22.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/108

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Zimbabwesta ja erityisesti viimeisimmän, 17. tammikuuta 2013 annetun päätöslauselman (1),

—

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),

—

ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2012 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Zimbabwesta sekä neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2012/124/YUTP Zimbabween kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä,

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 15. helmikuuta 2011 antaman EU:n julkilausuman Zimbabwesta,

—

ottaa huomioon Zimbabwen tasavallassa olevan EU:n edustuston 17. elokuuta 2012 ja 12. marraskuuta 2012 antamat julkilausumat, jotka koskivat ihmisoikeuksien puolustajien ahdistelemista,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 24. toukokuuta 2012 ja 29. toukokuuta 2012 antamat julkilausumat,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston edustajan 18. tammikuuta 2013 antaman julkilausuman ihmisoikeuksien puolustajia vastaan vaalien kynnyksellä tehdyistä iskuista,

—

ottaa huomioon YK:n 8. syyskuuta 2000 antaman vuosituhannen vaihteen julistuksen, jossa asetetaan vuosituhannen kehitystavoitteet,

—

ottaa huomioon kesäkuussa 1981 julkaistun Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan, jonka Zimbabwe on ratifioinut,

—

ottaa huomioon tammikuussa 2007 julkaistun demokratiaa, vaaleja ja hallintotapaa koskevan Afrikan peruskirjan, jonka Zimbabwe on ratifioinut,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 1998 antaman julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajien ja Robert Mugaben Zanu PF -puolueen poliittisten vastustajien pelottelu, mielivaltaiset pidätykset, oikeudellinen ajojahti ja katoamiset ovat selvästi lisääntyneet, kun vaalit ovat lähestymässä; ottaa huomioon, että kohteina on ollut monia MDC-puolueen jäseniä ja kansanedustajia ja sen keskeisiä johtohahmoja, kuten energiaministeri Elton Mangoma, toinen sisäministeri Theresa Makone ja Zimbabwen parlamentin erotettu puhemies Lovemore Moyo;

B.

ottaa huomioon, että Zimbabwen ihmisoikeusyhdistyksen kansallinen toimitusjohtaja ja Zimbabwen kriisikoalition puheenjohtaja Okay Machisa pidätettiin 14. tammikuuta 2013;

C.

toteaa, että Okay Machisaa syytettiin valheiden julkaisemisesta, väärentämisestä ja petoksesta ja siten (kodifioidun ja uudistetun) rikoslain 31, 136 ja 137 pykälän rikkomisesta ja että hänen väitettiin yrittäneen petkuttaa rekisteriviranomaista väärentämällä rekisteröityneitä äänestäjiä koskevia todistuksia;

D.

ottaa huomioon, että Okay Machisa oli pidätettynä Hararen ja Rhodesvillen poliisiasemilla; toteaa, että korkein oikeus vapautti hänet kohtuuttomia takuita vastaan;

E.

toteaa, että kaksi muutakin ihmisoikeusyhdistyksen jäsentä, koulutusohjelmista vastaava Leo Chamahwinya ja Highfieldsin paikallisjaoston puheenjohtaja Dorcas Shereni joutuivat myös mielivaltaisesti pidätetyiksi ja oikeudellisen ajojahdin kohteiksi; toteaa, että he olivat vangittuina 4. helmikuuta 2013 saakka rauhantuomioistuimen 21. tammikuuta 2013 tekemän päätöksen nojalla;

F.

toteaa, että Machisan, Chamahwinyan ja Sherenin pidätysten jälkeen poliisi teki ratsian ihmisoikeusyhdistyksen tiloihin 13. joulukuuta 2012;

G.

toteaa, että pidätykset tehtiin vain muutama viikko sen jälkeen, kun ihmisoikeusyhdistys oli ilmoittanut poliisin tekemien raakuuksien lisääntymisestä Zimbabwessa ja vaatinut toimivaltaisilta viranomaisilta pikaisia toimia näiden ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi;

H.

pitää hälyttävänä, että poliisi teki 5. marraskuuta 2012 ratsian järjestelmällisen väkivallan ja kidutuksen uhreille lääkinnällistä hoitoa ja neuvontaa tarjoavan rekisteröidyn CSU-lääkintäklinikan tiloihin ja pidätti kolme klinikan työntekijää ilman virallisia syytteitä;

I.

toteaa, että yhdistymis-, kokoontumis- ja ilmaisunvapaus kuuluvat aina demokratian olennaisiin tekijöihin erityisesti kun maan perustuslain laatimista ollaan viemässä päätökseen ja valmistaudutaan demokraattisiin vaaleihin;

J.

toteaa, että poliisi teki vuonna 2012 ratsioita zimbabwelaisten kansalaisjärjestöjen tiloihin ja että kohteina olivat muun muassa Zimbabwen ihmisoikeusyhdistys, hoitoa ja neuvontaa tarjoava CSU-klinikka, Zimbabwen ihmisoikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen foorumi, vaaliresurssikeskus ERC sekä Zimbabwen homoseksuaalien yhdistys GALZ;

K.

ottaa huomioon, että maahan muodostettiin vuonna 2009 koalitiohallitus sen jälkeen kun Zanu PF ja MDC olivat sopineet syyskuussa vallanjaosta päästäkseen lukkiutuneesta poliittisesta tilanteesta ja lopettaakseen ihmisoikeusloukkaukset vuonna 2008 pidettyjen parlamenttivaalien ja presidentinvaalien jälkeen;

L.

toteaa, että kansallisen yhtenäisyyden hallitus GNU ilmoitti tekemässään kattavassa poliittisessa sopimuksessa (GPA), että se aikoo laatia uuden perustuslain, kunnioittaa ihmisoikeuksia ja poliittisen toiminnan vapautta sekä elvyttää talouden; toteaa, että vaikka maan hallitus on vaatinut EU:ta lopettamaan rajoittavat toimenpiteet, se ei ole kyennyt täyttämään GPA:n mukaisia sitoumuksiaan, on vaikeuksissa maan vakauttamisessa eikä ole kyennyt pohjustamaan demokratiaan siirtymistä uskottavilla vaaleilla, koska Zanu PF jarruttaa asioita tahallisesti;

M.

toteaa, että tehokas ihmisoikeuskomitea merkitsisi tärkeää vaihetta GPA:n sekä rauhanomaisiin ja uskottaviin vaaleihin tähtäävän sovitun etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa;

N.

toteaa, että hyvää hallintoa, poliittisiin virkoihin sovellettavaa avoimuutta ja ihmisoikeuksia koskevia määräyksiä on noudatettava Cotonoun sopimuksen 11 b, 96 ja 97 artiklan mukaisesti;

O.

toteaa, että maan taloudellinen elpyminen on vielä heikkoa ja että tietyt valtion toimet uhkaavat unionin ja Zimbabwen tulevia taloussuhteita;

1.

tuomitsee ihmisoikeusloukkausten jatkumisen, kuten ihmisoikeusaktivistien poliittisen pelottelun, ahdistelun ja mielivaltaiset pidätykset;

2.

kehottaa Zimbabwen viranomaisia vapauttamaan kaikki ihmisoikeusaktivismin vuoksi pidätetyt ihmisoikeuksien puolustajat, lopettamaan oikeudellisen ajojahdin ja tutkimaan perusteellisesti ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuneet väärinkäytökset;

3.

kehottaa Zimbabwen viranomaisia vapauttamaan Dorcas Sherenin ja Leo Chamahwinyan välittömästi ja ehdoitta;

4.

kehottaa Zimbabwen viranomaisia takaamaan Okay Machisan, Leo Chamahwinyan, Dorcas Sherenin ja Faith Mamutsen fyysisen ja henkisen koskemattomuuden kaikissa olosuhteissa;

5.

kehottaa Zimbabwea noudattamaan YK:n yleiskokouksessa vuonna 1998 hyväksyttyä julistusta ihmisoikeuksien puolustajista ja erityisesti julistuksen 1 artiklaa, jossa todetaan, että jokaisella on oikeus yksinään tai yhdessä muiden kanssa pyrkiä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseen ja toteutumiseen ja edistää niitä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla;

6.

muistuttaa, että Zimbabwe sitoutui GPA:ssa varmistamaan, että niin sen lainsäädäntö kuin sen menettelyt ja käytänteetkin ovat ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden mukaisia;

7.

kehottaa kansallisen yhtenäisyyden hallitusta muuttamaan sortavia lakeja – kuten tietojen saatavuutta ja yksityisyyden suojaa koskevaa lakia, yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevaa lakia sekä (kodifioitua ja uudistettua) rikoslakia – ennen parlamenttivaalien pitämistä, koska näitä lakeja on käytetty perusoikeuksien tuntuvaan rajoittamiseen;

8.

on huolissaan siitä, että Zimbabwen oikeusjärjestelmää ei ole toistaiseksi muutettu, vaikka sen katsotaan yleisesti suosivan voimakkaasti Zanu PF -puoluetta;

9.

kannattaa vaaleihin liittyen ihmisoikeuskomitean aktiivista osallistumista, johon annettiin valtuudet äskettäin julkaistussa vaalilain muutoksessa; katsoo, että ihmisoikeuskomitean olisi käsiteltävä riippumattomasti ja avoimesti kiireellisiä ihmisoikeuskysymyksiä ja että komitean odotetaan tutkivaan ihmisoikeuskanteita, antavan neuvoja ihmisoikeuksia suosivasta lainsäädännöstä sekä yleisesti ottaen edistävän ja suojelevan ihmisoikeuksia;

10.

antaa tunnustusta Zimbabwen ihmisoikeuskomitean perustamisesta, mutta on huolissaan siitä, ettei komitealle ole annettu merkittäviä valmiuksia itsenäiseen toimintaan ja maan kiireellisiä ihmisoikeuskysymyksiä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen;

11.

kehottaa Zimbabwen hallitusta toteuttamaan tarvittavat toimet, joita ovat muun muassa oikeusvaltion periaatteiden, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen palauttaminen sekä etenkin rauhanomaisen ja uskottavan perustuslakia koskevan kansanäänestyksen ja vaalien järjestäminen yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten standardien mukaisesti;

12.

kehottaa tässä yhteydessä eteläisen Afrikan kehitysyhteisöä (SADC) aktiivisempaan osallistumiseen; katsoo, että tällä alueellisella organisaatiolla on merkittävä rooli GPA:n takaajana, mukaan luettuna sopimuksen ja etenkin sen 13 artiklan täytäntöönpano, jotta voidaan varmistaa, että poliisi ja muut turvallisuusjoukot eivät toimi yhtä puoluetta suosivasti;

13.

kehottaa SADC:tä arvioimaan Zimabwen ihmisoikeustilannetta sekä omia demokraattisten vaalien hallinnoimista koskevia periaatteitaan ja ohjeitaan ennen kuin maassa pidetään seuraavat vaalit;

14.

kehottaa turvautumaan kansainvälisiin tarkkailijoihin, etenkin SADC:n ja yleisafrikkalaisen parlamentin tarkkailijoihin aikaisessa vaiheessa ja riittävässä määrin; kehottaa tarkkailijoita kenttätyöhön ennen vaaleja ja vaalien jälkeen väkivallan ja pelottelun havaitsemiseksi ja tekemään tällöin yhteistyötä ihmisoikeuskomitean kanssa;

15.

kannattaa EU:n nykyisiä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla reagoidaan Zimbabwen poliittiseen tilanteeseen ja ihmisoikeustilanteeseen, sekä vuosittaisia päätöksiä, joiden avulla EU voi seurata tiiviisti Zimbabwen hallituksen keulahahmojen toimintaa; kehottaa kansallisen yhtenäisyyden hallitusta toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta EU:n soveltamat rajoittavat toimenpiteet voidaan ajan mittaan keskeyttää;

16.

kehottaa Hararessa olevaa EU:n edustustoa jatkamaan avunantoa Zimbabwen kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle maan ihmisoikeustilanteen kohentamiseksi, jotta maassa voidaan pitää rauhanomaiset ja uskottavat vaalit soveltaen normeja, joita EU odottaa kaikkien kauppakumppaneidensa noudattavan;

17.

pitää valitettavana, että neljän itäisen ja eteläisen Afrikan maan, mukaan luettuna Zimbabwe, kanssa tehdyssä väliaikaisessa talouskumppanuussopimuksessa ei ole vahvaa ihmisoikeuslauseketta; vaatii jälleen kerran, että EU:n tekemiin kauppasopimuksiin on sisällytettävä sitovia ihmisoikeuslausekkeita, joista ei neuvotella; kehottaa komissiota asettamaan tämän yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi kun näiden neljän maan kanssa neuvotellaan täysimittaisesta talouskumppanuussopimuksesta;

18.

tähdentää, että Euroopan unionin kehitysyhteistyön keskeytystä olisi tässä tilanteessa jatkettava (Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisesti), mutta huomauttaa, että Euroopan unioni on edelleen sitoutunut tukemaan paikallista väestöä;

19.

kehottaa Maailmanpankkia ja Zimbabwea noudattamaan kansainvälisen oikeuden päätöksiä;

20.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Zimbabwen hallitukselle ja parlamentille, eteläisen Afrikan kehitysyhteisön maiden hallituksille, Maailmanpankille, Kansainyhteisön pääsihteerille ja yleisafrikkalaiselle parlamentille.