52018AE0702

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018AE0702 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018AE0702

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi” (COM(2017) 825 final – 2017/0334 (COD)) – ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta jäsenvaltioissa toteutettaville rakenneuudistuksille myönnettävän tuen osalta” (COM(2017) 826 final – 2017/0336 (COD))

EESC 2018/00702

EUVL C 237, 6.7.2018, p. 53–56 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

6.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/53

(COM(2017) 825 final – 2017/0334 (COD))

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta jäsenvaltioissa toteutettaville rakenneuudistuksille myönnettävän tuen osalta”

(COM(2017) 826 final – 2017/0336 (COD))

(2018/C 237/09)

Esittelijä:	Mihai IVAȘCU
Toinen esittelijä:	Stefano PALMIERI

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 14.12.2017 Euroopan unionin neuvosto, 21.12.2017 ja 31.1.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artikla, 177 artikla, 197 artiklan 2 kohta ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	28.2.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	14.3.2018
Täysistunnon nro	533
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	183/2/9

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa ehdotusta lisätä rakenneuudistusten tukiohjelman määrärahoja ja ottaa käyttöön erityinen uudistusten toteuttamisen tukiväline ns. uudistussitoumuksia varten. Etusijalle tulisi asettaa uudistukset, joilla on suoria heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin.

1.2

Kuten aiemmissa lausunnoissa on todettu, ETSK kannattaa rakenneuudistuksia, jotka tukevat sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä institutionaalisten valmiuksien kehittämistä hallinnon laadun parantamiseksi. Uudistukset tulisi määrittää maittain ja niillä tulisi olla demokraattinen tuki, sen sijaan että sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin samaa lähestymistapaa.

1.3

ETSK korostaa, että rakenneuudistukset ovat myönteisiä paitsi silloin, kun ne supistavat julkisia menoja sosiaalisesti kestävällä tavalla, myös silloin, kun menoja lisätään lyhyellä aikavälillä jäsenvaltion budjettitasapainon parantamiseksi keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

1.4

Rakenneuudistusten tukiohjelman määrärahakorotus on kannatettava seikka, mutta sen määrä on riittämätön, sillä jäsenvaltiot esittävät yhä enemmän pyyntöjä. Pelkästään vuonna 2018 pyyntöjen määrä on ylittänyt määrärahaesityksen viisinkertaisesti.

1.5

Toisaalta ETSK pitää hyvin tärkeänä, että Euroopan komissio esittää avoimesti rakenneuudistusten tukiohjelman uusien määrärahojen jakoaikeensa – mitä ei ole tehty käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa – ja vahvistaa selkeät valintaperusteet.

1.6

ETSK korostaa, että rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattaminen ei saa tapahtua muiden yhtä tärkeiden rahastojen kustannuksella.

1.7

Tärkeintä on laatia selkeä EU-tason strategia. Siinä tulisi seurata edistystä ja kehityksen tasoa kussakin jäsenvaltiossa mutta myös esittää näkemyksellisiä suuntaviivoja varojen jakamisesta ottaen huomioon lähentymisperusteet. Parhaiden käytänteiden jakamista tulisi myös tehostaa, ja Euroopan komission tulisi antaa sitä varten tarvittavaa teknistä apua.

1.8

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin, joiden tavoitteena on euroalueen jäsenyys. Prosessin nopeuttaminen on keskeisen tärkeää Euroopan unionin tulevaisuudelle, kuten Jean-Claude Juncker totesi puheessaan Euroopan tulevaisuudesta (1).

1.9

ETSK ehdottaa sellaisen säännön asettamista, jonka mukaan jäsenvaltioille ei myönnetä rahoitusta, elleivät ne ole täysin hyväksyneet kumppanuusperiaatteen noudattamista sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan todellista osallistumista päätettäessä monivuotisista uudistussitoumuspaketeista (2). Kumppanuusperiaatteen noudattaminen on ratkaiseva edellytys sille, että toteutettavat uudistukset perustuvat näyttöön ja ovat kytköksissä kunkin jäsenvaltion talouden todelliseen tilanteeseen.

1.10

ETSK kannattaa aikomusta luoda uudelle uudistusvälineelle oma rahoitusmekanismi vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen.

1.11

ETSK suosittaa, että tietyt rakenneuudistusten tukiohjelmaan kuuluvat uudistukset rahoitetaan tapauskohtaisesti uudesta uudistusten toteuttamisen tukivälineestä ja liitetään sen yhteyteen, erityisesti kun on kyse euroalueeseen liittymisestä tai uudistuksista, jotka voivat edistää Euroopan yhdentymistä.

2. Johdanto ja yleiset huomiot

2.1

Euroopan komissio esitti joulukuussa 2017 julkaistussa talous- ja rahaliittopaketissa kaksi ehdotusta tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi asetuksiksi: toinen rakenneuudistusten tukiohjelman vahvistamisesta kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla olevan teknisen avun tehostamiseksi ja erityisen menettelyn luomiseksi euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden tukemiseksi niiden lähentymisprosessissa (3) ja toinen kohdennettujen muutosten tekemisestä yhteisistä säännöksistä annettuun asetukseen nykyisiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sisältyvän suoritusvarauksen hyödyntämismahdollisuuksien laajentamiseksi uudistusten tukemiseen (4).

2.2

ETSK on saanut yhteensä neljä erillistä lausuntopyyntöä: kaksi Euroopan parlamentilta ja kaksi neuvostolta eli kummaltakin yhden kummastakin asetusehdotuksesta. Tämän lausunnon tarkoituksena on siis esittää ETSK:n näkemykset näistä kahdesta säädösehdotuksesta vastauksena toimielinten erillisiin lausuntopyyntöihin, tämän vaikuttamatta komitean tulevaan työhön, jossa käsitellään komission talous- ja rahaliittopaketin muita osia.

2.3

ETSK uskoo, että uudistusten toteuttamisen tukiväline voi olla merkittävä apu jäsenvaltioille, joilla ei ole aiempia hyviä tuloksia rakennerahoituksen käytöstä: se auttaa hyödyntämään määrärahoja paremmin ja kaventamaan taloudellisia eroja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

2.4

Uusi uudistusten toteuttamisen tukiväline talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä tehtyjen jäsenvaltioiden uudistussitoumusten tukemiseksi on keskeisen tärkeä. Etusijalle tulisi asettaa uudistukset, joilla on suoria heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. ETSK vaatii kuitenkin seuraamaan täytäntöönpanossa tapahtuvaa edistystä aktiivisesti ja yksityiskohtaisesti eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

3. Ehdotukset jäsenvaltioissa toteutettavien rakenneuudistusten tukemisesta

3.1

ETSK muistuttaa, että jäsenvaltioiden on olennaisen tärkeää varmistaa kumppanuusperiaatteen noudattaminen sekä työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan todellinen osallistuminen päättäessään omasta rakenneuudistusstrategiastaan samoin kuin eurooppalaisen ohjausjakson seurantaprosessin kaikissa vaiheissa. Jotta voidaan varmistaa periaatteen tosiasiallinen noudattaminen kaikissa jäsenvaltioissa, ETSK ehdottaa sellaisen säännön asettamista, jonka mukaan rahoitusta ei myönnetä, ellei järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ole otettu täysipainoisesti mukaan monivuotisista uudistussitoumuspaketeista päätettäessä.

3.2

Rakenneuudistusten tukiohjelma käynnistyi vuonna 2017, ja tähän mennessä 16 jäsenvaltiota on ilmaissut aikomuksensa hyödyntää sen käsittämää rahoitusta. Ohjelmaan osoitetut määrärahat olivat 22,5 miljoonaa euroa, mutta esitettyjen 271 pyynnön kokonaissumma on jo yli 80 miljoonaa euroa. Vuodeksi 2018 komissio ehdotti 30,5 miljoonan euron määrärahoja, mutta 24 jäsenvaltiota on esittänyt yhteensä 444 pyyntöä, joiden kokonaissumma on yli 150 miljoonaa euroa.

3.3

ETSK on tyytyväinen rakenneuudistuksen tukiohjelman rahoituksen lisäämiseen mutta kyseenalaistaa toimenpiteen tehon, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden esittämien pyyntöjen suuruus.

3.4

ETSK katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamisen on tapahduttava muiden yhtä tärkeiden rahastojen määrärahoja vaarantamatta.

3.5

ETSK pitää hyvin tärkeänä, että komissio esittää avoimesti rakenneuudistusten tukiohjelman uusien määrärahojen jakoaikeensa, jotta kukin jäsenvaltio voi saada oikeudenmukaisen osuuden saatavilla olevasta tuesta toteutettavien uudistusten perusteella.

3.6

Euroopan komission tulee asettaa selkeät ja objektiiviset säännöt EU:n talousarviosta rahoitettavien uudistusten valinnalle ja samalla varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä rahoituksesta. Rahoitettavien uudistusten tulee lisäksi noudattaa EU:n strategiaa, ja niitä tulee seurata tarkasti eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

3.7

Koska jäsenvaltioilla on jo omat uudistusaloitteensa, ETSK suosittaa, että rakenneuudistusten tukiohjelmassa keskitytään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tukevat parhaiten maakohtaisia suosituksia.

3.8

On muistettava, että jäsenvaltiot voivat rahoittaa uudistukset itse ja että Euroopan komission rakenneuudistusten tukiohjelmasta antama rahallinen kannustin ei saa merkitä sitä, että niiden tulee jättäytyä täysin EU-rahoituksen varaan. Koko talous- ja rahaliiton toiminta perustuu toissijaisuusperiaatteeseen ja jokaisen jäsenvaltion vastuulliseen toimintaan.

3.9

Kun otetaan huomioon rajalliset resurssit, Euroopan komission tulisi ETSK:n mielestä tukea sellaisia uudistuksia ja toimenpiteitä, joilla voi olla kerrannaisvaikutuksia jäsenvaltioiden itsenäisesti toteuttamaan toimintaan.

3.10

Kuten aiemmissa lausunnoissa on todettu, ETSK kannattaa rakenneuudistuksia, joilla tuetaan sosiaalista ja taloudellista kehitystä: enemmän ja parempia työpaikkoja, kilpailukykyä ja kilpailua tuotanto- ja palvelualoilla, hallinnollista ja institutionaalista laatua, hyviä ja tehokkaita julkisia palveluja sekä ympäristön kannalta kestävää kehitystä (5). Uudistukset tulisi määrittää maittain johdonmukaisesti kansallisten uudistusohjelmien kanssa ja niillä tulisi olla demokraattinen tuki, sen sijaan että sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin samaa lähestymistapaa.

3.11

Kun otetaan huomioon perussopimuksissa asetettu lähes kaikkia jäsenvaltioita koskeva velvoite liittyä euroalueeseen, ETSK kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota euroalueen laajentamiseen tähtääviin uudistuksiin ja myöntämään näihin pyrkimyksiin lisärahoitusta, jos mahdollista.

3.12

Euroopan unioni pystyy yksittäisiä jäsenvaltioita paremmin seuraamaan euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden edistymistä. Parhaita käytänteitä olisi jaettava kaikissa prosessin vaiheissa, ja ETSK suosittaa, että perustetaan erityinen viestintäfoorumi tätä varten.

4. Ehdotus uudistusten toteuttamisen tukivälineen käyttöön ottamisesta jäsenvaltioissa toteutettavien rakenneuudistusten tukemiseksi

4.1

ETSK on tyytyväinen ”rakenneuudistuksen” määritelmän lisäämiseen asetusehdotukseen, sillä käsitteestä on tullut hyvin laaja.

4.2

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio etsii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa erilaisia keinoja finanssipolitiikan ja julkisen talouden kestävyyden saavuttamiseksi. Joistakin uudistuksista voi aiheutua enemmän julkisia menoja lyhyellä aikavälillä sellaisten uusien prosessien ja toimintojen käyttöön ottamiseksi, jotka auttavat säästämään resursseja tai kerryttämään enemmän tuloja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Siksi on suotavaa tarkastella kustannuksia lyhyellä aikavälillä supistavien toimenpiteiden lisäksi myös keinoja lisätä budjettituloja.

4.3

ETSK suhtautuu myönteisesti uuteen uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen, jota ehdotetaan vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen, sillä EU:n toimielinten tulee tehdä hyvin tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa unionin yhdentymisen ja lähentymisen tehostamiseksi. ETSK vaatii seuraamaan täytäntöönpanossa tapahtuvaa edistystä aktiivisesti ja yksityiskohtaisesti eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

4.4

Eurooppalainen ohjausjakso ja sen osana laaditut maakohtaiset kertomukset ovat erinomainen perusväline uudistusten tukiohjelman arviointiin, mutta ETSK katsoo, että olisi kehitettävä myös muita välineitä edistyksen arvioimiseksi asianmukaisesti. Näissä välineissä voitaisiin ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion erityiset taloudelliset vaatimukset.

4.5

ETSK kannattaa tilapäistä ratkaisua rahoittaa uuden rakenneuudistusten toteuttamisen tukivälineen kokeiluvaihe suoritusvarauksesta. Ehdotus ei saa vaikuttaa nykyisiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin, vaan siihen tulee osoittaa erilliset määrärahat.

4.6

Kunkin jäsenvaltion aikaansaamaa edistystä tulee seurata ajantasaisesti eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Raportointiprosessin tulisi antaa selkeä kuva saavutetusta edistyksestä ja uusista määrärahatarpeista.

4.7

Koska uusi uudistusten toteuttamisen tukiväline täydentäisi rakenneuudistusten tukiohjelman puitteissa myönnettävää vapaaehtoista teknistä tukea, ETSK suosittaa, että tietyt rakenneuudistusten tukiohjelmaan kuuluvat uudistukset rahoitetaan tapauskohtaisesti uudesta uudistusten toteuttamisen tukivälineestä ja liitetään sen yhteyteen, erityisesti kun on kyse euroalueeseen liittymisestä tai uudistuksista, jotka voivat edistää Euroopan yhdentymistä.

Bryssel 14. maaliskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS

(1) Unionin tila 2017

(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).

(3) COM(2017) 825 final

(4) COM(2017) 826 final

(5) Esimerkiksi liiketoimintaympäristön parantaminen, yritysten ja t&k-menojen rahoittaminen, yritysten, tuotantoalojen ja talousalueiden tuottavuuden lisääminen, tuki laadukkaiden, parempipalkkaisten työpaikkojen luomiselle ja samaan aikaan tilapäisten ja epävakaiden matalapalkkatöiden vähentäminen, työehtosopimusneuvottelujen vahvistaminen ja niihin osallistuvien työmarkkinaosapuolten riippumattomuuden lisääminen sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen paikallis-, alue-, valtio- ja EU-tasolla, julkishallinnon uudistaminen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tehostamiseksi ja avoimuuden lisääminen, työntekijöiden koulutusjärjestelmien laadun parantaminen yhtäläisten mahdollisuuksien ja tuloksien mahdollistamiseksi kaikille yhteiskuntaryhmille.

Top

Choose the experimental features you want to try