Înapoi la prima pagină EUR-Lex

EUR-Lex Acces la dreptul Uniunii Europene

Înapoi la prima pagină EUR-Lex

Acest document este un extras de pe site-ul EUR-Lex

Folosiți ghilimele pentru a căuta o „expresie exactă”. Adăugați un asterisc (*) la un termen pentru a găsi variante (transport*, 32019R*). Puteți folosi semnul întrebării (?) în locul unui caracter din termenul căutat pentru a găsi variante (dacă scrieți ca?, rezultatele căutării vor include caz, cap, cal).
Recomandări pentru căutare
Aveți nevoie de mai multe opțiuni de căutare? Utilizați Căutare avansată
Sunteți aici

Document 52018AR3592

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”TEN-T:n toteuttamisen yhdenmukaistaminen”

COR 2018/03592

EUVL C 168, 16.5.2019, p. 91-100 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

16.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/91

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”TEN-T:n toteuttamisen yhdenmukaistaminen”

(2019/C 168/11)

Esittelijä:

Michiel SCHEFFER (NL, ALDE), Gelderlandin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä

COM(2018) 277 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä

COM(2018) 277 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 1 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [1] vahvistetaan viimeisimmän kehityksen mukaisten yhteentoimivien verkkojen perustamista koskevat yhteiset puitteet sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) rakenne on kaksitasoinen: kattavalla verkolla varmistetaan unionin kaikkien alueiden vaihtoyhteyksien toimivuus, ja ydinverkko koostuu niistä verkon osista, jotka ovat strategisesti kaikkein tärkeimpiä unionin kannalta. Asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 määritellään verkkojen päätökseen saattamista koskevat sitovat toteuttamistavoitteet, joiden mukaan ydinverkko on saatettava valmiiksi viimeistään vuonna 2030 ja kattava verkko viimeistään vuonna 2050.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [1] vahvistetaan viimeisimmän kehityksen mukaisten yhteentoimivien verkkojen perustamista koskevat yhteiset puitteet sisämarkkinoiden kehittämiseksi sekä unionin sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten . Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) rakenne on kaksitasoinen: kattavalla verkolla varmistetaan unionin kaikkien alueiden vaihtoyhteyksien toimivuus sekä tarvittavat jakelukanavat perusverkon tarjoamiseksi , ja ydinverkko koostuu niistä verkon osista, jotka ovat strategisesti kaikkein tärkeimpiä EU:n kannalta ja joiden olisi näin ollen toimittava yhtenäisen eurooppalaisen liikenne- ja liikkuvuusalueen rajat ylittävinä ja multimodaalisina vauhdittajina . Asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 määritellään verkkojen päätökseen saattamista koskevat sitovat toteuttamistavoitteet, joiden mukaan ydinverkko on saatettava valmiiksi viimeistään vuonna 2030 ja kattava verkko viimeistään vuonna 2050. Lisäksi asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 keskitytään rajat ylittäviin yhteyksiin, joilla parannetaan eri liikennemuotojen yhteentoimivuutta ja edistetään unionin liikenteen multimodaalista yhdentymistä.

Perustelu

Euroopan laajuisella liikenneverkolla on useita tavoitteita, ja niihin kuuluu sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. Rajatylittävän yhteistyön on oltava mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa vähäpäästöisen rajatylittävän liikkuvuuden parantamiseksi. Tämä on poliittisten suositusten kohdan 18 mukaista.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 2 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Verkkojen valmiiksi saattamisen välttämättömyydestä ja sitovista aikatauluista huolimatta kokemus on osoittanut, että tässä tarkoituksessa tehtyjä investointeja haittaavat usein monimutkaiset lupamenettelyt, rajat ylittävät hankintamenettelyt ja muut menettelyt. Tämä tilanne vaarantaa hankkeiden aikataulun mukaisen toteutuksen ja aiheuttaa monissa tapauksissa merkittäviä viivästyksiä ja kustannusten nousua. Jotta voitaisiin ratkaista nämä ongelmat ja saattaa Euroopan laajuinen liikenneverkko valmiiksi samanaikaisesti koko unionissa, tarvitaan yhdenmukaistettuja toimia unionin tasolla.

Verkkojen valmiiksi saattamisen välttämättömyydestä ja sitovista aikatauluista huolimatta kokemus on osoittanut, että tässä tarkoituksessa tehtyjä investointeja haittaavat usein monimutkaiset lupamenettelyt, rajat ylittävät hankintamenettelyt ja muut menettelyt. Lisäksi kansalaisten varhainen osallistuminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen jäävät usein vähäiselle huomiolle, mikä johtaa siihen, että kansalaisten tuki jää heikoksi avoimuuden puutteen vuoksi. Tämä tilanne vaarantaa hankkeiden aikataulun mukaisen toteutuksen ja aiheuttaa monissa tapauksissa merkittäviä viivästyksiä ja kustannusten nousua. Jotta voitaisiin ratkaista nämä ongelmat ja saattaa Euroopan laajuinen liikenneverkko valmiiksi samanaikaisesti koko unionissa, tarvitaan selvärakenteisia ja oikea-aikaisia yhdenmukaistettuja toimia unionin tasolla.

Perustelu

Lupamenettelyt eivät ole ainoa syy hankkeiden viivästymiseen. Myös kansalaisten varhaisen osallistumisen ja yhteisymmärryksen rakentamisen laiminlyöminen aiheuttavat viivästyksiä.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 3 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Useiden jäsenvaltioiden oikeudellisessa kehyksessä asetetaan käsittelyssä etusijalle tietyt hankeluokat sen mukaan, mikä on hankkeiden strateginen merkitys taloudelle . Etusija-asema tarkoittaa lyhyempiä määräaikoja, samanaikaisia menettelyjä tai lyhyitä valitusaikoja, ja samalla varmistetaan, että myös muiden monialaisten politiikkojen tavoitteet saavutetaan. Kun kansalliseen oikeudelliseen kehykseen sisältyy tällainen mahdollisuus, sitä olisi automaattisesti sovellettava sellaisiin unionin hankkeisiin, jotka on asetuksen (EU) N:o 1315/2013 nojalla yksilöity yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi.

Useiden jäsenvaltioiden oikeudellisessa kehyksessä asetetaan käsittelyssä etusijalle tietyt hankeluokat sen mukaan, mikä on hankkeiden strateginen merkitys unionin alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimien kannalta . Etusija-asema tarkoittaa lyhyempiä määräaikoja, samanaikaisia menettelyjä tai lyhyitä valitusaikoja, ja samalla varmistetaan, että myös muiden monialaisten politiikkojen tavoitteet saavutetaan. Kun kansalliseen oikeudelliseen kehykseen sisältyy tällainen mahdollisuus, sitä olisi automaattisesti sovellettava sellaisiin unionin hankkeisiin, jotka on asetuksen (EU) N:o 1315/2013 nojalla yksilöity yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi. Silloin kun tällaista kehystä ei ole olemassa, toimivaltaisten viranomaisten olisi asetettava etusijalle lupien myöntämistä ja hankkeiden täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistaminen tai tarvittaessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet yhteisen hallintoyksikön perustamisen helpottamiseksi.

Perustelu

Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava yksi unionin liikennepolitiikan keskeisistä tavoitteista.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 4 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voitaisiin parantaa ympäristövaikutusten arviointien vaikuttavuutta ja yksinkertaistaa päätöksentekoprosessia tapauksissa, joissa velvollisuus ydinverkkohankkeiden ympäristöseikkoihin liittyvien arviointien tekemiseen johtuu samanaikaisesti direktiivistä 2011/92/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, ja muusta unionin lainsäädännöstä, kuten direktiivistä 92/43/ETY, direktiivistä 2009/147/EY, direktiivistä 2000/60/EY, direktiivistä 2008/98/EY, direktiivistä 2010/75/EU, direktiivistä 2012/18/EU ja direktiivistä 2011/42/EY, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että järjestetään yhteinen menettely näiden direktiivien vaatimusten täyttämiseksi.

Jotta voitaisiin parantaa ympäristövaikutusten arviointien vaikuttavuutta ja yksinkertaistaa päätöksentekoprosessia tapauksissa, joissa velvollisuus ydinverkkohankkeiden ympäristöseikkoihin liittyvien arviointien tekemiseen johtuu samanaikaisesti direktiivistä 2011/92/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, ja muusta unionin lainsäädännöstä, kuten direktiivistä 92/43/ETY, direktiivistä 2009/147/EY, direktiivistä 2000/60/EY, direktiivistä 2008/98/EY, direktiivistä 2010/75/EU, direktiivistä 2012/18/EU ja direktiivistä 2011/42/EY, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että järjestetään yhteinen menettely näiden direktiivien vaatimusten täyttämiseksi, luomatta kuitenkaan välttämättä uusia menettelyitä, jos asianmukaiset menettelyt ovat jo olemassa .

Perustelu

Eräissä jäsenvaltioissa on jo olemassa yhdennettyjä menettelyitä, ja uusien menettelyiden käyttöönotto aiheuttaisi hallinnollisia lisärasitteita.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 8 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

TEN-T-ydinverkon valmiiksi saattamisen kiireellisyyden vuoksi lupamenettelyjen yksinkertaistamisen yhteydessä olisi asetettava määräaika, johon mennessä toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä kattava päätös hankkeen toteuttamisesta. Määräaika johtaa todennäköisesti menettelyjen tehokkaampaan toteuttamiseen, mutta se ei missään tapauksessa saisi vaarantaa unionin tiukkojen ympäristönsuojelua ja yleisön osallistumista koskevien vaatimusten noudattamista.

TEN-T-ydinverkon valmiiksi saattamisen kiireellisyyden vuoksi lupamenettelyjen yksinkertaistamisen yhteydessä olisi asetettava määräaika, johon mennessä toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä kattava päätös hankkeen toteuttamisesta. Määräaika johtaa todennäköisesti menettelyjen tehokkaampaan toteuttamiseen, mutta se ei missään tapauksessa saisi vaarantaa unionin tiukkojen ympäristönsuojelua ja yleisön osallistumista koskevien vaatimusten noudattamista. Määräaika tulisi kuitenkin asettaa vasta suunnitellusta hankkeesta varhaisessa vaiheessa järjestettävän alustavan julkisen kuulemisen jälkeen, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaisten kuuleminen.

Perustelu

Itsestään selvä. Lupamenettelyt eivät ole ainoa syy hankkeiden viivästymiseen. Myös kansalaisten varhaisen osallistumisen ja yhteisymmärryksen rakentamisen laiminlyöminen aiheuttavat viivästyksiä.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 11 kappale

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rajat ylittävien yhteistä etua koskevien hankkeiden julkisissa hankinnoissa olisi noudatettava perussopimusta ja direktiiviä 2014/25/EU ja/tai 2014/24/EU. Jotta voitaisiin varmistaa, että rajat ylittävät yhteistä etua koskevat ydin verkkohankkeet saatetaan tehokkaasti päätökseen, yhteisen yksikön tekemissä julkisissa hankinnoissa olisi sovellettava vain yhtä kansallista lainsäädäntöä. Unionin julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstä poiketen tässä yhteydessä olisi periaatteessa sovellettava sen jäsenvaltion sääntöjä, jossa yhteisellä yksiköllä on sääntömääräinen kotipaikka. Sovellettava lainsäädäntö olisi edelleen oltava mahdollista määrittää hallitustenvälisessä sopimuksessa.

Rajat ylittävien yhteistä etua koskevien hankkeiden julkisissa hankinnoissa olisi noudatettava perussopimusta ja direktiiviä 2014/25/EU ja/tai 2014/24/EU. Jotta voitaisiin varmistaa, että rajat ylittävät yhteistä etua koskevat Euroopan laajuiset liikenne verkkohankkeet saatetaan tehokkaasti päätökseen, yhteisen hallinto yksikön tekemissä julkisissa hankinnoissa olisi osapuolten yhteisestä sopimuksesta sovellettava vain yhtä EU-tason tai tarvittaessa kansallista lainsäädäntöä. Unionin julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstä poiketen tässä yhteydessä olisi periaatteessa sovellettava sen jäsenvaltion sääntöjä, jossa yhteisellä yksiköllä on sääntömääräinen kotipaikka. Sovellettava lainsäädäntö olisi edelleen oltava mahdollista määrittää hallitustenvälisessä sopimuksessa.

Perustelu

Tämä helpottaisi rajatylittävää yhteistyötä poliittisten suositusten kohdan 18 mukaisesti.

Muutosehdotus 7

1 artikla

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten noudattamiin hallinnollisiin menettelyihin, jotka liittyvät yhteistä etua koskevien Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkohankkeiden hyväksymiseen ja toteuttamiseen.

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten (valtakunnalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai muut hankkeiden toteuttajat) noudattamiin hallinnollisiin menettelyihin, jotka liittyvät niiden yhteistä etua koskevien Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuriin liittyvien osa-alueiden ja edellytysten sekä ydinverkkohankkeiden hyväksymiseen ja toteuttamiseen, joilla on 3 artiklassa määritelty ensisijainen asema .

Perustelu

Sen sijaan että ehdotettua menettelyä sovellettaisiin kaikkiin TEN-T-hankkeisiin, asetuksessa tulisi määritellä, mihin hankkeisiin sitä sovelletaan. Näin toimia voidaan kohdistaa tärkeimpiin hankkeisiin ja nopeuttaa niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden tulisi päättää, mihin ensisijaisiin hankkeisiin asetusta sovelletaan.

Muutosehdotus 8

2 artiklan e alakohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

’yhteistä etua koskevalla rajat ylittävällä hankkeella’tarkoitetaan yhteisen yksikön toteuttamaa asetuksen (EU) N:o 1315/2013 7 artiklan mukaista yhteistä etua koskevaa hanketta, joka kattaa mainitun asetuksen 3 artiklan m alakohdassa tarkoitetun rajanylityskohdan.

’yhteistä etua koskevalla rajat ylittävällä hankkeella’tarkoitetaan yhteisen yksikön toteuttamaa asetuksen (EU) N:o 1315/2013 7 artiklan mukaista yhteistä etua koskevaa hanketta, joka kattaa rajanylityskohdan jäsenvaltioiden välisen tai jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välisen tai jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisten välisen tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden alue- ja paikallisviranomaisten välisen yhteistyö- tai muun sopimuksen puitteissa liikenneinfrastruktuurin suunnittelemiseksi tai käyttöönottamiseksi .

Perustelu

On tärkeää hyödyntää paikallis- ja alueviranomaisten potentiaalia rajatylittävissä hankkeissa.

Muutosehdotus 9

3 artikla

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yhteistä etua koskevien hankkeiden ensisijainen asema

1.

Kuhunkin yhteistä etua koskevaan TEN-T-ydinverkkohankkeeseen sovelletaan yhdennettyä lupamenettelyä, jota hallinnoi kunkin jäsenvaltion 5 ja 6 artiklan mukaisesti nimeämä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen.

2.

Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään ensisijaisesta asemasta, yhteistä etua koskeville hankkeille on myönnettävä korkein mahdollinen asema kansallisessa tärkeysjärjestyksessä, ja niitä on käsiteltävä tämän aseman mukaisesti lupamenettelyissä, jos ja siinä määrin kuin tällaisesta käsittelystä säädetään vastaavan tyyppisiin liikenneinfrastruktuureihin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

3.

Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen tehokkuuden varmistamiseksi hankkeen toteuttajien ja kaikkien asianomaisten viranomaisten on varmistettava, että näiden hankkeiden käsittely tapahtuu niin nopeasti kuin se on oikeudellisesti mahdollista, myös siihen osoitettujen resurssien suhteen.

Yhteistä etua koskevien hankkeiden ensisijainen asema

1.

Jäsenvaltiot määrittelevät ensisijaisia osa-alueita TEN-T:n alalla. Ensisijaisessa verkossa sijaitseville yhteistä etua koskeville hankkeille annetaan ”ensisijainen asema”ja niihin sovelletaan yhdennettyä lupamenettelyä, jota hallinnoi kunkin jäsenvaltion 5 ja 6 artiklan mukaisesti nimeämä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen.

2.

Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään ensisijaisesta asemasta, yhteistä etua koskeville hankkeille on myönnettävä korkein mahdollinen asema kansallisessa tärkeysjärjestyksessä, ja niitä on käsiteltävä tämän aseman mukaisesti lupamenettelyissä, jos ja siinä määrin kuin tällaisesta käsittelystä säädetään vastaavan tyyppisiin liikenneinfrastruktuureihin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

3.

Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen tehokkuuden varmistamiseksi hankkeen toteuttajien ja kaikkien asianomaisten viranomaisten on varmistettava, että näiden hankkeiden käsittely tapahtuu niin nopeasti kuin se on oikeudellisesti mahdollista, myös siihen osoitettujen resurssien suhteen.

Perustelu

Ks. muutosehdotus 7.

Muutosehdotus 10

4 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voitaisiin noudattaa 6 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja keventää yhteistä etua koskevien hankkeiden päätökseen saattamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta, kaikki sovellettavasta kansallisesta ja unionin lainsäädännöstä johtuvat hallinnolliset menettelyt on yhdennettävä, ja tuloksena on oltava vain yksi kattava päätös.

Jotta voitaisiin noudattaa 6 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja keventää yhteistä etua koskevien hankkeiden päätökseen saattamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta, kaikki sovellettavasta lainsäädännöstä johtuvat hallinnolliset menettelyt sekä kansallisella että unionin tasolla, mukaan lukien asiaankuuluvat ympäristövaikutusten arvioinnit sekä kansalaisille suunnatut tiedotus- ja osallistamiskampanjat , on yhdennettävä, ja tuloksena on oltava vain yksi kattava päätös.

Perustelu

Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava yksi unionin liikennepolitiikan keskeisistä tavoitteista.

Muutosehdotus 11

5 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin jäsenvaltion on viimeistään .. päivänä ...kuuta ... (julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulosta), nimettävä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen, joka vastaa lupaprosessin edistämisestä samoin kuin kattavan päätöksen tekemisestä.

Kunkin jäsenvaltion on viimeistään .. päivänä ...kuuta ... (julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulosta), nimettävä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen tai ainoat toimivaltaiset viranomaiset , joka vastaa tai jotka vastaavat lupaprosessin edistämisestä samoin kuin kattavan päätöksen tekemisestä. Mikäli jäsenvaltio on jo nimennyt yhden ainoan toimivaltaisen viranomaisen tai ainoat toimivaltaiset viranomaiset, kyseinen jäsenvaltio voi vahvistaa tämän nimeämisen.

Perustelu

Eräillä jäsenvaltioilla on jo yhdennetyt menettelyt tai nimetyt toimivaltaiset viranomaiset. Jäsenvaltioille aiheutuisi siis hallinnollista lisärasitetta, jos niiden pitäisi ottaa käyttöön uusia menettelyitä tai nimetä uusia toimivaltaisia viranomaisia.

Muutosehdotus 12

5 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun nimetyn toimivaltaisen viranomaisen vastuu ja/tai siihen liittyvät tehtävät voidaan siirtää toiselle viranomaiselle asianmukaisella hallintotasolla tai tällainen viranomainen voi toteuttaa ne yhteistä etua koskevan tietyn hankkeen osalta tai yhteistä etua koskevien hankkeiden tietyn luokan osalta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät :

a)

vain yksi viranomainen on vastuussa tietystä yhteistä etua koskevasta hankkeesta;

b)

kyseinen viranomainen on hankkeen toteuttajan ainoa yhteyspiste menettelyssä, jossa tehdään kattava päätös tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen osalta, ja

c)

kyseinen viranomainen koordinoi kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen toimittamista.

Nimetty toimivaltainen viranomainen voi säilyttää itsellään vastuun määräaikojen vahvistamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan mukaisesti asetettujen määräaikojen soveltamista.

Jäsenvaltiot voivat siirtää edellä 1 kohdassa tarkoitetun nimetyn toimivaltaisen viranomaisen vastuun ja/tai siihen liittyvät tehtävät jo olemassa olevalle tai perustettavalle viranomaiselle asianmukaisella hallintotasolla valtiolliset, alueelliset ja paikalliset toimivaltuudet huomioon ottaen yhteistä etua koskevan tietyn hankkeen osalta tai yhteistä etua koskevien hankkeiden tietyn luokan osalta, edellyttäen, että

a)

vain yksi viranomainen on vastuussa tietystä yhteistä etua koskevasta hankkeesta;

b)

kyseinen viranomainen on hankkeen toteuttajan ainoa yhteyspiste menettelyssä, jossa tehdään kattava päätös tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen osalta, ja

c)

kyseinen viranomainen koordinoi kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen toimittamista.

Perustelu

Asetuksella ei tulisi puuttua jäsenvaltioiden perustuslailliseen järjestelmään, etenkin kun tietyissä jäsenvaltioissa tehtävistä huolehtivat eri hallintotasot.

Määräajat tulisi asettaa tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttajan kanssa, jotta hankkeiden aikataulua on mahdollista räätälöidä. Kun mahdollistetaan kaikkien sidosryhmien hyvissä ajoin tapahtuva osallistuminen ja sidosryhmien yhteisymmärryksen rakentamiseen varataan riittävästi aikaa, hankkeen täytäntöönpano paranee huomattavasti.

Muutosehdotus 13

5 artiklan 5 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos yhteistä etua koskeva hanke edellyttää päätösten tekemistä kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen tehokkaan ja toimivan keskinäisen yhteistyön ja koordinoinnin. Jäsenvaltioiden on pyrittävä sopimaan yhteisistä menettelyistä, etenkin ympäristövaikutusten arvioinnissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavaan unionin ja kansainväliseen oikeuteen perustuvia velvoitteita.

Jos yhteistä etua koskeva hanke edellyttää päätösten tekemistä kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen tehokkaan ja toimivan keskinäisen yhteistyön ja koordinoinnin. Jäsenvaltioiden on pyrittävä sopimaan yhteisistä menettelyistä, etenkin ympäristövaikutusten arvioinnissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavaan unionin ja kansainväliseen oikeuteen perustuvia velvoitteita. Etenkin tapauksissa, joissa yhteinen yksikkö on osallistuvien jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten perustama, yksikön on hyödynnettävä yhteisiä menettelyjä ja jäsenvaltioiden keskinäistä koordinointia, ja sen tulisi olla yhteydessä vain yhteen nimettyyn toimivaltaiseen lupaviranomaiseen.

Perustelu

—

Muutosehdotus 14

6 artiklan 2 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Lupamenettelyn kesto ja toteutus

1.

Lupamenettely koostuu hakemista edeltävästä vaiheesta, hakemuksen arviointivaiheesta ja nimetyn toimivaltaisen viranomaisen toteuttamasta päätöksenteosta.

2.

Hakemista edeltävä vaihe, joka kattaa ajanjakson lupamenettelyn alusta täydellisten hakemusasiakirjojen jättämiseen nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle, saa periaatteessa kestää enintään kaksi vuotta.

3.

Lupamenettelyn käynnistämiseksi hankkeen toteuttajan on ilmoitettava hankkeesta kirjallisesti jäsenvaltioiden nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle ja sisällytettävä ilmoitukseen hankkeen yksityiskohtainen kuvaus. Viimeistään kahden kuukauden kuluttua edellä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on joko vahvistettava vastaanottaneensa ilmoituksen tai, jos se katsoo, ettei hanke ole lupamenettelyn kannalta riittävän pitkälle kehitetty, hylättävä ilmoitus kirjallisesti. Jos nimetty toimivaltainen viranomainen päättää hylätä ilmoituksen, sen on perusteltava päätöksensä. Toimivaltaisen viranomaisen antaman vastaanottamisilmoituksen allekirjoituspäivää pidetään lupamenettelyn alkamispäivänä. Jos hanke koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota, lupamenettelyn alkamispäivä on päivä, jona asianomainen toimivaltainen viranomainen hyväksyy viimeisen ilmoituksen.

4.

Nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa lupamenettelyn alkamisesta, tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttajan ja muiden asianomaisten viranomaisten kanssa ja ottaen huomioon hankkeen toteuttajan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen perusteella toimittamat tiedot, laadittava ja toimitettava hankkeen toteuttajalle seuraavat seikat sisältävä kuvaus hakemuksen yksityiskohtaisesta rakenteesta:

a)

aineiston laajuus ja tarkkuus niiden tietojen osalta, jotka hankkeen toteuttajan on toimitettava hakemusasiakirjojen osana kattavaa päätöstä varten;

b)

lupaprosessin aikataulu, jossa yksilöidään vähintään seuraavat:

i)

hankittavat päätökset ja lausunnot;

ii)

viranomaiset, sidosryhmät ja yleisö, jota asia todennäköisesti koskee ;

iii)

menettelyn yksittäiset vaiheet ja niiden kesto;

iv)

tärkeät välitavoitteet, jotka on saavutettava kattavan päätöksen tekemiseksi, ja niiden määräajat;

v)

viranomaisten suunnittelemat resurssit ja mahdollisten lisäresurssien tarve.

Lupamenettelyn kesto ja toteutus

1.

Lupamenettely koostuu hakemista edeltävästä vaiheesta, hakemuksen arviointivaiheesta ja nimetyn toimivaltaisen viranomaisen toteuttamasta päätöksenteosta.

Nimetty toimivaltainen viranomainen ottaa kyseisen jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti paikallis- ja alueviranomaiset, joiden alueita hankkeet koskevat, mukaan osallistavaan menettelyyn, jonka tavoitteena on hankkeen arviointi alustavasti sekä ennen lopullista lupaa.

2.

Hakemista edeltävä vaihe, joka kattaa ajanjakson lupamenettelyn alusta täydellisten hakemusasiakirjojen jättämiseen nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle, saa periaatteessa kestää enintään kaksi vuotta. Nimetty toimivaltainen viranomainen voi myöntää hankkeen toteuttajalle lisäaikaa erityisissä olosuhteissa hankkeen mittasuhteista ja luonteesta riippuen ja/tai jotta suuren yleisön asianmukaiseen osallistamiseen jää riittävästi aikaa. Tällaisen julkisen kuulemisen ja osallistumisen on tapahduttava jo ennen hakemista edeltävää vaihetta. Kansalaisten osallistumisen tulokset suoraan infrastruktuurin toteuttamiseen vaikuttavien kompromissien muodossa sekä suunnitellut lisätoimet yleisön kuulemiseksi määrittävät hakemista edeltävän vaiheen keston.

3.

Lupamenettelyn käynnistämiseksi hankkeen toteuttajan on ilmoitettava hankkeesta kirjallisesti jäsenvaltioiden nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle ja sisällytettävä ilmoitukseen hankkeen yksityiskohtainen kuvaus. Viimeistään kahden kuukauden kuluttua edellä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on joko vahvistettava vastaanottaneensa ilmoituksen tai, jos se katsoo, ettei hanke ole lupamenettelyn kannalta riittävän pitkälle kehitetty, hylättävä ilmoitus kirjallisesti. Jos nimetty toimivaltainen viranomainen päättää hylätä ilmoituksen, sen on perusteltava päätöksensä. Toimivaltaisen viranomaisen antaman vastaanottamisilmoituksen allekirjoituspäivää pidetään lupamenettelyn alkamispäivänä. Jos hanke koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota, lupamenettelyn alkamispäivä on päivä, jona asianomainen toimivaltainen viranomainen hyväksyy viimeisen ilmoituksen.

4.

Nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa lupamenettelyn alkamisesta, tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttajan ja muiden asianomaisten viranomaisten kanssa ja ottaen huomioon hankkeen toteuttajan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen perusteella toimittamat tiedot, laadittava ja toimitettava hankkeen toteuttajalle seuraavat seikat sisältävä kuvaus hakemuksen yksityiskohtaisesta rakenteesta:

 

a)

aineiston laajuus ja tarkkuus niiden tietojen osalta, jotka hankkeen toteuttajan on toimitettava hakemusasiakirjojen osana kattavaa päätöstä varten;

b)

lupaprosessin aikataulu, jossa yksilöidään vähintään seuraavat:

i)

hankittavat päätökset ja lausunnot, mukaan lukien erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten lausunnot kyseisen jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti ;

ii)

jo toteutetut toimenpiteet sidosryhmien mukaan tuomiseksi ja suuren yleisön saamiseksi osallistumaan prosessiin ja miten tätä jatketaan hankkeen koko täytäntöönpanon aikana;

iii)

viranomaiset, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset, jotka on osallistettava kyseisen jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti ;

iv)

menettelyn yksittäiset vaiheet ja niiden kesto;

v)

tärkeät välitavoitteet, jotka on saavutettava kattavan päätöksen tekemiseksi, ja niiden määräajat;

vi)

viranomaisten suunnittelemat resurssit ja mahdollisten lisäresurssien tarve.

Perustelu

Soveltamalla jokaiselle hankkeelle räätälöityä lähestymistapaa ja osallistamalla suuri yleisö varhaisessa vaiheessa prosessiin voidaan merkittävästi vähentää viivästyksiä lupien myöntämisessä, kun suunnitteluprosessin tuloksista tehdään vähemmän oikeudellisia valituksia. Tarvittavaa aikataulua asianomaisten sidosryhmien välisen yhteisymmärryksen rakentamiseksi ei näin ollen voida määritellä yleisesti. Sen sijaan aikataulu on asetettava hankkeen täytäntöönpanoon liittyvien mitattavissa olevien tekijöiden sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien välisen yhteisymmärryksen rakentamisen aikana tehtyjen kompromissien perusteella. Tällainen joustava ja räätälöity toimintatapa voisi jopa nopeuttaa hankkeiden täytäntöönpanoa verrattuna tilanteeseen, jossa olisi sovellettava tiukkaa aikataulua.

Muutosehdotus 15

7 artiklan 1 kohta

Euroopan komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevien hankkeiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sovitettava aikataulunsa yhteen ja sovittava yhteisestä aikataulusta.

Kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevien hankkeiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sovitettava aikataulunsa yhteen ja sovittava yhteisestä aikataulusta. Jos osallistuvien jäsenvaltioiden perustama yhteinen yksikkö hakee lupaa, sen on otettava yhteyttä vain yhteen toimivaltaiseen viranomaiseen. Toimivaltainen viranomainen koordinoi sen jälkeen asiaa asianomaisen toisen viranomaisen tai toisten viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki sovellettavaan oikeuteen perustuvat velvoitteet täytetään kaikissa jäsenvaltioissa, joita hanke koskee.

Perustelu

Tarkoituksena on helpottaa rajat ylittävien lupien myöntämistä ottamalla käyttöön yhteisiä yksikköjä koskeva keskitetyn palvelupisteen toimintatapa.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Keskeiset viestit

1.

 korostaa, että TEN-T-ydin- ja kattavan verkon toteuttamisella on ratkaiseva merkitys alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamisen kannalta, sillä se lisää kaikkien alueiden saavutettavuutta ja edistää syrjäisten ja rajatylittävien alueiden taloudellista kehitystä.

2.

 toteaa, että liikenneinfrastruktuurin kehittäminen kuuluu useissa tapauksissa alueviranomaisten toimivaltaan, sillä ne vastaavat aluesuunnittelusta, hyväksyvät suunnitelmia ja myöntävät lupia alueillaan.

3.

 muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä ja TEN-T-asetuksella on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita infrastruktuurin kehittämiselle Euroopassa. TEN-T-ydinverkon on tarkoitus olla valmis vuoteen 2030 mennessä, mutta näiden kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamisen rahoitustarpeiden täyttäminen tulee olemaan vaikeaa.

4.

 toteaa, että yhdenmukaistaminen muodostaa yhdessä hankejatkumon vahvistamisen, rahoituksen laajentamisen (Verkkojen Eurooppa -väline) ja suotuisan investointiympäristön luomisen kanssa EU:n TEN-T-politiikan tärkeän pilarin.

5.

 kannattaa komission ehdotusta TEN-T-verkon toteuttamisen nopeuttamista ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista ajatellen. Se on erittäin tärkeä myös menettely- ja teknisten standardien yhdenmukaistamisen ja yhteentoimivuuden lisäämisen kannalta.

6.

 muistuttaa seuraavasta kolmesta perusperiaatteesta:

—

On varmistettava, että menettelyitä koordinoidaan eri alueiden välillä, sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden kesken.

—

On varmistettava, että erilaiset oikeudelliset vaatimukset, kuten luontotyyppi-, vesi- ja biodiversiteettidirektiivit, ovat keskenään sopusoinnussa.

—

On pidettävä yllä ja parannettava suuren yleisön osallistumista.

7.

 korostaa yhdenmukaistamismenettelyjen jne. merkitystä raja-alueilla. Hallinnollisten lupien, lupamenettelyä koskevien sääntöjen ja muiden sääntelymenettelyjen yksinkertaistamisen tarkoituksena on näin ollen edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamista.

8.

 korostaa, että jos jäsenvaltioilla on jo yhdenmukaistetut menettelyt käytössä, niillä tulisi olla mahdollisuus valita oma yhdenmukaistettu menettelynsä.

9.

 ehdottaa, että sen sijaan, että ehdotettua menettelyä sovellettaisiin kaikkiin TEN-T-hankkeisiin, asetuksessa tulisi määritellä, mitkä hankkeet kuuluvat sen soveltamisalaan. Jäsenvaltioilla tulisi esimerkiksi olla mahdollisuus päättää, mihin hankkeisiin asetusta sovelletaan.

10.

 toteaa, että pitkät lupamenettelyt viivästyttävät TEN-T-verkon valmistumista. Nämä luvat myönnetään kuitenkin kansallisten hallintojen yhdennetyissä puitteissa ja aluesuunnittelua, ympäristönsuojelua ja kansalaisten oikeuksia koskevia eurooppalaisia ja kansallisia lainsäädäntöpuitteita kunnioittaen. Tätä monitahoista menettelyä on vaikea toteuttaa ”sama malli kaikille”-lähestymistavalla. Räätälöity toimintatapa on asianmukaisempi.

11.

 muistuttaa, että yksinkertaistaminen ja hallinnollisen rasitteen vähentäminen on yksi nykyisen komission keskeisistä tavoitteista. Tietyssä määrin tämä käykin ehdotuksesta ilmi. Hallintoa ei kuitenkaan saa yksinkertaistaa ja sen muodostamaa taakkaa vähentää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kustannuksella. Räätälöityjen toimintatapojen tulisi olla mahdollisia, jos jäsenvaltioilla on jo yhdenmukaistetut menettelyt käytössä.

12.

 muistuttaa, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää rautatieinfrastruktuurin kehittämisen nopeuttamista, ongelmakohtien poistamisen priorisoimista, puuttuvien yhteyksien rakentamista ja rajatylittävän infrastruktuurin tukemista vihreän liikkuvuuden mahdollistamiseksi, kuten lausunnoissa aiheista ”Raja-alueiden puuttuvat liikenneyhteydet”ja ”Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen”mainitaan. Lisäksi EU voisi edelleen edistää vihreän liikkuvuuden taloudellista kannattavuutta tukemalla aktiivisesti kansainvälistä päästökauppaa sekä EU:n päästökauppaa vakailla, korkeilla hiilen hinnoilla, jotka eivät vaihtele pelkästään keinottelun vuoksi, AK:n aiheesta ”Kustannustehokkaat päästövähennykset ja vähähiilisyyttä edistävät investoinnit”antaman lausunnon mukaisesti.

13.

 muistuttaa tarpeesta tasapainottaa käyttäjien (kansalaisten ja kaupallisten toimijoiden) yleinen etu, joka on ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden hengen mukainen seikka mutta jota ei kuitenkaan ole nimenomaisesti ilmaistu, niiden tahojen etujen kanssa, joihin infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa.

Rajatylittävät näkökohdat

14.

 painottaa tarvetta jatkaa rajatylittävän, kansainvälisen ja alueidenvälisen yhteistyön edistämistä osana SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaista alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen tavoitetta.

15.

 muistuttaa, että eräät AK:n esittämät huomiot erilaisista menettely- tai organisointitavoista rajatylittäville hankkeille aiheutuvista haitoista (ks. esim. lausunto aiheesta ”Raja-alueiden puuttuvat liikenneyhteydet”) ovat edelleen päteviä, ja vaatii näiden rajatylittävän liikenneinfrastruktuurin kehittämisen oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamista (ks. esim. lausunto aiheesta ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla”).

16.

 pitää tervetulleena ehdotuksen tarkoitusta helpottaa rajatylittävää yhteistyötä liikenneyhteyksien kehittämisessä puuttuvien yhteyksien rakentamiseksi. Rajatylittävillä hankkeilla ja pelkästään kansallisilla hankkeilla on kuitenkin erilaiset ennakkoedellytykset, eikä ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa välttämättä sovellu niiden erityispiirteisiin.

17.

 muistuttaa, että vaikka TEN-T-verkko on suunnitteluväline Euroopan laajuisten liikenneyhteyksien kehittämiseksi, paikkakohtainen lähestymistapa on säilytettävä yksittäisten TEN-T-hankkeiden kohdalla. Aluesuunnittelun sekä suuren yleisön ja sidosryhmien osallistumisen on tapahduttava paikallis- ja aluetasolla.

18.

 kehottaa komissiota kannustamaan toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan rajatylittävien TEN-T-hankkeiden toteuttamista ja ongelmakohtien poistamista keventämällä hallinnollisia menettelyjä ja vaatimuksia.

Bryssel 7. helmikuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

Sus