22.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/111

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Pakistanista,

—

ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Unicefin 18. joulukuuta 2012 antamat julkilausumat,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” (COM(2008)0055),

—

ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista maailmassa ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla, mukaan luettuina vaikutukset EU:n strategiseen ihmisoikeuspolitiikkaan (1),

—

ottaa huomioon maaliskuussa 2012 vahvistetun EU:n ja Pakistanin välisen viisivuotisen toimintasuunnitelman, jonka painopisteisiin kuuluvat muun muassa hyvä hallintotapa, yhteistyö naisten voimaannuttamisen alalla sekä ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu,

—

ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 hyväksytyt neuvoston päätelmät, joissa muistutettiin unionin odotuksista, jotka koskevat ihmisoikeuksien edistämistä ja kunnioittamista,

—

ottaa huomioon Pakistanin vuonna 1994 käynnistämän kansallisen ohjelman polion hävittämiseksi;

—

ottaa huomioon WHO:n maailmanlaajuisen polion hävittämistä koskevan ohjelman ja WHO:n uuden polion hävittämistä ja loppupeliä koskevan strategisen suunnitelman (2013–2018),

—

ottaa huomioon humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että WHO:n mukaan Pakistan on yksi kolmesta maasta, joissa polio on yhä endeeminen, ja että vuonna 2011 Pakistanissa todettiin 198 tartuntaa; ottaa huomioon, että WHO:n mukaan epäonnistuminen polion pysähdyttämisessä merkitsisi vakavaa terveysriskiä alueella ja sen ulkopuolella, sillä polio on erittäin tarttuva tauti;

B.

ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 2013 kuusi lääketieteellistä avustustyöntekijää ja yksi lääkäri ammuttiin heidän matkustaessaan kotiin yhteisökeskuksesta, jossa he olivat työskennelleet eräälle kansalaisjärjestölle luoteisella Swabin alueella, joka sijaitsee noin 75 kilometriä luoteeseen pääkaupungista Islamabadista;

C.

ottaa huomioon, että 17.–19. joulukuuta 2012 yhdeksän Pakistanin polion hävittämisohjelmassa toimivaa terveysalan työntekijää, kuusi heistä naisia, ammuttiin Karachissa ja Peshwarissa;

D.

ottaa huomioon, että 29. tammikuuta 2013 poliisi, joka suojeli YK:n suojelemaa poliorokotustiimiä, surmattiin Swabin lähellä ja että 31. tammikuuta 2013 kaksi poliorokotustyöntekijää kuoli maamiinan räjähdyksessä Luoteis-Pakistanissa, vaikka ei ole selvää, oliko räjähdyksessä kyse kohdistetusta hyökkäyksestä;

E.

ottaa huomioon, että heinäkuussa 2012 tehdyssä hyökkäyksessä haavoittuivat Karachissa polion vastaisessa ohjelmassa avustava ghanalainen WHO:n lääkäri ja tämän autonkuljettaja;

F.

ottaa huomioon, että arvelujen mukaan kaikki nämä hyökkäykset liittyvät ohjelmaan, jossa Pakistanin lapsille annetaan poliorokote;

G.

ottaa huomioon, että viimeisimmät murhat saivat WHO:n ja Unicefin keskeyttämään poliokampanjansa Pakistanissa; ottaa huomioon, että myös Pakistanin hallitus sekä Sindhin ja Khybein provinssit ovat tilapäisesti keskeyttäneet rokotuskampanjat, koska ne ovat huolissaan terveysalan työntekijöiden turvallisuudesta;

H.

ottaa huomioon, että Pakistanin hallitus on julistanut polion kansalliseksi hätätilaksi ja on parhaillaan suorittamassa poliorokotuskampanjaa pyrkien sen avulla hävittämään tämän taudin alueeltaan; ottaa huomioon, että kansainvälisesti tätä kampanjaa tukevat WHO, Unicef ja muut toimijat ja että se on osa maailmanlaajuista aloitetta polion hävittämiseksi; ottaa huomioon, että rokotukset kohdistuvat 33 miljoonaan lapseen, että työssä on mukana satoja tuhansia terveysalan työntekijöitä, monet heistä naisia, jotka antavat rokotuksia kaikkialla maassa;

I.

ottaa huomioon, että Pakistanissa terveydenhuoltoalan osuus sekä liittovaltion että maakuntien talousarvioista on alle 0,3 prosenttia;

J.

ottaa huomioon, että suurin osa terveysalan työntekijöihin kohdistuneista hyökkäyksistä on tehty maan luoteisosassa lähellä militanttien tukikohtia ja niillä uskotaan olevan kytköksiä Taliban-liikkeeseen;

K.

ottaa huomioon, että tällaiset hyökkäykset riistävät Pakistanin lapsilta oikeuden elämän pelastavaan terveydenhoitoon ja asettavat heidät alttiiksi taudille, joka aiheuttaa elinikäisen vamman;

L.

ottaa huomioon, että viimeaikaisten hyökkäysten syynä näyttää olevan rokotuskampanjoiden vastustus islamististen ääriryhmien keskuudessa, jotka väittävät, että rokotusten tarkoituksena on tehdä muslimilapset hedelmättömiksi;

M.

ottaa huomioon, että rikollisten toimiensa oikeuttamiseksi Taliban-liike on käyttänyt tekosyynä sitä, että aiemmin ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat käyttäneet paikallisia rokotustiimejä tietojen keräämiseen eri puolilla maata;

N.

ottaa huomioon, että kouluttajiin ja terveydenhuollon työntekijöihin yhä useammin kohdistuvista iskuista ovat vastuussa militantit islamistiryhmät, kuten Tehreek-e-Talibanin (TTP) ja Jundullahin, jotka vastustavat polion vastaisia toimia Pakistanissa ja pitävät niitä keinona edistää ulkomaisia liberaaleja tavoitteita;

O.

ottaa huomioon, että murhat ovat merkki avustustyöntekijöiden kasvavasta turvattomuudesta Pakistanissa; ottaa huomioon, että Aid Worker Security Databasen vuoden 2012 raportin mukaan Pakistan on yksi viidestä avustustyöntekijöille vaarallisimmasta maasta;

P.

ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöillä ja avustustyöntekijöillä on keskeinen rooli monilla Pakistanin alueilla ja maakunnissa, erityisesti heimoalueilla, joilla hallitus ei ole kyennyt tarjoamaan palveluja kuten terveysklinikoita ja kouluja;

Q.

ottaa huomioon, että suurin osa hyökkäysten uhreista on terveysalan henkilöstöä, etenkin naisia, ja hyökkäykset noudattavat Taliban-taistelijoiden käytäntöä hyökätä naispuolisia työntekijöitä ja edustajia vastaan ja siten viestittää, että naiset eivät saa työskennellä kodin ulkopuolella;

1.

tuomitsee jyrkästi monet viime kuukausina tapahtuneet murhat ja hyökkäykset terveysalan työntekijöitä ja heitä suojelemaan asetettua turvallisuushenkilöstöä vastaan; korostaa, että näillä hyökkäyksillä Pakistanin kaikkein haavoittuvimmalta väestönosalta, lapsilta, riistetään oikeus perustaviin elämää suojaaviin toimenpiteisiin;

2.

ilmaisee osanottonsa uhrien perheille;

3.

pitää myönteisenä, että Pakistanin hallitus ja kansalaisyhteiskunta ovat laajasti tuominneet hyökkäykset;

4.

kehottaa Pakistanin hallitusta tuomaan viime kuukausina hyökkäyksiin syyllistyneet oikeuden eteen;

5.

ihailee niiden terveysalan työntekijöiden, joista monet ovat naisia, rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotka suuresta vaarasta huolimatta työskentelevät epäitsekkäästi polion hävittämiseksi ja muiden terveyspalvelujen tarjoamiseksi Pakistanin lapsille;

6.

korostaa, että avustustyöntekijöiden on saatava toimia turvallisessa ympäristössä; on erittäin huolissaan siitä, että militantit yhdistävät kansainväliset avustustyöntekijät yhä useammin länsimaisiin tiedusteluagentteihin ja sotilaallisiin voimiin;

7.

korostaa, että poliorokotusohjelman keskeyttäminen Pakistanissa merkitsee vakavaa iskua maailmanlaajuisille ponnistuksille polion hävittämiseksi lopullisesti lähitulevaisuudessa;

8.

pitää ilahduttavana Pakistanin hallituksen kansallista hätätoimintasuunnitelmaa polion hävittämiseksi vuonna 2012 ja korostaa, että on tärkeää jatkaa sitä menestyksellisesti, jotta voidaan välttää tartuntojen lisääntyminen; panee merkille, että viimeksi käynnistetyn immunisointikampanjan jälkeen tartuntojen lukumäärä on laskenut alemmaksi kuin koskaan;

9.

pitää ilahduttavana, että WHO ja muut kansainväliset järjestöt ovat sitoutuneet edelleen tukemaan Pakistanin hallitusta ja kansaa niiden ponnistellessa polion ja muiden tautien hävittämiseksi;

10.

kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tutkimaan, miten ne voisivat yhteistyössä Maailman terveysjärjestön kanssa tukea Lady Health Worker -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on parantaa ennaltaehkäisevien perusterveyspalvelujen saatavuutta erityisesti maaseudulla;

11.

suhtautuu myönteisesti Pakistanin hallituksen jo toteuttamiin toimiin turvallisuuden varmistamiseksi lääketieteellisten kampanjoiden aikana ja uuden strategian kehittämiseksi avustustyöntekijöiden suojelemiseksi; kehottaa kuitenkin Pakistanin hallitusta merkittävästi lisäämään turvatoimenpiteitä avustusjärjestöjen ja niiden työntekijöiden suojelemiseksi;

12.

kehottaa kaikkia maailman hallituksia turvaamaan humanitaarisen työn puolueettomuuden, sillä jos ei niin tehdä, taudit uhkaavat kymmeniä tuhansia ihmisiä ja laillisia ja oleellisia terveyspalveluja tarjoavat joutuvat vaaraan;

13.

on erittäin huolissaan naisten tilanteesta Pakistanissa, erityisesti naisten ja tyttöjen, jotka alkavat toimia aktiivisesti yhteiskunnassa ja saavat uhkauksia Taliban-liikkeeltä ja muilta ääriryhmiltä;

14.

kehottaa Pakistanin hallitusta toteuttamaan kattavan tiedotuskampanjan, jolla luodaan lisäkannatusta ja asian omistajuutta Pakistanin yhteiskunnassa ja vahvistetaan luottamusta rokotuskampanjoihin; kehottaa tässä yhteydessä Pakistanin hallitusta ryhtymään vuoropuheluun yhteisöjohtajien kassa, jotta voidaan käsitellä ongelman perussyitä;

15.

katsoo, että Pakistanin tiedotusvälineillä ja kansalaisyhteiskunnalla yhdessä humanitaaristen toimien parissa työskentelevien kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa on velvollisuus lisätä tietoisuutta lääketieteellisten avustustyöntekijöiden merkittävästä ja riippumattomasta tehtävästä väestön avustamisessa;

16.

toistaa, että Euroopan unioni on valmis tarjoamaan apua Pakistanin tulevissa vaaleissa, jotka ovat ratkaisevat maan demokraattisen tulevaisuuden ja alueen vakauden kannalta; panee merkille, että unioni ei ole vieläkään saanut asiaa koskevaa virallista kutsukirjettä Pakistanin viranomaisilta;

17.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, UN Women -järjestölle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle, Unicefille, WHO:lle sekä Pakistanin hallitukselle ja parlamentille.