Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62019TN0065

    asia T-65/19: Kanne 5.2.2019 — AI v. ECDC

    EUVL C 131, 8.4.2019, p. 53–54 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    8.4.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 131/53


    Kanne 5.2.2019 — AI v. ECDC

    (asia T-65/19)

    (2019/C 131/62)

    Oikeudenkäyntikieli: englanti

    Asianosaiset

    Kantaja: AI (edustajat: asianajajat: L. Levi ja A. Champetier)

    Vastaaja: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)

    Vaatimukset

    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    kumoamaan ECDCn 18.5.2018 tekemän päätöksen, jolla hylättiin kantajan 20.6.2017 esittämä avustamispyyntö

    kumoamaan ECDCn 20.6.2018 tekemän päätöksen, jolla hylättiin kantajan 30.5.2018 esittämä pyyntö saada tutustua tutkimusraporttiin

    kumoamaan tarvittaessa ECDCn 26.10.2018 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan 2.6.2018 tekemä valitus

    velvoittamaan ECDCn maksamaan kantajalle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä korvauksen, jonka kohtuulliseksi määräksi on arvioitu 40 000 euroa.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka koskevat 18.5.2018 päivättyä riidanalaista päätöstä ja yhteen kanneperusteeseen, joka koskee 20.6.2018 päivättyä riidanalaista päätöstä.

    1)

    Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee 18.5.2018 päivättyä riidanalaista päätöstä ja joka perustuu kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamista.

    2)

    Toinen kanneperuste, joka koskee 18.5.2018 päivättyä riidanalaista päätöstä ja joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin.

    3)

    Kolmas kanneperuste, joka koskee 18.5.2018 päivättyä riidanalaista päätöstä ja joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja henkilöstösääntöjen 86 artiklan rikkomiseen.

    4)

    Ainoa kanneperuste, joka koskee 20.6.2018 päivättyä riidanalaista päätöstä ja joka perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan ja asetuksen N:o 45/2001 13 artiklan rikkomiseen.


    Top