Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla”

(COM(2018) 239 final – 2018/0113 (COD))

ja ”b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta”

(COM(2018) 241 final – 2018/0114 (COD))

(2019/C 62/04)

Esittelijä:	Dimitris DIMITRIADIS
Toinen esittelijä:	Norbert KLUGE

Lausuntopyyntö	a) Euroopan parlamentti, 28.5.2018 a) neuvosto, 30.5.2018 b) Euroopan parlamentti, 28.5.2018 b) neuvosto, 29.5.2018
Oikeusperusta	a) SEUT-sopimuksen 50 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b, c, f ja g alakohta b) SEUT-sopimuksen 50 artiklan 1 ja 2 kohta
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	2.10.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	17.10.2018
Täysistunnon nro	538
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	190/2/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin, jotka muodostavat kattavan lähestymistavan pyrittäessä tasapainottamaan ja suojelemaan kaikkien sidosryhmien, pk-yritysten, vähemmistöosakkaiden, velkojien ja työntekijöiden oikeutettuja etuja ja tarpeita.

1.2

Tavoite luoda yhtiöitä varten sisärajattomat sisämarkkinat on kuitenkin sovitettava yhteen myös muiden Euroopan yhdentymistä koskevien tavoitteiden, esimerkiksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohtaan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 ja 151 artiklaan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kirjatun sosiaalisen suojelun kanssa. ETSK katsoo, että äskettäin esitetty lainsäädäntöehdotus yhtiöiden liikkuvuudesta tarjoaa hyvän tilaisuuden käynnistää lisää keskustelua EU:n yhtiöoikeuden vaatimuksista ja tehokkuudesta digitaaliaikakaudella. Tässä yhteydessä on tarkasteltava kaikkien sidosryhmien, kuten työntekijöiden ja koko yhteiskunnan, näkökantoja. Näin saadaan käyntiin toivottu kehitys kohti kestäväpohjaisia yhtiöitä, jotka tuovat EU:lle kilpailuetua.

1.3

ETSK kannattaa ehdotuksia, jotka vahvistavat pk-yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vähentävät kustannuksia sekä yhdenmukaistavat ja yksinkertaistavat rekisteröintiin sekä yhtiöiden muutosten ja yhtiömuodon muutosten ilmoittamiseen liittyviä prosesseja. Komitea katsoo, että komission jäsenvaltioille antamat ohjeet direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ovat hyödyllisiä.

1.4

ETSK vastustaa porsaanreikiä, jotka antavat postilaatikkoyrityksille mahdollisuuden väärinkäyttää lainsäädäntöä petoksiin, veronkiertoon, rahanpesuun, työelämän normien tai sosiaalisen suojelun heikentämiseen ja epäreilun kilpailun lisäämiseen. Komitea kehottaa asianomaisia viranomaisia kartoittamaan vilpillisiä käytäntöjä ja rankaisemaan niiden harjoittajia. ETSK kannattaa sitä, että rekisteröintijäsenvaltioksi on valittava maa, johon yhtiöllä on todellinen yhteys.

1.5

ETSK kannattaa avoimuutta, turvallisuutta ja oikeusvarmuutta. Komitea korostaa tehokkaan tunnistamisen merkitystä – identiteetin todentamisen on oltava pakollista yhtiöiden perustamisvaiheessa, ja se tulisi joka tapauksessa tehdä ennen yhtiön rekisteröintiä. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava täysmääräisesti EU:n normeja tai sovellettava vastaavia normeja, jotka mahdollistavat tehokkaan tunnistamisen ja tietojen luotettavuuden tosiasiallisia edunsaajia koskevien kattavien normien varmistamiseksi.

1.6

ETSK katsoo, että skannattuja kopioita passeista, henkilökorteista tai valtakirjoista ei tulisi hyväksyä ja että niiden hyväksyminen heikentäisi oikeusvarmuutta. Valtakirjalomakkeiden tulisi olla julkisia asiakirjoja, ja ne olisi tarkastettava asianmukaisesti ennen tietojen rekisteröintiä. Kansallisiin rekistereihin rekisteröitävien oikeushenkilöiden olisi käytettävä sähköistä rekisteröitymis- ja ilmoittautumismenettelyä, jos näitä edustaa laillinen edustaja, joka on luonnollinen henkilö eikä holdingyhtiö.

1.7

ETSK suhtautuu myönteisesti yhden kerran periaatteeseen, jonka ansiosta pk-yritykset välttyisivät moninkertaiselta rekisteröitymiseltä ja tietojen julkaisemiselta lukuisissa virallisissa julkaisuissa, ja samalla kansalliset rekisterit varmistaisivat julkaisemiensa asiakirjojen ja tietojen luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden.

1.8

ETSK korostaa kustannustekijän merkitystä mikro- ja pk-yrityksille, koska niillä ei ole valmiuksia tai tarvittavia välineitä selviytyä digitaaliyhteiskunnassa. Rekisteröitymisen helppous ja rajatylittävä liikkuvuus auttaa niitä hyödyntämään digitaalisia sisämarkkinoita täysipainoisesti ja keventää niiden hallinnollisia rasitteita. ETSK kannattaa aloitetta, jonka mukaan yritysrekisterien antamien asiakirjojen ja tietojen olisi vastattava statukseltaan ”oikeaksi todistettuja jäljennöksiä”. Kaupparekisterille maksettavien todellisten hallinnollisten kustannusten olisi kuitenkin oltava avoimia ja kohtuullisia eivätkä ne saisi vaikuttaa käyttömahdollisuuteen.

1.9

ETSK katsoo, että yritysrekisterien tulisi olla vapaasti, helposti ja rajatylittävästi saatavilla yhtiöitä koskevan tiedon tarkistamiseksi esimerkiksi tapauksissa, joissa yhtiön johtajilta on kielletty liiketoiminnan harjoittaminen, yhtiöiden tietojen valvomiseksi sekä rajatylittävien petosten vähentämiseksi.

1.10

ETSK antaa arvoa sille, että komission ehdotuksessa nimenomaisesti todetaan notaarin olennainen rooli useissa jäsenvaltioissa oikeusvarmuuden takaamiseksi, oikeudellisen avun tarjoamiseksi sekä petosten ja väärinkäytösten estämiseksi yhä digitalisoidummassa taloudellisessa ympäristössä. ETSK katsoo, että petosten ja väärinkäytösten torjuminen ei haittaa taloudellista toimintaa vaan se on päin vastoin edellytys oikeudenmukaisille ja avoimille EU:n sisämarkkinoille, joilla pk- ja mikroyrityksillä on yhtäläiset mahdollisuudet ja ne voivat kilpailla asiakkaista oikeudenmukaisessa ja suotuisassa toimintaympäristössä tarjoten parhaita tuotteita ja palveluja kaikkien markkinatoimijoiden hyödyksi.

1.11

ETSK kannattaa komission ehdotusta yritysten rajatylittävän liikkuvuuden helpottamisesta, koska siinä asetetaan selkeät edellytykset sekundaarilainsäädännön avulla. Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on korostanut oikeuskäytännössään, olisi kuitenkin selvennettävä, että yrityksen pyrkimys hyötyä suotuisammasta lainsäädännöstä ei sinänsä merkitse sijoittautumisvapauden väärinkäyttämistä. Yritysten liikkuvuus lisää työllisyyttä koko EU:ssa. Olisi kuitenkin otettava huomioon myös yhtiömuodon muutosten, jakautumisten ja sulautumisten vaikutukset alueellisiin työmarkkinoihin.

1.12

ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota rajatylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin 2005/56/EY ja ehdotettujen rajatylittäviä yhtiömuutoksia ja jakautumisia koskevien menettelyjen eroihin, jotta voidaan arvioida mahdollisia seurauksia niiden toimivuudelle ja houkuttavuudelle.

1.13

ETSK katsoo, että yrityksen kotipaikan siirtoa koskeva uusi menettely (rajatylittävä yhtiömuodon muutos) ja siihen sisältyvä alkuperä- ja kohdejäsenvaltioissa tehtävä ennakkotarkastus luo oikeusvarmuutta, jolloin kohdejäsenvaltiossa toteutettava ennakkotarkastus tulisi rajoittaa sen mahdollisuuteen tarkistaa vaatimuksiaan yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön yhdistämiseksi kansalliseen oikeusjärjestykseensä. Komitea katsoo myös, että sijoittautumisvapauden väärinkäytön torjuva yleislauseke olisi hyödyllinen.

1.14

ETSK kannattaa komission ehdotusta, koska siinä otetaan huomioon, että on mahdollista käyttää yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia petostarkoituksessa. On kuitenkin epäselvää, mitä ”keinotekoisella järjestelyllä” tarkoitetaan. Sen vuoksi ETSK katsoo, että ilmauksen ”keinotekoinen järjestely” selventämiseksi on tarpeen luoda kriteerit ja indikaattorit, joilla tuodaan esiin oikeusvarmuutta, oikeudenmukaista kilpailua ja sosiaalista suojelua haittaavia vilpillisiä käytäntöjä tai perusteettomia veroetuja.

1.15

ETSK suhtautuu myönteisesti pienten ja mikroyritysten vapauttamiseen riippumattoman asiantuntijan suorittamasta arvioinnista, koska asiantuntijaraportin kustannukset olisivat niille liian raskaat. Se katsoo, että velvoitetta tällaiseen raportointiin olisi sovellettava vain suuriin yrityksiin, jotka haluavat toteuttaa rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, jakautumisia tai sulautumisia.

1.16

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen suojella nykyisten työntekijöiden osallistumisoikeuksia. Komitea toivoo kuitenkin, että eurooppalaisten yritysneuvostojen roolia vahvistettaisiin suurten yhtiöiden muutoksissa direktiivin 2009/38/EY mukaisesti.

1.17

ETSK suhtautuu myönteisesti vähemmistöosakkaiden ja velkojien suojelua koskevien yhdenmukaisten sääntöjen käyttöönottoon. Niitä ei sisältynyt direktiiviin 2005/56/EY.

1.18

ETSK korostaa, että näiden ehdotusten toteuttamiseen liittyvien digitaalisten välineiden ja prosessien on oltava kaikkien ja erityisesti näkövammaisten käytettävissä.

2.   Komission ehdotukset

2.1

Komissio on esittänyt kattavan joukon toimenpiteitä (1) (2), oikeudenmukaisten, valtuuttavien ja modernien yhtiöoikeussääntöjen luomiseksi EU:ssa.

2.2

Tällä hetkellä EU:n yhtiöoikeuteen (3) sisältyy tiettyjä digitalisointia koskevia osatekijöitä, kuten vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on annettava verkossa tietoja pääomayhtiöistä. Nämä vaatimukset ovat kuitenkin rajoitettuja ja epätarkkoja, minkä vuoksi täytäntöönpano vaihtelee voimakkaasti jäsenvaltiotasolla.

2.3

Ehdotuksen (4) tavoitteena on tarjota eurooppalaisille yhtiöille lisää digitaalisia ratkaisuja ja tasavertaisemmat mahdollisuudet samalla kun varmistetaan, että jäsenvaltioille jää tarvittava joustavuus mukauttaa kansallisia järjestelmiään ja säilyttää oikeusperinteensä. Niiden olisi mahdollistettava digitaalisten välineiden ja prosessien jatkuva käyttö yhtiöoikeuden alalla ja edistettävä sitä, mikä antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden siirtää nykyiset ennakkotarkastusjärjestelmänsä digitaaliaikaan.

2.4

Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta yhtiön koko elinkaaren ajan asioitaessa viranomaisten kanssa yhtiön ja sivuliikkeen rekisteröintiin ja tietojen ilmoittamiseen liittyvissä asioissa koko EU:n alueella.

2.5

Sijoittautumisvapaudella on keskeinen rooli sisämarkkinoiden kehittämisessä, sillä se antaa yrityksille vakaan perustan harjoittaa taloudellista toimintaa toisissa jäsenvaltioissa. Käytännössä tämän vapauden harjoittaminen on vaikeaa erityisesti pk-yrityksille, kuten vuoden 2015 sisämarkkinastrategiassa todetaan (5). Oikeudellinen epävarmuus sekä yritysten tiettyjä rajatylittäviä järjestelyjä koskevien sääntöjen osittainen soveltumattomuus ja myös niiden puuttuminen kokonaan tarkoittaa kuitenkin sitä, että ei ole olemassa selkeää kehystä, jolla voitaisiin varmistaa näiden sidosryhmien tehokas suoja.

2.6

Rajatylittävä yhtiömuodon muutos on tehokas ratkaisu yhtiöille, jotka haluavat siirtyä toiseen jäsenvaltioon ilman että ne menettävät oikeushenkilöllisyyttään tai joutuvat neuvottelemaan liiketoimintasopimuksiaan uudelleen. Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että SEUT-sopimuksen 49 artiklassa taattu sijoittautumisvapaus sisältää oikeuden siihen, että yhtiöt, joiden kotipaikka on yhdessä jäsenvaltiossa, voivat rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen kautta siirtää kotipaikkansa toiseen jäsenvaltioon menettämättä oikeushenkilöllisyyttään (6). Hiljattain asiassa Polbud antamassaan tuomiossa (7) EU:n tuomioistuin vahvisti yhtiöiden oikeuden toteuttaa rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia sijoittautumisvapauden perusteella.

2.7

Unionin tuomioistuimen ratkaisujen mukaisesti (8) rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevilla yhdenmukaistetuilla säännöillä (9) on kaksi päätavoitetta: — Mahdollistetaan se, että yhtiöt, erityisesti mikro- ja pienyritykset, pystyvät toteuttamaan rajatylittävät yhtiömuodon muutokset hallitusti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. — Suojataan voimakkaimpien vaikutusten kohteena olevia sidosryhmiä, kuten työntekijöitä, velkojia ja osakkeenomistajia, soveltuvalla ja oikeasuhtaisella tavalla.

2.8

Ehdotuksessa säädetään myös velkojien ja osakkeenomistajien suojaa koskevista yhdenmukaisista säännöistä. Sen mukaan yhtiön olisi tarjottava velkojille ja osakkeenomistajille kaavailtu suoja rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa. Säännöillä täydennetään myös äskettäin annettuja aloitteita, joiden tarkoituksena on vahvistaa lähetettyjä työntekijöitä koskevia sääntöjä ja torjua veronkiertoa ja veropetoksia, sekä komission ehdotusta Euroopan työviranomaisesta.

3.   Yleistä

3.1

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1132 (10) koottiin yhteen olemassa olevat EU:n yhtiöoikeutta koskevat direktiivit. Direktiivi tuli voimaan 20. heinäkuuta 2017, ja alle vuoden kuluttua siitä Euroopan komissio esitti uusia ehdotuksia EU:n yhtiöoikeuden uudenaikaistamisesta.

3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti näihin Euroopan komission aloitteisiin samoin kuin EU:n toimielimien ja jäsenvaltioiden yhteiseen sopimukseen, jonka mukaan digitalisaation on jatkuttava vuonna 2015 annetun digitaalisten sisämarkkinoiden strategian (11) ja vuonna 2016 annetun sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman (12) toteuttamiseksi.

3.3

Euroopan komission ehdotuksissa direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta ryhdytään tarvittaviin toimiin, jotta eurooppalaiset yritykset saataisiin samalle tasolle sellaisten muiden teollistuneiden valtioiden kanssa, joilla on jo vahvaa digitaalista osaamista, kuten Yhdysvallat, Kanada ja Australia. Yritysten on voitava toimia sellaisessa oikeudellisessa ja hallinnollisessa ympäristössä, joka on mukautettu vastaamaan globaalin ja digitaalisen maailman uusiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin ja jossa ajetaan myös muita oikeutettuja yleisiä etuja, kuten työntekijöiden, velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien etujen suojeleminen, ja annetaan viranomaisille tarvittavat takeet petosten ja väärinkäytösten torjumiseksi, kuten julkistaloutta koskevien tietojen siirtäminen hallinnollisen yhteistyön puitteissa (13), sekä kansallisiin rekistereihin sisältyvien asiakirjojen ja tietojen luotettavuuden ja todenmukaisuuden varmistamiseksi.

3.4

Eräitä muutoksia on kuitenkin tehtävä, jotta voidaan keventää ehdotettujen aloitteiden täytäntöönpanon hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia mikro- ja pk-yrityksille.

3.5   Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla – COM(2018) 239 final

3.5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti tähän säädösehdotukseen (14), jonka yleisenä tavoitteena on varmistaa EU:n sisämarkkinoiden moitteeton toiminta yhtiön koko elinkaaren ajan asioitaessa viranomaisten kanssa yhtiön ja sivuliikkeen rekisteröintiin ja tietojen ilmoittamiseen liittyvissä asioissa.

3.5.2

ETSK katsoo, että yhtiöoikeuden digitalisaatio on väline rehellisten, avoimien ja tehokkaiden prosessien luomiseksi. Se ei ole tavoite itsessään, vaan sen on palveltava yritysten ja etenkin mikro- ja pk-yritysten etuja. Sen vuoksi digitaalisten välineiden ja prosessien käyttöä koskevaan lainsäädäntöehdotukseen tulisi sisältyä edellä mainitut modernin EU:n yhtiöoikeuden keskeiset piirteet digitaalisella aikakaudella, kuten oikeusvarmuus ja väärinkäytösten torjuminen, luotettavat tiedot tosiasiallisia edunsaajia koskevien kattavien normien varmistamiseksi, ennaltaehkäisevä valvonta ja läpinäkyvät yritysrakenteet. Nämä voivat toteutua luotettavien yritysrekisterien avulla. Vain näiden edellytysten täyttyessä voidaan hyödyntää digitalisaation kaikki mahdollisuudet ja mikro- ja pk-yritykset saavat tasapuoliset toimintaedellytykset digitaalialalla luodakseen kasvua ja työllisyyttä EU:ssa.

3.5.3

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio toteaa esteet, jotka aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia ja rasitteita yrittäjille, jotka haluavat perustaa uuden yrityksen tai laajentaa liiketoimintaansa rekisteröimällä tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä, ja ehdottaa niiden poistamista. Poistettavia esteitä ovat seuraavat: a) Kansallisessa lainsäädännössä sallitaan, kielletään tai vaaditaan yhtiön tai sivuliikkeen sähköinen rekisteröinti, mikä aiheuttaa sekaannusta ja on monimutkaista pk-yrityksille (15). b) Yrityksiä ja niiden sivuliikkeitä koskevia tietoja julkaistaan monissa kansallisissa virallisissa julkaisuissa eri jäsenvaltioissa, joissa sivuliikkeitä on. c) Kolmannet osapuolet (sijoittajat, kansalaiset, muut yritykset) voivat saada kansallisiin rekistereihin sisältyviä yritystietoja vaihtelevin ehdoin (osa tiedoista on saatavilla ilmaiseksi ja osa on maksullisia).

3.5.4

ETSK katsoo, että digitalisaation jatkaminen on hyvin tärkeää seuraavista syistä: a) Sähköiset rekisteröintiprosessit ovat yleensä halvempia, nopeampia ja tehokkaampia kuin hakemusten tekeminen henkilökohtaisesti ja paperilla (16). b) Ehdotus on täysin yhdenmukainen EU:n yhtiöoikeuden nykyisten digitaalisten elementtien kanssa ja pohjautuu niihin, erityisesti kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmään (BRIS), joka perustuu direktiivissä 2012/17/EU (17) ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/884 (18) säädettyihin oikeudellisiin velvoitteisiin. c) Ehdotuksella täydennetään komission ehdotusta asetukseksi sellaisen yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta, joka kattaa yleisen liiketoiminnan sähköisen rekisteröinnin lukuun ottamatta pääomayhtiöiden perustamista. Ehdotus on erityissäännös, joka liittyy digitaaliseen palveluväylään (19).

3.5.5

Petoksia ja väärinkäytöksiä ja erityisesti postilaatikkoyrityksiä koskevat huolet eivät saisi estää tukemasta ehdotusta eri syistä. On jäsenvaltioiden tehtävä säännellä ehtoja, joiden mukaisesti yrityksiä perustetaan, mukaan lukien yhtiöjärjestyksen pakollinen oikeudellinen, notaarin suorittama tai hallinnollinen valvonta (20). Euroopan unioni on jo hyväksynyt lukuisia toimenpiteitä, joilla torjutaan yhtiöveron kiertoa ja asetetaan välittäjille pakollinen vaatimus ilmoittaa verosuunnittelun järjestelyistä sekä mahdollistetaan julkistaloutta koskevien tietojen siirtäminen hallinnollisen yhteistyön puitteissa (21). Lisäksi niillä varmistetaan toisessa jäsenvaltiossa käyttöön otettujen e-IDAS-asetuksen mukaisten unionin kansalaisten sähköisten tunnistamismenetelmien pakollinen tunnustaminen.

3.5.6

ETSK kannattaa äärimmäisenä suojatoimena petoksia vastaan säännöstä, jossa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus edellyttää kyseisten henkilöiden fyysistä läsnäoloa toimivaltaisen viranomaisen luona, mutta vain silloin, kun tähän on yleiseen etuun liittyvä pakottava syy. ETSK katsoo, että holdingyhtiöiden ei tulisi käyttää digitaalista menettelyä. Komitean mielestä sitä ei tulisi käyttää myöskään silloin, kun kyseessä ovat valtakirjalla toimivat edustajat, jotka voisivat salata osapuolen todellisen henkilöllisyyden. Komitea varoittaa identiteettivarkauksista.

3.5.7

ETSK antaa arvoa sille, että komission ehdotuksessa nimenomaisesti tunnustetaan notaarin olennainen rooli useissa jäsenvaltioissa oikeusvarmuuden takaamisessa, oikeudellisen avun tarjoamisessa sekä petosten ja väärinkäytösten estämisessä yhä digitalisoidummassa taloudellisessa ympäristössä. ETSK katsoo, että petosten ja väärinkäytösten torjuminen ei haittaa taloudellista toimintaa vaan se on päin vastoin edellytys oikeudenmukaisille ja avoimille EU:n sisämarkkinoille, joilla pk- ja mikroyrityksillä on yhtäläiset mahdollisuudet ja ne voivat kilpailla asiakkaista oikeudenmukaisessa ja suotuisassa toimintaympäristössä tarjoten parhaita tuotteita ja palveluja kaikkien markkinatoimijoiden hyödyksi.

Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja petosten välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava säätää ennalta ehkäisevästä valvonnasta, jota toimivaltaiset viranomaiset tai notaarit suorittavat kautta yhtiöiden koko elinkaaren, myös tapauksissa, joissa käytetään malleja, ja edellyttäen, että menettely voidaan suorittaa kokonaan verkossa. Asiakirjojen toimittaminen verkossa ja automaattinen kaupparekisteriotteiden vaihdanta eivät saa vaikuttaa vaatimuksiin, jotka rekisteröintivaltio asettaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti toimitettavien asiakirjojen muodon ja todenmukaisuuden suhteen.

3.5.8

Näin ollen ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen helpottaa digitalisaatiota yhtiöoikeudessa yhden kerran periaatteen pohjalta. Tämä toimii jäsenvaltioiden välisen keskinäisen luottamuksen perusteella niiden soveltaessa edelleen kansallisia vaatimuksia yhtiön perustamiseen.

3.6   Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta – COM(2018) 241 final

3.6.1

Ehdotuksen tarkoituksena on luoda selkeät säännöt ja mukauttaa yhtiöoikeutta yritysten rajatylittävään liikkuvuuteen EU:ssa. Ehdotuksessa otetaan tasapuolisesti huomioon yhtäältä säännöt ja menettelyt, jotka koskevat yhtiöiden rajatylittäviä järjestelyjä sisämarkkinoiden potentiaalin hyödyntämiseksi, ja toisaalta kaikkien sellaisten sidosryhmien suojelu väärinkäytöksiltä, joihin yhtiön asiat vaikuttavat, eli työntekijät, velkojat ja vähemmistöosakkaat.

3.6.2

ETSK kannattaa rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia EU:ssa (22) ja Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2017 antaman tuomion asiassa Polbud (23) sisällyttämistä komission ehdotukseen. Asiassa Polbud oikeus katsoi, että kansallinen sääntö, jossa velvoitetaan asettamaan yhtiö selvitystilaan pakollisena edellytyksenä yhtiön rajatylittävälle siirrolle, on perusteeton ja suhteeton rajoitus ja näin ollen ristiriidassa sijoittautumisvapauden kanssa. Yleinen velvollisuus toteuttaa selvitysmenettely valtion vaatimuksesta merkitsee yleistä oletusta väärinkäytön olemassaolosta. Tällainen laki on näin ollen suhteeton. Yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtäminen silloin, kun sen tosiasiallisen kotipaikan sijainti ei muutu, kuuluu EU:n lainsäädännön suojaaman sijoittautumisvapauden soveltamisalaan. Sen vuoksi EU:n tuomioistuin vahvisti yhtiöiden oikeuden siirtää pelkästään sääntömääräisen kotipaikkansa – siis ilman että siirto koskee yhtiön tosiasiallista kotipaikkaa – jäsenvaltiosta toiseen, vaikka yhtiö harjoittaisi taloudellista toimintaansa pääasiallisesti tai jopa ainoastaan ensimmäisessä jäsenvaltiossa. Polbud-tapauksessa yhtiön pyrkimys hyötyä suotuisammasta lainsäädännöstä ei sinänsä merkitse sijoittautumisvapauden väärinkäyttämistä.

3.6.3

ETSK kannattaa periaatteessa menettelyä tällaisten yhtiömuodon muutosten mahdollistamiseksi ja aineellisten edellytysten vahvistamiseksi, jotta voitaisiin lopettaa erilaisten kansallisten sääntöjen aiheuttama, yrityksiin, sidosryhmiin ja jäsenvaltioihin kielteisesti vaikuttava oikeudellinen epävarmuus. Jos asiaa koskevia kansallisia lakeja on olemassa, ne ovat usein yhteensopimattomia tai vaikeita yhdistää keskenään. Lisäksi yli puolet jäsenvaltioista ei salli rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia. Kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti pk-yrityksiin, sillä niillä ei useinkaan ole resursseja toteuttaa rajatylittäviä menettelyjä kalliiden ja monimutkaisten vaihtoehtoisten menetelmien välityksellä.

3.6.4

Menettely alkaa lähtöjäsenvaltion toimivaltaisesta viranomaisesta, joka antaa yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen kuukauden kuluessa hakemuksesta, tai jos on olemassa epäilyjä, viranomainen käynnistää perusteellisen tutkimuksen, joka voi kestää toisenkin kuukauden. Menettely päättyy, kun kohdejäsenvaltio kaikkien asiaan liittyvien tosiseikkojen ja tietojen perusteella rekisteröi yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön, jos tämä täyttää rekisteröintiä ja työntekijöiden suojelua koskevat kohdejäsenvaltion lainsäädännön vaatimukset. Toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteydenpitoa helpottaa kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä (BRIS). Työntekijöiden osallistumista koskevia huolenaiheita hälventää työntekijöiden oikeus saada yhtiöltä tietoa ja tulla kuulluksi hyvissä ajoin. Myös kohdejäsenvaltion viranomainen voi vahvistaa työntekijöiden suojelun. Eurooppalaisilla yritysneuvostoilla on tärkeä rooli.

3.6.5

ETSK suhtautuu varautuneesti siihen, täyttääkö pitkällinen ja kallis menettely toiseen jäsenvaltioon sijoittautumisen vapautta koskevat kriteerit ja onko se EU:n tuomioistuimen asiassa C-106/16 (Polbud) antaman tuomion mukainen. On tärkeää korostaa, että tuomioistuin tulkitsi EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 54 artiklaa ja sovelsi yleistä suhteellisuusperiaatetta. Näin ollen yhtiön oikeus yhtiömuodon rajatylittävään muutokseen perustuu perussopimukseen, ja jäsenvaltioiden (ja EU:n toimielimien) on varottava loukkaamasta sitä. Sen vuoksi ETSK kannattaa menettelyä yhtiön kotipaikan muuttamiseksi (rajatylittävä yhtiömuodon muutos) lähtöjäsenvaltiossa, mutta suosittaa, että kohdejäsenvaltiossa toteutettava menettely (86 p artikla) rajataan ennakkotarkastukseen, jolla kohdejäsenvaltio valvoo vaatimuksiaan yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön yhdistämiseksi kansalliseen oikeusjärjestykseensä (24). Tässä yhteydessä olisi kuitenkin oltava sijoittautumisvapauden väärinkäytön torjuva yleislauseke. Tällä tavoin uusi menettely ei aiheuttaisi tarpeettomia rasitteita asetettujen tavoitteidensa lisäksi, ja samalla se antaisi kohdejäsenvaltion viranomaisille mahdollisuuden väärinkäytösten valvontaan myös muutoksen jälkeen.

3.6.6

Lisäksi on selvennettävä ”keinotekoisten järjestelyjen” käsitettä – tällaisilla järjestelyillä yhtiöt voivat pyrkiä saamaan perusteettomia veroetuja jossakin jäsenvaltiossa. Tämä on lähinnä EU:n tuomioistuimen kehittelemä käsite, joka sisältyy ehdotuksen johdanto-osaan ja 86 c artiklan 3 kohtaan. Kyseessä on keskeinen käsite, johon liittyen yhtiön vapaa sijoittautuminen toiseen jäsenvaltioon joko sallitaan tai kielletään. On luotava selkeät kriteerit tai indikaattorit, jotta perusteltuihin taloudellisiin päätöksiin pohjautuvaa todellista taloudellista toimintaa ei vaikeuteta Euroopan unionin tuomioistuimen Polbud-asiassa antaman päätöksen perusteella.

3.6.7

Rajatylittävät sulautumiset (25): Ehdotus perustuu vain pääomayhtiöiden rajatylittäviä sulautumisia koskevasta direktiivistä 2005/56/EY (26) saatuihin myönteisiin kokemuksiin ja tuo esiin sen puutteita. Sen vuoksi ehdotukseen on sisällytetty velkojien ja osakkaiden suojelua koskevat yhdenmukaiset aineelliset säännöt, kun taas direktiivi 2005/56/EY sisälsi vain menettelysäännöt, esim. velvoitteen ilmoittaa osakkeenomistajille, ja aineellinen suoja jätettiin jäsenvaltioiden lainsäädännön varaan. Ehdotuksessa vaaditaan, että sulautumissuunnitelmassa määritellään — takeet velkojille: Ehdotukseen sisältyy oletus siitä, että velkojille ei aiheudu haittaa, jos velkojille maksaa takaaja tai sulautumisen kautta muodostettava yhtiö. Tilanne varmistetaan riippumattomalla asiantuntija-arviolla. — sellaisten osakkeenomistajien oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista, jotka eivät äänestäneet tai joilla ei ollut oikeutta äänestää, ja oikeus saada asianmukainen korvaus sekä oikeus riitauttaa ehdotettu osakkeiden vaihtosuhde kansallisessa tuomioistuimessa.

3.6.8

ETSK kannattaa myös muita komission ehdotuksen osatekijöitä: a) yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat työntekijöille tiedottamista rajatylittävien sulautumisten vaikutuksista yksityiskohtaisella ja ymmärrettävällä tavalla – direktiivissä 2005/56/EY käsitellään vain työntekijöiden osallistumista hallitukseen ja sitä, että heidän tilannettaan on käsiteltävä toimintakertomuksessa b) yhdenmukaistetut säännöt vähemmän monimutkaisia sulautumia koskevasta nopeutetusta menettelystä tai luopumisesta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella tai kun kyseessä on emoyhtiön ja sen tytäryhtiön sulautuminen c) kaupparekistereiden yhteenliittäminen tietojen vaihtamiseksi – digitaalisten välineiden käyttö.

3.6.9

Rajatylittävät jakautumiset (27): Näistä on säädetty vain 13 jäsenvaltiossa, ja niitä koskevat kansalliset säännöt ovat erilaisia tai yhteensopimattomia eikä niitä ole yhdenmukaistettu EU-tasolla, vaikka ne ovat tärkeitä kasvun kannalta. Väärinkäytösten estämiseksi ja sidosryhmien suojelemiseksi on otettava käyttöön pääomayhtiöitä koskeva EU:n lainsäädäntökehys, joka on samankaltainen kuin rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskeva kehys. On otettava käyttöön kaksivaiheinen menettely. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan jakautumissuunnitelma ja kattavat raportit jakautumisen vaikutuksista velkojille ja työntekijöille. Lisäksi tarvitaan riippumattoman asiantuntijan raportti keskisuurista ja suurista yrityksistä. Tämä on vain ensimmäinen askel, ja ETSK katsoo, että ehdotuksen olisi katettava myös hankkimalla tapahtuva rajatylittävä jakautuminen eli tilanne, jossa jakautuvan yhtiön varat ja vastuut siirretään olemassa oleviin yhtiöihin, eikä ainoastaan uusien yhtiöiden perustamista.

3.6.10

Nykyisin eri jäsenvaltioiden kansalliset säännöt eroavat suuresti toisistaan ja niissä asetetaan joskus suhteettoman raskaita hallinnollisia menettelyjä, jotka eivät kannusta yrityksiä tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin. Komission onkin lievennettävä niitä uudella ehdotuksellaan. Vaikka ETSK tukee uusia sääntöjä ja menettelyjä, niitä on kuitenkin arvioitava huolellisesti, jotta ne eivät aiheuttaisi ylimääräisiä hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia, mikä menisi työntekijöiden, velkojien ja osakkeenomistajien suojelua koskevia tavoitteita pidemmälle.

3.6.11

ETSK suhtautuu myönteisesti 86 g artiklan mukaiseen pienten ja mikroyritysten vapauttamiseen riippumattoman asiantuntijan suorittamasta arvioinnista, koska asiantuntijaraportin kustannukset olisivat niille liian raskaat.

3.6.12

ETSK korostaa riippumattomien asiantuntijoiden tärkeää roolia petosten paljastamisessa suuryrityksissä tarkasteltaessa yhtiön asiakirjoista koottuja kirjallisia raportteja. Tämä edellyttää esimerkiksi tehokasta sisäistä valvontarakennetta ja menettelytapaohjeita, joilla estetään ja lievennetään mahdollisia eturistiriitoja ja varmistetaan raporttien riippumattomuus sidosryhmiin nähden.

3.6.13

ETSK kannattaa painokkaasti Euroopan komission ehdotusta, jolla luodaan ensimmäistä kertaa rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskeva menettely ja täydennetään rajatylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskevia olemassa olevia menettelyjä vahvistamalla sidosryhmien suojelua. Yhtäältä rajatylittäviä sulautumisia koskevan menettelyn sekä toisaalta rajatylittävää yhtiömuodon muutoksia ja jakautumisia koskevan menettelyn erot voivat kuitenkin vaikuttaa jälkimmäisen houkuttavuuteen. ETSK kehottaa komissiota analysoimaan tällaisia vaikutuksia.

3.6.14

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen suojella nykyisten työntekijöiden osallistumisoikeuksia. ETSK katsoo, että rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen kautta muodostettavassa yhtiössä on säilytettävä edelleen vähintään sama taso kaikkien henkilöstön osallistumista koskevien osatekijöiden osalta kuin lähtöjäsenvaltiossa direktiivissä 2001/86/EY (28) säädetyn menettelyn ja vakiosääntöjen mukaisesti.

3.6.15

ETSK korostaa eurooppalaisten yritysneuvostojen merkittävää roolia kooltaan suurten yhtiöiden muutosten yhteydessä ja kehottaa vahvistamaan niiden osallistumista direktiivin 2009/38/EY (29) mukaisesti.

3.7

Yleisenä kommenttina ETSK korostaa, että kaikkien näiden ehdotusten toteuttamiseen liittyvien digitaalisten välineiden ja prosessien on oltava vammaisten ja erityisesti näkövammaisten käytettävissä.

---

(1)  COM(2018) 239 final.

(2)  COM(2018) 241 final.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1132, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46)..

(4)  COM(2018) 239 final.

(5)  COM(2015) 550 final.

(6)  Cartesio, C-210/06, EU:C:2008:723, 109–112 kohta; VALE, C-378/10, EU:C:2012:440, 32 kohta.

(7)  Polbud–Wykonawstwo, asia C-106/16, ECLI:EU:C:2017:804.

(8)  Ks. alaviitteet 6 ja 7.

(9)  COM(2018) 241 final.

(10)  EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46.

(11)  COM(2015) 192 final.

(12)  COM(2016) 179 final.

(13)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15. helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(14)  COM(2018) 239 final.

(15)  COM(2018) 241 final, s. 3.

(16)  COM(2018) 241 final, s. 5.

(17)  EUVL L 156, 16.6.2012, s. 1.

(18)  EUVL L 144, 10.6.2015, s. 1.

(19)  COM(2017) 256 final.

(20)  Kodifioitu yhtiöoikeusdirektiivi (EU) 2017/1132, 10 artikla.

(21)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15. helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(22)  Järjestely, jossa jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettu ja rekisteröity yhtiö muuttuu toiseksi, toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaiseksi yhtiöksi säilyttäen oikeushenkilöllisyytensä ilman, että sitä puretaan tai asetetaan selvitystilaan.

(23)  Asia C-106/16. ECLI:EU:C:2017:804. Polbud oli Puolassa perustettu yhtiö, joka päätti muuttaa sääntömääräisen kotipaikkansa Luxemburgiin muuttamatta yhtiön todellisen kotipaikan sijaintia. Selvitysmenettelyn käynnistäminen kirjattiin Puolan kaupparekisteriin ja sille nimettiin selvittäjä. Polbudin sääntömääräinen kotipaikka siirrettiin Luxemburgiin vuonna 2013. Polbudista tuli Luxemburgin lainsäädännön alainen yhtiö nimeltään ”Consoil Geotechnik Sàrl”. Lisäksi Polbud jätti hakemuksen Puolan rekisterin pitämisestä vastaavaan tuomioistuimeen yhtiön poistamiseksi Puolan kaupparekisteristä. Tuomioistuin hylkäsi hakemuksen. Polbud haki muutosta päätöstä vastaan. Puolan korkein oikeus, jolta muutosta haettiin, kysyi ensin tuomioistuimelta, voidaanko sijoittautumisvapautta soveltaa yhden jäsenvaltion oikeuden mukaan perustetun yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämiseen toisen jäsenvaltion alueelle, jotta se muutetaan tämän toisen jäsenvaltion oikeuden soveltamisalaan kuuluvaksi yhtiöksi, ilman että kyseisen yhtiön tosiasiallista kotipaikkaa siirretään. Ks. myös https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2017-10/cp170112en.pdf

(24)  Tuomioistuimen antamat tuomiot asiassa C-378/10, Vale Epitesi, EU:C:2012:440, kohta 31 ja asiassa Polbud C-106/16, ECLI:EU:C:2017:804, kohdat 33, 35 ja 44.

(25)  Toimi, jossa kaksi tai useampi yhtiötä kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta siirtää kaikki varansa ja vastuunsa olemassa olevalle (vastaanottavalle) tai uudelle yhtiölle.

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/56/EY, annettu 26. lokakuuta 2005, pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista. Se on nyt osa vuonna 2017 annettua kodifiointidirektiiviä.

(27)  Toimi, jossa yhtiö jakautuu ja siirtää kaikki tai osan varoistaan ja vastuistaan toiselle toiminnassa olevalle tai uudelle yhtiölle tai uusille yhtiöille toisessa jäsenvaltiossa.

(28)  Neuvoston direktiivi 2001/86/EY, annettu 8. lokakuuta 2001, eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta (EUVL L 294, 10.11.2001 s. 22).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6. toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).