19.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/103

1.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen eurooppalaiseksi esteettömyyssäädökseksi.

1.2

ETSK pitää ehdotettua esteettömyyssäädöstä hyvänä esimerkkinä EU:n lainsäädännöstä, jolla on tarkoitus huolehtia siitä, että sisämarkkinat voivat palvella sekä kansalaisia että yrityksiä.

1.3

Markkinavalvonnan ja toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa rajoittavien esteiden analysoinnin pohjalta ETSK esittää, että ehdotetun direktiivin soveltamisalaa laajennetaan direktiivin täytäntöönpanon arvioinnin ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen asteittain siten, että se kattaa maksupäätteet, matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämyspalvelut, vakuutuspalvelut, sähköiset aikakaus- ja sanomalehdet sekä fyysiset tilat ja verkkosivustot, joiden kautta pääsee käyttämään direktiivin piiriin muuten kuuluvia tuotteita ja palveluja.

1.4

ETSK kannustaa kaikkia asianomaisia osapuolia väljentämään ehdotuksen oikeusperustan eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan tulkintaa, jotta huomiota ei keskitettäisi liian kapea-alaisesti markkinoiden nykyiseen hajanaisuuteen esteettömyysvaatimusten suhteen.

1.5

ETSK esittää, että EU:n esteettömyyslainsäädännön piiriin muuten kuulumattomat liikenneinfrastruktuurit ja kulkuneuvot sisällytetään ehdotetun säädöksen soveltamisalaan selväsanaisesti, jotta lainsäädäntöön ei jää tahattomia puutteita.

1.6

ETSK suosittaa, että direktiiviin sisällytetään konkreettinen säännös, jonka mukaan direktiivin vaatimuksia sovelletaan sen voimaantulosta alkaen vain uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Näin voidaan välttää esteettömyyteen jo tehtyjen investointien menetyksiä.

1.7

ETSK ehdottaa EU:n laajuisen esteettömyysmerkintäjärjestelmän käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa, että toimintarajoitteiset löytävät luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä.

1.8

ETSK suosittaa, että direktiivissä säädetään vahvoista ja hyvin resurssein varustetuista täytäntöönpanon valvontaelimistä, jotka kykenevät tekemään yhteistyötä yli jäsenvaltiorajojen, jotta talouden toimijoille saadaan luotua tasapuoliset toimintaedellytykset esteettömyysvaatimusten osalta.

1.9

ETSK korostaa, että aktiivisella markkinavalvonnalla on tärkeä merkitys pyrittäessä välttämään sitä, että eurooppalaisen esteettömyyssäädöksen noudattaminen asianomaisten osapuolten taholta riippuisi liiaksi yksittäisistä valituksista, jotka ovat lähtöisin toimintarajoitteisilta kuluttajilta.

1.10

ETSK suosittaa, että harkitaan mahdollisuutta määritellä ”ymmärrettävyys” kaikkia ehdotetun direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ja palveluita koskevaksi vaatimukseksi.

2.1

Esteettömyystoimenpitein poistetaan yleisten tuotteiden ja palvelujen käytön esteet ja ehkäistään niiden syntyminen. Esteettömyyden ansiosta toimintarajoitteiset, kuten vammaiset (1), kykenevät havainnoimaan, käyttämään ja ymmärtämään tuotteita ja palveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa.

2.2

Esteettömien tuotteiden ja palvelujen kysyntä on suurta, ja niiden kuluttajien lukumäärä, joilla on jokin vamma tai toimintarajoite, kasvaa huomattavasti Euroopan unionin väestön ikääntyessä.

2.3

Väestön ikääntymisen vuoksi EU:ssa arvioidaan vuonna 2020 olevan noin 120 miljoonaa ihmistä, joilla on jonkinasteinen vamma.

2.4

Parantamalla esteettömien tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toimintaa voidaan vastata sekä näiden kansalaisten tai kuluttajien että yritysten tarpeisiin.

2.5

Tällä hetkellä talouden toimijoille asetetaan erilaisia ja usein ristiriitaisia jäsenvaltiokohtaisia esteettömyysvaatimuksia, jotka estävät näitä hyödyntämästä sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.

2.6

Esteettömyys on erottamaton osa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta (vammaisyleissopimus – UNCRPD) (2), jossa EU ja 25 sen jäsenvaltioista (3) ovat sopimuspuolia.

2.7

Ehdotetulla direktiivillä on lisäksi tarkoitus auttaa jäsenvaltioita noudattamaan kansallisia esteettömyyssitoumuksiaan ja täyttämään vammaisyleissopimuksen mukaiset esteettömyysvelvoitteensa, jolloin myös EU voi täyttää velvoitteensa yleissopimuksen sopimuspuolena.

2.8

Kuten edellä mainittiin, esteettömyyttä koskevissa säädöksissä, standardeissa ja suuntaviivoissa on jo jonkin verran jäsenvaltiokohtaisia eroja, ja nämä hyvin todennäköisesti kasvavat sitä mukaa kun jäsenvaltiot laativat uusia esteettömyyssääntöjä. Tämä johtuu osittain siitä, että EU:ssa ja useimmissa jäsenvaltioissa voimaan tulleen vammaisyleissopimuksen määräykset ovat luonteeltaan yleisiä, mikä jättää varaa erilaisille tulkinnoille ja täytäntöönpanokäytännöille jäsenvaltiotasolla.

2.9

Sekä viranomaiset että kaikki talouden toimijat ovatkin epävarmoja siitä, millaisia esteettömyysvaatimuksia tavaroiden ja palvelujen mahdollisessa rajat ylittävässä myynnissä noudatetaan ja millaista toimenpidekehystä esteettömyyteen sovelletaan. Lisäksi on olemassa vaara, että epävarmuus lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, kun vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa jatketaan.

3.1

Ehdotetulla direktiivillä on tarkoitus antaa yhtenäinen EU:n tason määritelmä ja luoda täytäntöönpanokehys tiettyjä tuotteita ja palveluja koskeville esteettömyysvaatimuksille.

3.2

Ehdotetulla direktiivillä pyritään yhdenmukaistamaan seuraavia tuotteita ja palveluja koskevat esteettömyysvaatimukset:

3.3

Lisäksi ehdotetulla direktiivillä pyritään samojen esteettömyysvaatimusten pohjalta määrittelemään ja konkretisoimaan sisällöllisesti ne esteettömyysvelvoitteet, joista on jo säädetty EU:n lainsäädännössä esimerkiksi julkisten hankintojen sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen alalla mutta joita ei vielä ole määritelty.

3.4

Ehdotetussa direktiivissä ei säädetä yksityiskohtaisesti siitä, miten velvoite tehdä tuotteesta tai palvelusta esteetön asetettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti on täytettävä käytännössä. Jos tämä lähestymistapa johtaa sisämarkkinaesteisiin, komissio voi ehdotetun direktiivin mukaan turvautua jäsenvaltioiden ohjeistamisessa muihin vaihtoehtoihin, kuten standardointi- tai täytäntöönpanotoimenpiteisiin.

3.5

Ehdotettuun direktiiviin sisältyy mahdollisuus käyttää vapaaehtoisia yhdenmukaistettuja standardeja sen arvioimiseksi, täyttyvätkö esteettömyysvaatimukset. Lisäksi direktiivillä annetaan Euroopan komissiolle mahdollisuus julkaista teknisiä eritelmiä silloin, kun riittämätön eurooppalainen standardointi johtaa ilmeisiin puutteisiin esteettömyyttä koskevissa suuntaviivoissa.

3.6

Ehdotetussa direktiivissä säädetään mahdollisuudesta arvioida tuotteiden esteettömyysvaatimustenmukaisuutta kevennetyn menettelyn (oma lausunto) ja olemassa olevien markkinavalvontamekanismien avulla. Direktiivin mukaan myös palvelujen vaatimustenmukaisuus voidaan tarkastaa kevennettyä menettelyä soveltaen.

3.7

Ehdotetussa direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot aloittamaan kaikkien toimenpiteiden, myös tuotteiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevien toimenpiteiden, soveltaminen viimeistään kuuden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

4.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää komission ehdottamaa direktiiviä erittäin tervetulleena lainsäädäntövälineenä, jolla on tarkoitus huolehtia siitä, että sisämarkkinat palvelevat sekä kansalaisia että yrityksiä.

4.2

Ehdotettu direktiivi tarjoaa huomattavat mahdollisuudet lisätä avoimuutta, selkeyttä ja johdonmukaisuutta talouden toimijoiden, mm. valmistajien ja palveluntarjoajien, kannalta kaikkialla sisämarkkinoiden alueella ja siten alentaa esteettömien tavaroiden ja palvelujen hintoja EU:ssa. Sen avulla on erityisesti mahdollista madaltaa sellaisten pienehköjen talouden toimijoiden kynnystä päästä sisämarkkinoille, joilla on tarjottavanaan kotimaansa usein suppeiden markkinoiden ulkopuolellekin kelpaavia esteettömyysratkaisuja.

4.3

Lisäksi ehdotettu direktiivi voi vahvistaa niiden kuluttajien luottamusta rajat ylittävää tavaroiden ja palvelujen hankintaa kohtaan, joilla on esteettömyyteen liittyviä tarpeita. Näin etenkin siksi, että verkkokauppa kuuluu direktiivin soveltamisalaan.

4.4

ETSK on vakuuttunut, että ehdotettu direktiivi voisi täyttää tarkoituksensa vieläkin paremmin, jos sen soveltamisala olisi kattavampi ja täytäntöönpanon valvontamekanismit olisivat tehokkaampia.

4.5

ETSK suosittaa, että komissio tarkistaa suppeaa tulkintaansa SEUTin 114 artiklasta. Ehdotuksen pohjana oleva tulkinta rajoittaa direktiivin soveltamisalaa merkittävästi, eikä siinä kiinnitetä riittävästi huomiota mahdollisiin tuleviin esteisiin, jotka voivat hankaloittaa esteettömien tavaroiden ja palvelujen toimittamista yli valtiorajojen. Tämä uhkaa rajoittaa esteettömyysratkaisujen huomioon ottamista sellaisten yritysten pitkän aikavälin suunnittelussa, jotka toimivat ehdotetun direktiivin piiriin kuulumattomilla aloilla ja markkinoilla.

4.6

Ehdotettu soveltamisala on niin rajoitettu, että direktiivin esteettömyysvaatimukset saattavat koskea jotakin palvelua vain tietyiltä osin, jolloin muut osat eivät ole esteettömiä tai joissakin tapauksissa koko palvelu on toimintarajoitteisten ulottumattomissa. Esimerkkinä mainittakoon pankkipalvelut. Direktiivissä ei velvoiteta pankkeja huolehtimaan siitä, että niiden fyysiset tilat ovat toimintarajoitteisten kannalta esteettömiä.

5.1

Markkinavalvonnan ja toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa rajoittavien esteiden analysoinnin pohjalta ETSK kehottaa ehdotetun direktiivin täytäntöönpanon arvioinnin ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen harkitsemaan seuraavien elementtien asteittaista sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan:

5.2

ETSK suosittaa yleisesti SEUTin 114 artiklan tulkinnan väljentämistä, jotta direktiivin soveltamisalaa voidaan laajentaa. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti markkinoiden mahdollinen hajanaisuus, tiettyjen markkinoiden sääntelyn tekninen monimutkaisuus ja kuluttajansuoja ovat kaikki näkökohtia, jotka voitaisiin myös ottaa huomioon ehdotettaessa säädöksiä SEUTin 114 artiklan nojalla (4). Markkinoiden nykyinen hajanaisuus ei siis ole ainoa direktiivin soveltamisalan määrittelyssä sovellettava peruste.

5.3

ETSK esittää, että EU:n esteettömyyslainsäädännön piiriin muuten kuulumattomat liikenneinfrastruktuurit ja kulkuneuvot sisällytetään ehdotetun säädöksen soveltamisalaan selväsanaisesti, jotta lainsäädäntöön ei jää tahattomia puutteita. Tällainen direktiivin soveltamisalan maltillinen laajennus mahdollistaisi esteettömyysvaatimusten määrittelemisen sellaisten liikenneinfrastruktuurien sekä niihin liittyvien tilojen ja kulkuneuvojen osalta, joita EU:n nykyinen lainsäädäntö ei kata, jolloin vältyttäisiin eri liikennemuotojen ja -infrastruktuurien mielivaltaiselta erottelulta ja voitaisiin edistää koko liikenneketjun esteettömyyttä matkustushalukkaiden toimintarajoitteisten kannalta.

5.4

ETSK:n mielestä olisi säädettävä selvästi, että direktiivi koskee voimaantulostaan alkaen vain uusia tuotteita ja palveluja, jotta voidaan välttyä esteettömyyteen jo tehtyjen investointien menetyksiltä. Tietotekniikkatuotteiden ja -palvelujen lyhyen elinkaaren vuoksi voimaantulon kuuden vuoden määräaikaa olisi järkevä lyhentää ainakin tieto- ja viestintätekniikkaa ja siihen liittyviä palveluja koskevien säännösten osalta.

5.5

Mikäli osa rakennetusta ympäristöstä ja fyysisestä infrastruktuurista sisällytettäisiin direktiivin soveltamisalaan ETSK:n suosituksen mukaisesti, voitaisiin harkita esteettömyysvaatimusten asteittaista täytäntöönpanoa siten, että täytäntöönpanon määräaika olisi lyhyempi tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palvelujen osalta ja pidempi rakennetun ympäristön osalta.

5.6

ETSK ehdottaa, että direktiivissä säädetään suorasanaisesti EU:n laajuisen tuotteita ja palveluja koskevan esteettömyysmerkinnän käyttöönotosta. Tällainen merkintä voisi helpottaa direktiivin täytäntöönpanoa. Komission ehdotuksen mukaista CE-merkintää ei ole tarkoitettu keinoksi ilmoittaa esteettömyydestä toimintarajoitteisille kuluttajille. Kuluttajien ei voida olettaa tuntevan ehdotetun direktiivin soveltamisalaa, joten he eivät siis pysty päättelemään, osoittaako tietyssä tuotteessa oleva CE-merkintä tuotteen olevan eurooppalaisen esteettömyyssäädöksen vai muun EU-lainsäädännön vaatimusten mukainen. CE-merkinnän käyttöä olisi siis pidettävä välineenä markkinoida sovellettavan lainsäädännön vaatimusten mukaisia tuotteita ja palveluja eikä keinona antaa kuluttajille tietoa esteettömyydestä.

5.7

ETSK katsoo, että uuden esteettömyysmerkinnän käyttöönotolle EU:ssa eurooppalaisen esteettömyyssäädöksen pohjalta on muitakin syitä, sillä CE-merkintäjärjestelmä ei kata palveluja. Palvelujen esteettömyydestä ilmoittavan merkinnän pitäisi luonnollisestikin tarkoittaa myös sitä, että palveluhenkilöstö on tietyssä määrin tietoinen esteettömyysnäkökohdista.

5.8

ETSK korostaa, että direktiivillä olisi turvattava se, että jäsenvaltioissa nykyisin sovellettavia esteettömyysnormeja ei höllennetä. Hyvin toimivia esteettömyysmerkintäjärjestelmiä ei myöskään pitäisi heikentää. Samalla on välttämätöntä varmistaa direktiivin avulla, ettei talouden toimijoille aseteta ristiriitaisia esteettömyysvaatimuksia.

5.9

ETSK ehdottaa, että direktiiviin sisällytetään vielä kaksi määritelmää:

5.10

ETSK:n mielestä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ehdotuksen mukaisten perusteellisia muutoksia ja kohtuutonta rasitetta koskevien säännösten soveltamiseen, jotta voidaan välttyä direktiivin yleisiä velvoitteita koskevien poikkeusjärjestelyjen mielivaltaiselta soveltamiselta. ETSK myöntää, että perusteellisten muutosten tarvetta ja kohtuuttoman rasitteen käsitteen soveltamista on syytä arvioida tapauskohtaisesti. Komitea ehdottaa, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan, myös työmarkkinaosapuolten, ja erityisesti vammaisjärjestöjen edustajat otetaan mukaan toimintaan, kun perusteellisten muutosten ja kohtuuttoman rasitteen käsitteitä sovelletaan direktiivissä säädetyn markkinavalvonnan yhteydessä.

5.11

ETSK esittää, että ehdotetussa tekstissä vahvistetaan direktiivin noudattamisen valvontaa koskevia säännöksiä. Direktiivin tavoitteen saavuttamiseksi eli esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumiseksi sisämarkkinoilla on olennaisen tärkeää, että noudattamisen valvonnasta vastaavat elimet auttavat luomaan talouden toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla EU:ssa. Siksi kyseiset jäsenvaltiokohtaiset valvontaelimet on velvoitettava tekemään yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa. Lisäksi olisi huolehdittava siitä, että niillä on riittävät analyyttiset valmiudet ja tarpeeksi teknistä asiantuntemusta. Näin ne voisivat myös tarjota kaikille asiaankuuluville sidosryhmille opastusta ehdotetun direktiivin esteettömyysvaatimusten asianmukaisessa soveltamisessa.

5.12

ETSK korostaa, että aktiivisella markkinavalvonnalla on tärkeä merkitys pyrittäessä välttämään sitä, että ehdotetun direktiivin tehokas ja avoin soveltaminen riippuisi liiaksi yksittäisistä valituksista. Yksittäisiin valituksiin pohjautuvaan markkinavalvontamenetelmään liittyy huomattava riski direktiivin mielivaltaisesta soveltamisesta ja mahdollisesta myös siitä, että talouden toimijoilla on erilaiset toimintaedellytykset eri jäsenvaltioissa, mitä direktiivin avulla on nimenomaan tarkoitus välttää.

5.13

ETSK pitää myönteisenä, että ehdotetun direktiivin liitteessä 1 mainitaan sovellettavien toiminnallisten esteettömyysvaatimusten joukossa myös ”ymmärrettävyys”, kun on kyse kriteereistä, joiden avulla on tarkoitus parantaa esteettömyyttä sekä älyllisesti kehitysvammaisten että suuren yleisön kannalta. Tapaukset, joissa ”ymmärrettävyys” on otettu merkityksellisten toiminnallisten vaatimusten joukkoon, vaikuttavat kuitenkin melko mielivaltaisesti valituilta. ETSK suosittaakin, että komissio harkitsee mahdollisuutta määritellä ”ymmärrettävyys” kaikkia ehdotetun direktiivin ja sen liitteiden soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ja palveluita koskevaksi vaatimukseksi.