22.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/19

—

ottaa huomioon Bangkokissa Thaimaassa 3.–14. maaliskuuta 2013 pidettävän, luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin 16. kokouksen (COP16),

—

ottaa huomioon Bangkokissa Thaimaassa 3.–14. maaliskuuta 2013 pidettävän, luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) COP16-kokouksen tärkeimmistä tavoitteista neuvostolle ja komissiolle esitetyt kysymykset (O-000201/2012 – B7-0109/2013 ja O-000202/2012 – B7-0110/2013),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.

toteaa, että CITES on maailman laajin voimassa oleva luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön suojelua koskeva sopimus, jolla pyritään estämään luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien liikakäyttö kansainvälisessä kaupassa ja johon on liittynyt 177 sopimuspuolta, myös kaikki Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota;

B.

toteaa, että CITES-yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kansainvälinen kauppa ei uhkaa luonnonvaraisten lajien säilymistä;

C.

katsoo, että on tärkeää asettaa pitkän aikavälin hyvinvointi lyhyen aikavälin taloudellisten etujen edelle;

D.

toteaa, että luonnonvaraisten lajien liikakäyttö, luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien laiton kauppa, luontotyyppien tuhoutuminen, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kuluttaminen ihmisten tarpeisiin ovat luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pääasiallisia syitä;

E.

toteaa, että luonnontilaisten metsien rajaaminen ja alueiden pitäminen tiettöminä ovat kustannustehokkaita keinoja säilyttää luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut;

F.

toteaa, että CITES-päätöslauselman Conf. 9.24 (Rev. COP15) liitteessä 4 esitetään varotoimenpiteitä, joita olisi harkittava tai toteutettava liitteitä mukautettaessa;

G.

katsoo, että CITES-päätösten olisi perustuttava tieteellisiin tutkimustuloksiin;

H.

toteaa, että CITES-sopimukseen sisältyvät lajit luetellaan liitteissä niiden suojeluaseman ja kansainvälisen kaupan tason mukaisesti siten, että liitteeseen I sisältyvät lajit, joita uhkaa sukupuutto ja joiden kauppa on kielletty, ja liitteeseen II sisältyvät lajit, joiden kauppaa on valvottava, jotta vältetään lajien sellainen käyttö, joka uhkaa niiden säilymistä;

I.

toteaa, että CITES-sopimuksen liitteeseen I sisältyvät lajit on suojeltu tiukasti ja niiden kauppa on kielletty; katsoo, että takavarikoitujen tuotteiden (norsunluu, tiikerin luut, sarvikuonon sarvet jne.) kaupan salliminen olisi vastoin CITES-sopimuksen tavoitteita;

J.

toteaa, että säännölliset tarkistukset ovat osoittaneet, että tiettyjä liitteessä I mainittuja lajeja koskevat CITES-toimet ovat tuottaneet tulosta ja että nyt nämä lajit voidaan siirtää liitteeseen II;

K.

toteaa, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisen luonnon monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 Aichin tavoitteessa 12 edellytetään, että uhanalaisiksi tiedettyjen lajien sukupuutto saadaan estettyä ja niiden suojeluasema, erityisesti nopeimmin häviävien lajien suojeluasema, paremmaksi ja kestäväksi vuoteen 2020 mennessä;

L.

toteaa, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisen luonnon monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 Aichin tavoitteessa 6 edellytetään, että vuoteen 2020 mennessä kalakantoja, selkärangattomien kantoja ja vesikasveja hoidetaan ja hyödynnetään kestävästi, laillisesti ja ekosysteemiin perustuvia lähestymistapoja noudattaen siten, että estetään liikakalastus, kaikkia uhanalaisia kantoja varten on luotu elvytyssuunnitelmia ja -toimenpiteitä, kalastuksella ei ole kielteisiä vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin ja haavoittuviin ekosysteemeihin ja kalastuksen vaikutus kantoihin, lajeihin ja ekosysteemeihin on turvallisissa ekologisissa rajoissa;

M.

katsoo, että ympäristöalan kansainvälisten laitosten päätöksenteon avoimuus on niiden toiminnan vaikuttavuuden avaintekijä; toteaa, että Rio+20 -kokouksen päätösasiakirjan ”Tulevaisuus, jota tavoittelemme” mukaan kestävien kehitystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikilla tasoilla instituutioita, jotka ovat tehokkaita, avoimia, vastuullisia ja demokraattisia; toteaa, että avoimuuden edistäminen kuuluu myös CITES-päätöslauselman Conf. 14.2 osaan ”CITES Strategic Vision: 2008–2013”;

N.

toteaa, että CITES-sopimuspuolten konferenssin työjärjestyksen mukaan salaista lippuäänestystä käytetään yleensä ainoastaan toimihenkilöiden ja isäntämaiden vaalissa; toteaa, että tästä säännöstä huolimatta viimeisimmässä sopimuspuolten konferenssin kokouksessa useista asioista päätettiin salaisella lippuäänestyksellä; toteaa, että salaista lippuäänestystä käytetään yleensä arkaluonteisista ja tärkeistä asioista, esimerkiksi merilajeihin tai norsunluun kauppaan liittyvistä asioista äänestettäessä;

O.

toteaa, että sillihai on erittäin altis liikakalastukselle;

P.

toteaa, että vasarahai on maailmanlaajuisesti uhanalainen kansainvälisen eväkaupan ja kalakantojen huomattavaa vähenemistä aiheuttaneiden sivusaaliiden vuoksi;

Q.

toteaa, että norsujen salametsästyksen huomattavalla lisääntymisellä on haitallisia vaikutuksia norsupopulaatioihin kaikilla neljällä Afrikan osa-alueella ja että tämä on vakava ja kasvava huolenaihe; toteaa, että laitonta norsunluuta takavarikoitiin ennätysmäärät vuosina 2009–2011;

R.

toteaa, että kestämätön ja epäeettinen metsästysmuistojen vuoksi metsästäminen on romahduttanut CITES-sopimuksen liitteisiin I ja II sisältyvien uhanalaisten lajien kannat; katsoo tällaisen metsästyksen vaarantavan vakavasti CITES-sopimuksen tavoitteiden toteutumisen;

S.

toteaa, että CITES-sopimuksen tehottoman täytäntöönpanon vuoksi sen liitteissä I ja II lueteltuja uhanalaisia lajeja tapetaan yhä voitontavoittelutarkoituksessa;

T.

toteaa, että 80 prosenttia Afrikan sarvikuonopopulaatiosta on Etelä-Afrikassa; toteaa, että näiden eläinten salametsästys lisääntyy nopeasti monissa maissa;

U.

toteaa, että tiikereillä ja muilla liitteessä I luetelluilla Aasian suurilla kissaeläimillä käydään edelleen paljon laitonta kauppaa ja että CITES-sopimuspuolille ei ole raportoitu täytäntöönpanotoimista eikä myöskään EU:n vuonna 2007 kannattamasta CITES-päätöksestä 14.69, jonka mukaan tiikereiden kasvattaminen lopetetaan vähitellen ja varmistetaan, ettei tiikereitä kasvateta niiden osilla ja niistä saatavilla tuotteilla käytävää kauppaa (mukaan lukien kotimainen kauppa) varten;

V.

toteaa, että ilmastonmuutos on merkittävä uhka jääkarhuille (Ursus maritimus); toteaa lisäksi, että myös jääkarhun metsästys ja sen osilla käytävä kauppa on vakava uhka;

W.

toteaa, että Euroopan unioniin tuodaan paljon lemmikkieläimiksi kaupattavia matelijoita sekä CITES-sopimuksessa lueteltuja lajeja;

X.

toteaa, että suuria määriä useita kilpikonnalajeja pyydystetään elintarvikemarkkinoiden ja kansainvälisen lemmikkieläinkaupan tarpeisiin;

Y.

toteaa, että rauskujen kidusten kansainvälisen kaupan kiihdyttämä kalastuksen lisääntyminen on johtanut paholaisrauskun (Manta spp.) ja muiden rauskulajien populaatioiden huomattavaan pienenemiseen;

Z.

katsoo, että kansainvälisissä kalastussopimuksissa ja CITES-sopimuksessa olisi pyrittävä yhteisiin tavoitteisiin, joita ovat avomeren kalavarojen pitkän aikavälin säilyttäminen ottaen huomioon muun muassa sivusaaliiden vaikutus muihin kuin kohdelajeihin;

AA.

toteaa, että nykyinen CITES-sopimus sisältää merestätuontia koskevia määräyksiä, jotka ovat epäselviä, ja erityisesti määräyksiä tuontipaikkana toimivasta jäsenvaltiosta, kun lajit on pyydetty avomerellä;

AB.

toteaa, että merestätuontia käsittelevä CITES-työryhmä on ehdottanut ratkaisua, jossa kunnioitetaan sen lippuvaltion lainkäyttövaltaa, joka olisi vastuussa CITES-asiakirjojen myöntämisestä, lukuun ottamatta vuokrattuihin kalastusaluksiin sovellettavia joitakin pieniä poikkeuksia;

AC.

toteaa, että CITES-sopimuksen moitteeton toimivuus edellyttäisi, että sopimuspuolet lisäävät merkittävästi rahoitustaan seuraavina viitenä vuotena;

AD.

toteaa, että Euroopan unioni ei osallistu suoraan CITES-yleissopimukseen, mutta on kehitysyhteistyöapunsa kautta yksi sen päärahoittajista;

1.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita ottamaan ennalta varautumisen periaatteen kaikkia työasiakirjoja ja lajiliite-ehdotuksia koskevien päätöstensä johtoajatukseksi ja huomioimaan erityisesti käyttäjä maksaa -periaatteen, ekosysteemipohjaisen lähestymistavan ja perinteiset suojeluperiaatteet;

2.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita esiintymään yhtenäisesti sekä nopeuttamaan ja tehostamaan sisäisiä päätöksentekomenettelyjään, jotta ne voivat sopia pikaisesti unionin kannasta CITES-sopimuksen COP16-kokoukseen ja hyödyntää täysipainoisesti 27 jäsenvaltion tuomaa voimaa COP16-päätösten suuntaamisessa ennalta varautumiseen;

3.

kehottaa unionia näyttämään esimerkkiä uhanalaisten lajien suojelussa ja osallistumaan aktiivisesti CITES-neuvotteluihin sekä edistämään tilannetta pahentavien porsaanreikien tukkimista; pitää valitettavana, että jäsenvaltioita ja unionin kansalaisia väitetään käytetyn välikäsinä sarvikuonon sarvien toimittamisessa Vietnamiin tai muihin maihin, joissa sillä on suuri kaupallinen arvo, ja siten sen kysynnän kasvattamisessa ja salametsästyksen kiihdyttämisessä;

4.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita hakemaan tukea kolmansista maista sekä ennen kokousta että sen aikana ja muodostamaan liittoumia;

5.

kehottaa CITES-sopimuspuolia harkitsemaan myös muita mahdollisuuksia lisätä kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla yhteistyötä, koordinointia ja synergiaa luonnon monimuotoisuutta koskevissa yleissopimusasioissa;

6.

vastustaa jyrkästi salaisten lippuäänestysten käyttämistä CITES-kokouksissa, koska CITES-sopimuspuolten konferenssin työjärjestyksen mukaan niitä voidaan käyttää ainoastaan erityistapauksissa; kannattaa tässä yhteydessä asiaa koskevaa ehdotusta, jonka Tanska on esittänyt unionin jäsenvaltioiden puolesta;

7.

on tyytyväinen Tanskan unionin jäsenvaltioiden puolesta esittämään ehdotukseen sisällyttää päätöslauselmaan Conf. 11.1 (Rev. COP15) eturistiriitaa koskeva uusi kohta;

8.

kehottaa komissiota varmistamaan kehitysyhteistyöavun kautta tapahtuvan rahoituksen jatkuvuuden, jotta voidaan saavuttaa CITES-tavoitteet; viittaa tässä yhteydessä erityisesti käynnissä olevaan MIKE-ohjelmaan (Monitoring Illegal Killing of Elephants), johon Euroopan unioni voisi sitoutua uudelleen, kunhan sen tehokkuus on tarkistettu ja arvioitu riippumattomasti;

9.

kannustaa komissiota ja unionin jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta antaa CITES-sopimukseen liittyvää pitkän aikavälin rahoitustukea Euroopan kehitysrahaston kautta;

10.

kannattaa ehdotusta siitä, että pyydetään Maailman ympäristörahastoa (GEF) toimimaan CITES-toimien rahoitusmekanismina ja että otetaan GEF mukaan luonnon monimuotoisuutta koskevaa strategiaan ja sisällytetään siihen lajeja koskeva osuus (1);

11.

panee tyytyväisenä merkille merestätuontia käsittelevän CITES-työryhmän keskustelut ja sen työn edistymisen; kannattaa COP16:n asiakirjaa Doc. 32, jonka tarkoituksena on tehostaa valtioiden lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla pyydettyjen CITES-sopimukseen sisältyvien merilajien suojelun valvontaa, ja kehottaa sopimuspuolia saattamaan asiaa koskevan työn päätökseen COP16-kokouksessa;

12.

panee tyytyväisenä merkille Brasilian, Komorien, Kroatian ja Egyptin sekä Tanskan EU:n jäsenvaltioiden puolesta esittämän ehdotuksen sillihain (Lamna nasus) sisällyttämisestä liitteeseen II; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa ehdotukselle;

13.

panee tyytyväisenä merkille Brasilian, Kolumbian, Costa Rican, Ecuadorin, Hondurasin ja Meksikon sekä Tanskan EU:n jäsenvaltioiden puolesta esittämän ehdotuksen kolmen vasarahailajin (Sphyrna spp.) sisällyttämisestä liitteeseen II; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan tukensa ehdotukselle;

14.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa Brasilian, Kolumbian ja Yhdysvaltojen ehdotukselle valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) sisällyttämisestä CITES-sopimuksen liitteeseen II;

15.

panee tyytyväisenä merkille, että on torjuttu Tansanian ehdotus afrikannorsun (Loxodonta africana) siirtämisestä CITES-sopimuksen liitteestä I liitteeseen II sekä ehdotus Tansanian norsunluuvarastojen kertaluonteisesta myynnistä;

16.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita torjumaan kaikki ehdotukset afrikannorsun siirtämisestä toiseen liitteeseen tai afrikannorsun luun kaupasta kunnes on tehty arvio Botswanassa, Namibiassa, Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa marraskuussa 2008 toteutetun norsunluun kertaluonteisen myynnin vaikutuksesta ja kunnes on todettu, että tällaisella myynnillä ei ole haitallisia vaikutuksia norsupopulaatioihin kyseisissä maissa eikä niiden naapurimaissa;

17.

on tietoinen nykyisestä norsujen salametsästyksen ongelmasta ja kannustaa CITES-sopimuspuolia noudattamaan varovaista lähestymistapaa ja perustamaan päätöksensä mahdolliseen norsujen säilymistä koskevaan vaikutukseen ja afrikannorsua koskevaan toimintasuunnitelmaan pohdittaessa päätöksentekomekanismia tulevaa norsunluun kauppaa varten yhdeksän vuoden tauon jälkeen, jonka lasketaan alkavan Botswanassa, Namibiassa, Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa marraskuussa 2008 toteutetusta norsunluun kertaluonteisesta myynnistä; kehottaa näin ollen unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa Beninin, Burkina Fason, Keski-Afrikan tasavallan, Norsunluurannikon, Kenian, Liberian, Nigerian ja Togon ehdotukselle tulevaa norsunluun kauppaa koskevasta päätöksentekomekanismista tehdyn päätöksen 14.77 muuttamisesta;

18.

kehottaa CITES-sopimuspuolia antamaan tukensa Nigerian ja Ruandan esittämälle, afrikannorsun suojelun toimintasuunnitelmaa koskevalle päätöslauselmalle ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanolle vaikuttavimpana keinona edistää norsujen säilymistä kaikkialla Afrikassa;

19.

kehottaa unionia, jäsenvaltioita ja kaikkia CITES-sopimuspuolia antamaan tukensa Kenian ehdotukselle tilapäisen nollakiintiön soveltamisesta Etelä-Afrikasta ja Swasimaasta peräisin oleviin sarvikuonometsästysmuistojen vientiin ja kehottaa kaikkia CITES-sopimuspuolia pohtimaan keinoja sarvikuonon sarvien kysynnän vähentämiseksi;

20.

kehottaa sopimuspuolia pienentämään vuotuisia kansallisia kiintiöitä, jotka koskevat CITES-sopimuksen liitteissä I ja II lueteltujen uhanalaisten lajien metsästysmuistojen vientiä;

21.

kehottaa kaikkia sopimuspuolia, joiden alueella sarvikuonon sarvia käytetään, ja erityisesti Vietnamia toteuttamaan kiireellisiä toimia sarvikuonon sarvien laittoman tuonnin lopettamiseksi ja määräämään ankaria seuraamuksia lain rikkojille sekä toteuttamaan toimia, joilla kuluttajat saadaan tietoisiksi kulutuksensa vaikutuksesta luonnonvaraisiin sarvikuonopopulaatioihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään näitä asioita asianomaisten sopimuspuolten kanssa käytävissä neuvotteluissa;

22.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita keskeyttämään kaupankäynnin niiden sopimuspuolten kanssa, jotka eivät ole noudattaneet tiikereitä koskevaa CITES-päätöstä 14.69, ja niiden sopimuspuolten kanssa, jotka edistävät tiikereiden kasvattamista niiden osilla ja niistä saatavilla tuotteilla käytävää kauppaa varten;

23.

kehottaa CITES-sopimuspuolia lopettamaan kestämättömän ja epäeettisen metsästysmuistoiksi metsästämisen, jonka vuoksi Afrikan leijonapopulaatiot ovat pienentyneet huomattavasti;

24.

pitää valitettavana, ettei ole ehdotettu leijonan (Panthera leo) siirtämistä CITES-sopimuksen liitteestä II liitteeseen I;

25.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa ehdotuksille monien Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta kotoisin olevien kilpikonna- ja merikilpikonnalajien sisällyttämisestä CITES-sopimuksen liitteeseen II ja seitsemän lajin siirtämisestä liitteeseen I;

26.

panee merkille kolmea makeanveden rasiakilpikonnalajia (Cuora galbinifrons, Mauremys annamensis ja Geoemyda japonica) koskevat vaihtoehtoiset ehdotukset ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa niiden levinneisyysalueen valtioiden (Vietnam ja Japani) vahvemmin perustelluille ehdotuksille Singaporessa kokoontuneen CITES-seminaarin asiantuntijoiden suositusten mukaisesti;

27.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa uudenseelanninvihergekkojen (Naultinus spp.) ja mangshaninkyyn (Protobothrops mangshanensis) sisällyttämiselle CITES-sopimuksen liitteeseen II, kuten ovat ehdottaneet ainoat niiden levinneisyysalueen valtiot Uusi-Seelanti ja Kiina;

28.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa Sveitsin esittämälle päätösluonnokselle, joka koskee käärmeiden kauppaa ja käärmeiden suojelun hallinnointia;

29.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa Etiopian, Kenian ja Ugandan päätösluonnokselle, joka koskee gepardien laillisen ja laittoman kaupan tutkimista;

30.

on tyytyväinen Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) toimiin, joita ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2010 pidetyn CITES-sopimuksen COP15-kokouksen jälkeen;

31.

pitää valitettavana, ettei ole ehdotettu tonnikalan (Thunnus thynnus) sisällyttämistä CITES-sopimuksen liitteeseen I;

32.

pitää valitettavana, ettei ole ehdotettu korallien Corallium spp. ja Paracorallium spp. sisällyttämistä CITES-sopimuksen liitteeseen II;

33.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita antamaan tukensa seuraaville:

34.

kehottaa unionia ja jäsenvaltioita vastustamaan seuraavia:

35.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, CITES-sopimuspuolille ja CITES-sihteeristölle.