28.4.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/16

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonannossaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 esittämään aikomukseen noudattaa Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteita edistämällä työoloja koskevia tiukkoja standardeja niin EU:ssa kuin kansainvälisellä tasolla. Komitea ihmettelee kuitenkin, miksi komissio ei ole sisällyttänyt tähän strategiakehykseen erityisiä säädöstoimia erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja karsinogeenien alalla.

2.

tukee tässä yhteydessä Euroopan parlamentin komissiolle esittämää kehotusta

3.

nostaa esiin ristiriidan Euroopan komission toimissa, kun se yhtäältä pyrkii luomaan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen kaudelle 2014–2020 ja toisaalta ilmoittaa vuoden 2015 työohjelmassaan peruvansa mahdollisesti ehdotuksen direktiiviksi, jolla muutetaan toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annettua neuvoston direktiiviä 92/85/ETY.

4.

toteaa, että on tärkeää koordinoida EU-tasolla toimia, joilla puututaan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviin riskeihin sekä parannetaan asteittain jatkuvasti työoloja.

5.

panee merkille, että suuri osa EU:n strategiassa kaudelle 2007–2012 suunnitelluista aloitteista on toteutettu, ja on tietoinen siitä, että sitovia ja mitattavissa olevia tavoitetta ja aikataulua ei ole asetettu.

6.

korostaa, että työnantajien ja työntekijöiden edustajilla on oltava keskeinen ja tärkeä rooli työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien politiikkojen kehittämisessä eurooppalaisella, kansallisella sekä alueellisella ja paikallisella tasolla, ja kehottaa komissiota vahvistamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua päätöksentekoprosesseissaan.

7.

on tyytyväinen Euroopan komission päätökseen määritellä uuden strategiakehyksen kolme tärkeintä haastetta, jotka ovat i) nykyisen lainsäädännön noudattaminen, ii) työperäisten sairauksien ennaltaehkäisemisen kehittäminen puuttumalla uusiin ja kehittyviin riskeihin ja iii) reagointi väestörakenteen muutokseen.

8.

on samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa siitä, ettei ehkäiseviä toimia saa heikentää talouskriisin varjolla, ja korostaa työterveyden ja työturvallisuuden merkitystä työntekijöiden perusoikeutena (1).

9.

pahoittelee paikallis- ja alueviranomaisten heikkoa osallistumista Euroopan komission strategiaan ja kehottaa komissiota varmistamaan, että ne osallistuvat virallisesti asianomaisten velvoitteiden toteuttamiseen, sillä merkittävinä työnantajina ne ovat myös keskeisiä institutionaalisia toimijoita.

10.

korostaa, että koska paikallis- ja alueviranomaisilla on kumppanuussuhteita ja yhteyksiä paikallisiin yrityksiin, niillä voi olla tärkeä rooli otettaessa käyttöön säännöksiä, edistettäessä ”ennaltaehkäisevää ajattelutapaa” ja sovellettaessa ennaltaehkäiseviä standardeja sekä tuettaessa edustusta ja kollektiivista suojelua turvallisuuskysymyksissä.

11.

ehdottaa, että määritellään (toivon mukaan EU-OSHA:n koordinoima) eurooppalainen keskusohjauskomitea, jonka tehtävänä on määrittely, koordinointi ja kehittäminen työterveyden ja työturvallisuuden alalla, jotta voidaan toimia tehokkaammin ennakoivasti ja tarjota jäsenvaltioille viitepohja sekä ohjausta ja seurantaa EU:n lainsäädännön soveltamisessa. Tällaisen ohjauskomitean olisi

12.

katsoo, että on puututtava nopeasti työntekijöiden oikeuksien kaventamiseen ja toimittava tehokkaasti, jotta voidaan vähentää mallien sekä lainsäädännön ja sen täytäntöönpanon eroja työterveyden ja työturvallisuuden alalla. Tällaiset erot ovat yksi tekijä, joka voi johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin ja alueiden epäreiluun kilpailuun EU:n sisämarkkinoilla.

13.

kannattaa Euroopan komission suunnittelemia toimia kansallisten strategioiden tarkistamiseksi uuden kehyksen valossa sekä sellaisen yhteistyössä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) kanssa perustettavan tietokannan luomista, joka kattaa kaikki kansalliset työterveyden ja työturvallisuuden strategiakehykset. Nämä toimet on toteutettava kiinteässä vuoropuhelussa eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa.

14.

on vakuuttunut siitä, että on edistettävä ”ennaltaehkäisevää ajattelutapaa” (toteuttamalla aloitteita kouluopetuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa) sekä vakaata ja ajanmukaista ”yrityskulttuuria”, jonka perustana on vakaumus siitä, että ihmisten laadukkuus määrittää teollisten prosessien ja tuotteiden laadun.

15.

pitää työhön liittyvien riskien ennaltaehkäisemiseen tähtäävää koulutusta keskeisen tärkeänä, sillä se hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä.

16.

on samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että valveutuminen työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä alkaa koulussa, ja kannattaa suositusta ottaa aihe nykyistä enemmän huomioon opetusohjelmissa.

17.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio kiinnittää huomiota suuren yleisön valveuttamiseen, ja korostaa roolia, joka paikallis- ja alueviranomaisilla tulee siinä olla.

18.

kannattaa erityisen painokkaasti toimien rahoittamista vuodesta 2014 lähtien ja kehottaa suunnittelemaan erillisiä tukimuotoja paikallis- ja alueviranomaisten esittämiä hankkeita varten erityisesti, kun kyse on sellaisia alueita koskevista hankkeista, joita julkinen terveydenhuoltojärjestelmä ei kata tehokkaasti tai joilla on väestönkehitykseen liittyviä haasteita.

19.

kannattaa horisontaalisen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tukitoimia etsittäessä teknisiä ja organisatorisia ratkaisuja työterveyden ja työturvallisuuden suojelemiseksi.

20.

on Euroopan komission kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitaan teknistä ja taloudellista tukea vuorovaikutteista riskinarvioinnin verkkotyökalua (OiRA) (2) ja muita jäsenvaltioiden teknis-tieteellisiä ja tietoteknisiä välineitä varten etenkin ensisijaisilla aloilla sekä aloilla, joilla mikro- ja pienyritykset toimivat.

21.

kannattaa Euroopan komission toimia, joilla edistetään hyvien käytänteiden vaihtoa niiden pk-yritysten kanssa, jotka saavat tukea suuryrityksiltä urakoitsija-tavarantoimittaja-ostaja-ketjussa työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi.

22.

peräänkuuluttaa integroituja politiikkoja pk-yrityksiä varten (taloudellisia kannustimia, ESR:n ja EAKR:n varojen saatavuuden parantamista, käytännöllisiä, vaikkakin teknis-tieteellisestä näkökulmasta tarkkoja välineitä riskinarviointia varten, kumppanuuksia).

23.

toivoo sellaisten politiikkojen edistämistä, joilla varmistetaan pääomainvestointien ja vuosittaisten ylläpitokustannusten verovapaus niille yrityksille, jotka ottavat käyttöön työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmiä ja -välineitä toimivaltaisten sääntelyviranomaisten laatimien suuntaviivojen ja mallien mukaisesti.

24.

toivoo tämän vuoksi, että laaditaan eurooppalainen suunnitelma yritysten kannustamiseksi hankkeissa, joilla tähdätään työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmien käyttöönottoon ja säilyttämiseen. Tässä yhteydessä on tarkoitus käyttää takuurahastoja, jotta helpotetaan luotonsaantia ja vahvistetaan etenkin pk-yrityksille tarjottavaa teknistä tukea myös EU-OSHA:n kautta.

25.

kannattaa Euroopan parlamentin 14. tammikuuta 2014 antamassa päätöslauselmassa esitettyjä toimia ja ohjelmasuosituksia tehokkaista työterveys- ja työturvallisuustarkastuksista strategiana, jolla voidaan parantaa työoloja EU:ssa.

26.

pitää tervetulleena johtavien työsuojelutarkastajien komitean (Senior Labour Inspectors Committee, SLIC) yksittäisten jäsenvaltioiden työsuojelutarkastajille ja työterveydestä ja työturvallisuudesta vastaavien elinten virkamiehille tarjoamaa ohjausta ja koordinointia ja katsoo, että sille olisi annettava asianmukaiset välineet ja resurssit.

27.

pitää tärkeänä, että työturvallisuudesta ja työterveydestä vastaavat viranomaiset helpottavat säännösten noudattamista, ja korostaa paikallis- ja alueviranomaisten roolia niiden koulutuksen tukemisessa. Komitea toivoo, että määritellään erityiset tarkastusmallit mikro- ja pienyrityksiä varten, jottei niille sälytetä liiallista byrokraattista ja taloudellista taakkaa.

28.

katsoo, että täytäntöönpanon valvontatoimien tulisi perustua todistettuun tehokkuuteen, ja niissä olisi erityisesti keskityttävä tuotantoaloihin, joilla on todellisia työterveys- ja työturvallisuussääntöjen rikkomisen riskejä. Tässä yhteydessä on varmistettava, että valvontatoimissa keskitytään sellaisten olemassa olevien sääntöjen noudattamiseen, jotka koskevat altistumista karsinogeeneille, kuten asbestille, sekä työelämässä yleisimmin esiintyviä sairauksia, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia, stressiperäisiä sairauksia ja hengityselinten sairauksia, kuten kroonista keuhkoahtaumatautia.

29.

toivoo paikallis- ja alueviranomaisille nykyistä vahvempaa valvontaroolia alueella erityisesti niin, että niiden toimivaltuuksia lisätään asteittain, etenkin hankinta- ja alihankintajärjestelmän osalta, sillä kyseisellä alalla suojelu on erityisen kehittymätöntä.

30.

ehdottaa, että edistetään alalla toimivien alueellisten ja paikallisten viranomaisten hyvien käytänteiden vaihtoa.

31.

on samaa mieltä siitä, että yhteistyössä jäsenvaltioiden, johtavien työsuojelutarkastajien komitean (SLIC) ja työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean (ACSH) kanssa on arvioitava langetettujen sanktioiden ja hallinnollisten sakkojen sekä muiden epämuodollisten valvontatoimenpiteiden vaikuttavuutta sillä edellytyksellä, että julkiselle sektorille annetaan mahdollisuus olla mukana näissä elimissä.

32.

katsoo, että siirtotyöläisten terveyden suojeluun tarkoitetun eurooppalaisen foorumin perustaminen on ajankohtainen ja strateginen päätös, sillä valtioilla on yhä vähemmän valmiuksia puuttua globalisaation vaikutuksiin sekä ennen kaikkea muuttoliikkeestä johtuviin sosiodemografisiin muutoksiin.

33.

pitää tervetulleena puitedirektiivin 89/391/ETY sisällyttämistä REFIT-ohjelmaan (3), sillä Euroopan komission vuonna 2011 toteuttaman kuulemisen mukaan direktiivi on niiden kymmenen säädöksen joukossa, jotka aiheuttavat eniten rasitusta pk-yrityksille (4).

34.

katsoo, että seuraamuksiin on liityttävä tavoitekohtaista sääntelyä, jossa säännöt ovat selkeitä ja menettelyt tehokkaita ja sujuvia. Tässä tulisi hyödyntää myös työmarkkinaosapuolia edustavia kahdenvälisiä elimiä, jotka – jos ne otetaan asianmukaisesti mukaan toimiin kulloistenkin rooliensa mukaisesti – voivat tarjota hyödyllistä tukea kansallisessa lainsäädännössä määritellyille toimivaltaisille tahoille ennaltaehkäisevien toimien toteuttamisessa.

35.

kannattaa toimia, joilla voidaan yksinkertaistaa riskien arviointia ja/tai vähentää hallinto- ja dokumentointitaakkaa työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön arvioinnin yhteydessä. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei työntekijöiden suojelun tasoa lasketa.

36.

katsoo, että tiettyjä sektoreita ja etenkin mikroyrityksiä varten on mahdollista kartoittaa ja edistää välineitä, kuten sähköinen interaktiivinen riskinarviointiväline (OiRA), jotka helpottavat riskinarviointia. Puolueettomien kriteerien ja parametrien on perustuttava tarkkaan riskinarviointiin ja riskinhallintaan, ja ne on yksinkertaistettava mahdollisimman pitkälle. Tällaiset kriteerit ja parametrit on määriteltävä yhdessä toimivaltaisten institutionaalisten tahojen kanssa, jotta voidaan kehittää yksinkertaistettuja riskinarviointi- ja riskinhallintavälineitä myös vapaaehtoisten lausuntojen muodossa.

37.

katsoo, että työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmien monitahoisuus ja raskaus johtuu myös byrokratiasta, jonka syynä ei aina ole julkinen lainsäädäntö vaan kansainvälisten standardien noudattaminen. Komitea tunnustaa turvallisuuskysymyksistä vastaavien tahojen ammattitaidon mutta katsoo, ettei tilannetta pidä monimutkaistaa entisestään etenkään pienissä yrityksissä. Tämän vuoksi komitea toivoo työterveyden ja työturvallisuuden laatusertifioinnista käytävää eurooppalaista keskustelua, jotta voitaisiin määritellä vapaaehtoinen EU:n standardi, jossa asetetaan kestäväpohjaiset vähimmäisvaatimukset.

38.

on vakuuttunut siitä, että työterveyden ja työturvallisuuden suojeluun tähtääviin toimiin on ryhdyttävä ennalta varautuvalla ja kokonaisvaltaisella tavalla ja otettava samalla huomioon tuotannon, työn ja ympäristön välinen vahva yhteys tukeutuen parhaaseen lääketieteelliseen ja muuhun tieteelliseen tietämykseen.

39.

kiinnittää huomiota asbestista aiheutuviin sairauksiin, keuhko- ja ihosairauksiin, syöpiin, astmaan, ahtaumatauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, stressiperäisiin sairauksiin ja muihin kroonisiin sairauksiin. On laadittava tarkat analyysit olemassa olevista ja uusista riskeistä, joita uudelleenjärjestelyt sekä uudet teknologiat, materiaalit ja tuotteet aiheuttavat.

40.

katsoo, että uusien teknologioiden, materiaalien ja tuotteiden teolliseen soveltamiseen liittyvää tieteellistä epävarmuutta silmällä pitäen on niitä käytettäessä sovellettava terveysriskien hallintaan ”ennalta varautuvaa lähestymistapaa”.

41.

katsoo, että

42.

toteaa, että työssä käyvien naisten määrä kasvaa ja että naisten ja miesten työelämän erot (työtyyppi, erilainen riskille altistuminen) vaikuttavat vastaavasti terveyteen ja turvallisuuteen.

43.

suosittaa suojelutoimien monipuolistamista työympäristössä, jotta voidaan varmistaa näiden toimien tehokkuus niin naisten kuin miesten kannalta. Tässä yhteydessä on otettava huomioon työn tosiasiallinen luonne sekä kulloistenkin riskille altistavien olosuhteiden subjektiiviset ja objektiiviset erot.

44.

on samaa mieltä siitä, että työterveys- ja työturvallisuuspolitiikalla voidaan osaltaan torjua syrjintää ja edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia EU:n politiikoissa edistämällä vammaisten työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta annetun direktiivin 2000/78/EY ja raskaudesta tai äitiydestä johtuvan naisten epäsuotuisan kohtelun kieltämisestä annetun direktiivin 2006/54/EY (5)  (6) asianmukaista täytäntöönpanoa.

45.

painottaa, että ”elinikäisellä oppimisella ja vapaaehtoistoiminnalla on keskeinen rooli aktiivisena ja terveenä ikääntymisessä. Aikuiskoulutusta ja iäkkäiden vapaaehtoistoimintaa olisi tuettava EU-, valtio- ja paikallistasoilla, jotta voitaisiin pidentää työuria, edistää aktiivisena eläköitymistä ja tukea itsenäistä elämää.” (7) EU:n onkin ryhdyttävä toimenpiteisiin opaskirjan laatimiseksi aktiivisena ikääntymistä koskevista eurooppalaisista hyvistä käytänteistä.

46.

katsoo näin ollen, että työvoiman ikääntymisen ongelman ratkaisemista ajatellen on oleellista huolehtia tietojen ja hyvien käytänteiden vaihtamisesta jäsenvaltioiden ja yritysten välillä sekä asianmukaisista integrointitoimista.

47.

on vakuuttunut siitä, että ”EU:n toimet aktiivisena ja terveenä ikääntymisen sekä sukupolvien välisen solidaarisuuden tukemiseksi vauhdittavat innovaatiota ja kasvupotentiaalia kaikkialla EU:ssa ja tuovat taloudellista hyötyä sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoille paikallis-, jäsenvaltio- ja EU-tasolla” (8).

48.

korostaa, että tiedonkeruun tehostaminen on erittäin tärkeää, jotta varmistetaan työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen vertailu EU:ssa. Komitea muistuttaa, että on käynnistettävä tietojen vertailuanalyysi, jotta menettelyjä koskevia parhaita käytänteitä osoittamalla parannetaan jatkuvasti toimia eikä vain luokitella niitä. Näin pyritään edistämään sitä, että jäsenvaltiot jakavat tietoja todellisista riskeistä.

49.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission kehotukseen kerätä ja tuottaa myös paikallis- ja aluetasolla tilastotietoja työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista, ammatillisesta altistumisesta ja työhön liittyvistä sairauksista.

50.

toteaa, että työmarkkinaosapuolten rooli työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan tietojärjestelmän hallinnoinnissa vaikuttaa liian rajalliselta ja että ne olisivat tehokkaita kumppaneita luotaessa järjestelmäarkkitehtuuria, lisättäessä alakohtaisten tietojen määrää sekä hallinnoitaessa ja hyödynnettäessä tietovirtoja.

51.

korostaa, että luotettavammat tilastotiedot antavat kuvan työntekijöiden terveyttä uhkaavista riskeistä sekä parantavat ymmärrystä syistä ja mahdollistavat näin toimintaa koskevien päätelmien tekemisen.

52.

toivoo, että työpaikalla tapahtuvaa ennaltaehkäisyä varten luodaan eurooppalainen tietojärjestelmä (tieto edistää ennaltaehkäisyä) dynaamiseksi toimintavälineeksi, jonka avulla käytettävissä olevat tiedot voidaan integroida nykyisiin kansallisiin järjestelmiin. Lisäksi olisi luotava yhdennettyyn tietokantaan perustuva tulkintamalli.

53.

kannattaa Euroopan komission näkökantaa, että EU:n säädösten selvät työterveys- ja työturvallisuusstandardit saattavat edistää yhtäläisten työn normien luomista myös maailmanlaajuisesti unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävin kahden- ja monenvälisin sopimuksin.

54.

katsoo, että uudessa globalisoituneessa kansainvälisessä toimintaympäristössä on varmistettava, että kaikki asianomaiset osapuolet hyväksyvät työterveys- ja työturvallisuusstandardeja koskevat kansainväliset yleissopimukset ja sopimukset sekä soveltavat niitä käytännössä, jotta säilytetään EU:n kilpailukyky ja vältetään yritysten siirtyminen unionin ulkopuolisiin maihin, joissa lainsäädäntökehys on sallivampi.

55.

muistuttaa Euroopan komissiota siitä, että sen tulisi kannustaa jäsenvaltioita ratifioimaan kaikki ILO:n ja muut kansainväliset työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat yleissopimukset ja sopimukset sekä seurata tiiviisti työterveys- ja työturvallisuusstandardeja ja muita asiaan liittyviä kysymyksiä kaikista maailmanlaajuisista kumppanuuksista käytävissä neuvotteluissa ja varsinkin tällä hetkellä Yhdysvaltojen kanssa transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta käytävissä neuvotteluissa.