22.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/55

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 151 ja 153 artiklan,

—

ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 145, 148 ja 152 artiklan sekä 153 artiklan 5 kohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan,

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2013” (COM(2012)0750) ja sen liitteenä olevan luonnoksen työllisyysraportiksi,

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2012” (COM(2011)0815) ja sen liitteenä olevan luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi,

—

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano” (1),

—

ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta (2),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 vahvistamansa kannan ”ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa” (3),

—

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/707/EU jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (4),

—

ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisen kysymyksen O-000120/2012 ja siihen liittyvän 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman työllistävää elpymistä koskevasta tavoitteesta (5),

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (COM(2010)0682) (6),

—

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmasta (7),

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758),

—

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista (8),

—

ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen 2008/867/EY työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämiseksi (9),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille -aloite” (COM(2011)0933),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisen kysymyksen B7-0113/2012 ja siihen liittyvän 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Mahdollisuuksia nuorisolle -aloitteesta” (10),

—

ottaa huomioon 15. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Nuoret liikkeellä – Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa” (COM(2010)0477),

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Nuoret liikkeellä -aloite: puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi” (11),

—

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta (12),

—

ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä (13),

—

ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (14),

—

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”sosiaalisia investointeja koskevasta sopimuksesta – vastauksesta kriisiin” (15);

—

ottaa huomioon neuvoston 7. maaliskuuta 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020),

—

ottaa huomioon Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY (16),

—

ottaa huomioon 15. joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/81/EY Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta (17),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasiain valiokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A7-0024/2013),

A.

ottaa huomioon, että kriisin vaikutukset työllisyyteen ja sosiaaliset seuraukset ovat kauaskantoisia ja että niitä pahentavat tällä hetkellä valtioiden velkakriisin ja euroalueen tiukan rahapolitiikan vuoksi tietyissä valtioissa käyttöön otettujen julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden vaikutukset, ja katsoo, että tämä on ristiriidassa muilla keskeisillä talousalueilla toteutettujen toimien kanssa ja että tällä ei voida tarjota tehokasta vastausta velkakriisiin eikä edistää kasvua; panee merkille, että kriisi vaikuttaa haitallisesti sosiaalisten investointien laatuun ja määrään Euroopassa; toteaa, että euroalue on taantumassa ja että EU on tällä hetkellä ainoa merkittävä alue maailmassa, jolla työttömyys kasvaa edelleen;

B.

ottaa huomioon, että työllisyystilanne on heikentynyt vuonna 2012 ja että näkymät vuodelle 2013 ovat pessimistisiä; ottaa huomioon, että työmarkkinoiden segmentoituminen on lisääntynyt edelleen, pitkäaikaistyöttömyys on noussut hälyttävälle tasolle, työssäkäyvien köyhyys on edelleen vakava ongelma, kotitalouksien keskimääräiset tulot vähentyvät monissa jäsenvaltioissa ja indikaattorit osoittavat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen yleistyvän ja syvenevän, sekä sen, että työssäkäyvien köyhyys ja sosiaalisten erojen kärjistyminen on kasvussa monissa jäsenvaltioissa;

C.

toteaa, että työttömyys on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2008 lähtien ja että työttömien määrä on noussut EU:ssa 25 miljoonaan, mikä vastaa 10,5 prosenttia työikäisestä väestöstä; ottaa huomioon, että työttömien määrä on noussut pelkästään edellisten 12 kuukauden aikana kahdella miljoonalla; ottaa huomioon, että työllisyys on heikentynyt voimakkaammin valtioissa, joissa julkisen talouden vakautus on ollut tuntuvinta;

D.

toteaa, että nuorten työmarkkinatilanne on erityisen vaikea heidän koulutustasostaan riippumatta ja että nuoret päätyvät usein epävarmoihin työsuhteisiin ja palkattomiin harjoittelupaikkoihin; ottaa huomioon, että nuorten vaikea tilanne johtuu osittain hankittujen taitojen ja työmarkkinoiden kysynnän kohtaamattomuudesta, rajallisesta maantieteellisestä liikkuvuudesta, koulunkäynnin keskeyttämisestä varhain ilman tutkintoja, asianmukaisen osaamisen ja työkokemuksen puutteesta, epävarmoista työoloista, ammatillisen koulutuksen rajallisista mahdollisuuksista ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan tehottomuudesta;

E.

toteaa, että koko unionissa useampi kuin joka viides nuori (22,8 prosenttia) on työtön ja että joissakin jäsenvaltioissa yli 50 prosenttia nuorista on työttömiä; ottaa huomioon, että yli 7 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella; ottaa huomioon, että nämä luvut kasvavat edelleen ja että on olemassa vaara kokonaisen sukupolven menettämisestä; ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten auttamiseen tähtäävien toimien toteuttamatta jättämisestä aiheutuu EU:ssa arviolta 153 miljardin euron kustannukset;

F.

ottaa huomioon, että komissio kehotti 30. tammikuuta 2012 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen Mahdollisuuksia nuorille -aloitteensa yhteydessä jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön kattavia aloitteita nuorten työllisyyden, koulutuksen ja valmiuksien edistämiseksi sekä kehittämään kansallisissa uudistusohjelmissaan nuorisotyöllisyyssuunnitelmia; panee kuitenkin merkille, että valtaosa jäsenvaltioista ei ole vielä esittänyt kyseisiä aloitteita;

G.

toteaa, että kriisistä kärsivät huomattavasti myös eläkeikää lähestyvät, pitkäaikaistyöttömät, kolmansista maista tulevat ja vähän koulutetut työntekijät;

H.

katsoo, että eläkejärjestelmien kestävyyden takaamiseksi olisi toteutettava välttämättömiä uudistuksia; katsoo tässä yhteydessä, että todellista eläkeikää on mahdollista nostaa pakollista eläkeikää nostamatta, jos työmarkkinoilta varhain poistuvien määrää voitaisiin vähentää; katsoo, että todellisen eläkeiän nostaminen onnistuneesti edellyttää, että eläkejärjestelmän uudistuksiin liitetään toimintalinjoja, joilla kehitetään työllisyysmahdollisuuksia ikääntyville työntekijöille elinikäisen oppimisen avulla, joilla otetaan käyttöön veroetuihin liittyviä toimia, joilla tarjotaan kannustimia pysyä työelämässä pidempään, ja joilla tuetaan aktiivista tervettä ikääntymistä;

I.

ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyyden määrä on noussut hälyttävän korkeaksi vuoden 2012 toisella neljänneksellä, ja luvut osoittavat, että 11,1 miljoonaa työtöntä eurooppalaista, mikä vastaa 4,6 prosenttia työikäisestä väestöstä, on ollut ilman työtä yli 12 kuukautta; ottaa huomioon, että työttömän henkilön työnsaannin todennäköisyys on vähentynyt useimmissa jäsenvaltioissa ja erityisesti niissä, joissa on toteutettu merkittäviä julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä;

J.

toteaa, että 27 jäsenvaltion unionissa arviolta 120:aa miljoonaa ihmistä uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, koska he ovat suuressa köyhyysvaarassa, elävät vakavassa aineellisessa puutteessa tai he elävät kotitalouksissa, joiden työssäkäyntiaste on hyvin alhainen;

K.

ottaa huomioon, että sosiaaliturvamenot ovat pienentyneet lähes kaikissa jäsenvaltioissa, ja ottaa huomioon, että sosiaalisen suojelun komitea varoittaa tuloköyhyyden, lapsiköyhyyden, vakavan aineellisen puutteen ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaavan yhä useampia ihmisiä julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden vaikutusten vuoksi;

L.

katsoo, että kasvun ja korkean työllisyysasteen saavuttaminen on välttämätön edellytys talouden elpymiselle, julkisen talouden vakauttamiselle sekä hyvinvointivaltion ja julkisen talouden kestävyydelle pitkällä aikavälillä;

M.

katsoo, että kohdennettujen sosiaalisten investointien olisi muodostettava valtaosa toimista, joilla jäsenvaltiot vastaavat kriisiin, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian työllisyys-, sosiaali- ja koulutustavoitteiden saavuttamiselle;

N.

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 30. tammikuuta 2012 esittämän näkökannan, että ”kasvu ja työllisyys elpyvät vain, jos noudatamme johdonmukaista ja laajapohjaista toimintatapaa, jossa yhdistyvät tulevaan kasvuun tehtävät investoinnit varmistava älykäs julkisen talouden vakauttaminen, terveet makrotalouspolitiikat sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistava aktiivinen työllisyysstrategia”;

O.

katsoo, että julkisen talouden vakauttamista on jatkettava korkean velkatason ja julkiselle taloudelle aiheutuvien pitkän aikavälin haasteiden vuoksi, mutta samalla on otettava asianmukaisesti huomioon se, että tämän on oltava keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoite; katsoo, että julkisen talouden vakauttamisella voi olla kielteisiä vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen lyhyellä aikavälillä erityisesti valtioissa, jotka ovat lamassa tai joiden kasvuluvut ovat marginaalisia, ja katsoo, että tämä vaarantaa tulevan kasvun ja työpaikkojen luomista koskevat mahdollisuudet; katsoo, että julkisen talouden vakauttaminen on toteutettava kasvua edistäen siten, ettei siitä aiheudu haittaa talouden kasvu- ja työllistämispotentiaalille tai yhteiskuntarakenteelle;

P.

ottaa huomioon, että rahoitusmarkkinoilla jännitteet pysyvät korkealla ja jäsenvaltioiden rahoituksensaantimahdollisuudet ovat epätasapainossa; ottaa huomioon, että korkeat riskipreemiot kasvattavat tarpeettomasti valtion velkataakkaa, mikä edellyttää tehokkaampia julkisen talouden vakauttamistoimia, syventää kriisiä ja heikentää näin kasvua ja työpaikkojen luomista;

Q.

toteaa, että tilanteen kiireellisyydestä huolimatta Euroopan unionilta jäävät saavuttamatta lähes kaikki Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja jäsenvaltioiden edistyminen Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa on tuottanut pettymyksen; toteaa, että vuoden 2012 kansallisissa uudistusohjelmissa tehdyt sitoumukset ovat riittämättömiä useimpien EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

R.

ottaa huomioon, että EU sijoittaa koulutukseen ja ammattikoulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin – jotka ovat talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta keskeisiä aloja – edelleen vähemmän kuin sen tärkeimmät taloudelliset kumppanit ja kilpailijat muualla maailmassa; toteaa, että tuottava investointi näillä aloilla on keskeisessä asemassa, jos kriisistä halutaan selviytyä kestävästi, ja se myös vahvistaa EU:n taloutta parantamalla kilpailukykyä ja tuottavuutta;

S.

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvonäkökohta on keskeinen Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamiseksi, koska naiset ovat suurin vielä käyttämätön voimavara työmarkkinoilla; ottaa huomioon, että valtaosa köyhyysrajan alapuolella elävistä henkilöistä EU:ssa on naisia; katsoo, että julkisiin palveluihin, kuten lasten päivähoitoon ja muiden huollettavien hoitoon kohdistuvilla leikkauksilla on kielteinen vaikutus naisiin ja heidän mahdollisuuksiinsa osallistua työmarkkinoille; katsoo, että tämän vuoksi sukupuolinäkökohtien huomioon ottamiseen ja naisia koskeviin erityistoimiin on kiinnitettävä erityistä huomiota koko eurooppalaisen ohjausjakson ajan; katsoo, että naisten lakisääteinen eläkeikä on muutettava miesten eläkeikää vastaavaksi;

T.

katsoo, että työllisyys-, sosiaali- ja talouspolitiikan välillä on tarpeen varmistaa laajempi vuorovaikutus eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, kuten SEUT-sopimuksen 121 ja 148 artiklassa määrätään;

U.

katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää edistää kaikkien eurooppalaiseen ohjausjaksoon osallistuvien toimijoiden demokraattista vastuuta, omaksi kokemista ja legitimiteettiä; toteaa, että Euroopan parlamentin asianmukainen osallistuminen on tältä osin olennaista;

V.

ottaa huomioon, että kansalliset parlamentit ovat kansalaisten valtuuttamia edustajia ja heidän oikeuksiensa takaajia; katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson käyttöönotossa olisi kunnioitettava täysimääräisesti kansallisten parlamenttien erioikeuksia;

1.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että seuraavat viestit sisällytetään vuoden 2013 eurooppalaista ohjausjaksoa koskeviin toimintaohjeisiin, ja antaa puhemiehelle valtuudet puolustaa tätä kantaa kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa 14.–15. maaliskuuta 2013; viittaa etenkin tämän päätöslauselman liitteenä oleviin erityisiin suosituksiin, jotka Eurooppa-neuvoston on määrä hyväksyä toimintaohjeissaan;

2.

pitää valitettavana, että viime vuoden eurooppalaisen ohjausjakson aikana tunnistetut ensisijaiset tavoitteet ja erityisesti ne, jotka liittyvät työpaikkojen luomiseen, työn laatuun sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan, eivät ole johtaneet odotettuihin tuloksiin;

3.

huomauttaa, että taloudellinen tilanne ja kriisin sosiaaliset seuraukset ovat entisestään pahentuneet edellisen vuoden aikana, ja korostaa sen vuoksi, että erityisesti työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla on tärkeää vahvistaa jäsenvaltioiden sitoutumista vuoden 2013 toimintaohjeiden noudattamiseen;

4.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta määritettävät vuotuiset toimintaohjeet ovat kaikilta osin sellaiset, että niillä keskitytään täyttämään kaikki Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, jotka koskevat älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua; pitää valitettavana, että vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013 ei sisältynyt edistymiskertomusta Eurooppa 2020 -strategiasta; kehottaa komissiota antamaan kyseisen kertomuksen hyvissä ajoin ennen Eurooppa-neuvoston kevätkokousta;

5.

pahoittelee, että vuoden 2012 toimintaohjeet ja niiden täytäntöönpano eivät ole olleet riittävän tehokkaita Eurooppa 2020 -strategian poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi; pitää valitettavana, että osa jäsenvaltioista on entistä kauempana Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisesta;

6.

pahoittelee, että vuoden 2012 kansallisissa uudistusohjelmissa tehdyt sitoumukset ovat riittämättömiä useimpien EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; on huolissaan siitä, että tämänhetkiset kansalliset tavoitteet eivät ole riittäviä Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä koskevien yleistavoitteiden saavuttamiseksi;

7.

kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään vuoden 2013 kansallisissa uudistusohjelmissa tarvittavat sitoumukset Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi;

8.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan poliittisissa suuntaviivoissaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen varataan riittävästi EU:n varoja; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan tehokkaammin varoja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen;

9.

pitää valitettavana, että useimmat jäsenvaltiot eivät noudattaneet viime vuonna sitoumustaan esittää kansallinen työllisyyssuunnitelma osana vuoden 2012 kansallista uudistusohjelmaansa; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tätä sitoumusta vuonna 2013; korostaa, että kansallisiin työllisyyssuunnitelmiin olisi sisällyttävä kattavia toimia työpaikkojen luomiseksi ja vihreän työllisyyden edistämiseksi, työllisyyspolitiikkojen ja rahoitusvälineiden välinen yhteys, työmarkkinauudistuksia, selkeä aikataulu monivuotisen uudistusohjelman toteuttamiseksi seuraavien 12 kuukauden aikana sekä tiedot aloista ja alueista, joilla on pula tietyn alan työntekijöistä tai liikaa tietyn alan työvoimaa;

10.

pitää valitettavana, että komissio ei ole tehnyt kansallisista työllisyyssuunnitelmista pakollista vaatimusta, ja kehottaa komissiota valvomaan niiden valmistelua kunkin vuoden eurooppalaisen ohjausjakson aikana;

11.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan työpaikkojen luomisen edistämiseksi toimenpiteitä, kuten työn verotuksen uudistuksia, joilla kannustetaan työllisyyttä, edistetään ja tuetaan aitoa ja vapaaehtoista itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten perustamista, parannetaan liiketoiminnan edellytyksiä ja helpotetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, muutetaan epävirallinen ja pimeä työ laillisiksi työsuhteiksi, uudistetaan työmarkkinoita tarvittaessa mukautuvammiksi, dynaamisemmiksi, kilpailukykyisemmiksi ja osallistavammiksi ja varmistetaan samalla työntekijöiden riittävä suoja, tarjotaan työntekijöille muuttuvien työmarkkinoiden edellyttämiä taitoja ja välineitä, nykyaikaistetaan palkanmuodostusjärjestelmiä – käymällä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, johon työmarkkinaosapuolet osallistuvat aktiivisesti, ja säilyttäen samalla työmarkkinasuhteiden kansallisten mallien moninaisuus –, varmistetaan, että palkat kehittyvät tuottavuuden kehityksen mukaisesti ihmisarvoisen elämän takaavan palkan rajoissa sekä hyödynnetään vihreän talouden, terveyden- ja sosiaalihuollon sekä tieto- ja viestintätekniikan kaltaisten alojen korkeaa työllistämispotentiaalia kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi;

12.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa tekemään nuorisotyöttömyydestä painopistealan vuoden 2013 toimintaohjeissa;

13.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan päättäväisiä toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi, kuten kohdennettuja aktiivisia työmarkkinapoliittisia toimia, ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän välistä epäsuhtaisuutta torjuvia toimia, estämällä erityisesti koulunkäynnin tai oppisopimuskoulutuksen keskeyttämisen varhaisessa vaiheessa ja varmistamalla, että koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmät tarjoavat nuorille tarvittavat tiedot tehokkaalla tavalla, sekä edistämällä nuorten yrittäjyyttä ja tehokasta liiketoiminnan kehittämisen tukea ja järjestelyjä, joilla turvataan siirtyminen koulutuksesta työelämään;

14.

tukee voimakkaasti komission ehdotusta nuorisotakuujärjestelmistä; kehottaa panemaan nuorisotakuun nopeasti täytäntöön ja kehottaa myöntämään siihen riittävästi rahoitusta; katsoo, että Euroopan sosiaalirahastolla olisi oltava keskeinen rooli nuorisotakuujärjestelmien rahoittajana ja että unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien välillä olisi pyrittävä löytämään sopiva tasapaino;

15.

kehottaa jäsenvaltiota kehittämään kattavia strategioita nuorille, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella; kehottaa niitä myös osoittamaan kyseisten strategioiden laatimisessa taloudellista yhteisvastuuta niitä jäsenvaltioita kohtaan, joissa julkisen talouden liikkumavara on vähäinen;

16.

pitää valitettavana, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 ei käsitellä työpaikkojen laatua ja että siinä kiinnitetään liian vähän huomiota tarvittavien edellytysten luomiseen työvoimaosuuden lisäämiselle erityisesti, kun kyseessä ovat naiset, yli 45-vuotiaat työntekijät, vammaiset ja vähäosaisimmat henkilöt;

17.

palauttaa mieliin, että erityisesti työllisyys- ja sosiaalialan indikaattoreita koskeva sisäinen epätasapaino jäsenvaltioiden välillä syvenee; huomauttaa, että jäsenvaltiot, joiden työmarkkinoiden segmentoituminen on suhteellisen vähäistä, joilla on vahva sosiaaliturvajärjestelmä, jotka voivat tilapäisesti mukauttaa työaikaa ja joilla on muita joustavia työjärjestelyitä (sisäinen joustavuus) sekä tehokkaat työehtosopimusmallit, ovat osoittautuneet kestävämmiksi kriisin aiheuttamien työllisyysvaikutusten ja sosiaalisten seurausten alalla;

18.

vaatii, että työmarkkinoiden on oltava mukautuvampia ja dynaamisempia, että niiden on voitava sopeutua taloudellisen tilanteen häiriöihin ilman, että aiheutetaan irtisanomisia, ja että niiden on oltava kattavampia ja edistettävä erityisesti suojattomimmassa ja heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden työvoimaosuuden lisäämistä;

19.

varoittaa, että säästötoimenpiteillä ei saisi vaarantaa työllisyyden laatua eikä sosiaaliturvaa tai terveys- ja turvallisuusnormeja; kehottaa jäsenvaltioita edistämään niiden yritysten ja pk-yritysten tunnistamista, jotka pyrkivät lakisääteisiä vähimmäisvelvoitteita parempaan työntekijöiden sosiaaliseen suojeluun;

20.

korostaa, että koulutuksen asema on keskeinen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi;

21.

korostaa, että on tärkeää vähentää koulunkäynnin varhain keskeyttävien osuutta, jotta voidaan pitää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä mahdollisimman pienenä;

22.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tehokkaat ja riittävät investoinnit koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen samalla, kun ne jatkavat kestävää, kasvua edistävää ja eriytettyä julkisen talouden vakauttamista, jotta voidaan täyttää kaikki Eurooppa 2020 -strategiassa tehdyt sitoumukset;

23.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään koulutukseen sekä nuoriso- ja urheilualaan liittyvät EU:n vaihto-ohjelmat eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä toteutettaviin toimenpiteisiin;

24.

on erittäin huolestunut siitä, että köyhyys ja työttömyys ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä sitten edellisen, vuoden 2012 eurooppalaisen ohjausjakson;

25.

pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 käsitellään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä torjutaan kriisin sosiaalisia seurauksia; kehottaa komissiota painottamaan näitä toimenpiteitä maakohtaisissa suosituksissa ja erityisesti käsittelemään työssäkäyvien köyhyyttä, niiden henkilöiden köyhyyttä, joiden yhteydet työmarkkinoille ovat rajalliset tai olemattomat, sekä vanhusten köyhyyttä; kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään tällaisen ohjeen kiireellisesti;

26.

katsoo, että kokonaisvaltaisten aktiivisten osallistamisstrategioiden toteuttamisen on oltava keskeisellä sijalla EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipoliittisissa ohjelmissa;

27.

on tietoinen tarpeesta vakauttaa julkista taloutta suhteellisella ja eriytetyllä kasvua edistävällä tavalla, jotta voidaan välttää kielteiset lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen ja varmistaa samalla julkisen talouden kestävyys; korostaa, että julkisen talouden vakauttamista koskevia ohjelmia olisi arvioitava sen perusteella, miten ne vaikuttavat lyhyellä aikavälillä kasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen erityisesti valtioissa, joiden talous on taantumassa tai joiden kasvuluvut ovat marginaalisia; kehottaa komissiota ja Eurooppa-neuvostoa hyödyntämään taloudellisen taantuman aikana täysimääräisesti asetuksissa (EU) N:o 1175/2011 ja (EU) N:o 1177/2011 säädettyä joustoa;

28.

korostaa, että komission olisi otettava erityiset paikalliset, alueelliset ja kansalliset suuntaukset sekä ennusteeseensa (johon vuotuiset kasvuselvitykset perustuvat) mahdollisesti sisältyvät virheet paremmin huomioon;

29.

katsoo, että julkisen talouden vakauttaminen olisi toteutettava oikeasuhtaisella ja kasvua tukevalla tavalla ja että vakautuksen tahtia olisi eriytettävä eri valtioissa niiden julkisen talouden tilan ja koko Euroopan talouden tilan mukaisesti, jotta voidaan välttää kielteiset kasvu- ja työllisyysvaikutukset ja varmistaa velan kestävyys;

30.

kehottaa komissiota muuttamaan IMF:n hiljattain tekemien tarkistusten mukaisiksi mallit, jotka koskevat jäsenvaltioiden talousarvioihin tehtävien julkisen talouden leikkausten kerrannaisvaikutusten seurauksia talouteen ja työpaikkojen luomiseen;

31.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan toimintaohjeissaan eri painopistealojen välisen johdonmukaisuuden, jotta ei vaaranneta kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen mahdollisuuksia, lisätä köyhyyttä ja sosiaalista syrjintää tai estetä kaikkien saatavilla olevien laadukkaiden julkisten palvelujen tarjontaa; pitää tärkeimpänä painopisteenä, että otetaan käyttöön yhdennettyjä uudistustoimia ja investointeja, joilla edistetään kasvua ja työpaikkojen luomista, ja että samalla varmistetaan julkisen talouden kestävyys;

32.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa siinä tapauksessa, että se hyväksyy vuotuisen kasvuselvityksen ensimmäiseksi ensisijaiseksi tavoitteeksi ”eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen”, selittämään nimenomaisesti, miten kyseinen tavoite voidaan saavuttaa tinkimättä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen ja köyhyyden torjunnan tavoitteista, jotka esitetään neljännessä ensisijaisessa tavoitteessa ”työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen”;

33.

korostaa tarvetta saada aikaan täysimääräinen johdonmukaisuus julkisen talouden vakauttamisen ja taloudellisten toimien sekä toisaalta sosiaalipolitiikan, kasvu- ja työllisyystoimenpiteiden välillä;

34.

huomauttaa, että julkisen talouden erittäin niukkojen määrärahojen ja yksityisen sektorin heikentyneen lainanantokapasiteetin aikana rakennerahastot ja koheesiorahasto toimivat määrärahojen suuruuden ja rahastoille asetettujen tavoitteiden vuoksi jäsenvaltioiden käytössä olevana olennaisena vipuvartena talouden elvyttämisessä ja Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettujen kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen tukemisessa; korostaa tässä yhteydessä, että ottaen huomioon koheesiopolitiikan keskeisen merkityksen kansallisten ohjelmien kehittämisessä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson aikana vuotuisessa kasvuselvityksessä olisi keskityttävä ensisijaisesti kyseiseen politiikkaan, jonka vaikutuksen olisi oltava nähtävissä myös EU:ssa kasvusta ja työllisyydestä vuosittain käydyssä keskustelussa;

35.

on huolissaan siitä, että Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asema eurooppalaisessa ohjausjaksossa on edelleen rajallinen; korostaa, että komission esittämissä vuotuiseen kasvuselvitykseen sisältyvissä toimintaohjeissa, jotka Eurooppa-neuvoston on hyväksyttävä, ei oteta riittävästi huomioon parlamentin osallistumista ja kansalaistoimintaa ja sen vuoksi demokraattista legitiimiyttä;

36.

katsoo, että Euroopan parlamentin rooli on oleellisen tärkeä tarvittavan demokraattisen legitiimiyden luomisessa; katsoo, että koska vuotuiseen kasvuselvitykseen sovellettavalle tavanomaiselle lainsäätämisjärjestykselle ei ole oikeusperustaa, Eurooppa-neuvoston olisi toimintaohjeita hyväksyessään otettava huomioon parlamentin huomautukset, jotta demokraattinen legitiimiys voidaan varmistaa;

37.

pyytää komissiota vaatimaan jäsenvaltioita takaamaan kansallisten uudistusohjelmien laatimisessa mahdollisimman suuren avoimuuden sekä kansallisten parlamenttien ja työmarkkinaosapuolten laajan osallistumisen laatimistyöhön;

38.

muistuttaa, että työllistävän kasvun vahvistaminen vaatii työllisyyspolitiikkaa, jolla saadaan aikaan suotuisat edellytykset työpaikkojen luomiselle, helpotetaan myönteistä siirtymistä työpaikasta toiseen ja työttömyydestä työhön, lisätään työvoiman tarjontaa ja parannetaan sen maantieteellistä kohtaamista sekä osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaamista;

39.

korostaa, että työmarkkinoilla tarvitaan uudistuksia työn tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi, jotta parannetaan EU:n talouden kilpailukykyä ja mahdollistetaan kestävä kasvu ja työpaikkojen luominen samalla kun noudatetaan tinkimättä EU:n sosiaalialan säännöstön ja sen periaatteiden sanamuotoa ja tarkoitusta; katsoo, että työmarkkinoiden uudistukset olisi toteutettava siten, että edistetään työpaikkojen laatua;

40.

ehdottaa, että jäsenvaltiot keventävät talouden olosuhteiden salliessa työn verotusta erityisesti, kun kyseessä ovat matalapalkkaiset ja vähän koulutetut työntekijät ja heikossa asemassa olevat ryhmät; katsoo, että hyvin kohdennetut tilapäiset sosiaaliturvamaksujen alennukset tai uusien työntekijöiden tukijärjestelmät, kun kyseessä ovat erityisesti vähän koulutetut henkilöt ja pitkäaikaistyöttömät, ovat erittäin tehokkaita kannustimia työpaikkojen luomiseksi;

41.

panee merkille, että väestörakenteen muutos vaikuttaa selkeästi sosiaalisen infrastruktuurin tarjoamiseen, mikä muodostaa vakavia haasteita kaikille sukupolville kaikkialla EU:ssa; korostaa tässä yhteydessä, että komission selvityksessä olisi käsiteltävä tarkemmin koheesiopolitiikkojen roolia demografisiin haasteisiin vastaamisessa;

42.

korostaa, että on toteutettava välttämättömiä uudistuksia eläkejärjestelmien kestävyyden takaamiseksi; katsoo, että eläkeikää voitaisiin arvioida terveen elinajan odotteen kehityksen perusteella, mutta muistuttaa, että todellista eläkeikää on edelleen mahdollista nostaa pakollista eläkeikää nostamatta, jos työmarkkinoilta varhain poistuvien määrää saadaan vähennettyä; katsoo, että todellisen eläkeiän nostaminen onnistuneesti edellyttää, että eläkejärjestelmän uudistuksiin liittyy toimintalinjoja, joilla kehitetään työllisyysmahdollisuuksia ikääntyville työntekijöille elinikäisen oppimisen avulla ja joilla otetaan käyttöön veroetuihin liittyviä toimia, joilla tarjotaan kannustimia pysyä työelämässä pidempään, ja joilla tuetaan aktiivista tervettä ikääntymistä;

43.

kehottaa komissiota toteuttamaan jäsenvaltioiden kanssa toimia, jotta varmistetaan, että säästöohjelmilla ei haitata työpaikkojen luomista koskevia toimenpiteitä tai kasvua edistäviä toimintalinjoja, eikä vaaranneta sosiaalista suojelua; kehottaa jäsenvaltioita painottamaan ensisijaisesti esimerkiksi koulutuksen, elinikäisen oppimisen, tutkimuksen ja innovoinnin sekä energiatehokkuuden kaltaisten kasvua tukevien alojen rahoitusta sekä varmistamaan kyseisten menojen tehokkuuden;

44.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että innovatiivisilla EU:n rahoitusvälineillä voidaan käynnistää kohdennettuja investointeja, saada aikaan kerrannaisvaikutuksia EU:n talousarviossa ja lisätä EU:n kasvupotentiaalia; kehottaa tämän vuoksi komissiota antamaan jäsenvaltioille ja alueille yksityiskohtaisia tietoja sekä enemmän tukea ja ohjausta koheesiopoliittisten rahoitusvälineiden käytön tehostamiseksi vuonna 2013 ja tulevalla ohjelmakaudella (2014–2020); kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission ohjeita ja ilmoittamaan selvästi myös kansallisissa uudistusohjelmissaan, miten ne aikovat käyttää rakennerahastojen määrärahoja kasvua ja työllisyyttä lisäävien ensisijaisten tavoitteiden tukemiseen rahoitusvälineitä hyödyntämällä;

45.

pitää myönteisenä, että vuotuisen kasvuselvityksen 2013 painopisteissä on kiinnitetty huomiota työpaikkojen luomisen mahdollisuuksiin keskeisillä aloilla, kuten innovatiivisilla teollisuudenaloilla, palvelualalla, vihreässä taloudessa, terveyden- ja sosiaalihuollon (ns. valkoisen sektorin) sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aloitteita näiden alojen, joilla on korkea työllistämispotentiaali, kehityksen edistämiseksi;

46.

palauttaa mieliin, että näiden uusien alojen työllistämispotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen vaatii erityisesti vähän koulutettujen ja ikääntyvien työntekijöiden sopeutumista ja uusia taitoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ennakoimaan näiden alojen osaamistarpeet sekä takaamaan tarvittavat investoinnit koulutukseen, jotta voitaisiin tarjota tällaisia taitoja;

47.

pitää valitettavana, että vuotuisen kasvuselvityksen 2013 painopisteissä ei esitetä minkäänlaista mainintaa toimenpiteistä sukupuolinäkökohdan valtavirtaistamiseksi; katsoo, että naisten työvoimaosuuden merkittävä lisääminen on tärkeää Eurooppa 2020 -strategian työllisyysastetta koskevan yleistavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön naisten korkeampaa työllisyysastetta edistäviä tarvittavia toimenpiteitä, kuten kohtuuhintaisia hoiva- ja lastenhoitopalveluja, asiaankuuluvia äitiys-, isyys- ja vanhempainlomajärjestelyjä, sekä lisäämään työaika- ja työpaikkajärjestelyjen joustavuutta;

48.

kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, toimintaympäristöä ja kehottaa komissiota ja Eurooppa-neuvostoa tehostamaan toimia sisämarkkinoiden parantamiseksi ja digitaalisen talouden laajentamiseksi sekä kiinnittämään huomiota älykkääseen sääntelyyn, jotta voidaan vähentää turhaa byrokratiaa; pitää myönteisenä toista sisämarkkinoiden toimenpidepakettia ja vaatii, että se pannaan nopeasti ja täysimääräisesti täytäntöön;

49.

kehottaa komissiota asettamaan sisämarkkinoiden hallinnon etusijalle, koska se myötävaikuttaa huomattavasti siihen, että saavutetaan eurooppalaisen ohjausjakson tavoitteet eli kestävä talouskasvu ja työllisyys; on sitä mieltä, että komission maakohtaisilla suosituksilla olisi samanaikaisesti tarjottava jäsenvaltioille käytännöllisempiä ratkaisuja sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, niin että luodaan vahvempi julkinen tuki ja poliittinen sitoumus kannustamaan sisämarkkinoiden loppuun saattamista;

50.

pitää myönteisenä tietoisuutta siitä, että pk-yritysten on tärkeää saada rahoitusta, sillä pk-yritykset ovat unionin työllisyyden ja työpaikkojen luomisen kulmakiviä ja niillä on merkittävää potentiaalia vähentää nuorisotyöttömyyttä ja sukupuolten epätasapainoa; kehottaa jäsenvaltioita antamaan kansallisissa kasvusuunnitelmissaan ehdottoman etusijan pk-yritysten rahoitusongelmien ratkaisemiselle; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tähän tarkoitukseen varatun EU:n rahoituksen helpon saatavuuden;

51.

tietää, että on tärkeää lisätä EKP:n lainanantokapasiteettia, ja suosittaa, että tämä sovitetaan yhteen alueellisten eriarvoisuuksien poistamista koskevien EU:n ensisijaisten tavoitteiden kanssa; kehottaa komissiota pyytämään jäsenvaltioita käyttämään osan rakennerahastojen tuesta EKP:n luottoriskin jakamiseen ja lainatakauksien tarjoamiseen pk- ja mikroyrityksille ja tällä tavoin lisäämään taloustoimintaa kaikilla aloilla ja alueilla, takaamaan työllistymismahdollisuuksien lisääntymisen ja helpottamaan pk-yritysten toimintaa tällä hetkellä hankaloittavia luotonsaantiongelmia;

52.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään yrittäjyyttä, myös yhteiskunnallista yrittäjyyttä, ja yritysten perustamista, erityisesti liiketoiminnan kehittämistä koskevilla ohjelmilla ja rahoitusongelmia ratkaisemalla;

53.

kehottaa komissiota varmistamaan, että monivuotisesta toimintakehyksestä 2014–2020 tuetaan voimakkaasti yhteiskunnallista yrittäjyyttä, koska kyseisen alan mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen ja innovatiivisen kasvun edistämiseen ovat selvästikin hyvät;

54.

kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti EU:n välineitä ja rahoitustukea Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti rakennerahastoja työllistettävyyden tukemiseksi sekä rakenne-, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi tehokkaasti;

55.

toteaa, että koheesiopolitiikka on EU:n keskeinen investointiväline, jolla on tärkeä rooli Eurooppa 2020 -strategiassa ja jolla puututaan tarkasti paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin investointitarpeisiin, ja että sillä tuetaan alueiden välisten erojen vähentämisen lisäksi myös jäsenvaltioiden talouden elpymistä sekä kestävän kasvun ja työllisyyden tehokasta toteutusta jäsenvaltioissa ja koko unionissa; toteaa, että tämän vuoksi koheesiopolitiikka on yksi parhaista käytettävissä olevista välineistä, joiden avulla elpymisestä saadaan yhtä työllistävä kuin komissio ennustaa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013; katsoo tämän vuoksi, että koheesiopolitiikan määrärahojen leikkaamisella olisi erittäin kielteisiä vaikutuksia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin, ja vaatii siksi myöntämään koheesiopolitiikkaa varten riittävät, vähintään nykyisen ohjelmakauden 2007–2013 tasoiset määrärahat ja katsoo, että koheesiopolitiikan on edelleen katettava kaikki EU:n alueet;

56.

suhtautuu myönteisesti komission vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 esittämään toteamukseen, jonka mukaan hallinnollisia valmiuksia on lisättävä edelleen, jotta voidaan varmistaa rakennerahastojen käyttämättä jääneiden varojen nopeampi jakaminen; toteaa, että kyseiset toimet olisi suunnattava kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille; painottaa, että maksamalla nopeammin rakennerahastojen käyttämättä jääneet varat voidaan auttaa vahvistamaan markkinoiden likviditeettiä;

57.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että aluepolitiikalla on jatkossakin keskeinen merkitys kansallisten ohjelmien kehittämisessä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson aikana ja että se on keskeinen väline, jonka avulla pyritään saavuttamaan sosiaalipoliittiset ja työllisyyttä koskevat vahvistetut tavoitteet keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

58.

pitää ensisijaisen tärkeänä, että koheesiopolitiikalla tuetaan sisäisten kilpailuerojen ja rakenteellisen epätasapainon vähentämistä hyödyntämällä siihen sisältyvää mahdollisuutta mukautua paikallisella ja alueellisella sekä kansallisella tasolla määriteltyihin erityisolosuhteisiin ja -tarpeisiin; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission aloitteeseen suunnata mahdollisuuksien mukaan rakennerahaston käyttämättä jääneet varat uudelleen energiatehokkuuden, nuorten työllisyyden ja pk-yritysten hyväksi, koska niillä on tärkeä merkitys Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta; pyytää saada asianmukaisesti tietoja tämän aloitteen toteutuksesta kansallisella tasolla;

59.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille; huomauttaa tässä yhteydessä, että tiettyjen jäsenvaltioiden oppisopimuskoulutus on varmistanut korkeimman työllisyysasteen nuorten keskuudessa Euroopan unionissa;

60.

katsoo, että on ratkaisevan tärkeää auttaa nuoria valmiuksien tehokkaassa oppimisessa, mikä edellyttää yritysten, hallinnon ja koulutuksen tarjoajien välisen yhteistyön ja yhteydenpidon tiivistämistä;

61.

pitää myönteisenä komission ilmoitusta, että se esittää nuorison työllisyyspaketin; kehottaa jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa edistämään ja kehittämään nuorisotakuuta, jolla varmistetaan, että kaikille EU:n nuorille tarjotaan työtä, oppisopimuskoulutusta, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää neljän kuukauden enimmäistyöttömyysjakson jälkeen; katsoo, että unionilla, erityisesti Euroopan sosiaalirahastolla, olisi oltava keskeinen asema nuorisotakuujärjestelmien yhteisrahoittajana; kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille ja alueille teknistä tukea kyseisten järjestelmien täytäntöönpanemiseksi, jotta Euroopan sosiaalirahastoa hyödynnetään asianmukaisesti nuorisotakuujärjestelmien kehittämiseksi; korostaa, että kansallisilla alakohtaisilla kumppaneilla olisi oltava keskeinen rooli nuorisotakuujärjestelmien toteuttamisessa ja niiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa;

62.

toteaa, että nuorisotakuujärjestelmiin olisi liitettävä laatupuitteet, joiden avulla varmistetaan näiden järjestelmien laatu sekä tarjottavaan koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja työhön kuuluva riittävä palkkaus ja asianmukaiset työolot sekä terveys- ja turvallisuusnormien noudattaminen; katsoo, että tässä yhteydessä olisi arvioitava kaikkien nuorten yksilölliset tarpeet ja heille olisi tarjottava heidän tarpeitaan vastaavia ja yksilöllisiä palveluja;

63.

on tyytyväinen komission ehdotukseen, että nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon monenvälinen valvonta toteutetaan työllisyyskomitean avulla, ja pyytää, että parlamentti olisi otettava mukaan siihen;

64.

pitää myönteisenä komission aloitetta esittää ehdotus neuvoston suositukseksi nuorisotakuujärjestelmistä; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita edistämään yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista nuorison keskuudessa ja panemaan täytäntöön erityisiä kohdennettuja liiketoiminnan kehittämistä koskevia tukiohjelmia nuoria varten;

65.

korostaa, että tammikuussa 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ehdotti suurimmasta nuorisotyöttömyydestä kärsivien kahdeksan jäsenvaltion auttamiseen tarkoitettua kokeiluhanketta, jonka tavoitteena oli suunnata osa niille myönnetystä EU:n rakennerahastojen tuesta nuorisotyöttömyyden torjumiseen; pitää valitettavana, että komissio alensi toukokuussa 2012 uudelleenkohdennettavia määrärahoja koskevia arvioita huomattavasti ja laski sen 82 miljardista eurosta 29,8 miljardiin euroon supistaen samalla kokeiluhankkeiden laajuutta; pitää valitettavana, että vain pieni osa kyseisistä varoista on tähän mennessä suunnattu uudelleen nuorten auttamiseen työpaikan saannissa;

66.

pitää myönteisenä ehdotusta hyödyntää paremmin Euroopan sosiaalirahastoa nuorten työllisyyttä koskeviin toimiin ohjelmakaudella 2014–2020; kehottaa, että ESR:n rahastojen käytössä nuorisoon liittyviin toimenpiteisiin olisi keskityttävä erityisesti oppisopimuskoulutukseen, harjoittelupaikkoihin ja yrittäjyyteen; pitää myönteisenä, että rakennerahastojen tilikauden 2007–2013 käyttämättömät varat kohdennetaan uudelleen nuorten korkean työttömyysasteen torjumiseksi sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi;

67.

korostaa, että tietyillä aloilla ja/tai alueilla on tärkeää parantaa taitojen valvontaa sekä korjata ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän välistä epäsuhtaisuutta mahdollisimman nopeasti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä EU:n työmarkkinoiden osaamispanoraaman laatimiseksi, jotta tarjotaan kattava näkemys EU:n osaamistarpeista;

68.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä ja synergioita koulutusalan ja yritysten välillä, jotta ennakoidaan osaamistarpeet ja mukautetaan koulutusjärjestelmiä työmarkkinoiden tarpeisiin, minkä tarkoituksena on tarjota työvoimalle tarvittavia taitoja muuttuvien työympäristöjen ja ikääntyvän työvoiman yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja helpottaa siirtymistä koulutuksesta työhön;

69.

kehottaa jäsenvaltioita investoimaan ensisijaisena toimena koulutukseen sekä yrittäjyystaitojen ja elinikäisen oppimisen edistämiseen kaikkien ikäryhmien keskuudessa virallisen koulutuksen lisäksi epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kehittämisen avulla; varoittaa koulutusbudjettien leikkauksien aiheuttamista pitkän aikavälin yhteiskunnallisista ja taloudellisista kustannuksista, sillä ne estävät monissa jäsenvaltioissa ulospääsyn kriisistä ja heikentävät jäsenvaltioiden talouksien kilpailukykyä;

70.

korostaa, että uusien oppimismahdollisuuksien sekä virallisen koulutuksen ulkopuolella hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen hyödyntäminen voi olla tärkeässä asemassa, kun työllistettävyyttä parannetaan; korostaa epävirallisen ja arkioppimisen oppimistulosten validoimisen merkitystä; pitää myönteisenä komission ehdotusta neuvoston suositukseksi, jossa jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen liittyvät validointijärjestelmät vuoteen 2015 mennessä, mukaan lukien mahdollisuus saada epävirallisen ja arkioppimisen oppimistulosten perusteella kokonainen tai osittainen tutkinto;

71.

rohkaisee panemaan kansallisen tutkintojen viitekehyksen tehokkaasti täytäntöön elinikäisen oppimisen kehittämistä edistäväksi välineeksi; toistaa kehotuksensa komissiolle saada aikaan eurooppalainen osaamispassi, jotta varmistetaan avoimuus ja edistetään työntekijöiden rajatylittävää liikkuvuutta;

72.

korostaa, että laadun, osaamisen ja opettajien aseman parantamista koskeva tarve on ehdoton edellytys tehokkaalle eurooppalaiselle koulutusjärjestelmälle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet ja käyttämään tarvittavat resurssit tätä tarkoitusta varten;

73.

katsoo, että työmarkkinoiden uudistuksilla olisi pyrittävä lisäämään tuottavuutta ja kilpailukykyä ja samalla turvaamaan työn laatu; kehottaa Eurooppa-neuvostoa kiinnittämään vuoden 2013 toimintaohjeissaan huomiota työn laatuun erityisesti, kun kyseessä on työntekijän oikeus tiettyihin keskeisiin työoikeuksiin, kuten on kirjattu perussopimuksiin ja rajoittamatta jäsenvaltioiden lainsäädäntöä;

74.

katsoo, että rakenteellisten työmarkkinauudistusten perusteella olisi otettava käyttöön sisäistä joustavuutta, jotta ylläpidetään työllisyyttä taloudellisten vaikeuksien aikana ja varmistetaan työn laatu, työelämän siirtymään liittyvä turvallisuus, tiukkoihin aktivointivaatimuksiin perustuvat työttömyyskorvausjärjestelmät, jotka on yhdistetty työelämään palaamista helpottaviin toimiin ja joilla säilytetään työntekoon liittyvät kannustimet, ja katsoo lisäksi, että samalla on varmistettava riittävä toimeentulo, sopimusjärjestelyt työmarkkinoiden segmentoitumisen torjumiseksi ja ennakoitava talouden rakennemuutos sekä varmistettava mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen;

75.

kehottaa jäsenvaltioita torjumaan epävarmojen työolosuhteiden ja pakkoyrittäjyyden olemassaolo ja leviäminen sekä varmistamaan, että väliaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa olevilla tai itsenäisillä ammatinharjoittajilla on riittävä sosiaaliturva ja he voivat saada koulutusta;

76.

kehottaa jäsenvaltioita tarvittaessa parantamaan työlainsäädäntöä, jotta voidaan edistää vakaita työsuhteita, tukea ja kehittää edellytyksiä joustavampien työjärjestelyjen ja asianmukaisen sosiaaliturvan tarjoamiselle erityisesti, kun kyseessä ovat ikääntyvät ja nuoret työntekijät, sekä edistää työntekijöiden vapaaehtoista liikkuvuutta liikkuvuuden tukemista koskevilla järjestelyillä;

77.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden (esim. romanit) ja vammaisten alhaiseen työvoimaosuuteen sekä ottamaan huomioon, että palkan on aina taattava ihmisarvoinen elämä;

78.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa sellaisten aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen kattavuutta ja tehokkuutta, joita tuetaan vastavuoroisesti työhyvinvointiohjelmien kaltaisilla aktivointikannustimilla, sekä asiaankuuluvia etujärjestelmiä, jotta voidaan ylläpitää työllistettävyyttä, tukea ihmisten työhön paluuta ja turvata ihmisarvoiset elinolot;

79.

kehottaa jäsenvaltioita ennakoimaan rakennemuutoskehitystä, jotta voidaan suojella työpaikkoja, edistää sisäistä ja ulkoista liikkuvuutta ja minimoida rakennemuutosprosessin mahdolliset kielteiset vaikutukset; kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön kansallisen lainsäädännön ja voimassa olevat EU:n direktiivit, kuten työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan direktiivin, yrityksen luovutusta koskevan direktiivin ja työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan annetun direktiivin toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen; katsoo, että EU:n rahastojen olisi oltava keskeisessä asemassa, kun rakennemuutosjärjestelyiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia vältetään, minimoidaan tai lievitetään;

80.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettu direktiivi 2000/78/EY pannaan tehokkaasti täytäntöön;

81.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan Euroopan työmarkkinoiden yhdentymisen syventämiseksi toimia, joilla parannetaan liikkuvuutta työmarkkinoiden sisällä ja niiden välillä poistamalla työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, kuten työmarkkinoita koskevat siirtymäkauden rajoitukset Romaniasta ja Bulgariasta tuleville siirtotyöläisille, ja parantamalla niiden työntekijöiden sosiaaliturvaoikeuksia ja työoloja, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään EURESin käyttöä, jotta avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista parannetaan rajojen yli;

82.

kiinnittää huomiota köyhyyden ja työttömyyden lisääntymiseen kaikissa ikäryhmissä; kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään uusia sitoumuksia ratkaisemaan tämän tilanteen ja erityisesti ongelmat, joita aiheuttavat työssäkäyvien köyhyys, niiden henkilöiden köyhyys, joiden yhteydet työmarkkinoille ovat rajalliset tai olemattomat, kuten vanhojen pitkäaikaistyöttömien työläisten köyhyys, sekä vanhusten köyhyys;

83.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen talouden vakauttamisen kielteiset vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon, naisten työllisyyteen ja köyhyyteen kumotaan ottamalla kansallisissa talousarvioissa käyttöön sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen, antamalla jäsenvaltioille entistä vahvempia sukupuolisidonnaisia suosituksia ja erittelemällä Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteet ja vastaavat kansalliset tavoitteet sukupuolen mukaan;

84.

kehottaa jäsenvaltioita parantamaan sosiaaliturvajärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä varmistamaan, että ne toimivat edelleen puskureina köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan; toteaa samalla, että Euroopan sosiaalista mallia on uudistettava siirtymällä ”aktivoivaan hyvinvointivaltioon”, joka panostaa ihmisiin ja tarjoaa välineitä ja kannustimia kestävän kasvun ja työllisyyden luomiseen ja sosiaalisten vääristymien ehkäisyyn;

85.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön aktiivisia osallistamisstrategioita, asianmukaisia, edullisia ja laadukkaita palveluja sekä työllistymispolkuun perustuvia lähestymistapoja laadukkaaseen työllisyyteen, jotta estetään pienituloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien syrjäytyminen;

86.

kehottaa jäsenvaltioita täsmentämään kansallisissa uudistusohjelmissaan, miten EU:n varoja käytetään tukemaan köyhyyden poistamista koskevien kansallisten tavoitteiden ja muiden sosiaalisten, työllisyys- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamista, jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet saavutetaan;

87.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että mahdollisissa terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksissa keskitytään laadun parantamiseen sekä varmistetaan riittävyys, kohtuuhintaisuus, yleinen saatavuus ja kestävyys;

88.

katsoo, että kohdennetut uusien työntekijöiden työllistämistukijärjestelmät, jotka koskevat erityisesti heikossa asemassa olevia ryhmiä, tarjoavat tehokkaan tavan nostaa heidän työvoimaosuuttaan;

89.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että julkisen talouden vakauttaminen on Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisten ja työllisyysnäkökohtien mukaista;

90.

on huolissaan kriisin sosiaalisista vaikutuksista naisten köyhyyteen; kehottaa komissiota arvioimaan myös julkisen talouden vakauttamisen vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja naisten työllisyyteen;

91.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä työssäkäyvien köyhyyden vähentämiseksi esimerkiksi parantamalla kotitalouksien työvoimaosuutta ja helpottamalla matalapalkkaisissa ja epävarmoissa työpaikoissa työskentelevien siirtymistä uralla eteenpäin; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan työssäkäyvien köyhyyttä harjoittamalla sellaista työmarkkinapolitiikkaa, jolla pyritään varmistamaan elinkustannukset kattava palkka työssäkäyville;

92.

kehottaa komissiota esittelemään vuotuisen kasvuselvityksen parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille vuosittain marraskuun alussa, ensimmäisen kerran 4.–5. marraskuuta 2013, jotta parlamentille jää riittävästi aikaa esittää näkemyksensä seuraavilla eurooppalaisilla ohjausjaksoilla;

93.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja jäsenvaltioita takaamaan sitoumuksien varmistamiseksi, että kansalliset ja alueelliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet, julkiset viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat tiiviisti toimintaohjeiden täytäntöönpanoon ja seurantaan Eurooppa 2020 -strategian ja talouspolitiikan ohjausprosessin yhteydessä;

94.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja komissiota sisällyttämään Eurooppa 2020 -strategian työllisyys-, sosiaali- ja koulutustavoitteiden seurannan ja arvioinnin entistä tehokkaammin eurooppalaiseen ohjausjaksoon 2013;

95.

toistaa kehotuksensa parantaa EU-ohjausjakson demokraattista legitiimiyttä; kehottaa Eurooppa-neuvostoa käsittelemään Euroopan parlamentin esittämiä kysymyksiä ja ehdotuksia, kun se hyväksyy vuoden 2013 toimintaohjeet;

96.

pyytää ottamaan Euroopan parlamentin asianmukaisesti mukaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin, jotta se voi edustaa kansalaisten etuja ja lisätä jäsenvaltioiden harjoittaman sosiaalipolitiikan legitiimiyttä;

97.

toivoo, että kansallisten parlamenttien roolia vahvistetaan, kun kyseessä on niiden osallistuminen eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä talous- ja sosiaalipolitiikan laadintaan, jotta tehtyjen päätösten legitiimiyttä lisätään;

98.

vaatii työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista sosiaalipolitiikan laadintaan sosiaalipolitiikan asianmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi;

99.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.