30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 207/95

1.

suhtautuu myönteisesti yhteiseen tiedonantoon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (1) ja siinä esitettyihin toimiin ja katsoo, että se on arvokas perusta laadittaessa kansainvälisiä kulttuurisuhteita varten kattava ja yhdennetty strateginen lähestymistapa, jolla pyritään edistämään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja lujittamaan Euroopan unionin roolia vahvana globaalina toimijana.

2.

katsoo, että olisi ollut varsin merkittävää, jos ehdotuksessa olisi esitetty lopullinen strategia eikä tällaiseen strategiaan johtavia vaiheita, sillä käsiteltävä aihe on keskeisen tärkeä. AK kehottaakin jäsenvaltioita nopeuttamaan strategian hyväksymisprosessia.

3.

korostaa, että kulttuurin tulee olla keskeisellä sijalla EU:n kansainvälisissä suhteissa etenkin, koska nykypäivän globalisoituneessa toimintaympäristössä kansainvälinen diplomatia on saanut uusia vastuualueita ja on ilmaantunut kansainvälisen diplomatian vaihtoehtoisia muotoja ja lähestymistapoja. Niihin kuuluu kulttuuridiplomatia, johon tarkasteltavassa tiedonannossa kiinnitetään vain vähän huomiota.

4.

kannattaa sen painottamista, että valtioilla on velvollisuus kunnioittaa, suojella ja edistää oikeutta mielipiteen ja ilmaisunvapauteen, taiteelliset ja kulttuuriset ilmaisumuodot mukaan luettuina. Kulttuuripoliittisella toiminnalla pyritään varmistamaan, että kulttuurilla on mahdollisuus olla vapaa, riippumaton ja haastava voima yhteiskunnassa. Tämän on oltava lähtökohta toiminnassa, jolla edistetään keskinäistä kunnioitusta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

5.

kehottaa siksi Euroopan komissiota asettamaan etusijalle sen, että kulttuuridiplomatiaa kehitetään edelleen, jotta se sisällytetään osaksi EU:n ulkopolitiikkaa.

6.

arvostaa sitä, että kulttuuri ja kulttuuriperintö tunnustetaan tiedonannossa kauttaaltaan alueellisen ja paikallisen kehityksen välineiksi. Ottamalla käyttöön kattavat puitteet ja johdonmukainen lähestymistapa kulttuuritoiminnan edistämiseksi luodaan merkittävää eurooppalaista lisäarvoa ja toisaalta voidaan kannustaa sellaisten ohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen alue- ja kuntatasolla EU:n jäsenvaltioissa ja kolmansien maiden kumppanien kanssa, joista hyötyvät vastavuoroisesti kaikki osallistuvat tahot.

7.

painottaa, että kulttuurinen monimuotoisuus on erottamaton osa EU:n arvoja ja että EU on vakaasti sitoutunut edistämään rauhaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, sananvapauteen, keskinäiseen ymmärrykseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa kansainvälistä järjestystä. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) keskeisenä kumppanina EU:n tulisi lisäksi jatkossakin tehdä läheistä yhteistyötä Unescon (2) kanssa maailman kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen (3) osapuolena EU:n tulisi myös noudattaa sitoumustaan edistää kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta kansainvälisten kulttuurisuhteidensa yhteydessä.

8.

suhtautuu myönteisesti siihen, että kulttuurin rooli tunnustetaan EU:n maantieteellisissä yhteistyöpuitteissa, joihin kuuluvat muun muassa a) laajentumispolitiikka, b) Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP), c) kehitysyhteistyö ja d) kesäkuussa 2000 allekirjoitettu Cotonoun kumppanuussopimus (4).

9.

toteaa, että eurooppalaisessa kulttuuridiplomatiassa keskitytään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edistämiseen, muun muassa koulutus- ja kulttuurialan vaihtoon. Huomiota kiinnitetään kuitenkin myös kolmansien maiden yleiseen mielipiteeseen ja niiden kansalaisiin ja pyritään siten edistämään myönteistä mielikuvaa Euroopan unionista ja sen jäsenvaltioista. Kulttuuridiplomatian merkitys ulottuu maiden väliseen vuoropuhelun, rauhan ja kulttuurien monimuotoisuuden edistämisen sekä kaupan aloille.

10.

toteaa, että osoituksena kulttuuridiplomatian merkityksestä on ollut sen esiin nouseminen viime vuosina nousevan talouden maissa ja idässä. On tärkeää kehittää kulttuuridiplomatiaa Euroopan unionissa, jotta EU kykenee näin kilpailemaan kansainvälisesti uusien nousevien talouksien kanssa kaikilla tasoilla, myös kulttuurin tasolla.

11.

muistuttaa, että yksi EU:n toimintaa ohjaavista periaatteista kansainvälisten kulttuurisuhteiden alalla on ”varmistaa täydentävyys ja toissijaisuus” (5). Unionilla on toimivalta toteuttaa toimia kulttuurin alalla jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi (6). Hiljattain annetuissa neuvoston päätelmissä kulttuurista EU:n ulkosuhteissa korostetaan tarvetta parantaa strategiseen eurooppalaiseen lähestymistapaan tähtäävien toimien koordinointia (7).

12.

toteaa painokkaasti, että tarvitaan entistä vahvempaa ja syvempää yhteistyötä paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla käynnistettäessä ja kehitettäessä strategioita, joilla tuetaan kansainvälisiä kulttuurisuhteita ja -toimia. Tavoitteena tulisi olla strategioita yhtenäistämällä luoda muista erottuva, moniarvoinen eurooppalainen kulttuuri-identiteetti, joka tunnustettaisiin sekä kansainvälisesti että EU:n sisällä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudessa.

13.

pitää tärkeänä, että kansalaisyhteiskunta, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot, kerhot, ryhmät, yritykset, taiteilijat, yhdistykset ja organisaatiot osallistuvat entistä aktiivisemmin ja koordinoidusti aloitteiden kehittämiseen kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan EU:n strategian puitteissa.

14.

toteaa, että kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan EU:n strategian vaikutus on rajallinen, jos se ei johda suoraan yhtenäisiin toimiin ja synnytä konkreettisia hyötyjä tai jos nämä hyödyt toteutuvat vasta kaukaisessa tulevaisuudessa.

15.

korostaa taiteellisen ja kulttuurisen tuotannon itseisarvoa ja toteaa, ettei kulttuuria tule pitää vain keinona saavuttaa tavoitteet. Tästä syystä olisi painotettava luovien toimijoiden vaihtoa. Taiteilijoiden sekä kulttuurisisältöjen liikkuvuuden edistäminen on kulttuuripolitiikan alalla tärkeä EU-tason tehtävä, sillä sen avulla luodaan eurooppalaista lisäarvoa.

16.

katsoo, että kansainvälisiä kulttuurisuhteita varten ehdotettua EU:n strategiaa on täsmennettävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sisällyttämällä siihen määräyksiä seuraavista seikoista: a) toimintapolitiikan harjoittamista ja toteuttamista koskevat erityiset menettelyt, jotka perustuvat kaikki osapuolet käsittävään yhteiseen koordinointikehykseen, ja b) erityistavoitteet ja selkeä määräaika strategian käsittämien yksittäisten toimintapolitiikkojen toteuttamiselle. On myös toivottavaa, että voidaan mitata täytäntöön pantavien strategioiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

17.

toistaa aiemmin esittämänsä kannat, joiden mukaan kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät kasvua ja työllisyyttä (8), sekä kehotuksensa yhtäältä siitä, että kulttuuriala ja luovat alat on otettava nykyistä paremmin huomioon Eurooppa 2020 -strategiassa, ja toisaalta siitä, että on tärkeää tunnustaa kyseisten alojen ja muiden politiikanalojen, kuten teollisuuden, matkailun, ympäristön, koulutuksen ja rahoituksen, väliset yhteydet.

18.

katsoo, että jäsenvaltioiden ja EU:n kumppanimaiden on pidettävä ensisijaisena tavoitteenaan sitä, että kulttuuritoiminnasta tehdään aidosti osallistavaa ja että se tuodaan kaikkien ulottuville ihmisten ikään, sukupuoleen, vammaisuuteen, kansallisuuteen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Sosiaalisen integroitumisen kannalta on tärkeää rohkaista nuoria osallistumaan entistä aktiivisemmin osallistavan kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja harjoittamiseen.

19.

toteaa, että kulttuuriteollisuus (kuten elokuvat, taiteet, kirjallisuus) on yksi niistä aloista, jotka vaikuttavat eniten kulttuuridiplomatiaan ja jotka levitystapansa ansiosta saavuttavat hyvin erilaisia yleisöjä. Kulttuuridiplomatialla olisi tuettava tuntuvasti näiden alojen levittämistä EU:n ulkopuolella, jotta siten vahvistettaisiin mielikuvaa EU:sta maailmalla.

20.

katsoo, että EU:n ja sen kumppanimaiden toimien koordinointi pakolais- ja muuttoliikekysymyksissä on kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan EU:n strategian erityinen osa-alue. Viimeaikainen kriisi ja EU:hun suuntautuvien pakolaisvirtojen kasvu asettavat uusia haasteita, joihin on puututtava asianmukaisesti. Kulttuuritoiminnan kehittämisellä voisi olla merkittävä rooli a) torjuttaessa ahdistuneisuutta, levottomuutta ja epäluuloa, b) edistettäessä parempaa ymmärrystä kulttuuri-identiteeteistä ja taustoista, c) vahvistettaessa prosessia, jossa pakolaiset integroidaan yhteiskuntaan, d) lujitettaessa vapauteen, demokratiaan ja suvaitsevaisuuteen perustuvaa EU:n vakiintunutta yhteiskuntamallia ja turvattaessa se, e) edistettäessä keskinäistä kunnioitusta pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen välillä sekä f) osoitettaessa eurooppalaiselle yhteiskunnalle, millaisen vastaanoton esi-isämme saivat joutuessaan aikoinaan muuttamaan Euroopan ulkopuolelle taloudellisista, poliittisista, uskonnollisista tai sotaan liittyvistä syistä.

21.

kiinnittää erityistä huomiota ääriliikkeiden sekä muukalaisvihamielisen ja myös tietyntyyppisenä euroskeptisyytenä ilmenevän populismin viimeaikaiseen kasvuun. AK katsookin, että on kiireellisesti lisättävä kulttuurialan toimia, joissa tavoitteena on parantaa tietämystä taiteellisesta ja kulttuurisesta ilmaisusta sekä Euroopassa olemassa olevasta kulttuuriperinnöstä. Komitea katsoo, että tässä yhteydessä tärkeitä välineitä ovat liikkuvuusohjelmat, kuten Erasmus+, korkeakoulujen välinen yhteistyö ja Horisontti 2020 -puiteohjelma, joka on maailman laajin monenvälinen tutkimus- ja innovointiohjelma, sillä niiden avulla viestintäkanavat pysyvät avoimina ja ajatustenvaihto helpottuu kulttuurisesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta riippumatta.

22.

suhtautuu myönteisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen edistämisen painottamiseen, sillä kyseiset alat tarjoavat laadukkaita työpaikkoja ja edistävät älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

23.

muistuttaa näkemyksistä, joita se on esittänyt aiemmin kulttuurialasta ja luovista toimialoista kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta (9) ja joiden mukaan taloudellisen hyödyn maksimoiminen edellyttää, että helpotetaan kulttuurituotteiden tuotantoa ja kulutusta ja edistetään luovuutta. AK painottaa, että on tärkeää edistää luovia taitoja jo varhaisessa vaiheessa sekä koulussa että vapaa-ajalla, jotta nuorilla sukupolvilla on mahdollisuus hyödyntää täysimittaisesti uusia tapoja nauttia kulttuurista.

24.

muistuttaa, että maantieteellisten olosuhteidensa vuoksi tietyt alueet, kuten saaret tai syrjäisimmät alueet, eivät voi kehittää kulttuurialaansa ja luovaa toimialaansa samoin edellytyksin kuin EU:n muut alueet. EU:n raja-alueilla ja syrjäisimmillä alueilla on tärkeä tehtävä, sillä ne tuottavat Euroopan unionille ainutlaatuista lisäarvoa niiden historiallisten, kulttuuristen ja kielellisten yhteyksien ansiosta, joita ne ovat luoneet vuosisatojen kuluessa muiden maanosien kanssa. Tämän vuoksi on edistettävä näiden alueiden ja muun EU:n välistä kulttuurivaihtoa ja -yhteistyötä toteuttamalla toimenpiteitä, joilla helpotetaan taiteilijoiden ja heidän kulttuurituotteidensa liikkuvuutta näiltä alueilta muualle EU:hun ja naapurimaihin sekä tämän liikkuvuuden toteutumista molempiin suuntiin. Tällä tavoin niille annettaisiin mahdollisuus osallistua yhtäläisin kilpailuedellytyksin, joita kulttuuriala ja luovat toimialat voivat tarjota, ennen kaikkea talouden ja työllisyyden kasvuun, kuten AK korostaa lausunnossa CDR2391-2012_00_00_TRA_AC.

25.

kiinnittää huomiota seurauksiin, joita poliittisilla valinnoilla on etenkin budjetoinnin ja resurssien kohdentamisen osalta kulttuuriperintöön ja kulttuuripolitiikkaan myös pidemmällä aikavälillä.

26.

pitää erittäin tärkeänä sitä, että kehitetään lahjakkaille nuorille suunnattu väline, jolla edistetään heidän liikkuvuuttaan ja mahdollisuuksiaan osallistua koulutus- ja vaihto-ohjelmiin joko toisessa EU-maassa tai kolmannessa maassa. Lähtökohtana voitaisiin pitää ajatusta luovien nuorten Erasmus-ohjelmasta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota etäisten alueiden, kuten syrjäisimpien alueiden, nuoriin, joiden mahdollisuudet osallistua liikkuvuusohjelmiin samoin edellytyksin kuin mantereella asuvat nuoret ovat usein rajalliset, mikä johtuu heidän asuinalueensa erityispiirteistä.

27.

panee merkille, että talous- ja rahoitusvaikeuksien aikoina kulttuurialan investoinnit ovat useissa EU:n jäsenvaltioissa kärsineet merkittävästi ja supistuneet.

28.

korostaa, että menojen osoittaminen kulttuurin alalle ei ole ylellisyyttä vaan investointi ja että tämän yli kolme miljoonaa ihmistä työllistävän ja miljoona yritystä EU:ssa käsittävän alan kasvupotentiaalia on tuettava strategisesti.

29.

toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaiset ovat vastuussa yhteisessä tiedonannossa mainituista aloista, erityisesti kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä, tutkimuksesta, koulutuksesta, matkailusta, kehitysyhteistyöstä ja työllisyydestä.

30.

korostaa, että kulttuuriala olisi sisällytettävä alueellisiin ja kansallisiin kansainvälistymissuunnitelmiin ja että olisi panostettava kulttuuriteollisuuden kansainvälistymiseen.

31.

kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää vaalia maisemien ja taajamien perinteisiä ominaispiirteitä ja että tällä näkökohdalla on ensisijainen rooli kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Jotta taajamista tehtäisiin houkuttelevia, on tuettava ohjelmia, joissa kunnioitetaan arkkitehtonisia perinteitä sekä suunnittelun että materiaalien käytön kannalta ja vastataan samalla nykyisiin tilavaatimuksiin.

32.

kiinnittää huomiota siihen, että tuleva strategia voisi osaltaan auttaa luomaan perustan kestävälle matkailulle EU:n naapurimaissa sekä edistää kulttuuriperinnön paikallis- ja aluetasolla tuottaman merkittävän hyödyn tunnustamista.

33.

kehottaa komissiota toissijaisuusperiaatteen mukaisesti osallistamaan alueiden komitean suunnitteluvaiheeseen sekä alue- ja paikallisviranomaiset yhteisessä tiedonannossa ehdotettujen toimintalinjojen ja toimenpiteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.

34.

katsoo, että on tärkeää yksinkertaistaa ja nopeuttaa kulttuuritoiminnan rahoittamiseen liittyviä menettelyjä ja varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on nykyistä suorempi pääsy olemassa oleviin yhteistyörakenteisiin ja rahoitukseen sellaisten EU:n temaattisten ohjelmien yhteydessä, joilla pyritään edistämään kansainvälisiä kulttuurisuhteita.

35.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen perustaa eurooppalaisen kulttuurin taloja, jotka perustuvat EU:n ja asianomaisen kumppanimaan väliseen yhteistyöhön, katsoo, että tarvitaan tarkempia budjettianalyysejä, ja pyytää, että alue- ja paikallisviranomaistahot otetaan mukaan tähän aloitteeseen kulttuuri-instituuttien ja muiden toimijoiden ohella. AK toteaa, että keskukset voisivat käytännössä olla toimintamuodoiltaan erilaisia ja esimerkiksi toimia digitaalisina tai muunlaisina kirjastoina. Tässä mielessä asianomaisten sidosryhmien jatkuvalla koulutuksella voidaan varmistaa aloitteen onnistuminen vain, jos kumppanimaissa toimivien EU:n toimijoiden välillä on todellista yhteistyötä eikä kilpailua.

36.

ehdottaa, että alueelliset ja paikalliset sidosryhmät otetaan mukaan helmikuussa 2016 perustettuun EU:n kulttuuridiplomatian foorumiin, jossa keskitytään strategisiin kumppaneihin.

37.

palauttaa mieleen aiemmat kannanottonsa, joiden mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on arvokas aloite, jolla korostetaan Euroopan kulttuurien rikkautta, moninaisuutta ja yhteisiä piirteitä (10). Yhdessä Euroopan kulttuuriperintötunnus -aloitteen kanssa niitä voitaisiin myös käyttää koekenttinä yhteistyötä ja kansalaisten osallistumista varten.

38.

toteaa edelleen kannattavansa sitä, että Euroopan kulttuuripääkaupunki -aloite ulotetaan kattamaan ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kaupunkien lisäksi myös Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden ja Efta-maiden kaupungit (11). Kulttuuripääkaupunkialoite on mahdollinen panos Euroopan naapuruuspolitiikkaan (ENP) sekä suhteisiin muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa, koska se mahdollistaa kulttuurisen yhteistyön vahvistamisen EU:n sisällä, mutta sen lisäksi edistää myös EU:n ja sen itäisten ja eteläisten naapurimaiden välisten suhteiden tiivistämistä tavoitteenaan hyvinvoinnin, vakauden ja turvallisuuden edistäminen EU:n ulkorajoilla.

39.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on huomattavat valtuudet kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseen, sillä monia kulttuurienvälisiä aloitteita koordinoidaan paikallisella ja/tai alueellisella tasolla. Koska paikallis- ja alueviranomaiset toimivat lähellä kansalaisia, ne ovat strategisesti hyvässä asemassa vastaamaan eri kulttuuriryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin alueellaan ja mobilisoimaan nämä ryhmät tehokkaasti tiiviimmän kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseksi (12).

40.

odottaa kiinnostuneena komission säädösehdotusta kulttuuriperinnön laittoman kaupan torjumiseksi. Komitea korostaa, että EU:hun suuntautuvan kulttuuriesineiden luvattoman tuonnin lisäksi ehdotuksen tulisi kattaa myös EU:n kulttuuriesineiden luvaton vienti laittoman kaupan torjumiseksi ja taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi. Komitea painottaa kuitenkin, että ehdotuksella ei pidä kohtuuttomasti rajoittaa kulttuuriesineiden laillista kauppaa ja että laillisesti kauppaa harjoittaviin kohdistuva hallinnollinen taakka tulisi rajata vain aivan välttämättömimpään. Komitea pitää olennaisen tärkeänä myös ehdotuksia tiukoista toimista luvattomien kaivauksien torjumiseksi EU:ssa.

41.

kannattaa komission ehdotusta nimetä vuosi 2018 kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi, sillä se tarjoaa muun muassa tilaisuuden edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä kulttuurin roolia yhteisöjen välisten rauhanomaisten suhteiden ylläpitäjänä.