6.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 238/108

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Tiibetistä ja erityisesti 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”Tiibet – suunnitelmat tehdä kiinan kielestä pääopetuskieli” (1), 27. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman Tiibetistä, erityisesti nunnien ja munkkien polttoitsemurhista (2) sekä 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman Tiibetin ihmisoikeustilanteesta (3),

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman ”Kiina: vähemmistöjen oikeudet ja kuolemanrangaistuksen käyttö” (4) ja 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Kashgarin tilanteesta ja kulttuuriperinnöstä (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina) (5),

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista (6),

—

ottaa huomioon Kiinan hallituksen ja dalai-laman korkea-arvoisten edustajien välillä vuosina 2002–2010 käydyt yhdeksän neuvottelukierrosta; ottaa huomioon Kiinan valtioneuvoston tiedotustoimiston 15. huhtikuuta 2015 julkaiseman valkoisen kirjan Tiibetistä ”Tibet's Path of Development Is Driven by an Irresistible Historical Tide”; ottaa huomioon neljännentoista dalai-laman edustajien vuonna 2008 esittämän asiakirjan ”Memorandum on Genuine Autonomy” ja vuonna 2009 esittämän asiakirjan ”Note on Genuine Autonomy”,

—

ottaa huomioon Kiinan kansantasavallan perustuslain 36 pykälän, jossa taataan kaikille kansalaisille oikeus uskonnonvapauteen sekä 4 pykälän, jolla suojellaan ”vähemmistökansalaisten” oikeuksia,

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin EU:n ja Kiinan seitsemännentoista huippukokouksen päätteeksi 29. kesäkuuta 2015 yhdessä Kiinan pääministerin Li Keqiangin kanssa pitämässä lehdistötilaisuudessa esittämät lausunnot, joissa hän totesi EU:n olevan huolestunut sanan- ja yhdistymisvapaudesta Kiinassa ja sen koskevan myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten tiibetiläisten ja uiguurien, tilannetta ja kannusti Kiinaa aloittamaan uudelleen merkityksellisen vuoropuhelun dalai-laman edustajien kanssa,

—

ottaa huomioon Kiinan kommunistipuolueen keskuskomitean elokuussa 2015 järjestämän ”Sixth Tibet Work Forum” -foorumin,

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 23. syyskuuta 2014 antaman lausunnon, jossa tuomitaan uiguurilaisen taloustieteen professorin Ilham Tohtin elinkautinen vankeusrangaistus ja kehotetaan vapauttamaan hänet välittömästi ja ehdoitta,

—

ottaa huomioon EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun, joka käynnistettiin vuonna 1995 ja jonka 34. kierros käytiin Pekingissä 30. marraskuuta ja 1. joulukuuta 2015,

—

ottaa huomioon, että 11. lokakuuta 2016 Ilham Tohtille myönnettiin Martin Ennals-palkinto hänen toimistaan ihmisoikeuksien puolustajana ja syyskuussa 2016 hänet nimettiin mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaehdokkaaksi,

—

ottaa huomioon vuonna 2003 aloitetun EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden sekä 22. kesäkuuta 2016 annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”EU:n uuden Kiinan-strategian lähtökohdat”,

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

katsoo, että ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja kunnioittamisen olisi oltava EU:n ja Kiinan pitkäaikaisen kumppanuuden ytimessä, sillä EU on sitoutunut ylläpitämään näitä arvoja ulkoisessa toiminnassaan ja Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa näiden samojen arvojen kunnioittamiseen omassa kehitys- ja kansainvälisessä yhteistyössään;

B.

toteaa, että Kiinan hallitus on ilmaissut kehitystavoitteissaan tavoittelevansa suurempaa roolia maailmanlaajuisten haasteiden, kuten kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa ja enemmän vaikutusvaltaa sekä poliittisessa että taloudellisessa globaalihallinnassa ja että se on sitoutunut vahvistamaan oikeusvaltiota;

C.

ottaa huomioon, että 29. kesäkuuta 2015 pidetyssä EU:n ja Kiinan 17. huippukokouksessa nostettiin kahdenväliset suhteet uudelle tasolle ja että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa strategiakehyksessään EU lupaa asettaa ihmisoikeudet keskiöön suhteissaan kaikkiin kolmansiin maihin, myös strategisiin kumppaneihin; ottaa huomioon, että 12.–13. heinäkuuta 2016 pidetyssä EU:n ja Kiinan 18. huippukokouksessa päätettiin, että EU ja Kiina järjestävät ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun uuden kierroksen vielä vuonna 2016;

D.

ottaa huomioon, että Kiina on edistynyt viime vuosikymmeninä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa, mikä kuvastaa sen ilmaisemia prioriteetteja, jotka koskevat kansalaisten oikeuksia toimeentuloon ja kehitykseen, mutta sen saavutukset poliittisten ja kansalaisoikeuksien saralla sekä ihmisoikeuksien edistämisessä ovat vähäiset;

E.

ottaa huomioon, että 2. joulukuuta 2015 Pekingissä pidetyn EU:n ja Kiinan 34. ihmisoikeusvuoropuhelun aikana EU esitti huolestumisensa vähemmistöön kuuluvien ihmisten oikeuksien kunnioittamisesta erityisesti Tiibetissä ja Xinjiangissa sekä uskonnon tai vakaumuksen vapauden kunnioittamisesta; toteaa, että Ilham Tohtin tapauksesta keskusteltiin EU:n ja Kiinan 34. ihmisoikeusvuoropuhelussa;

F.

toteaa, että Larung Garin instituutti, joka on vuonna 1980 perustettu, maailman suurin tiibetinbuddhalainen keskus, on tällä hetkellä Kiinan hallituksen toteuttaman laajan purkutyön kohteena, jonka tarkoituksena on pienentää oppilaitosta 50 prosentilla, häätää noin 4 600 asukasta voimakeinoin ja tuhota noin 1 500 asuntoa; toteaa, että Kiinan viranomaisten mukaan tämä purkutyö on tarpeen ”korjauksien ja oikaisujen” toteuttamiseksi;

G.

ottaa huomioon, että häädetyt aiotaan pakottaa osallistumaan ”isänmaallisiin koulutusharjoituksiin”; ottaa huomioon, että akatemian kolme nunnaa teki itsemurhan protestiksi Larung Garin jatkuvia laajamittaisia purkutöitä vastaan;

H.

toteaa, että vuodesta 2009 lähtien erittäin suuren määrän tiibetiläisiä, joista useimmat ovat olleet munkkeja ja nunnia, kerrotaan sytyttäneen itsensä tuleen vastalauseena Kiinan Tiibetissä harjoittamalle tiukalle politiikalle ja tukeakseen dalai-laman paluuta sekä uskonnonvapauden myöntämistä Sichuanin maakunnan Ngaban (kiinaksi Aba) hallintoalueelle ja Tiibetin ylängön muille alueille;

I.

toteaa, että hänen pyhyytensä dalai-laman lähettiläät ovat ottaneet yhteyttä Kiinan kansantasavallan hallitukseen Tiibetin kysymyksen ratkaisemiseksi kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla; toteaa, ettei Tiibetin kriisin ratkaisussa ole tapahtunut edistystä viime vuosina ja että viimeinen neuvottelukierros järjestettiin vuonna 2010 ja neuvottelut ovat tällä hetkellä jäässä;

J.

toteaa, että 23. syyskuuta 2014 uiguurilainen taloustieteen professori Ilham Tohti tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen väitettyjen separatismisyytösten nojalla ja että hänet oli pidätetty saman vuoden tammikuussa; toteaa, myös seitsemän hänen entistä oppilastaan vangittiin ja tuomittiin kolmen–kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksiin väitetystä yhteistyöstä Tohtin kanssa;

K.

ottaa huomioon väitteet, joiden mukaan oikeudenmukaista menettelyä ei noudatettu, erityisesti asianmukaisen puolustautumisoikeuden suhteen;

L.

ottaa huomioon, että Xinjiangin alueella, jolla islaminuskoinen etninen uiguurivähemmistö pääasiassa asuu, on puhjennut jatkuvasti etnisiä levottomuuksia ja väkivaltaa; ottaa huomioon, että Ilham Tohti on aina torjunut separatismin ja väkivallan ja pyrkinyt sovintoon, joka perustuu uiguurien kulttuurin kunnioittamiseen;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.