markkinoille. Käytäntö nopeuttaisi innovaatioiden markkinoilletuloa ja antaisi uusia palveluja ja tuotteita tarjoaville yrityksille mahdollisuuden löytää nopeammin ensimmäiset asiakkaansa.

29.

korostaa, että merialalle ominaiset sääntelyrajoitukset ja pyyntöjen käsittelyssä ilmenevät hallinnolliset viivästykset ovat suuria esteitä, jotka haittaavat testien ja kokeiden toteuttamista merellä. Komitea ehdottaa, että perustetaan eurooppalainen työryhmä, johon osallistuvat komissio, jäsenvaltiot, alueet ja talouden toimijat ja joka jakaa hyviä käytänteitä ja edistää kansallisten viitekehysten suotuisaa kehittämistä.

30.

pitää aiheellisena harkita pidemmälle meneviä ratkaisuja ja lopulta huipputason meritutkimushankkeiden viraston (Maritime Advanced Research Projects Agency) perustamista yhdysvaltalaisen DARPA:n mallin mukaisesti. Näin voitaisiin tukea läpimurtoinnovaatioita erikseen varatulla rahoituksella, tunnustaa oikeus epäonnistumiseen ja ottaa täysin huomioon pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten kehittämiseen liittyvät rajoitukset.

31.

ehdottaa että meriteollisuuden sidosryhmät saavat brexitin jälkeisessä tilanteessa osan erityisrahoituksesta, joka on suunnattu brexitin vaikutuksista eniten kärsiville alueille, jotta niille voidaan luoda uusia kehitysnäkymiä ja työpaikkoja.

32.

korostaa eurooppalaisen meriteknologiaohjelman tärkeyttä keinona edistää monialaista lähestymistapaa meriteollisuudessa ja vauhdittaa siirtymää kohti vihreää ja digitaalista meriteollisuutta. Tässä käytetään apuna kaikkia meriteollisuuden teknologisia ratkaisuja ja kaikkien alojen osaamista ja saatetaan ne muiden alojen käyttöön. Monialaisuutta on pyrittävä edistämään myös meri- ja rannikkotoimintojen ja muiden sellaisten teollisuudenalojen ja digitaalisten alojen välillä, joiden tuottamat innovaatiot voidaan ottaa suoraan käyttöön merialoilla tai mukauttaa merialojen tarpeisiin.

Meriteollisuus 4.0

33.

muistuttaa teollisuuden neljännen vallankumouksen (”teollisuus 4.0”) haasteista, jotka liittyvät käänteen toteuttamiseen ympäristö- ja energia-asioissa, teollisuuden tuloskuntoon, digitalisointiin – myös tuotantoprosessien digitalisointiin – sekä yhteistyöhön paikallisissa ja eurooppalaisissa arvoketjuissa. Komitea kannattaa tässä yhteydessä tavoitetta ”viherryttää” telakat vuoteen 2050 mennessä, jotta ne olisivat esimerkillisiä ympäristö- ja energia-alan siirtymässä.

34.

muistuttaa myös, että elinikäinen oppiminen, työpaikkojen kehitys ja laatu, työolot ja -ehdot sekä työntekijöiden kokemuksen ja luovuuden hyödyntäminen liittyvät erottamattomasti tähän teollisuuden murrokseen.

35.

katsoo, että alan innovaatiot ja tuottavat investoinnit on otettava eurooppalaisen meriteollisuuden tukipolitiikan painopisteeksi ja kohdistettava erityisesti pk-yrityksille.

36.

korostaa, että siviili- ja sotilasalan yhteistyö, jolla helpotetaan muun muassa teknologian ja osaamisen siirtoa sekä henkilöstön asiantuntemuksen liikkuvuutta kumpaankin suuntaan, vauhdittaa kummankin edistystä.

37.

pitää tärkeänä kannustaa merellä toimivia öljy- ja kaasuyhtiöitä toteuttamaan siirtymä ja luomaan strategioita toimintansa monipuolistamiseksi muille sinisen talouden aloille. Näillä yrityksillä on nimittäin ensi käden asiantuntemusta meriympäristöstä, esimerkilliset taidot hallinnoida pitkällisiä ja monimutkaisia hankkeita sekä arvokasta osaamista, jota voitaisiin hyödyntää meriteollisuuden kehittämisessä (alustoimitus, vedenalainen robotiikka, ankkurointijärjestelmät, automatiikka jne.). Olisi hyödyllistä, jos ne investoisivat kollektiivisesti osan meriliikenteen polttoaineista saamistaan voitoista investointirahastojen puitteissa siniseen talouteen ja uusiutuvaan merienergiaan.

38.

korostaa, että alukset muuttuvat teknologisen vallankumouksen myötä analogisista yksiköistä digitalisoiduiksi kuljetusalustoiksi, mikä tarjoaa mahdollisuuksia erilaisten digitaalisten järjestelmien integroimisen ja yhteiskäytön lisäämiseen. Tämä muuttaa alan työmenetelmiä, kun ajatellaan esimerkiksi vuorovaikutusta alusten ja maalla sijaitsevien yksiköiden välillä tai alusten välisiä sekä alusten ja viranomaisten välisiä yhteyksiä. Onkin tärkeää, että Euroopan meriteollisuus ja viranomaiset hyödyntävät digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa.

39.

korostaa ehdotonta tarvetta ottaa huomioon digitalisaatio ja yleisemmin uusi tekoälyteknologia merialan innovoinnissa ja tukea niitä.

40.

ehdottaa, että tuki- ja rahoitusohjelmissa otetaan huomioon aiheita, jotka eivät ole pelkästään teknologisia vaan myös uusien palvelujen kehittämiselle ominaisia: näitä ovat esimerkiksi autonomiset vedenalaiset robotit sekä meritarkkailupalvelut ja ennakoivat huoltopalvelut, joissa sitoutuminen sopimusehtojen mukaisiin tuloksiin ja suorituksiin on yhä useammin merkittävämpää kuin resurssien sitominen. On myös kannustettava sellaisten foorumien perustamiseen, joiden avulla voidaan varmistaa eri jäsenvaltioiden erilaisten meritarkkailuteknologioiden lähentäminen, jotta voidaan lisätä tarkkailutoimien yhteentoimivuutta, parantaa merioperaatioiden tehokkuutta, helpottaa unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa tällä alalla ja edistää näin eurooppalaisen merialueen entistä parempaa valvontaa.

Työllisyys, osaaminen ja koulutus

41.

tunnustaa, että on tärkeää käydä alakohtaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja ohjata työllisyyden ja koulutuksen välistä suhdetta meriteollisuuden eri aloilla. Komitea vaatii, että perustetaan erityisiä foorumeja hoitamaan näitä tehtäviä sekä merenkulun ja merten elollisten luonnonvarojen alalla että valmistusteollisuudessa ja telakka-alalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota tarpeeseen mukauttaa ja edistää meri- ja kalastusalan koulutusta niin, että se olisi tekijä, jonka avulla tuetaan sukupolvenvaihdoksia kalastuksessa, vesiviljelyssä ja äyriäisten pyynnissä, sekä tarpeeseen mukauttaa ja edistää kauppamerenkulun korkea-asteen tutkintoja. Lisäksi olisi tarpeen perustaa järjestelmä, jonka avulla varmistetaan koulutusohjelmien tehokkuus ja kouluttajien asianmukainen pätevyys.

42.

korostaa, että merellä tapahtuvan toiminnan kehittäminen edellyttää sellaisten työntekijöiden saamista, joilla on vahva meriosaaminen, tai perusteellisen täydennyskoulutuksen tarjoamista niille, jotka eivät tunne olosuhteita merellä. Näin ollen on ilmeisen tarpeellista järjestää nuorten keskuudessa kampanjoita lahjakkuuksien houkuttelemiseksi ja uusien ammattilaisten saamiseksi meriteollisuuden, kauppamerenkulun ja kalastuksen alalle niin maalla kuin merellä harjoitettavaan toimintaan.

43.

on tyytyväinen merialalla erittäin yleisiä lähetettyjä työntekijöitä koskevien viimeaikaisten direktiivien antamisen ansiosta saavutettuun edistykseen ja pyytää luomaan ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmän, joka kattaa muutakin kuin tutkinnot ja todistukset, jotta samasta työstä maksettavan saman palkan periaate voisi toteutua.

44.

katsoo, että työntekijöiden liikkuvuus EU:ssa on myönteinen asia, joka helpottaa meriteollisuuden arvoketjujen organisoimista parhaalla mahdollisella tavalla ja toiminnan muutoksiin mukautumista. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä on samalla ylläpidettävä ja vahvistettava taitoja, joita tarvitaan yritysten tarpeisiin vastaamiseen ensin paikallistasolla ja sitten Euroopan tasolla.

III)   Yhteinen lähestymistapa ja yksityiskohtaisia ehdotuksia meriteollisuuden tärkeimpiä toimialoja varten

Meriteollisuuden digitalisointi

45.

korostaa ehdotonta tarvetta ottaa huomioon digitalisaatio ja yleisemmin uusi tekoälyteknologia merialan innovoinnissa ja tukea niitä. Komitea ehdottaa, että tuki- ja rahoitusohjelmissa otetaan huomioon aiheita, jotka eivät ole pelkästään teknologisia vaan myös uusien palvelujen kehittämiselle ominaisia: näitä ovat esimerkiksi autonomiset vedenalaiset robotit sekä meritarkkailupalvelut ja ennakoivat huoltopalvelut.

Sininen biotalous

46.

korostaa sinisen biotalouden lupaavaa potentiaalia, joka tunnetaan vielä huonosti, ja sen monia markkinasovelluksia (ihmisten ja eläinten ravitsemus, farmakologia, kosmetiikka, energia) ja merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Komitea korostaa, että etusijalle on asetettava kehittyneimmät ja merkittävimmät talouden alat: kalastus, vesiviljely ja meriviljely.

47.

pitää tervetulleena kiinnostusta tähän nousevaan alaan muun muassa MARE-pääosaston vetämän sinisen biotalouden foorumin ansiosta. Komitea katsoo, että tärkeän t&k-toimintaan kohdistetun investointivaiheen jälkeen etusijalle olisi asetettava uusien hyviksi osoittautuneiden ja pienessä mittakaavassa hallittujen prosessien teollistaminen ja kaupallistaminen.

48.

toivoo, että tälle alalle annetaan uutta painoarvoa investoimalla arvoketjun kaikkiin vaiheisiin elollisten luonnonvarojen talteenotosta tai hallitusta tuotannosta tuotteiden jalostukseen ja arvon lisäämiseen.

49.

ehdottaakin, että perustetaan yhdyssiltoja kypsempien meriteollisuusalojen, kuten kalastuksen ja vesiviljelyn, kanssa tavoitteena edistää kalastustuotteiden arvonnostoon ja jalostukseen tarkoitettua jälkikäsittelyketjua, joka tuottaa eniten lisäarvoa.

50.

korostaa, että merikiertotaloudella on tärkeä asema sinisen biotalouden kehittämisen tukemisessa (jätteettömyys kalastuksessa, rantaan huuhtoutuneiden luonnontuotteiden talteenotto, levien hyötykäytön jäämät, roskien ja muovien käsittely jne.).

51.

kehottaa Euroopan unionia tukemaan kaikkien maailman merten ja valtamerten tutkimusta, jotta voidaan erityisesti parantaa meriympäristön tuntemusta ja ilmastotieteellistä osaamista (hiilen kierto ja hiilidioksidin sitominen, happamoituminen ja merenpinnan nousu jne.) ja kartoittaa erilaisia energiakäyttöön soveltuvia ja muita maaperäesiintymiä merten luonnonvarojen (maalämpö, strategiset mineraalit jne.) hyödyntämispotentiaalin arvioimiseksi nykyistä paremmin.

Laivanrakennus siviili- ja sotilaskäyttöön

52.

vakuuttaa, että eurooppalaiset investoinnit, jotka kohdistuvat laivanrakennusalalle etumatkaa antaviin tekijöihin, kuten digitalisointiin ja ekologiseen ja energiasiirtymään, ovat luonteeltaan strategisia. Innovoinnin kautta parannetaan kilpailukykyä ja vallataan markkinaosuuksia. Rahoituskysymykset ovat myös olennaisen tärkeitä laivanrakennusalalle.

53.

kehottaa kiinnittämään huomiota uusiin markkinoihin, jotka liittyvät näihin siirtymiin: puhtaan käyttövoiman integroiminen aluksiin, innovatiiviset hiilettömät käyttövoimajärjestelmät (uudet purjekonseptit), tankkausalukset, sähkölautat, lyhyen matkan tavarankuljetusalukset, satama- ja rannikkoalueiden palvelualukset jne.

54.

korostaa, että on tärkeää tiivistää siteitä ja paikallista yhteistyötä telakoiden ja niiden yhteishankintaketjujen välillä merenkulkuklustereiden puitteissa. Komitea korostaa myös tarvetta tukea laivanrakennus- ja laivankorjausalueita, joilla toimii suuri määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja toivoo, että perustetaan erityinen tuki laitevalmistajien arvoketjuille, sillä niiden osuus maailmankaupasta on 50 prosenttia ja liikevaihto kaksinkertainen laivanrakennusalaan verrattuna. EU:n tulee kauppa- ja rahoituspolitiikassaan myös suosia eurooppalaisten varusteiden käyttöä aluksilla, jotka on rakennettu unionin ulkopuolella.

55.

kannustaa tekemään eurooppalaisen meriteknologiaohjelman yhteydessä systemaattista työtä sellaisten uusien toimijoiden sisällyttämiseksi laivanrakennusalan arvoketjuihin, jotka voivat osaltaan parantaa tuotantokapasiteettia, osaamisen mobilisointia ja Euroopan kilpailukykyä.

56.

korostaa, että pienten alusten korjaus ja rakentaminen ovat erittäin tärkeitä toimialoja syrjäisimmille alueille, sillä niiden vesillä operoivat laivastot ja uivat rakenteet joutuvat toimimaan saariolosuhteissa ja kaukana Euroopan mantereesta, mikä vaikuttaa merkittävästi pienten alusten logistiikkaan, kunnossapitoon ja korvaamiseen uusilla aluksilla. Näin ollen näille toimialoille on annettava erityistä tukea, jotta voidaan tukea näiden alueiden mereen liittyvien toimien tehokasta kasvua.

57.

katsoo, että meriasiat on nostettava uuden puolustus- ja turvallisuuspolitiikan ytimeen. Tämä edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä sotilasalan laivanrakennukseen. Komitea ehdottaa siksi suuremman huomion kiinnittämistä sekä siviili- että sotilasalalla hyödynnettävän kaksoiskäyttöteknologian tukemiseen.

58.

korostaa tarvetta lisätä julkiselle vallalle kuuluviin tarkkailu- ja turvallisuustehtäviin käytettävän laivaston kapasiteettia ja katsoo, että nämä suvereniteettiin kuuluvat tehtävät on hoidettava Euroopassa rakennetuilla aluksilla. Komitea katsoo, että näiden tehtävien asianmukainen organisointi etenkin brexitin ja muuttovirtahaasteiden yhteydessä merkitsee tukeutumista olemassa oleviin kansallisiin laivastoihin tiiviissä yhteistyössä Frontexin kanssa ja edellyttää Euroopan laajuista solidaarisuutta niiden maiden tukemiseksi, joilla on suurin vastuu näistä tärkeän yleisen edun mukaisista tehtävistä.

Uusiutuva merienergia

59.

pitää uusiutuvaa merienergiaa alana, jolla on suuret mahdollisuudet sekä lisätä huomattavasti uusiutuvan energian tuotantoa että luoda teollinen arvoketju, joka tarjoaa pysyviä paikallisia työpaikkoja monilla alueilla, ja menestyä viennissä. Komitea muistuttaa, että merellä tapahtuvat hankkeet tulee toteuttaa ympäristöä kunnioittavalla tavalla ja jo olemassa olevien toimintojen kanssa yhteensopivalla ja jopa synergiaa tuottavalla tavalla.

60.

korostaa, että kiinteän offshore-tuulivoiman kustannukset ovat Euroopassa olleet varsin selvässä laskussa sen jälkeen, kun ensimmäiset puistot asennettiin vuonna 1991. Tämä kehitys on ennen kaikkea kymmenen viime vuoden aikana rakennetun menestyvän eurooppalaisen teollisuussektorin ansiota.

61.

muistuttaa alusten korjausten ja tarkastusten merkityksestä ja siitä, että alukset on romutettava elinkaarensa lopussa. Komitea suosittelee sen vuoksi, että komissio laatii erityisen suunnitelman, jonka tarkoituksena on varustaa EU tarvittavilla laitoksilla näiden toimintojen suorittamiseksi asianmukaisesti ja joka kattaa myös suunnitelman toteuttamisen edellyttämät talousarviositoumukset.

62.

muistuttaa, että tämän alan kehityksen jatkuminen edellyttää Euroopan tason toimien ja erityisesti t&k-toiminnan jatkamista (yli 3 miljardia euroa on investoitu). Tämä edellyttää kuitenkin nyt selkeitä poliittisia valintoja, jotka riippuvat ennen muuta jäsenvaltioista: on vahvistettava volyymit ja aikataulut kunnianhimoisille tarjouspyynnöille, jotka koskevat tällä hetkellä pisimmälle kehitettyä kiinteää tuulivoimalateknologiaa mutta myös uutta teknologiaa, kuten kelluvia tuulivoimaloita, vuorovesivoimaa ja aaltovoimaa, jotka tarvitsevat ehdottomasti riittävän ja taatun tuoton investointien houkuttelemiseksi ja teollisen tuotannon aloittamiseksi.

63.

kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan tasolla investointitoiminnan tukivälineitä mutta myös hankevakuutus- ja riskinhallintavälineitä. Tällaisten välineiden perustaminen voisi auttaa alentamaan tuntuvasti rahoituskustannuksia ja siten nopeammin myös tuotetun sähkön omakustannushintaa.

64.

on tyytyväinen viime vuosina otettuihin merkittäviin edistysaskeleisiin uutta teknologiaa edustavien prototyyppien ja demonstrointihankkeiden testaamisessa todellisissa käyttöolosuhteissa erityisesti vuorovesivoiman alalla. Ne avaavat mahdollisuuksia kustannusten alentamiseen yhä hallitummin ja uskottavammin, ja niiden avulla voidaan perustella markkinoiden käynnistäminen mukautetuin syöttötariffein ja vahvistaa näin eurooppalaisten toimijoiden johtavaa asemaa maailmassa.

65.

vaatii painokkaasti, että Eurooppa asettaa tavoitteekseen maailmanlaajuisen johtoaseman kelluvan tuulivoiman alalla, ja kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan ajatusta koordinoiduista tai yhteisistä tarjouspyynnöistä, joiden volyymit ja huomioarvo ovat merkittävämmät markkinoiden näkökulmasta. Samanlainen lähestymistapa voitaisiin kehittää vesiturbiinivoimaa ja aaltovoimaa hyödyntäville markkinoilletuontia edeltäville kokeellisille puistoille.

66.

korostaa, että on tärkeää soveltaa erityistä lähestymistapaa alueilla, joita ei ole liitetty muiden verkkoihin, ja etenkin saarialueilla, jotta voidaan ehdottaa kokonaisvaltaisia hiilettömiä energiaomavaraisuusratkaisuja, joissa yhdistetään eri alojen teknologiaa, muun muassa uusiutuvaa merienergiaa, kunkin alueen erityispiirteiden mukaan. Tätä varten on syytä laajentaa keskitehoisten koneiden kehittämistoimintaa.

67.

ehdottaa, että näiden energiaomavaraisuusratkaisujen kehittämistä testataan ja ratkaisut validoidaan myös monikäyttöisten offshore-rakenteiden kehittämishankkeissa, sillä viimeksi mainitut pohjustavat paitsi teollisuustoiminnan myös viime kädessä laajemminkin ihmisen koko toiminnan siirtämistä yhä suuremmassa määrin merelle. Näissä pidemmän aikavälin suunnitelmissa on ehdottomasti noudatettava tiukkoja vaatimuksia kestävyyden ja ympäristövaikutusten hallinnan suhteen hankkeiden koko elinkaaren ajan.

IV)   Satamat – tärkeä meriteollisuuden kehitystä tukeva tekijä

Satamaterminaalit ja satama-, rannikko- ja offshore-infrastruktuuri

68.

toteaa, että satamat voivat niiden toimintojen ja potentiaalin yhteennivomisen ansiosta toimia sinisen kasvun hankkeiden kehittämisen alueina sekä mallina, joka voidaan ulottaa kaikille rannikkoalueille.

69.

korostaa, että satamia tulee niiden asemasta riippumatta pitää strategisena omaisuutena, johon julkisen vallan kannattaa edelleen sijoittaa, ja että kilpailusääntöjen ja valtiontuen valvontasääntöjen tulee sallia tällaiset investoinnit.

70.

korostaa, että unionin rahoituksella on tuettava syrjäisimpien alueiden satamainfrastruktuureja, kun otetaan huomioon tavarankuljetuksen vaihtoehtojen puuttuminen sekä se, ettei tällaisille infrastruktuureille myönnettävä valtiontuki puhtaasti paikallisen luonteensa takia johda kilpailun vääristymiseen unionin sisämarkkinoilla.

71.

vahvistaa satamien olevan samaan aikaan merenkulun solmukohtia sekä paikkoja, joissa harjoitetaan meriteollisuutta ja siihen liittyvää innovointia ja koulutusta. Komitea korostaa satamien olevan alueellinen houkuttelevuustekijä, jonka ansiosta saadaan uutta teollisuustoimintaa satama-alueille tai niiden takamaille.

72.

korostaa logistiikka- ja meripalvelualojen tärkeyttä satamissa ja pitää hyödyllisenä ottaa satamissa käyttöön teknisten innovaatioiden lisäksi uusia talousmalleja ja palveluja, jotka perustuvat esimerkiksi niiden asteittaiseen digitalisointiin (älykkäät satamat), sekä käyttää tiedonkäsittelyn (big data) tarjoamat mahdollisuudet prosessien parantamiseen ja optimointiin.

73.

suosittaa, että parannetaan satamien niveltymistä kaupunkiympäristöön mutta tuetaan samalla satamayhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa ja pyritään säilyttämään satamien maa-ala mahdollista tulevaa kehitystä varten.

74.

ehdottaa, että eurooppalaisen meriteknologiaohjelman yhteyteen perustetaan sinisen talouden kehittämiseen sitoutuneiden satamien verkosto, joka täydentää Euroopan satamafoorumin ja sen alaryhmien ”satamat ja liikenteen solmukohdat sinisen kasvun puolesta” ja ”vihreät satamat” työtä.

75.

korostaa rakennus- ja ympäristöalan insinööritieteiden tärkeyttä satamissa ja rannikkoalueilla rannikkokohteiden ja rantaviivan muokkaamisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

76.

ehdottaa, että satamista tehdään uutta offshore-infrastruktuuria koskevien hankkeiden hautomoita ja mahdollisesti lopulta vetäjiä, olipa kyse offshore-satamista tai yleisemmin jaetuista alustoista, joilla harjoitetaan sinisen talouden toimintoja (jälleenlaivaus, logistiikkakeskus, uusiutuvan merienergian tuotanto, vesiviljely, alusten korjaaminen, tutkimustukikohta).

77.

ehdottaa, että käynnistetään pohdinta nk. toissijaisten satamien toiminnallisesta tehtävästä, joka voi olla esimerkiksi erikoistuminen pienikokoisille markkinoille tai läheisten suurten teollisuussatamien vahvistaminen tai täydentäminen.

Satamien ja merenkulun hiilettömyys

78.

katsoo, että on kiireellistä lisätä tukea investoinneille, jotka kohdistuvat alusten LNG-tankkaukseen ja yleisemmin infrastruktuuriin, joka auttaa pienentämään alusten ekologista jalanjälkeä (maan ja kiinnityspaikalla olevan aluksen välisten sähköliitäntöjen kehittäminen vähäpäästöisten teknologioiden pohjalta). Komitea katsoo, että siirtyminen puhtaampiin polttoaineisiin tai uusiin energiamuotoihin on ensisijaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet vähentää kasvihuonekaasujen ja ihmisten terveydelle haitallisten kaasujen päästöjä, ja että laivanvarustajia tulee tukea laivaston mukauttamisessa ja uusimisessa. Komitea painottaa, että elollisista luonnonvaroista (kasvit, maataloustuotteet ja elintarvikkeet) tuotettu biokaasu voi myös hyödyttää LNG:n arvoketjua ja vähentää näin kasvihuonekaasupäästöjä vieläkin merkittävämmin nykyisiin ratkaisuihin verrattuna.

79.

ehdottaa, että arvioidaan mahdollisuutta perustaa ”sininen käytävä nesteytetyn maakaasun toimittamiseksi saarille”, jota ehdotetaan Euroopan parlamentin 25. lokakuuta 2018 antamassa päätöslauselmassa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta EU:ssa: aika toimia! (2018/2023(INI)). Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että tarvitaan tarkoituksenmukaisia rahoitusvälineitä tämäntyyppisten, kyseisillä alueilla vielä varsin mittavien investointien tukemiseksi.

80.

kiinnittää huomiota tarpeeseen tukea offshore-vesiviljelyn tutkimusta ja kehittämistä yhdistämällä nykyinen syvänmeren rakentamisen sekä teollisuus 4.0 -alan osaaminen, jotta voidaan vähentää rannikkoalueiden vesiviljelmiä, mikä hyödyttäisi sinisen talouden muita toimintoja, joilla on tarve käyttää näitä samoja merialueita.

81.

toteaa, että tutkimus- ja kehitystyö avaa tietä mahdolliselle hiilen ja uusiutuvan energian arvoketjujen pohjalta tuotettujen nestemäisten synteettisten polttoaineiden käytölle. Komitea katsoo, että tätä mahdollisuutta on tarkasteltava harkiten ja että on osoitettava näiden teknologioiden suhteellinen kilpailukyky muihin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin nähden sekä niiden alhainen ympäristöjalanjälki ja myönteinen vaikutus kasvihuonepäästöjen vähentämiseen syklin kaikissa vaiheissa. Tästä ei vielä tässä vaiheessa ole todisteita.

82.

myöntää, että LNG:n käyttö voi kattaa vain välivaiheen, ja kehottaa kehittämään maasähkön käyttöä satamissa olevissa laivoissa, sähköalusten käyttöä, aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämistä aluksilla ja uusiutuvista lähteistä saatavan vedyn kilpailukykyistä tuotantoa ja käyttöä meriliikenteessä (yhdessä uusiutuvan merienergian kehittämisen kanssa ja keskittyen erityisesti aloihin, joiden tuotantopotentiaali on suuri; näitä ovat muun muassa kiinteä ja kelluva offshore-tuulivoima).

83.

kehottaakin rakentamaan satamiin älykkäitä verkkoja koskevan infrastruktuurin, joka on tarpeen uusiutuvan sähkön hajautettujen lähteiden, cool ironing -tekniikan (maasähkö), sähköisen liikkuvuuden ja muiden älykkäisiin verkkoihin liittyvien teknologioiden käyttöönottoa varten.

---

(1)  NAT-V-044 – ”Innovointi siniseen talouteen: hyödynnetään mertemme ja valtamertemme potentiaalia työllisyyden ja kasvun edistämiseksi”, esittelijä Adam Banaszak.

(2)  https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions/leadership-2020-maritime-technology