25.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 393/4

1.

Asiassa on kyse patenttisopimusjärjestelyistä, jotka on tehty alkuperäislääkevalmistaja Servierin ja viiden rinnakkaislääkevalmistajan välillä vuosina 2005–2007, ja Servierin vuonna 2004 tekemästä teknologiahankinnasta. Patenttisopimusjärjestelyt ja teknologiahankinta liittyvät sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytettävän perindopriili-lääkkeen tuotantoon ja myyntiin.

2.

Tutkittuaan asiaa viran puolesta komissio käynnisti 2. heinäkuuta 2009 menettelyt seuraavia yrityksiä vastaan: Servier S.A.S., Servier Laboratories Limited, Les Laboratoires Servier, Adir ja Biogaran (yhdessä Servier), Krka, tovarna zdravil, d.d., Novo mesto (Krka), Lupin Limited (Lupin), Mylan Laboratories Limited (2), Niche Generics Limited (Niche) ja Teva Pharmaceutical Industries Ltd. Menettelyt käynnistettiin 27. heinäkuuta 2012 myös seuraavia yrityksiä vastaan: Teva Pharmaceuticals Europe B.V. ja Teva UK Limited (3), Unichem Laboratories Limited (Unichem) sekä Mylan Inc (4). Kaikkia menettelyn kohteena olevia yrityksiä yhdessä kutsutaan osapuoliksi.

3.

Komissio antoi väitetiedoksiannon 27. heinäkuuta 2012. Väitetiedoksiannossa katsottiin alustavasti, että Servier oli tehnyt Krkan, Lupinin, Mylanin, Nichen, Tevan ja Unichemin kanssa kilpailunrajoitussopimukset, joilla pyrittiin estämään kilpailijoiden tulo perindopriilimarkkinoille useissa EU:n jäsenvaltioissa tai viivästyttämään sitä. Näiden patenttisopimusjärjestelyiden katsottiin rikkovan SEUT-sopimuksen 101 artiklaa.

4.

Väitetiedoksiannossa katsottiin alustavasti myös, että Servier oli käyttänyt väärin määräävää asemaansa markkinoilla tekemällä patenttisopimusjärjestelyjä, joilla se pyrki estämään tai viivästyttämään kilpailijoiden pääsyä markkinoille, sekä hankkimalla tiettyä API-teknologiaa (5).

5.

Osapuolille myönnettiin elokuussa 2012 mahdollisuus tutustua DVD-ROM-muodossa olleeseen asiakirja-aineistoon. Servier, Lupin, Niche, Teva ja Unichem saivat lisäksi syyskuussa 2012 mahdollisuuden tutustua asiakirjoihin datahuoneessa.

6.

Sain Servieriltä marraskuussa 2012 kolme pyyntöä saada tutustua tiettyihin komission hallussa olleisiin asiakirjoihin, joita kilpailun pääosasto ei ollut antanut nähtäväksi sillä perusteella, että tiedon toimittajat olivat pyytäneet käsittelemään tietoja luottamuksellisina. Servier pyysi minua myös tarkistamaan, että oikeus tutustua asiakirja-aineistoon oli tässä tapauksessa myönnetty sovellettavien sääntöjen ja oikeuskäytännön mukaisesti. Servierin mukaan systemaattiset ongelmat olivat vaikeuttaneet asiakirjoihin tutustumista siinä määrin, että koko prosessi oli aloitettava uudelleen.

7.

Sen jälkeen kun olin puuttunut asiaan, kilpailun pääosasto toimitti Servierin nähtäväksi suurimman osan pyydetyistä tiedoista. Muutamien asiakirjojen osalta hylkäsin Servierin tutustumispyynnön päätöksen 2011/695/EU 7 artiklan nojalla. Erityisesti hylkäsin Servierin pyynnön saada tutustua laajemmin asiakirjaan, joka sisälsi toisen yrityksen liikesalaisuuksia eikä vaikuttanut olennaiselta Servierin puolustautumisen kannalta. En myöskään hyväksynyt Servierin pyyntöä saada tutustua laajemmin tietoihin, jotka (i) eivät koskeneet tutkimuksen kohteena olevia tuotteita tai (ii) jotka koskivat ETA:n ulkopuolisia lainkäyttöalueita.

8.

Vastauksena Servierin yleisväitteeseen ”systemaattisista ongelmista”, jotka koskivat oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon, totesin, että yritys oli pyytänyt minua ratkaisemaan kiistan, joka koski vain noin yhtä prosenttia kilpailun pääosaston luottamuksellisina pitämistä asiakirjoista. Sen vuoksi en ollut Servierin kanssa yhtä mieltä siitä, että asiaan liittyisi systemaattinen ongelma. Vaikka yritys saikin minun asiaan puuttumiseni johdosta lähes kaikki kiistanalaiset asiakirjat nähtäväkseen, tämä ei yksinään tarkoita, että asiakirjoihin tutustumismenettelyssä olisi vikaa ja että koko prosessi olisi aloitettava uudelleen. Tältä osin on todettava, että päätöksen 2011/695/EU 7 artiklassa on luotu järjestelmä, jonka mukaisesti asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevia riitoja hallinnoidaan ja ratkaistaan. Artiklan mukainen menettely on erottamaton osa järjestelyjä, jotka koskevat oikeutta tutustua asiakirjoihin.

9.

Kilpailun pääosasto toimitti kaikille osapuolille jäljennökset ei-luottamuksellisista toisinnoista, jotka oli laadittu muiden osapuolten väitetiedoksiantoon antamista vastauksista. Osapuolet saivat esittää kirjallisia huomautuksia ennen suullista kuulemista. Vain Servier esitti kirjallisia huomautuksia (6).

10.

Kilpailun pääosasto asetti alun perin kolmen kuukauden määräajan väitetiedoksiantoon vastaamiselle. Pääosasto pidensi Krkan, Lupinin, Mylanin ja Servierin määräaikoja kymmenellä päivällä. Pian tämän jälkeen nämä osapuolet saattoivat väitetiedoksiantoon vastaamiselle annetun määräajan pidentämistä koskevan asian minun käsiteltäväkseni. Osapuolten selitysten perusteella pidensin kunkin osapuolen väitetiedoksiantoon vastaamiselle annettua määräaikaa.

11.

Myöhemmin pidensin Servierin määräaikaa vielä 14:een tammikuuta 2013, jotta yrityksellä olisi riittävästi aikaa vastaanottaa asiakirjat, joihin se oli pyytänyt oikeutta tutustua laajemmin, sekä perehtyä niihin ja esittää huomautuksia niistä.

12.

Brittiläisessä tuomioistuimessa (The High Court of Justice of England and Wales) esillä olevan asian (terveysministeri ym. v. Servier Laboratories Limited ym.) kantajat pyysivät oikeutta tulla kuulluiksi kolmansina osapuolina tässä asiassa. Myönsin tämän oikeuden. Katsoin kantajien osoittaneen, että niillä oli riittävä etu (7) tulla kuulluksi, sillä ne kuuluvat Englannin kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään, joka on merkittävä perindopriilin ostaja Englannissa. Ne olivat asianosaisina kansallisessa oikeudenkäynnissä, joka koski huomattavalta osin samoja asioita kuin asia AT.39612.

13.

Kun kolmannet osapuolet, joiden etua asia koski, olivat pyytäneet kirjallisissa huomautuksissaan oikeutta osallistua suulliseen kuulemiseen, päätin myöntää heille myös tämän oikeuden.

14.

Suullinen kuuleminen järjestettiin 15.–18. huhtikuuta 2013. Kuulemiseen osallistuivat kaikki osapuolet sekä kolmannet osapuolet, joiden etua asia koski ja joille oli myönnetty oikeus osallistua.

15.

Komissio lähetti joulukuussa 2013 kaikille osapuolille asiaseikkoja koskevan kirjeen, joihin nämä vastasivat tammikuussa 2014. Asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen annettujen vastausten ei-luottamukselliset toisinnot annettiin tiedoksi kaikille osapuolille.

16.

Komissio lähetti huhtikuussa 2014 Mylanille ja Nichelle/Unichemille toisen asiaseikkoja koskevan kirjeen ja esitti siinä uutta todistusaineistoa, jota komissio aikoi käyttää emoyhtiövastuun määrittämisessä. Vastauksessaan asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen Mylan valitti, että komissio oli käyttänyt asiaseikkoja koskevaa kirjettä muotoillakseen uudelleen ja täydentääkseen väitteitään ja että se oli erityisesti muuttanut emoyhtiövastuuta koskevan havainnon perustetta. Siksi Mylan piti kyseenalaisena, voitiinko uusi todistusaineisto antaa asiaseikkoja koskevassa kirjeessä, ja katsoi, että jos komissio aikoi tukeutua näihin todisteisiin, aineisto olisi pikemminkin annettava täydentävässä väitetiedoksiannossa.

17.

Vaikka Mylan ei tuonut asiaa minun käsiteltäväkseni, tutkin sen väitetiedoksiannossa esitettyjen väitteiden ja asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen sisältyvien todisteiden valossa. Asiaseikkoja koskevassa kirjeessä todellakin esitettiin uusi peruste emoyhtiövastuun määrittämiselle, ja tämä peruste oli luonteeltaan erilainen kuin väitetiedoksiannossa esitetyt perusteet. Uutta perustetta ei kuitenkaan loppujen lopuksi sisällytetty päätösluonnokseen. Mylanin oikeutta puolustukseen ei näin ollen ole loukattu.

18.

Servier esitti tammikuussa 2014 pyynnön saada tutustua laajemmin asiakirja-aineistoon, joka oli mainittu asiaseikkoja koskevassa kirjeessä. Sen jälkeen kun kilpailun pääosasto oli ensin hylännyt pyynnön, Servier saattoi asian minun käsiteltäväkseni (8). Kun olin puuttunut asiaan, kilpailun pääosasto pyysi tietojen toimittajia harkitsemaan uudelleen, vaativatko ne tietojen käsittelemistä luottamuksellisina. Tietojen toimittajat suostuivat laatimaan pyydetyistä asiakirjoista uudet, ei-luottamukselliset toisinnot, jotka sittemmin toimitettiin Servierille.

19.

Neuvoa-antavan komitean kuulemisvaiheen lähestyessä kesäkuussa 2014 Servier esitti uuden pyynnön tutustua laajemmin erääseen asiakirjaan. Kilpailun pääosasto hylkäsi pyynnön, ja kun Servier saattoi asian käsiteltäväkseni, vahvistin pyynnön hylkäämisen. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ole päämäärä sinänsä, vaan sen tarkoituksena on antaa väitetiedoksiannon vastaanottajalle tilaisuus esittää tehokkaasti kantansa päätelmistä, jotka komissio on alustavasti esittänyt väitetiedoksiannossa (9). Servier on saanut tutustua asiakirja-aineistoon, ja sillä on ollut runsaasti tilaisuuksia tutustua asiakirja-aineistoon laajemmin ennen väitetiedoksiantoon vastaamista ja ennen asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen vastaamista. Näissä yhteyksissä yritys on pyytänyt ja saanut oikeuden tutustua laajemmin kyseiseen asiakirjaan. Jos näin myöhäisessä menettelyn vaiheessa tutustutaan asiakirja-aineistoon laajemmin, tällä ei voida pyrkiä muuhun kuin siihen, että komission olisi vaikeampaa tehdä päätös asiassa kohtuullisessa ajassa EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklan edellyttämällä tavalla.

20.

Olen tutkinut päätöksen 2011/695/EU 16 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä, ja olen tullut myönteiseen päätelmään.

21.

Kaiken kaikkiaan katson, että kaikilla osapuolilla on ollut tässä asiassa mahdollisuus käyttää tehokkaasti menettelyllisiä oikeuksiaan.