22.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/49

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 225 artiklan ja erityisesti sopimuksen 9 ja 151 artiklan sekä 153 artiklan 1 kohdan e alakohdan,

—

ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon SEUT-sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä 121 artiklan 2 kohdan kanssa,

—

ottaa huomioon komission 28. marraskuuta 2012 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2013 (COM(2012)0750),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0032/2013);

A.

ottaa huomioon, että koko euroalue on liiallisen velkaantumisen ja talouskriisin aiheuttamassa W-taantumassa;

B.

ottaa huomioon, että kriisillä on ollut tuhoisat seuraukset miljoonien eurooppalaisten elämään, mistä kertovat viralliset työttömyystilastot: EU:ssa yli 8 miljoonaa ihmistä on jo menettänyt työnsä vuoden 2008 jälkeen, yli 25 miljoonaa eurooppalaista on tällä hetkellä ilman työtä ja heistä lähes 11 miljoonaa on ollut työttömänä yli vuoden, minkä lisäksi tällä hetkellä lähes 10 miljoonaa nuorta on työttömänä ja yksin viime vuonna 2 miljoonaa ihmistä menetti työnsä;

C.

ottaa huomioon, että useissa jäsenvaltioissa työmarkkinasääntelyn jäykkyys estää nykyisen kriisin kaltaisten häiriöiden tehokkaan torjunnan; katsoo, että nykyinen työmarkkinalainsäädäntö suojaa suhteettomasti sisäpiiriä ja vaikuttaa kielteisesti nuorten pääsyyn työmarkkinoille;

D.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden työttömyyslukujen väliset erot ovat kasvaneet dramaattisesti;

E.

muistuttaa, että kriisin alussa vuonna 2007 euroalueen keskimääräinen julkisen talouden alijäämä oli vain 0,7 prosenttia;

F.

muistuttaa, että kriisin alussa vuonna 2007 joissakin valtioissa, joissa nyt koetaan kaikkein suurimpia ongelmia, oli liiallinen vaihtotaseen alijäämä;

G.

toteaa, että euroalueen keskimääräinen julkisen talouden alijäämä oli huipussaan 6,3 prosentissa vuonna 2009 ja että sen jälkeen suunta on kääntynyt ja vuonna 2010 keskimääräinen julkisen talouden alijäämä oli 6,2 prosenttia, vuonna 2011 se oli 4,1 prosenttia ja laski edelleen vuoden 2012 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana;

H.

toteaa, että uskottava sitoutuminen kasvua edistäviin vakauttamistoimiin on useimpien euroalueen jäsenvaltioiden ylivelkaantumisen ja budjettivajeen kestävän ratkaisemisen edellytys;

I.

toteaa, että kriisi korostaa kiireellistä tarvetta käynnistää tai saattaa päätökseen tasapainoiset, eriytetyt ja kasvua edistävät rakenneuudistukset;

J.

toteaa, että sisämarkkinat ovat olennainen talouskasvua ja työllisyyttä aikaansaava voima Euroopassa ja että pelkästään palveludirektiivin kunnianhimoisempi täytäntöönpano voisi taata arviolta 1,8 prosentin lisäyksen BKT:hen; katsoo, että varsinkaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa unionilla ei ole varaa jättää hyödyntämättä tällaista välitöntä kasvupotentiaalia; katsookin, että sisämarkkinasäännösten tiukka sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön, niiden täytäntöönpano, soveltaminen ja valvonta on välttämätöntä käyttämättömän välittömän potentiaalin hyödyntämiseksi;

K.

toteaa, että kestämättömillä velkatasoilla on haitallisia vaikutuksia yleiseen taloustilanteeseen; toteaa myös, että talouden ja makrotalouden kurinalaisuutta sekä koordinointia on jatkettava ja tehostettava hyvin voimakkaasti, jotta ehkäistään Euroopassa viime vuosikymmenen aikana havaitun kaltaisten yleisten alijäämien ja velkatasojen muodostuminen, sillä niillä on ollut tuhoisa vaikutus niin kestävään kasvuun ja valtiontalouden vakauteen kuin työllisyyteenkin monissa jäsenvaltioissa;

L.

ottaa huomioon, että finanssipolitiikan kiristämistä koskevalla strategialla pyritään säilyttämään julkisten menojen kasvu BKT:n keskipitkän ajanjakson kasvuasteen alapuolella;

M.

katsoo, että Euroopan tuleva taloudellinen vauraus riippuu oleellisesti sen kyvystä käyttää täysimääräisesti työvoimaresurssejaan myös lisäämällä naisten ja nuorten osallistumista työmarkkinoille;

N.

ottaa huomioon, että vähittäinen ja tasainen julkisen talouden vakautus on parempi kuin strategia, jossa julkisen talouden epätasapainoa vähennetään nopeasti ja jyrkästi, mutta joidenkin jäsenvaltioiden tilanne ei tarjoa vaihtoehtoa saada uudelleen rahoitusta markkinoilta ja nähdä sijoitusten palaavan;

O.

toteaa, että HIPC-asteet vaihtelevat merkittävästi talous- ja rahaliiton sisällä;

P.

katsoo, että useiden jäsenvaltioiden käyttöön ottamat vakauttamistoimet ovat saavuttaneet ennennäkemättömän tason;

Q.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden uudistus- ja vakauttamistoimista huolimatta euroalueen valtioiden joukkolainamarkkinat ovat vaikeassa tilanteessa, josta kertovat osto- ja myyntihintojen suuret erot ja korkojen volatiliteetti; toteaa, että yksi ennennäkemättömien erojen välittömistä liikkeelle panevista voimista ja perustavaa laatua olevista syistä oli rahoitusmarkkinoiden huoli useiden jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen talouden vakaudesta;

R.

ottaa huomioon, että euroalueen kilpailukykyerot vaikuttavat valtionlainojen korkoeroihin;

S.

toteaa, että valtionlainojen korkeat korot joissakin euroalueen jäsenvaltioissa ovat osittain seurausta uskottavuuden puutteesta, joka kohdistuu niiden valmiuksiin toteuttaa rakenneuudistuksia;

T.

toteaa, että euroalueella ei onnistuttu hyödyntämään valtionlainojen korkojen yleistä laskua euron kymmenen ensimmäisen vuoden aikana kilpailukykyerojen poistamiseen, ja tämä on muun muassa heijastunut jatkuvasti suureen vaihtotaseen alijäämään ja nopeasti nouseviin yksikkötyökustannuksiin joissakin jäsenvaltioissa;

U.

toteaa, että nykyiset mukautukset olisivat joissain valtioissa poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti helpompia, jos euron kymmenen ensimmäisen vuoden myönteistä taloudellista ilmapiiriä olisi hyödynnetty mukautumiseen;

V.

ottaa huomioon, että antolainaus yksityiselle sektorille, mikä on keskeistä reaalitalouden rahoittamisessa, on edelleen vähäistä ja yksityiset luottovirrat ovat tyrehtyneet monissa jäsenvaltiossa EKP:n perustamista erilaisista maksuvalmiusohjelmista huolimatta;

W.

toteaa, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat Euroopan talouden moottori ja että jäsenvaltioiden olisi tuettava niitä keventämällä niiden hallinnollista taakkaa;

X.

toteaa, että mukautukset on katsottava uskottaviksi, jos investointivirrat käynnistyvät uudelleen;

Y.

ottaa huomioon, että veronmaksajien maksukykyyn kohdistuu suuria paineita useissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että Euroopan varjotalouden arvioidaan edustavan 22,1 prosenttia kaikesta taloudellisesta toiminnasta ja siitä johtuva verotulojen menetys on noin biljoona euroa vuodessa; toteaa, että yksinkertaiset, ennustettavat ja matalan verotuksen järjestelmät parantavat verolakien noudattamista;

Z.

ottaa huomioon, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 pyritään määrittelemään taloudelliset painopisteet vuodelle 2013;

AA.

ottaa huomioon, että kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista koskevaa pilaria olisi kehitettävä yhdessä kasvua lisäävien rakenteellisten uudistusten ja solidaarisuutta ja demokratiaa koskevien pilarien kanssa kaikissa jäsenvaltioissa;

AB.

toteaa, että sisämarkkinat ovat EU:n keskeinen kasvun ja työllisyyden moottori, koska ne lisäävät mittakaavaetua ja kilpailua, mutta katsoo, että jäsenvaltiot syyllistyvät liikaan tyytyväisyyteen sisämarkkinalainsäädännön ja erityisesti palveludirektiivin täytäntöönpanon suhteen;

AC.

toteaa, että jokaisen jäsenvaltion on löydettävä kansallinen sopu uudistusstrategiasta, jotta kansalaiset ja talouden eri toimijat voivat ymmärtää sen ja sitoutua siihen, jolloin vältetään jakautumista, vastustusta ja pelkästään lyhytaikaiseen omaan etuun perustuvia toimia, jotka vaarantavat asetettujen tavoitteiden saavuttamisen;

AD.

katsoo, että avointen markkinoiden ja kaikilla aloilla vallitsevien tasavertaisten toimintaedellytysten periaatteisiin perustuva EU:n kilpailupolitiikka muodostaa ilman rajoituksia toimivien sisämarkkinoiden kulmakiven;

1.

on tyytyväinen komission esittelemän vuotuisen kasvuselvityksen 2013 henkeen; katsoo, että selvitys on asianmukaista jatkoa vuoden 2012 talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle yleisesti ja erityisesti vuotuiselle kasvuselvitykselle 2012; on erityisen tyytyväinen siitä, että komissio on selkeyttänyt maakohtaisia strategioita keskittymällä edistymiseen euroalueen valtioissa ja pikemminkin rakenteelliseen kuin nimelliseen edistymiseen;

2.

on tyytyväinen, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 myönnetään, että kestävän kasvun tehostaminen sekä vihreitä työpaikkoja luovat alat ja toimet ovat tarpeen kriisin voittamiseksi; korostaa, että vallitsevaa julkisen talouden velkakriisiä ja rahoituskriisiä koskevissa erityisratkaisuissa kuten tarvittavissa rakenneuudistuksissa olisi edettävä yhdessä Euroopan talouden pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvua vahvistavien ja luottamusta palauttavien toimenpiteiden kanssa;

3.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista tarvitaan kriisin voittamiseksi; muistuttaa, että keskeisenä tekijänä kasvun ja vakauttamisen välisessä suhteessa on se, mistä vakauttaminen koostuu; korostaa, että asianmukainen tulo- ja menopuolen toimenpiteiden yhdistelmä on tilannesidonnainen mutta tuottamattomien menojen leikkaamiseen perustuva vakauttaminen tulojen lisäämisen sijaan on kuitenkin yleensä keskipitkällä aikavälillä kestävämpää ja kasvua edistävämpää, vaikka lyhyellä aikavälillä sillä on taantumaa syventävä vaikutus;

4.

on tyytyväinen budjettikurin tiukentamista koskevaan lainsäädäntöpakettiin sisältyvään säännösehdotukseen, joka koskee julkisen talouden laadullisempaa valvontaa ja arviointia sekä julkisten investointien kustannus-hyötyarviointia;

5.

on tyytyväinen budjettikurin tiukentamista koskevaan lainsäädäntöpakettiin sisältyviin säännösehdotuksiin, jotka koskevat kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin taloudellisen vuoropuhelun sekä niiden suorittaman talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan menettelyn yleisen valvonnan vahvistamista;

6.

pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole panneet täytäntöön unionin tasolla hyväksyttyjä toimintapoliittisia periaatteita ja toimia, minkä takia hyväksyttyjen toimenpiteiden koko potentiaalia ei voida hyödyntää;

7.

kehottaa komissiota pysymään valppaana toimintalinjauksensa osalta ja mukauttamaan sitä kaikkialla unionissa täytäntöönpannusta toimenpideyhdistelmästä tehdyn kustannus-hyötyanalyysin mukaisesti sekä tarvittaessa tarkistamaan ja täsmentämään seuraavaa vuotta koskevia toimintapoliittisia suosituksiaan, kuten sen kasvuselvityksessä todetaan;

8.

kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan liialliset alijäämät neuvoston asettamiin määräaikoihin mennessä; muistuttaa, että jouston tasosta säädetään talouspolitiikan ohjauspaketissa;

9.

kannustaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia finanssipoliittisia kehyksiään tehokkaan ja kestävän finanssipolitiikan edistämiseksi;

10.

korostaa, että jäsenvaltioiden pitäisi jatkaa omien talousarviotilanteidensa mukaan eriytettyjen strategioiden toteuttamista, ja vaatii, että jäsenvaltiot pitävät julkisten menojen kasvun BKT:n keskimääräistä kasvusuuntausta pienempänä;

11.

on tyytyväinen sisämarkkinoiden merkityksen tunnustamiseen sekä sen toteamiseen, että palvelualalla vielä olevia monia esteitä on poistettava; muistuttaa, että vielä on paljon tehtävää aitojen eurooppalaisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi;

12.

kehottaa komissiota valvomaan vakavasta taloudellisesta taantumasta johtuvaa tilannetta jäsenvaltioissa, kuten tarkistetussa vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään;

13.

kehottaa komissiota ja neuvostoa tasapainottamaan tuottavia yksityisiä ja julkisia investointeja koskevat tarpeet julkisen talouden vakauttamistavoitteiden kanssa arvioimalla huolellisesti kasvua edistäviä investointiohjelmia vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevassa arvioinnissaan täysimääräisesti EU:n lainsäädännön säännöksiä noudattaen; katsoo, että kasvua edistävä julkisen talouden vakauttaminen voi samanaikaisesti saattaa julkisen talouden kestävälle tielle ja palauttaa sijoittajien luottamuksen;

14.

odottaa komissiolta raporttia julkisten menojen laadusta ja odottaa sen myös tarkastelevan mahdollisuuksia EU:n puitteissa mahdollisesti toteutettaviin toimiin investointiohjelmien hyväksymistä varten;

15.

kehottaa komissiota ryhtymään välittömästi kehittämään tapoja, joilla varmistetaan, että julkisen talouden kurinalaisuutta koskevien osatekijöiden ohella tehdään konkreettisia ehdotuksia kasvusta ja työpaikoista, sekä kannustamaan yksityisiä sijoituksia, joilla lisätään kasvua, jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja demokraattista legitimiteettiä sekä tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi myös siten, että mukautetaan nuorten pätevöityminen työmarkkinoiden kysyntään, torjutaan työmarkkinoiden segmentoitumista, parannetaan eläkejärjestelmien kestävyyttä, lisätään verojärjestelmien tehokkuutta, lisätään kilpailua palvelualan tärkeillä osa-alueilla, helpotetaan luotonsaantia, vähennetään byrokratiaa, poistetaan tarpeettomia hallinnon tasoja ja torjutaan veronkiertoa; on tyytyväinen EU-ohjausjakson lisääntyneeseen demokraattiseen legitimiteettiin; huomauttaa, että on tarpeellista lisätä entisestään EU-ohjausjakson demokraattista legitimiteettiä;

16.

kehottaa komissiota ja neuvostoa jatkamaan työskentelyä sekä asianmukaisesti hienosäätämään ja edelleen parantamaan maakohtaisten suositusten laatua, jäsenvaltiokohtaista spesifisyyttä ja tarkkuutta;

17.

toistaa, että vuotuisen kasvuselvityksen ja koko ohjausjaksoprosessin uskottavuuden säilyttämiseksi neuvoston on ilmoitettava perustelut, jos se kieltäytyy noudattamasta vuotuiseen kasvuselvitykseen perustuvia komission suosituksia; pitää myönteisenä talouspolitiikan ohjauspaketissa käyttöön otettua, maakohtaisiin suosituksiin liittyvää ”noudata tai selitä” -periaatetta, jonka mukaan neuvosto on julkisesti vastuussa kaikista komission ehdotuksiin tekemistään muutoksista, ja katsoo, että tätä periaatetta on vahvistettava käytännössä;

18.

kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että investointeja tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin lisätään ja tehostetaan ja että Euroopan julkinen ja yksityinen sektori muuntavat näiden tulokset nopeasti kilpailueduksi ja lisääntyneeksi tuottavuudeksi;

19.

kehottaa komissiota ja neuvostoa pyrkimään entistä tehokkaammin vähentämään riippuvuutta tuontienergiasta ja -raaka-aineista ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämmän Euroopan luomiseksi;

20.

kehottaa jäsenvaltioita sopimaan nopeasti monivuotisesta rahoituskehyksestä varmistaen, että sen asemaa kestävää ja kasvua edistävillä sekä uusia työpaikkoja luovilla aloilla kovasti tarvittujen pitkäaikaisten investointien lähteenä vahvistetaan; korostaa, että EU:n talousarvioiden rakenteella olisi tärkeää edistää investointeja lisäarvoa tuottavilla aloilla;

21.

kehottaa komissiota myös tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti kestävän kasvun aikaansaamista Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti ja sisällyttämään tähän tarkasteluun sisämarkkinoiden toteuttamisen, kilpailukyvyn lisäämisen, aidon eurooppalaisen teollisuuspolitiikan, johdonmukaisen ja asianmukaisesti kohdennetun koheesiopolitiikan sekä takeet siitä, että EU hyödyntää täysin voimaansa ja vaikutusvaltaansa ulkoisissa kauppasuhteissaan; kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti kasvun, joka perustuu suorien ulkomaisten investointien houkutteluun ja kauppaan kolmansien maiden kanssa, erityisesti syventämällä ja laajentamalla transatlanttisia taloudellisia suhteita; toteaa, että tällaisten toimien olisi katettava transatlanttisten markkinoiden uudistamista ja avaamista koskevat tavoitteet, kansainvälisen talousjärjestyksen perussääntöjen vahvistamisen sekä sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestelmän laajentamisen kattamaan uusia jäseniä ja uusien taloudellisten mahdollisuuksien alueita; kehottaa komissiota myös nopeuttamaan sopimukseen pääsyä parhaillaan käytävissä vapaakauppasopimusneuvotteluissa;

22.

on tyytyväinen sisämarkkinoiden merkityksen tunnustamiseen sekä sen toteamiseen, että palvelualalla vielä olevia monia esteitä on poistettava; muistuttaa, että vielä on paljon tehtävää aitojen eurooppalaisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi; kehottaa komissiota lisäämään sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön sisämarkkinalainsäädännön, erityisesti palveludirektiivin;

23.

on tyytyväinen sisämarkkinoiden yhdentymistilannetta 2013 käsittelevään ensimmäiseen kertomukseen, jolla täydennetään vuotuista kasvuselvitystä; painottaa, että sisämarkkinoilla on keskeinen asema unionin kilpailukyvyn palauttamisessa ja näin myös talouskasvun ja uusien työpaikkojen lisäämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan asianmukaisesti tätä koskevia puutteita maakohtaisissa suosituksissa sekä vahvistamaan sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon ja valvonnan jatkuvaa ja säännöllistä arviointia talouskasvun lisäämiseksi;

24.

on huolissaan siitä, että monessa jäsenvaltiossa tuottavuus on jäämässä jälkeen; korostaa rakenteellisten uudistusten merkitystä kyseisen ongelman ratkaisemisessa; pyytää komissiota raportoimaan seuraavassa vuotuisessa kasvuselvityksessään pääomien valvonnasta ja resurssien tuottavuuden kehityksestä;

25.

korostaa, että avointen markkinoiden ja kaikilla aloilla vallitsevien tasavertaisten toimintaedellytysten periaatteisiin perustuvan EU:n kilpailupolitiikan voimakas vahvistaminen muodostaa toimivien sisämarkkinoiden kulmakiven ja on pysyvien ja tietoon perustuvien työpaikkojen luomisen edellytys;

26.

korostaa, että jäsenvaltioiden on toimittava määrätietoisesti julkisen talouden saattamiseksi kestävälle perustalle sopivalla vauhdilla, mutta ne voivat toimia vain, jos makrotalouden liiallista epätasapainoa vähennetään; toteaa, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain samanaikaisella kasvulla koko euroalueella;

27.

panee merkille uuden rahoitusalaa koskevan indikaattorin lisäämisen makrotaloudellisen epätasapainon tulostauluun; pitää valitettavana, että komissio ei noudattanut asetuksessa (EU) N:o 1176/2011 säädettyä menettelyä, jonka mukaan ”komission olisi laadittava tulostaulu ja määritettävä makrotalous- ja rahoitusmarkkinaindikaattorit jäsenvaltioille tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa” ja erityisesti jonka mukaan ”komission olisi esitettävä Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien ja neuvoston kommentoitavaksi ehdotuksia suunnitelmista vahvistaa ja mukauttaa indikaattoreita ja kynnysarvoja”;

28.

muistuttaa komissiota, että toimielinten välisen luottamuksen ja korkealaatuisen taloudellisen vuoropuhelun rakentamiseksi on äärimmäisen tärkeää noudattaa vastaisuudessa tunnollisemmin asetuksessa (EU) N:o 1176/2011 säädettyä menettelyä;

29.

kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan perusteellisesti ja nopeasti, jotta kasvu- ja työllisyyssopimus, josta Eurooppa-neuvosto sopi 28. ja 29. kesäkuuta 2012, saisi todellista sisältöä ja tehoa;

30.

kehottaa hyväksymään nopeasti budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin;

31.

panee merkille vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen (vakaussopimus) voimaantulon; katsoo, että vakaussopimus olisi saatettava mahdollisimman pian osaksi unionin johdettua oikeutta sen täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia koskevan arvioinnin perusteella sekä SEU- ja SEUT-sopimuksen mukaisesti;

32.

on tyytyväinen komission toimintasuunnitelmaan veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, suosituksiin toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla, sekä suosituksiin agressiivisen verosuunnittelun torjumisesta, jotka komissio antoi 6. joulukuuta 2012; kannattaa komission ja erityisesti verotuksesta, tullista, petostentorjunnasta ja tarkastustoiminnasta vastaavan komission jäsenen omaksumaa ennakoivaa asennetta; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission suosituksia, toteuttamaan välittömiä ja koordinoituja toimenpiteitä veroparatiisien ja agressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi, mikä takaa, että finanssipoliittinen elvytys jakautuu entistä oikeudenmukaisemmin ja jäsenvaltioiden tulot kasvavat;

33.

pitää myönteisenä, että vihdoinkin ”kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät yleisesti, että veronkierron ja veropetosten vastaisten vaikuttavien toimien toteuttaminen on tärkeää, myös talousarviorajoitteiden ja talouskriisin aikoina,” kuten todetaan 13. marraskuuta 2012 kokoontuneen talous- ja rahoitusasioiden neuvoston päätelmissä;

34.

muistuttaa, että jäsenvaltioiden finanssipoliittisia kehyksiä koskevan yhteisen lainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot sitoutuvat yhteisesti hyväksyttyihin sääntöihin, eikä määritellä tietyn jäsenvaltion poliittisia valintoja;

35.

kehottaa komissiota esittelemään vuotuisen kasvuselvityksen parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille vuosittain marraskuun alussa, ensimmäisen kerran 4.–5. marraskuuta 2013, jotta parlamentille jää riittävästi aikaa esittää näkemyksensä seuraavilla eurooppalaisilla ohjausjaksoilla;

36.

pitää valitettavana, ettei komissio tiedonannossaan ”Vuotuinen kasvuselvitys 2013” (COM(2012)0750) tarkastellut asianmukaisesti EU:n talousarvion asemaa talouden eurooppalaisessa ohjausjaksossa; pitää erityisesti valitettavana, että ensisijaisia tavoitteita ehdottaessaan komissio ei esittänyt tosiasiallisia ja konkreettisia tietoja siitä, kuinka EU:n talousarviolla voisi olla edistävä, katalyyttinen, synerginen ja täydentävä asema suhteessa paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin toimintatapoihin sekä näiden ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseksi käynnistettyihin investointeihin;

37.

on vakuuttunut siitä, että unionin rahoitus voi mahdollistaa säästöt kaikkien jäsenvaltioiden talousarvioissa ja että tätä puolta olisi korostettava; katsoo, että EU:n talousarviolla on tärkeä tehtävä kasvun edistämisessä, uusien työpaikkojen syntymisen vauhdittamisessa sekä makrotaloudellisten epätasapainotilojen menestyksekkäässä vähentämisessä kaikkialla EU:ssa sekä pohjimmiltaan myös Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; pitää valitettavana sitä, että komissio ei ole vieläkään tarkastellut asiaa vuotuisesta kasvuselvityksestä antamassaan tiedonannossa;

38.

myöntää todeksi komission arvion, jonka mukaan julkisten ja yksityisten toimijoiden velkataso rajoittaa uusien toimien ja investointien laajuutta jäsenvaltioissa; pyytää kuitenkin, etteivät jäsenvaltiot pitäisi kansallista BKTL-maksuosuuttaan unionin talousarvioon vakauttamispyrkimystensä joustovarana eivätkä pyrkisi vähentämään kasvua tukevia unionin talousarvion määrärahoja keinolla millä hyvänsä piittaamatta korkealla tasolla tekemistään poliittisista sitoumuksista; on kuitenkin täysin tietoinen taloudellisista jännitteistä, jotka syntyvät siitä, että julkista taloutta on vakautettava lyhyellä aikavälillä ja että joissakin jäsenvaltioissa BKTL-maksuosuus saattaa kasvaa, koska unionin talousarvion maksuja lisätään; kehottaa näin ollen jälleen painokkaasti uudistamaan unionin talousarvion rahoitusjärjestelyjä, joista on määrä sopia vuoden 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa, ja vähentämään jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuutta EU:n talousarvioon 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja edistämään näin niiden vakauttamispyrkimyksiä (1);

39.

muistuttaa, että EU:n talousarvio on ensisijaisesti investointitalousarvio, josta kokonaisuudessaan 94 prosenttia investoidaan takaisin jäsenvaltioihin;

40.

pyytää komissiota esittämään päivitettyjä tietoja jäsenvaltioiden tämänhetkisistä pyrkimyksistä suunnitella uudelleen ja nopeuttaa EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen varojen käyttöä kasvun ja koheesion tukemiseksi, erityisesti pk-yritysten osalta, sekä torjua nuorisotyöttömyyttä;

41.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.