52017AE5043

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52017AE5043 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52017AE5043

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Uutta vauhtia Afrikan ja EU:n kumppanuudelle” (JOIN(2017) 17 final)

EESC 2017/05043

EUVL C 237, 6.7.2018, p. 66–73 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

6.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/66

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Uutta vauhtia Afrikan ja EU:n kumppanuudelle”

(JOIN(2017) 17 final)

(2018/C 237/11)

Esittelijä:

Mihai MANOLIU

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 5.7.2017
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen erityisjaostossa	22.2.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	15.3.2018
Täysistunnon nro	533
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	185/2/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että nopeasti muuttuvassa maailmanlaajuisessa tilanteessa vuosi 2018 tarjoaa ratkaisevan tilaisuuden syventää EU:n ja Afrikan kumppanuutta. Kummassakin maanosassa on käynnissä laajoja ja perusteellisia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia mullistuksia. Tämä tilanne avaa mahdollisuuksia kumppanuuden uudelleenmuotoiluun ja syventämiseen. ETSK katsookin, että unionin tulee tällä kertaa painottaa erityisesti uusien niin taloudellisten kuin eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa edustavien toimijoiden osallistumista Afrikassa toteutettaviin kehityshankkeisiin. Afrikan kehityksen tukeminen ei saisi olla ainoastaan EU:n toimielinten vastuulla, vaan koko eurooppalaisen yhteiskunnan tulisi osallistua siihen.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suositteleekin, että kaikki toimivaltaiset EU:n toimielimet jatkavat ponnistelujaan rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseksi Afrikassa ja auttavat afrikkalaisia järjestöjä niiden työssä konfliktien estämiseksi ja terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden pysäyttämiseksi. ETSK suhtautuu myönteisesti Afrikan ja EU:n kumppanuusaloitteeseen ja katsoo, että tällainen toiminta on välttämätöntä ottaen huomioon molempiin maanosiin vaikuttavat uudet geostrategiset ilmiöt:

—	hallitsemattomilta vaikuttavien muuttovirtojen inhimillinen ja ihmisarvoinen käsittely

—	pakolaistulvan syntymisen mahdollisuus

—	turvattomuus Euroopan unionin rajoilla, mihin on syynä tiettyjen poliittisten järjestelmien epävakaus sekä oikeusvaltion puuttuminen eräistä Afrikan valtioista

—	tiettyjen alueellisten mahtien kuten Kiinan yhä suurempi vaikutusvalta Afrikassa – Afrikan luonnonvaroihin liittyvät erityisedut sekä kahdenväliset taloussuhteet eivät kannusta Afrikan maita lisäämään monikansallista yhteistyötä

—	Yhdysvaltojen arvaamaton toiminta kansainvälisessä politiikassa sekä ilmastonmuutoksen asettamat haasteet.

1.3

ETSK katsoo, että ravitsemusongelman ratkaisemiseksi EU:n tulee yhteistyössä Afrikan unionin (AU) kanssa kartoittaa paikallisia maataloushankkeita ja toimintalinjauksia, joissa on onnistuttu, ja edistää niiden käyttöönottoa mahdollisimman laajalti Afrikan alueilla ja maissa. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa väestömuuttujaa: väestön hurja kasvuvauhti edellyttää 18 miljoonan uuden työpaikan luomista joka vuosi vuoteen 2035 asti. Kestävään taloudelliseen kehitykseen liittyy Afrikassa vakavia rajoituksia, jotka EU:n tulee ottaa huomioon. Ne ovat tiiviisti sidoksissa seuraaviin seikkoihin:

—	voimakas riippuvuus luonnonvarojen tehohyödyntämisestä, mikä johtaa niiden laittomaan kauppaan

—	epävakauden pesäkkeet, jotka aiheutuvat sodista, ihmisoikeuksien loukkauksista, sosiaalisesta epätasa-arvosta, fundamentalismista ja ilmastokatastrofeista

—	ilmastonmuutoksen seuraukset

—	ruoka- ja vesipulan vaikutukset

—	puhtaanapidon puutteet

—	kulkutaudit ja tartuntataudit

—	johdonmukaisen, paikallisiin tarpeisiin vastaavan maatalouspolitiikan puuttuminen.

1.4

Mainitut ongelmat aiheuttavat tahdonvastaisia ja vapaaehtoisia siirtymisiä ja voimistavat näin merkittävästi laittomia muuttoliikkeitä, jotka usein ovat järjestäytyneen rikollisuuden hallinnassa ja jotka asettavat suuren paineen lähtö- ja kauttakulkumaiden hallintojärjestelmille ja poliittiselle johdolle. Eurooppa pystyy vastaamaan tähän tilanteeseen uuden kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen, naapuruuspolitiikan ja Euroopan muuttoliikeagendan ansiosta sekä luomalla kumppanuuteen perustuvia suhteita. ETSK voi yhdessä Afrikan kansalaisyhteiskunnan tunnustettujen edustajien (alustat, foorumit, vapaaehtoiset) ja työmarkkinaosapuolten kanssa edistää ratkaisevasti demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

1.5

ETSK pyytää, että kansalaisyhteiskunta otettaisiin paremmin osaksi tulevaa kumppanuutta ja että sille annettaisiin tärkeämpi rooli, joka ulottuu kuulemisesta toimintapolitiikan täytäntöönpanon seurantaan. Tämä näkökohta on tärkeä, jotta voidaan varmistaa kehitystä edistävien toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus ja saada tosiasiallisesti kaikki sidosryhmät mukaan toimintaan. EU voisikin tarjota Afrikan valtioille hyviä esimerkkejä siitä, miten kansalaisyhteiskunta osallistetaan päätöksentekoprosessiin ja miten suunnitellaan ohjelmia, joilla tuetaan monikansallisen afrikkalaisen kansalaisyhteiskunnan voimistumista. Unionin tulee myös edistää aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan kehittymistä maissa, joissa sitä ei ole tai joissa sen kehitys on vaatimatonta.

1.6

Kun otetaan huomioon, että kouluun pääsy, syrjimätön osaamisensiirto ja kulttuuripalvelujen yleinen saatavuus ovat olennaisen tärkeitä yhteistyöilmapiirin luomiseksi ja kaikkien yksimielisesti tunnustamien arvojen jakamiseksi sekä myönteisten tulevaisuudennäkymien avaamiseksi suurelle afrikkalaisnuorten joukolle, ETSK suosittaa, että tulevassa EU:n ja Afrikan kumppanuudessa keskitytään seuraaviin linjoihin:

—	Menestyksekkäät eurooppalaiset ohjelmat kuten Erasmus+ tulee ulottaa myös Afrikkaan, jotta voidaan mahdollistaa opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus kummassakin maanosassa ja lisätä kokemustenvaihtoa korkeakoulutasolla.

—	Olisi edistettävä ja tuettava taloudellisesti Euroopan ja Afrikan korkeakoulujen välisiä kumppanuuksia, jotka mahdollistavat yhteisten hankkeiden ja opinto-ohjelmien kehittämisen.

—	Vain laadukkaat opetusohjelmat ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntastrategiat voivat pysäyttää uskonnollisen fundamentalismin, joka on vallalla eräissä Afrikan maissa.

1.7

ETSK katsoo, että tärkein malli, jonka Euroopan unioni voi tarjota Afrikalle, on Euroopassa harjoitetun monikansallisen yhteistyön esimerkki sekä valtioiden rajat ylittävien suurhankkeiden kuten infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen, edellyttäen että Afrikan valtiot sopivat keskinäisestä yhteistyöstä hankkeiden toteuttamiseksi. Lisäksi Euroopan unionin täytyy hyvin tärkeänä asiana tiedostaa, että se voi tarjota asiantuntemusta siitä, millaisten siirtymäpolitiikkojen avulla voidaan siirtyä demokraattiseen yhteiskuntaan ja täysin toimivaan, kilpailukykyiseen ja kattavaan markkinatalouteen.

1.8

ETSK ehdottaa, että kumppanuuden tehtäväksi annetaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja nuorten voimaannuttamisen edistäminen ja toteuttaminen sekä heidän panoksensa tunnustaminen rauhan säilyttämisessä ja valtiojärjestelmän rakentamisessa, talouskasvussa, teknologiakehityksessä, köyhyyden torjunnassa, terveydenhuollossa, hyvinvoinnissa ja kulttuurisessa ja inhimillisessä kehityksessä. Kaikki naisiin kohdistuvat väkivallan ja sosiaalisen ja poliittisen syrjinnän muodot tulee kitkeä kaikkialta Afrikasta, jotta naiset voivat nauttia täysin yhdenvertaisista oikeuksista.

1.9

ETSK toteaa, että Kiinasta on viime aikoina tullut Afrikan tärkein taloudellinen kumppani ja että tämä kehitys voi vaikuttaa muun muassa siten, että alueen valtiot muuttavat ulkopoliittisia tavoitteitaan tai niiden kiinnostus demokraattisten uudistusten toteuttamiseen vähenee. EU:n täytyy siksi solmia Afrikan kanssa kumppanuus, joka elvyttää ja todella tiivistää kauppasuhteita maanosien välillä ja luo paikallistasolla paremmat olosuhteet eurooppalaisille investoinneille.

1.10

ETSK kehottaa sisällyttämään kaikkiin EU:n ja kolmansien maiden tai alueiden välillä tehtyihin asiaa koskeviin sopimuksiin lausekkeita hyvästä hallintotavasta, jotta voidaan tukea kestävää kehitystä. Kestävä kehitys puolestaan edellyttää, että toimintapolitiikkojen laadintaprosessi on vastuullinen, avoin, dynaaminen, tasa-arvoinen, kokonaisvaltainen, tehokas, osallistava ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittava.

1.11

ETSK ilmaisee pahoittelunsa siitä, että Afrikka on maailman köyhin maanosa ja ainoa maanosa, jossa köyhyys on lisääntynyt. On täysin sietämätöntä, että yli puolet sen väestöstä elää täydellisessä puutteessa. Köyhyyttä on torjuttava kansainvälisin toimin, joihin osallistuvat suuret kehitysprosessin toimijat, ja on laadittava strategioita ja toimintasuunnitelmia muita heikommassa asemassa olevien väestönosien saavuttamiseksi. Tähän tarkoitukseen on varattava uudet ohjelmoitavat ja ennakoitavat budjettimäärärahat. ETSK katsoo niin ikään, että on ensiarvoisen tärkeää varmistaa rahoitustuen tehokas seuranta, jotta asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa paremmin.

1.12

ETSK suhtautuu myönteisesti Agenda 2063 -toimintaohjelman hyväksymisen ja Afrikan unionin perustamisen myötä ilmaistuun Afrikan tahtoon tulla kohdelluksi yhtenäisenä, kokonaisvaltaisena, yleisafrikkalaisena tahona. Kestävää kehitystä edistävän hyvän hallintotavan pohjana tulee olla vahva, sosiaalisesti ja ympäristön näkökulmasta oikeudenmukainen talouspolitiikka, korruptoitumattomien ja kansalaisten tarpeisiin vastaavien demokraattisten elinten perustaminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjunta sekä taloudellinen yhteenkuuluvuus, unohtamatta oikeusvaltiota, lain etusijaa, ihmisoikeuksia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Investoinneille suotuisa ympäristö voi olla menestyksen avain.

2. Taustaa

2.1

Euroopan unionin ja useimpien Afrikan valtioiden välisiin suhteisiin sovelletaan jo nyt yleistä, oikeudellisesti sitovaa kansainvälistä yhteistyösopimusta, joka kattaa yli puolet maailman kansallisvaltioista. Tämä Cotonoun kumppanuussopimus (Cotonoun sopimus) allekirjoitettiin Beninissä vuonna 2000, ja sen tavoitteena on vahvistaa EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT) pitkäjänteistä yhteistyötä politiikan, kaupan ja kehityksen alalla. Sopimuksen myötä on perustettu erilaisia elimiä, jotka helpottavat AKT-maiden ja EU:n yhteistyötä hallitustahojen, viranomaisten, parlamentin jäsenten, paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan, myös elinkeinoelämän, kesken.

2.2

Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa puolestaan todetaan, että rauhan ja kehityksen edistäminen Afrikassa on tosiasiassa sen maantieteellisen läheisyyden vuoksi investoimista Euroopan unionin rauhaan ja hyvinvointiin. Hyvinvointia ja turvallisuutta on erittäin vaikea saavuttaa unionissa, jos sen naapurimaat ovat alikehittyneitä ja konfliktitilanteessa. Tästä syystä EU:n tulee osallistua aktiivisesti ja tiiviisti Afrikan unionin perustamiseen ja alueen talouden elvyttämiseen.

2.3

ETSK katsoo, että kansainvälinen tilanne on viime aikoina muuttunut huomattavasti. On ilmennyt uusia maailmanlaajuisia haasteita, ja ihmisten turvallisuus on vaarantunut. Köyhyyden ja pandemioiden torjuminen, ilmastonmuutos, autioituminen, muuttoliikkeet ja julkisten hyödykkeiden kestävä hoito ovat myös asioita, jotka ovat jatkuvasti vaikuttaneet Afrikan valtioiden ja EU:n toimintapolitiikkoihin.

2.4

Tarvitaan uusi Afrikan ja EU:n yhteinen poliittinen visio, joka on konkreettinen, joka perustuu yhteisiin etuihin ja jaettuihin arvoihin, vastavuoroiseen kunnioitukseen ja kunkin tahon suvereniteettia koskevan periaatteen noudattamiseen ja jossa otetaan huomioon kummankin osapuolen oikeutetut odotukset. Näiden kahden tahon tulee kummankin ilmaista yhteinen tahtonsa tasavertaisen, tiedostavan ja etuoikeutetun kumppanuuden kautta, jotta voidaan edelleen edistää rauhaa (Afrikan rauhanrahasto) ja turvallisuutta (Afrikan maanosa on tärkeä tekijä turvallisuuden suhteen) sekä kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja alueellista ja maanosan laajuista yhdentymistä.

2.5

2.6

2.7

Kaikkien osapuolten tehokkuus ja keskinäinen vastuullisuus edellyttävät mittavia inhimillisiä ja taloudellisia pitkäaikaisresursseja, joihin kummankin osapuolen on selkeästi sitouduttava. ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunta voidaan osallistaa tähän toimintaan aluksi vapaaehtoisen liittymisrakenteen kautta. Sen osallisuus todennäköisesti helpottaa kehitysprosessia. On huolehdittava kiireellisesti siitä, että valtioista riippumattomat toimijat ja paikallisyhteisöt otetaan täysin mukaan prosessiin kaikkiin vaiheisiin, myös seurantaan ja arviointiin. Ne voivat antaa uutta vauhtia Afrikan kehittämiselle ja vahvistaa EU:n ulkoisen toiminnan perusteltavuutta sekä vähentää euroskeptisyyttä Euroopassa. Tähän liittyvän yhteisen vision tulee kattaa osallistava demokratia, moniarvoisuus ja perusvapaudet eli yhteen käsitteeseen tiivistettynä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen.

2.8

Toinen merkittävä uhka on Afrikan luonnonvarojen ehtyminen, sillä se pysäyttää köyhyyden vähentämisprosessin. Afrikan tarjoamista ekosysteemipalveluista kuten hiilen sitomisesta trooppisiin metsiin on myönnettävä hyvitys. Tarvitaan yhteinen lähestymistapa maailmanlaajuisiin haasteisiin sekä yhtenäisesti ja kansalaiskeskeisesti johdettava kumppanuus, joka perustuu maanosien väliseen poliittiseen yhteydenpitoon ja konkreettisiin neuvotteluihin.

2.9

ETSK katsoo, että osapuolten tulee toimia vastuullisesti ja johdonmukaisesti keskinäisen vastuun, vuoropuhelun ja osallistumisen suhteen. Tulevan sopimuksen tulee lisäksi perustua kumppanuusperiaatteeseen. Kumppaneilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kehitys- ja investointikäytäntöjen suhteen. Yhdentymisen tasossa sekä inhimillisissä, teknisissä ja taloudellisissa resursseissa on kuitenkin selvä ero. Tästä syystä EU:n ja Afrikan välistä poliittista vuoropuhelua tulee kehittää ja vahvistaa.

2.10

Köyhyyden kitkeminen ja kestävä kehitys muodostavat johdonmukaisen tavoitteen (kunhan varmistetaan avunantajien ja valtioista riippumattomien toimijoiden parempi koordinaatio) ja pohjan EU:n ja Afrikan yhteistyösitoumukselle, joka perustuu EU:n toimintapolitiikkoihin muun muassa kaupan alalla – vapaa pääsy unionin markkinoille talouskumppanuussopimusten puitteissa – sekä ympäristö- ja maatalousasioissa.

2.11

ETSK korostaa, että konflikteihin tulee soveltaa yleistä lähestymistapaa, joka perustuu vastuuseen, ennaltaehkäisyyn, ratkaisuun, hallintaan ja uudelleenrakentamiseen. Rauha on ratkaisevan tärkeää, sillä se on ensimmäinen virstanpylväs matkalla kohti kestävää kehitystä, joka on poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ja jossa kunnioitetaan täysin ihmisoikeuksia. Etnisten ja uskonnollisten jännitteiden ilmaantumista Afrikassa tulee tarkkailla paljon nykyistä huolellisemmin. Asevientiin on kiinnitettävä erityistä huomiota soveltamalla käytännesääntöjä ja tarkkaillen myös aseiden salakuljetusta.

3. Yleistä

3.1

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Uutta vauhtia Afrikan ja EU:n kumppanuudelle” on koordinoitu ja vahvistettu aloite, jossa otetaan huomioon Agenda 2063 ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia. Se tuo oman panoksensa pohdintaprosessiin ja muodostaa johdonmukaisen perustan tuleville neuvotteluille Afrikkaa koskevasta osuudesta.

3.2

ETSK katsoo, että on EU:n strategisten poliittisten etujen ja yhteisesti hyväksyttyjen arvojen ja intressien mukaista syventää ja mukauttaa pitkäaikaista kumppanuutta Afrikan kanssa. EU:sta on tultava Afrikan tärkein ulkomainen investoija ja humanitaarinen ja kauppakumppani, joka parantaa sen turvallisuutta.

3.3

EU:lla on kolme strategista tavoitetta:

—	keskinäisen kumppanuuden vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen kansainvälisissä yhteyksissä yhteisten arvojen ja jaettujen etujen pohjalta, myös kahdenvälisissä suhteissa

—	turvallisuus maalla ja merellä ja rajatylittävien uhkien torjunta turvallisuuteen tehtävänä investointina molemmissa maanosissa

—	kestävä ja osallistava talouskehitys Afrikassa maanosan tarvitsemien työpaikkojen luomiseksi ja Euroopalle kehityksen myötä tarjoutuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

3.4

ETSK katsoo, että yhteisen kunnianhimoisen ohjelman toteuttamisessa voidaan onnistua

—	syventämällä liittoumia globaalia hallintaa koskevissa asioissa tiivistämällä vuoropuhelua ja tehostamalla yhteistyötä strategisten kumppaneiden ja keskeisten liittolaisten kanssa, edistäen ja tukien oikeusvaltiota ja oikeusperiaatetta

—	lisäämällä yhteisiin etuihin liittyvää yhteistyötä tiiviin poliittisen vuorovaikutuksen pohjalta monenvälisellä, maanosan laajuisella, alueellisella, kansallisella ja paikallisella tasolla noudattaen toissijaisuusperiaatetta

—	toteuttamalla kumppanuus, jossa keskitytään ihmisiin, poliittisiin päätöksentekijöihin, paikallisviranomaisiin, työmarkkinaosapuoliin, yksityiseen sektoriin ja kansalaisyhteiskuntaan kaiken kaikkiaan.

3.5

ETSK on vakuuttunut siitä, että Afrikan ja EU:n yhteisen strategian tulee perustua määrätietoiseen kestävän kehityksen politiikkaan, jonka lähtökohtana on paikallinen todellisuus Afrikassa, sillä vain näin voidaan tehokkaasti auttaa torjumaan köyhyyttä oikeudenmukaisesti sekä turvaamaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta ja ilmastonmuutoksen tuhoisien seurauksien valossa terve kasvu, jonka perustana on ihmisarvoinen työ ja pitkäkestoiset työpaikat ja jonka lähtökohtina ovat tuottavuus, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, vapaus, eettisyys ja ihmisarvoisuus. Muita kurjuuden kitkemisessä auttavia tekijöitä ovat paikallisen tuottavuuden lisääminen, sillä se on elintarviketurvan edellytys, kunnolliset tulot pienille perhetiloille ja pk-yrityksille sekä sisämarkkinoiden luominen omistusoikeuksien turvaamisen ja hallinnollisen rasituksen ja korruption vähentämisen kautta. Maatalouteen ja elintarviketurvaan tuleekin kiinnittää erityistä huomiota yhteisten toimintapolitiikkojen yhteydessä. Kestäväpohjaisia maatalousmalleja, joissa keskitytään pientiloihin ja jotka tarjoavat konkreettisia työllistymismahdollisuuksia erikoisalojen kehittämisen kautta, tulee tukea. EU:n ja AU:n tulee kartoittaa muita heikommassa asemassa olevissa yhteisöissä todistetusti toimivia maatalousmalleja ja -politiikkoja ja levittää niitä valtakunnallisesti tai muihin Afrikan kehitysmaihin.

3.6

Autioitumisen torjunta ja veden saanti kaikille ovat ratkaisevia tekijöitä elintarviketurvan, muuttoliikkeen ja pakolaisilmiön kannalta. Ilmastonmuutos vaikuttaa maanosista eniten Afrikkaan. EU:n ja AU:n kuten myös kaikkien niihin kuuluvien valtioiden, talouden toimijoiden ja investoijien tulee kantaa vastuunsa (ilmastonmuutoksen torjunnasta), ja niiden tulee ottaa käyttöön joustava ja tehokas rahoituskehys uutta ekologista lähestymistapaa varten.

3.7

Ympäristönormit ja sosiaaliset normit huomioiva vapaa kauppavaihto piristää talouskasvua ja tukee sosiaalista ja poliittista edistystä, ja sen konkreettisena vaikutuksena on tehostaa köyhyyden torjuntaa kaikenkattavan kestävän kehityksen ansiosta. Alueellisen yhdentymisen edistämiseksi ja luotettavan kauppa- ja investointikehyksen luomiseksi on välttämätöntä luoda vinouma Afrikan markkinoiden hyväksi. Talouskumppanuussopimukset ovat vaihdon ja alueellisen yhdentymisen väline, edellyttäen että niillä tuetaan kehitystä myöntämällä poikkeuksia, jotta paikalliset siirtymävaiheessa olevat elinkeinoalat voivat mukautua uusiin markkinaolosuhteisiin. EU:n ja Afrikan taloussuhteiden tulee perustua oikeudenmukaiseen kauppavaihtoon ja eriytettyyn monialaiseen lähestymistapaan, jonka tavoitteena on Afrikan integroiminen ja sitä kautta tarpeellisten ja kilpailukykyisten tavaroiden ja palvelujen tuottaminen.

3.8

Ratkaiseva tekijä talouskehityksen ja köyhyyden kitkemisen kannalta on EU:n ja Afrikan energiakumppanuus, joka kannustaa luomaan hankkeita, joissa tuotetaan kohtuullisella hinnalla ja tehokkaasti energiaa uusiutuvista lähteistä. Afrikan ilmasto ja maantieteelliset olosuhteet voivat olla tässä etuna erityisesti kun ajatellaan aurinkoenergiaa. Energian saatavuus voi vauhdittaa Afrikan sosioekonomista kehitystä.

3.9

ETSK katsoo, että sitoutuminen koulutuksen ja terveydenhuollon tarjoamiseen kaikille on tehokas ja konkreettinen väline köyhiin väestönosiin kohdistuvassa kehittämistoiminnassa. Strategialla tulee edistää perustavaa tasa-arvoulottuvuutta naisten ja miesten välillä sekä naisten voimaannuttamista, unohtamatta heikommassa asemassa olevia väestönosia ja pakolaisia, joita ilmaantuu humanitaaristen kriisien seurauksena. Terveydenhuollon saatavuus ja väärennettyjen lääkkeiden torjunta liittyvät olennaisesti taisteluun tappavien tautien yleistymistä vastaan. On myös huolehdittava siitä, että tässä asiassa toteutetaan asianmukaisia oikeudellisia toimenpiteitä ja myös rikosoikeudellisia seuraamuksia.

3.10

ETSK suosittaa säännöllisten analyysien tekemistä muuttoliikkeiden pääasiallisista syistä sekä muuttajien oikeuksista ja kotoutumisesta, mihin liittyy myös aivovuoto-ongelma. Tarvitaan käytännöllisiä ratkaisuja, jotta saadaan aikaan tehokas kiertomuutto. Ongelmaa ei voida ratkaista asettamalla esteitä. Kansalliseen ja alueelliseen identiteettiin, solidaarisuuteen ja kulttuuriin pohjautuvan vuoropuhelun avulla voidaan luoda perusta kaikkia hyödyttävälle kestävän kehityksen ohjelmalle, kunhan siihen osoitetaan myös riittävät aineelliset resurssit.

3.11

ETSK katsoo, että velka on taakka, joka mitätöi kaikki ponnistelut tällaisen kaikkia hyödyttävän kestävän kehityksen hyväksi. Velan hoitoa olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti, ja sen edelle olisi asettava talous- ja sosiaalipolitiikan vahvistaminen ja tehokas hallinto. Velan hoitamista ja siirtämistä muille velkojille on pidettävä olennaisena budjettituen osatekijänä, ja tulosindikaattoreihin perustuvan budjettituen avulla tulee pystyä tarjoamaan sosiaalisia peruspalveluita ja lujittamaan siten Afrikan valtioiden rakennetta. Tässä asiassa on harjoitettava läpinäkyvää valvontaa, johon paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan tulee osallistua.

4. Erityistä

4.1

ETSK katsoo, että Agenda 2063, jonka tavoitteena on rauhanomainen, turvallinen ja vauras Afrikka, jossa toteutuvat hyvä hallinto, demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeus ja oikeusvaltioperiaate ja jonka kehittäminen lähtee asukkaista ja nuorten, erityisesti nuorten naisten, potentiaalin hyödyntämisestä, niin että ketään ei unohdeta, on ohjelma, joka pystyy muuttamaan maanosan ja tähtää rakenteellaan maanosan uudistamiseen. Se tulisi keskittää kahteen päätoimintalinjaan:

—

Parannetaan valtioiden ja yhteiskuntien kriisinsietokykyä:

—	Ehkäistään konflikteja, ratkaistaan kriisit ja lujitetaan rauhaa.

—	Vahvistetaan hallintojärjestelmiä.

—	Hallinnoidaan muuttoliikettä ja liikkuvuutta.

—

Luodaan enemmän ja parempia työpaikkoja erityisesti nuorille:

—	Houkutellaan vastuullisia ja pitkäkestoisia investointeja.

—	Turvataan energiapalvelut Afrikassa.

—	Tehdään rakenneuudistus Afrikan maataloudessa ja elintarvikealalla sekä sinisessä taloudessa, myös kalastusalalla.

—	Edistetään työmarkkinaosapuolten toimintaa.

—	Kehitetään osaamista ja taitoja.

4.2

Perusteet selviytymiskykyisempien valtioiden ja yhteiskuntien luomiselle juontavat juurensa EU:n oikeutetuista odotuksista, arvoista ja tavoitteista, EU:n omien rajojen nykyisestä haavoittuvuudesta ja uhista, jotka kohdistuvat sen elintärkeisiin etuihin. Myös terrorismi, ihmiskauppa, rikollisuus ja väkivaltaiset ääriliikkeet ovat vakauteen ja rauhaan kohdistuvia uhkia ja oireita rakenteellisesta, tietyissä tapauksissa syvään juurtuneesta epävakaudesta.

4.3

EU määrittää tämän mukaisesti seuraavat lippulaiva-aloitteet:

—	Perustetaan YK:n, EU:n, Afrikan ja muiden kansainvälisten kumppaneiden yhteistyöfoorumi.

—	Maksetaan alkurahoitusosuus AU:n rauhanrahastolle.

—	Tuetaan afrikkalaisia aloitteita merellisen turvallisuuden alalla.

4.4

Kaikki tietävät, että hyvä hallinto, turvallisuus ja kehitys ovat peruspilareita vakaassa, nykyaikaisessa, selviytymiskykyisessä yhteiskunnassa, jossa on demokraattiset, tehokkaat, avoimet ja vastuulliset instituutiot. Tällaiset vakaat yhteisöt, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia ja muodostavat kestävän kehityksen alkupisteitä, toimivat ennakoitavissa ja vakaissa makrotaloudellisissa puitteissa, joissa pystytään tarjoamaan palveluja kansalaisille. EU voi tällä alalla tuoda oman panoksensa Afrikan kehittämiseen tarjoamalla eräiden jäsenvaltioiden kokemusten pohjalta asiantuntemusta siitä, millaisten siirtymäpolitiikkojen avulla voidaan siirtyä demokraattiseen yhteiskuntaan ja täysin toimintakykyiseen markkinatalouteen sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevine politiikkoineen, sekä antamalla esimerkiksi monikansallisen yhteistyömallinsa, joka perustuu yhteisiin instituutioihin.

4.5

EU määrittää tämän mukaisesti seuraavat lippulaiva-aloitteet:

—	Järjestetään vaaliprosesseja, demokratiaa ja hallintotapaa Afrikassa ja Euroopassa käsittelevä AU:n ja EU:n korkean tason konferenssi.

—	Kaksinkertaistetaan tuki kotimaisten resurssien hyödyntämiselle vuoteen 2020 mennessä veroaloitteen mukaisesti.

—	Toteutetaan yhteisiä toimia luonnonvarojen kestävän hoidon lujittamiseksi muun muassa laatimalla asiasta yhteinen EU:n ja Afrikan peruskirja.

4.6

Liikkuvuus ja muuttoliike ovat merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja turvallisuuteen liittyviä aihealueita, jotka voivat toisaalta rikastuttaa ja vahvistaa yhteiskuntia mutta myös aiheuttaa niihin suurta epävakautta, jos niitä ei hallita asianmukaisesti ja tehokkaasti. Muuttoliike- ja liikkuvuusvirrat ovat tällä hetkellä ennätyksellisen vaarallisia muuttajien fyysiselle turvallisuudelle. Tässä on kyse jaetusta vastuusta ja globaaleista ratkaisuista, jotka pohjautuvat vastuun jakamiseen ja solidaarisuuteen ja joiden lähtökohtana on poliittinen kehys, jolla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa pakolaisten ja muuttajien laajentuneeseen liikkeeseen.

4.7

EU määrittää tämän mukaisesti seuraavat lippulaiva-aloitteet:

—	Tuetaan laillista Afrikan sisäistä muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevia afrikkalaisia aloitteita vapaan liikkuvuuden, sosiaaliturvajärjestelmien ja niihin liittyvien oikeuksien siirrettävyyden sekä tutkintojen tunnustamisen näkökulmasta.

—	Lisätään Afrikan ja EU:n yhteistyötä salakuljetus- ja ihmiskauppaverkostojen torjumiseksi.

4.8

Ajattelutavan muutos on tarpeen, jotta voidaan luoda vauras maanosa, jolla on keinot ja resurssit koordinoida omaa kehitystään ja jossa taloudet ovat käyneet läpi rakenteellisen muutoksen teollistumisen, jalostustuotannon ja arvon lisäämisen kautta, jotta ne voivat luoda jaettua kasvua yksityisen sektorin nousun, yrittäjyyden kehittymisen ja kaikkien saatavilla olevien ihmisarvoisten työpaikkojen avulla.

4.9

ETSK katsoo, että sosioekonomisessa muutoksessa tulee ottaa huomioon voimakkaaseen ilmastonmuutokseen ja ympäristökestävyyteen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Tämä edellyttää alueellisten markkinoiden luomista ja suotuisaa investointi-ilmapiiriä, joka luo tarkoituksenmukaista arvoa ja tuottavuutta talouskumppanuussopimusten turvaaman vakaan ja ennakoitavan vapaakaupan ansiosta.

4.10

Komitea korostaa, että Afrikan taloudellinen yhdentyminen alueellisesti ja maanosan laajuisesti edellyttää hyvää hallintotapaa yrityksissä sekä ympäristö- ja sosiaalivaatimusten noudattamista. Kaikki mahdollisuudet vihreän, sinisen ja kiertotalouden perustamiseen on hyödynnettävä edistämällä yritysten yhteiskuntavastuuta, yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja eettistä yritystoimintaa, jotta voidaan luoda maanosan laajuinen vapaakauppa-alue.

4.11

Elinkeinoelämällä on keskeinen rooli yhteiskunnan kehittämisessä toisaalta merkittävänä investoijana, innovaatioiden lähteenä, osaamisen ja työpaikkojen luojana, talouskasvun tukijana ja (suorien ja välillisten) tulojen lähteenä, joka luo myös julkisia tuloja, jotka voidaan investoida tarvittaviin hyvinvointipalveluihin sekä keskeiseen infrastruktuuriin, kuten kouluihin ja sairaaloihin, ja toisaalta niin nuorten kuin muuttajienkin integraatiota edistävänä tekijänä, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden menestyä ja saada vakaat tulot.

4.12

EU määrittää tämän mukaisesti seuraavat lippulaiva-aloitteet:

—	Tuotetaan mittavia EU:n investointeja Afrikkaan Euroopan ulkoisella investointiohjelmalla ja Compact with Africa -aloitteella.

—	Tuetaan paremmin ennakoitavissa olevaa ja suotuisampaa investointiympäristöä Afrikassa.

—	Tuetaan Afrikan digitaalistrategiaa.

4.13

ETSK katsoo, että kestävän ja uusiutuvista lähteistä saatavan, kohtuuhintaisen energian yleinen saatavuus tarjoaa mahdollisuuden luoda uusia ihmisarvoisia työpaikkoja ja konkreettista kehitystä, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutos. EU ja Afrikka voivat tiivistää yhteistyötään puhtaaseen energiaan siirtymiseksi yhteisten arvojen pohjalta. Euroopan unioni on maailmanlaajuinen edelläkävijä puhtaan energian alalla. Jotta Afrikan potentiaali sähkön tuotannossa ja tehokkaassa käytössä voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisen sääntelyn pohjalta, on tehtävä mittavia investointeja kysynnän tyydyttämiseksi ottaen myös huomioon mahdollisuudet yhteenliitäntöihin eurooppalaisten siirtoverkkojen kanssa. Ilmastonmuutosta voidaan torjua toteuttamalla sähköistäminen uusiutuvista lähteistä saatavan energian avulla.

4.14

EU määrittää tämän mukaisesti seuraavat lippulaiva-aloitteet:

—

Suoritetaan EU:n osuus Afrikan uusiutuvia energialähteitä koskevalle aloitteelle (AREI) ja saavutetaan vuoteen 2020 mennessä 5 GW:n kapasiteetti tuottaa sähköä uusiutuvista energialähteistä, tuodaan kestävä energia 30 miljoonan ihmisen saataville Afrikassa ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä 11 miljoonaa tonnia vuodessa.

—	Käynnistetään uusi aloite, jolla helpotetaan EU:n ja Afrikan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä investointien lisäämiseksi Afrikan kestävän energian alalle korkean tason foorumin avulla.

—	Käynnistetään uusi ilmastonmuutosta ja kestävää energiaa koskeva EU:n ja Afrikan tutkimus- ja innovointikumppanuus.

4.15

ETSK korostaa, että maatalous, karjankasvatus, vesiviljely ja kalastus ovat tärkeitä tulonlähteitä ja toimeentulon tarjoajia Afrikassa. Resurssien kestämätön käyttö, maanomistusta koskevat ongelmat, turvattomuus merellä ja hyvin tärkeänä asiana myös pääoman puute ja heikot mahdollisuudet saada rahoitusta ovat suuria esteitä alan kehitykselle. Elintarviketuotantoala, jolla on suuri kehityspotentiaali, voi luoda työpaikkoja ja mahdollistaa ihmisille itsenäisen toimeentulon, samalla kun se takaa elintarviketurvan.

4.16

Afrikka voi tuottaa lisäarvoa luonnonvaroilleen harjoittamalla teollistamispolitiikkaa, jossa keskitytään pienten ja keskisuurten yritysten sekä mikroyritysten perustamiseen valmistusteollisuusalalle. ETSK korostaa vastuullisten arvoketjujen tärkeää roolia, sillä ne luovat kehitystä maaseudulla ja takaavat vesi- ja maavarojen kestäväpohjaisen hoidon. On tehtävä talouskumppanuussopimuksia sekä hyödynnettävä Afrikan elintarvikkeiden markkinamahdollisuudet.

4.17

EU määrittää tämän mukaisesti seuraavat lippulaiva-aloitteet:

—	Edistetään arvoketjun kehittämistä helpottamalla vastuullista investoimista kestäväpohjaiseen maatalouselintarviketeollisuuteen ja siniseen talouteen.

—	Lisätään investointeja sekä Afrikasta että EU:sta tutkimuksen ja innovoinnin tueksi.

—	Laajennetaan tarvittavassa määrin kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten verkostoa EU:n ja Afrikan maiden välillä.

4.18

ETSK katsoo, että pysyvän kestävän kehityksen varmistamisen olennainen edellytys on rajoittamaton ja syrjimätön pääsy koulutukseen. Yleissivistävän sekä teknisen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien on Afrikassa vastattava paremmin työmarkkinoiden tarpeita ja oltava sidoksissa väestölliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Järjestelmien on oltava innovatiivisia ja tarjottava ennen kaikkea opetusta ja koulutusta palvelujen ja yritysten perustamisen alalla, jotta luodaan tarvittavat voimavarat siirtymiseksi epävirallisesta taloudesta viralliseen talouteen. Afrikan tulee edistää aktiivisesti tiedettä, teknologiaa, tutkimusta ja innovointia.

4.19

ETSK katsoo, että olisi tarpeen käynnistää kumppanuus yhtäläisten mahdollisuuksien, eriarvoisuuden vähentämisen ja sosiaalisen osallistamisen valmiuksien kehittämiseksi. Yhteenkuuluvuus, tasapuolisuus, moninaisuus ja osallistavuus ovat olennaisia tekijöitä osaamisen ja taitojen parantamisessa ja sitä kautta uuden afrikkalaisen kulttuurin edistämisessä.

4.20

EU määrittää tämän mukaisesti seuraavat lippulaiva-aloitteet:

—	Käynnistetään afrikkalaiselle nuorisolle suunnattu ohjelma laajentamalla Erasmus+-ohjelman soveltamisalaa.

—	Tuetaan taloudellisesti Euroopan ja Afrikan korkeakoulujen yhteistyötä ja kehitetään yhteisiä opinto-ohjelmia.

—	Perustetaan ammatillisen ja teknisen opetuksen EU-väline.

4.21

Erasmus+-ohjelma kannustaa Euroopan unionin ja Afrikan väliseen yhteistyöhön korkea-asteen koulutuksen alalla. Hankkeet, joihin osallistuu kumppaneita molemmista maanosista, auttavat muun muassa parantamaan opiskelijoiden ammatillisia tulevaisuudennäkymiä, tiivistämään korkeakoulujen yhteistyötä ja luomaan verkostoja korkea-asteen oppilaitosten välille. Afrikan kanssa tehtävä yhteistyö korkea-asteen koulutuksen alalla kuuluu EU:n ulkopolitiikan ja erityisesti kehitysyhteistyön tavoitteisiin.

Bryssel 15. maaliskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS

Top

Choose the experimental features you want to try