Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32019H0903(24)

    Komission suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2019, vuodet 2021–2030 kattavan Slovenian yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksesta

    C/2019/4424

    EUVL C 297, 3.9.2019, p. 92–95 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    3.9.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 297/92


    KOMISSION SUOSITUS,

    annettu 18 päivänä kesäkuuta 2019,

    vuodet 2021–2030 kattavan Slovenian yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksesta

    (2019/C 297/24)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Kunkin jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2018/1999 nojalla toimitettava komissiolle luonnos yhdennetystä kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta, joka kattaa vuodet 2021–2030, mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti. Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ensimmäiset luonnokset oli määrä toimittaa 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä.

    (2)

    Slovenia toimitti yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa luonnoksen 31 päivänä joulukuuta 2018. Tämän suunnitelmaluonnoksen toimittaminen on perusta ja ensimmäinen vaihe komission ja jäsenvaltioiden välisessä monivaiheisessa prosessissa, jota noudatetaan yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien viimeistelemiseksi ja niiden panemisessa sen jälkeen täytäntöön.

    (3)

    Komissio arvioi asetuksen (EU) 2018/1999 nojalla yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnokset. Komissio on tehnyt kattavan arvioinnin Slovenian yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksesta ottaen huomioon asetuksen (EU) 2018/1999 olennaiset osat. Arviointi (2) julkaistaan tämän suosituksen rinnalla. Jäljempänä esitetyt suositukset perustuvat kyseiseen arviointiin.

    (4)

    Komission olisi suosituksissaan käsiteltävä erityisesti seuraavia aiheita: i) tavoitteiden, päämäärien ja panosten kunnianhimoisuus siltä kannalta, saavutetaanko yhteisesti energiaunionin tavoitteet ja erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat vuodeksi 2030 asetut unionin tavoitteet, sekä sähköverkkojen yhteenliitäntäaste, johon jäsenvaltio pyrkii vuoteen 2030 mennessä; ii) jäsenvaltion ja unionin tason tavoitteisiin liittyvät politiikat ja toimenpiteet sekä muut politiikat ja toimenpiteet, joilla voi olla rajatylittävää merkitystä; iii) mahdolliset lisäpolitiikat ja -toimenpiteet, joiden sisällyttäminen yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan voi olla tarpeen; iv) vuorovaikutukset ja johdonmukaisuus yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan sisältyvien nykyisten ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden välillä energiaunionin yhdessä ulottuvuudessa ja eri ulottuvuuksien kesken.

    (5)

    Komissio on suosituksia laatiessaan ottanut huomioon yhtäältä tarpeen koota yhteen kaikkien jäsenvaltioiden tietyt määrälliset suunnitellut panokset, jotta voidaan arvioida kunnianhimoisuutta unionin tasolla, ja toisaalta tarpeen antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle riittävästi aikaa ottaa asianmukaisesti huomioon komission suositukset ennen kansallisen suunnitelman viimeistelemistä.

    (6)

    Komission suositukset jäsenvaltioiden uusiutuvaa energiaa koskevista tavoitteista perustuvat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II vahvistettuun laskentakaavaan, joka perustuu objektiivisiin kriteereihin.

    (7)

    Energiatehokkuuden osalta komission suositukset perustuvat arviointiin yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitetystä kunnianhimoisuuden kansallisesta tasosta verrattuna siihen toimien yhteiseen tasoon, joka on tarpeen unionin tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tarvittaessa otetaan huomioon tiedot erityisistä kansallisista olosuhteista. Energiatehokkuuden alalla lopullisten kansallisten panosten olisi heijastettava kustannustehokkaita energian säästömahdollisuuksia ja niitä olisi tuettava rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla sekä toimenpiteillä, joilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (3) 7 artiklaan perustuva energiansäästövelvoite. Jäsenvaltioiden olisi myös osoitettava, että ne ovat asianmukaisesti ottaneet huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaatteen, erityisesti selittämällä, miten energiatehokkuus edistää kilpailukykyisen vähähiilisen talouden ja energian toimitusvarmuuden kansallisten tavoitteiden saavuttamista sekä auttaa torjumaan energiaköyhyyttä.

    (8)

    Hallintoasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava yleiskatsaus tarvittavista investoinneista yhdennetyssä kansallisessa suunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamiseksi sekä yleinen arvio näiden investointien lähteistä. Kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa olisi varmistettava kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden avoimuus ja ennustettavuus investointivarmuuden takaamiseksi.

    (9)

    Komissio on samaan aikaan osana vuosien 2018–2019 talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa painottanut energiaan ja ilmastoon liittyviä jäsenvaltioiden investointitarpeita. Tämä on otettu huomioon Slovenian maaraportissa (4) vuonna 2019 sekä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetussa komission suosituksessa neuvoston suositukseksi Slovenialle (5). Komissio on ottanut huomioon tuoreimmat ohjausjakson tulokset ja suositukset arvioidessaan yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmaluonnoksia. Komission suosituksilla täydennetään viimeisimpiä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että niiden yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa otetaan huomioon viimeisimmät eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut maakohtaiset suositukset.

    (10)

    Hallintoasetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on lisäksi otettava asianmukaisesti huomioon komission mahdolliset suositukset luonnoksesta yhdennetyksi kansalliseksi energia- ja ilmastosuunnitelmaksi, joka on toimitettava 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä. Jos asianomainen jäsenvaltio ei ota huomioon jotakin suositusta tai sen merkittävää osaa, kyseisen jäsenvaltion on perusteltava tämä julkisesti.

    (11)

    Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ilmoitettava yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan ja myöhempinä vuosina tehtävissä päivityksissä samat tiedot, jotka ne ilmoittavat Eurostatille tai Euroopan ympäristökeskukselle. Saman lähteen sekä eurooppalaisten tilastojen, jos ne ovat käytettävissä, käyttö on myös olennaista mallinnusten ja ennusteiden lähtökohdan laskemiselle. Kun käytetään eurooppalaisia tilastoja, voidaan paremmin vertailla yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa käytettyjä tietoja ja ennusteita.

    (12)

    Kaikki asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä I esitetyt osat on sisällytettävä lopulliseen yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan. Tässä yhteydessä olisi arvioitava suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden makroekonomiset, ja siinä määrin kuin se on toteutettavissa, terveyteen, ympäristöön, työllisyyteen, koulutukseen ja osaamiseen liittyvät sekä sosiaaliset vaikutukset. Yleisö ja muut sidosryhmät on saatava mukaan lopullisen yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman laatimiseen. Nämä ja muut seikat kuvataan yksityiskohtaisesti tämän suosituksen kanssa julkaistussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (6).

    (13)

    Slovenian on varmistettava, että lopullisessa suunnitelmassa käsitellään kaikkien ulottuvuuksien osalta kaikkia luonnoksesta puuttuvia osia, kuten ”voimassa olevien toimenpiteiden avulla” -skenaariota, vaikutustenarviointia ja investointitarpeita. Huomioon olisi otettava myös nykyisten ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden väliset yhteydet, kuten erityisesti synergiat hiilestä irtautumisen, energiaturvallisuuden ja energian sisämarkkinoiden ulottuvuuksien sekä energiatehokkuus etusijalle -periaatteen välillä. Myös arviointi siitä, varmistetaanko nykyisillä politiikoilla fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen energia-alalla, sekä tiedot energiamarkkinoiden toiminnasta ovat tärkeitä asioita, joita olisi käsiteltävä lopullisessa suunnitelmassa. Samalla lailla tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuuksien tavoitteilla on tuettava muita energiaunionin ulottuvuuksia varten suunniteltuja toimia.

    (14)

    Olisi hyödyllistä, jos lopullisessa yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitettäisiin kattava analyysi siitä, miten vähähiilisten teknologioiden sektori tällä hetkellä sijoittuu maailmanlaajuisille markkinoille ja tuotaisiin esiin kilpailuvahvuuksia ja mahdollisia haasteita. Tältä pohjalta olisi hyödyllistä määritellä mitattavissa olevia tulevaisuuden tavoitteita sekä politiikkoja ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi ja esittää asianmukaiset yhteydet yritys-, teollisuus- ja koulutuspolitiikkaan. Lopullisessa yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa olisi myös hyödyllistä ottaa paremmin huomioon yhteydet kiertotalouteen ja korostaa tämän potentiaalia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

    (15)

    Sloveniaa koskevien komission suositusten pohjana on Slovenian yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksen arviointi, joka julkaistaan tämän suosituksen yhteydessä (7).

    SUOSITTAA, ETTÄ SLOVENIA TOTEUTTAA TOIMIA, joilla se:

    1.

    määrittää erityisesti rakennuksia koskevia kustannustehokkaita lisäpolitiikkoja ja -toimenpiteitä, kun otetaan huomioon EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä koskevat vuodeksi 2030 asetetut kansalliset tavoitteet (-15 % vuoteen 2005 verrattuna) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 (8) mukainen vastaava sitoutuminen siihen, että maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt eivät ylitä poistumia;

    2.

    nostaa vuoteen 2030 mennessä saavutettavaa uusiutuvan energian osuuden tavoitetasoa merkittävästi vähintään 37 prosenttiin Slovenian panoksena uusiutuvaa energiaa koskevaan vuodeksi 2030 asetettuun unionin tavoitteeseen, kuten asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II olevassa kaavassa esitetään, ottaen asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvat olosuhteet ja kansalliset rajoitteet; sisällyttää lopulliseen yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan ohjeellisen kehityskulun, joka saavuttaa asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan a kohdan 2 alakohdassa esitetyt vertailukohdat mainitun osuuden mukaisesti siten, että otetaan huomioon tarve lisätä toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteisesti; esittää yksityiskohtaisia ja määrällisiä politiikkoja ja toimenpiteitä, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (9) vahvistettujen velvoitteiden mukaisia, jotta mahdollistetaan tämän panoksen toteutuminen ajoissa ja kustannustehokkaasti; varmistaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (10) liitteessä I vahvistettu uusiutuvaa energiaa koskeva vuoden 2020 tavoite saavutetaan kokonaan ja säilytetään perustasona vuodesta 2021 eteenpäin, ja selittää, miten se aikoo saavuttaa ja säilyttää tämän perustaso-osuuden; nostaa tavoitetasoa lämmitys- ja jäähdytysalalla, jotta saavutettaisiin direktiivin (EU) 2018/2001 23 artiklan ohjeellinen tavoite ja direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklassa asetettu liikennetavoite; säätää konkreettisia toimenpiteitä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisesta ja mahdollisuuksia luovista puitteista itse tuotetun uusiutuvan energian kulutusta ja uusiutuvan energian yhteisöjä varten direktiivin (EU) 2018/2001 21 ja 22 artiklan mukaisesti;

    3.

    lisää merkittävästi tavoitetasoa, joka koskee primäärienergian kulutuksen vähentämistä vuonna 2030, kun otetaan huomioon, että on tarpeen lisätä toimia vuodeksi 2030 asetetun unionin energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi; ilmaisee panoksensa loppuenergian kulutuksena; ehdottaa kunnianhimoisempia politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla saavutetaan energian lisäsäästöjä vuoteen 2030 mennessä; esittää politiikkoja ja toimenpiteitä vuosiksi 2021–2030 ja esittää myös niiden vaikutukset odotettuina energiansäästöinä sekä täytäntöönpanon aikataulun;

    4.

    määrittää monipuolistamiseen ja energiariippuvuuteen liittyviä energiaturvallisuustavoitteita tukevia toimenpiteitä, mukaan lukien toimenpiteet joustavuuden varmistamiseksi;

    5.

    määrittää markkinoiden yhdentymistä koskevia tulevaisuuteen suuntautuvia tavoitteita, erityisesti tukku- ja vähittäismarkkinoiden kilpailukyvyn kehittämistä koskevia toimenpiteitä;

    6.

    selventää tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuuteen erityisesti energiaunionin yhteydessä liittyviä kansallisia tavoitteita ja rahoitustavoitteita, jotka on saavutettava vuosina 2023–2030, siten, että ne ovat helposti mitattavissa ja tarkoituksenmukaisia ja niillä tuetaan yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman muiden ulottuvuuksien tavoitteiden toteuttamista; tukee kyseisiä tavoitteita erityisillä ja asianmukaisilla politiikoilla ja toimenpiteillä, mukaan lukien ne, jotka laaditaan yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa, kuten strateginen energiateknologiasuunnitelma;

    7.

    toteuttaa kattavan kuulemismenettelyn naapurimaiden ja muiden jäsenvaltioiden kanssa edistääkseen energiaunionin tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman kustannustehokkaasti; tutkii edelleen koordinoidun energia- ja ilmastopolitiikan rajatylittävää potentiaalia ja makroalueellisia näkökohtia erityisesti Adrianmeren alueella alueen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja ekosysteemeihin perustuvan lähestymistavan toteuttamiseksi;

    8.

    toimittaa yleiskatsauksen investoinneista, jotka ovat tarpeen taloutensa nykyaikaistamiseksi energia- ja ilmastotavoitteiden avulla, sekä yleisen arvioinnin näiden investointien lähteistä ja myös asianmukaisesta kansallisen, alueellisen ja unionin tason rahoituksesta; harkitsee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 (11) mukaisten toisiin jäsenvaltioihin tehtävien siirtojen kustannustehokasta toteuttamista rahoituslähteenä;

    9.

    luettelee kaikki energiatuet, myös erityisesti tuet fossiilisille polttoaineille, sekä toteutetut toimet ja suunnitelmat niistä luopumiseksi;

    10.

    täydentää vuorovaikutuksesta ilmanlaatua ja ilmaan vapautuvia päästöjä koskevan politiikan kanssa tehtävää analyysiä lisäämällä määrällisiä tietoja sisällyttämällä siihen vähintään vaaditut tiedot suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden ilman epäpuhtauspäästöistä;

    11.

    sisällyttää suunnitelmaan paremmin oikeudenmukaista ja tasapuolista siirtymistä koskevat näkökohdat, erityisesti esittämällä yksityiskohtaisempia tietoja suunniteltujen tavoitteiden, politiikkojen ja toimenpiteiden sosiaali-, työllisyys- ja osaamisvaikutuksista, liittyen erityisesti hiilivoimalla tapahtuvan sähköntuotannon vaiheittaiseen lopettamiseen; kehittää edelleen lähestymistapaa energiaköyhyyteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi muun muassa täsmentämällä arviotaan asetuksessa (EU) 2018/1999 vaaditun mukaisesti.

    Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2019.

    Komission puolesta

    Miguel ARIAS CAÑETE

    Komission jäsen


    (1)  EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.

    (2)  SWD(2019) 271.

    (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

    (4)  SWD(2019) 1023 final.

    (5)  COM(2019) 524 final, 5. kesäkuuta 2019.

    (6)  SWD(2019) 271.

    (7)  SWD(2019) 271.

    (8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

    (9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

    (10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

    (11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).


    Top