28.4.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/13

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission vihreän kirjan ”Euroopan perinteisen taitotiedon hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla: Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollinen ulottaminen muihin kuin maataloustuotteisiin” myötä käynnistettyyn kuulemismenettelyyn ja muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklassa tunnustetaan Euroopan kulttuuriperinnön vaaliminen ja kehittäminen sisämarkkinoiden kehittämisen yhteydessä huomioitavina tavoitteina, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 118 artiklalla pyritään takaamaan teollis- ja tekijänoikeuksien yhdenmukainen suoja unionin sisämarkkinoilla ja että EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 169 artiklalla varmistetaan kuluttajien oikeuksien suojelu (mukaan luettuna kuluttajien oikeus tiedonsaantiin).

2.

toteaa, että Euroopan yhteiskunnallista ja kulttuurista perintöä voidaan suojata myös hyödyntämällä EU:n eri alueiden historiallista käsityöalan ja teollisuuden taitotietoa ja että käsityö- ja teollisuustuotteita koskevan asianmukaisen tiedon avulla voidaan varmistaa kuluttajien oikeuksien suojaaminen.

3.

katsoo, että Euroopan alueilla on maataloustuotteiden ohella yllin kyllin muita, perinteiseen taitotietoon (jota ylläpitävät useissa tapauksissa mikro- ja pienyritykset) perustuvia tuotteita ja että tällaisten tuotteiden asianmukainen hyödyntäminen ja suojeleminen voisi edistää EU:n paikallista ja alueellista kehitystä etenkin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta ehkäisemällä myös haitallisia väärentämis- ja jäljittelyilmiöitä.

4.

on yhtä mieltä siitä, että on ensiarvoisen tärkeää noudattaa teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn TRIPS-sopimuksen sääntöjä maantieteellisten merkintöjen suojasta. Sopimusta sovelletaan kaikkiin Maailman kauppajärjestön jäsenvaltioihin.

5.

pyytää Euroopan komissiolta mahdollisuutta osallistua aktiivisesti kuulemismenettelyn yhteydessä saatujen vastausten analysoinnin jälkeiseen prosessiin ja toivoo, että sitä kuullaan kyseisessä prosessissa, kun otetaan huomioon alueiden komitean keskeinen rooli paikallisten ja alueellisten viranomaistahojen institutionaalisena edustajana sekä maatieteellisten merkintöjen alueellinen ja paikallinen luonne.

6.

korostaa EU:n tuomioistuimen vahvistaneen, että maantieteelliset merkinnät kuuluvat teollis- ja tekijänoikeuksiin (1) ja että maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Komitea katsoo näin ollen, että on tarpeen luoda yhteinen eurooppalainen järjestelmä, joka yhdenmukaistaisi eräissä jäsenvaltioissa tällä hetkellä olemassa olevat epäyhtenäiset järjestelmät (2).

7.

muistuttaa, että maataloustuotteiden nykyisistä maantieteellisistä merkinnöistä saatu kokemus on otettava asianmukaisesti huomioon keskusteltaessa kyseisten merkintöjen mahdollisesta ulottamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin.

8.

katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen tehokkaampi ja yhdenmukaisempi suoja vahvistaisi sisämarkkinoita jo Euroopan komission vihreässä kirjassa mainittujen myönteisten suorien (lisää mahdollisuuksia hyödyntää myynninedistämisrahastoja ja säilyttää työpaikkoja taloudellisesti haavoittuvilla alueilla) ja epäsuorien (kuten mahdolliset vaikutukset matkailuun) vaikutusten ansiosta.

9.

katsoo, että maantieteellisten merkintöjen suojan ulottamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin voisi olla etua kuluttajille, joiden olisi entistä helpompi tehdä tietoisia kulutusvalintoja (markkinoiden laajasta tuotevalikoimasta huolimatta), koska he voisivat havaita paremmin tuotteiden aitouden, alkuperäisyyden ja laadun.

10.

korostaa, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen yhdenmukaistetusta suojajärjestelmästä olisi hyötyä myös EU:n suhteille kolmansiin maihin. Yhtenäinen kanta vahvistaisi EU:n painoarvoa neuvoteltaessa kauppasopimuksista tai toteutettaessa omia tuotteita koskevia suojatoimia ulkomaisilla markkinoilla.

11.

on samaa mieltä siitä, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suoja auttaisi säilyttämään Euroopan paikallista ja alueellista kulttuuri- ja taideperintöä, ja ehdottaa, että mahdollisiin tuote-eritelmiin sisällytettäisiin yrityksen yhteiskuntavastuun näkökohdat siten, että vahvistetaan kyseisten tuotteiden kykyä kerryttää sosiaalista pääomaa tuotantoalueilla.

12.

toivoo, että saadaan aikaan muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskeva järjestelmä, joka olisi yksinkertaisempi kuin maataloustuotteiden suojaa koskeva nykyinen järjestelmä, joka suojien toistuvien laajennusten seurauksena sisältää nykyään huomattavan määrän kuluttajaa hämmentäviä maantieteellisten merkintöjen tyyppejä.

13.

toivoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen merkit olisivat yksinkertaisia ja helposti tunnistettavia ja että ne voitaisiin liittää tuotteisiin tuotteiden alkuperäisellä kielellä ja/tai englanniksi.

14.

katsoo, että maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen tapaan muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen uuden suojajärjestelmän tulisi mahdollistaa niiden muiden kuin maantieteellisiä nimiä käsittävien maantieteellisten merkintöjen suoja, jotka yhdistyvät yksiselitteisesti johonkin paikkaan, TRIPS-sopimuksessa säädettyjen suojaa koskevien poikkeusten mukaisesti.

15.

korostaa, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan monialainen tarkastelu olisi paljon suositeltavampaa kuin alakohtainen tarkastelu, sillä yritysten sekä valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaistahojen olisi yksinkertaisempi hallita kaikkiin tuoteryhmiin sovellettavia yhteisiä sääntöjä.

16.

korostaa, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisiä merkintöjä varten olisi aiheellista määrittää (korkeintaan) kaksi erillistä tuotteen ja alueen välisen yhteyden tasoa, jotka vastaavat maataloustuotteiden maantieteellisissä merkinnöissä nykyistä suojattuun alkuperänimitykseen kuuluvien tuotteiden (tiiviimpi yhteys) ja suojattuun maantieteelliseen merkintään kuuluvien tuotteiden (löyhempi yhteys) välistä erottelua.

17.

toivoo, että mahdolliset maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin kannalta ratkaisevat tuote-eritelmät sisältäisivät tietoa käytetyistä raaka-aineista, tuotantoprosessin kuvauksen, osoituksen tuotteen yhteydestä alueeseen sekä mahdollisia tietoja yrityksen yhteiskuntavastuusta, joka takaa yrityksen sitoumuksen aluetta kohtaan.

18.

huomauttaa, että niiden perusteiden, joita tuottajia kehotetaan noudattamaan saadakseen tuotteilleen maantieteellisen merkinnän, ei pidä kuitenkaan olla este mahdollisille tuoteinnovaatioille tai tuotantoprosessin tehostamiselle.

19.

muistuttaa, että yksi maantieteellisten merkintöjen tavoitteista on toimia laatutakuuna kuluttajille, ja näin ollen vaikka yhtenäisen laatuohjeiston määrittämisen ei katsota olevan mahdollista, tuote-eritelmien tarkistuksia olisi suotavaa suorittaa koko suojan keston ajan. Tällaisesta toiminnasta voisivat vastata alueviranomaiset (tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustahot, esimerkiksi eräät kauppakamarit).

20.

katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen EU:n laajuisen yhtenäisen suojan luominen on parempi vaihtoehto kuin yksittäisten kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen, koska ensimmäinen vaihtoehto olisi oikeudenmukaisempi ja sillä voitaisiin taata yhtenäiset määräajat koko EU:n alueella.

21.

ehdottaa, että niissä jäsenvaltioissa, joissa on jo käytössä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä, otettaisiin käyttöön lyhyen aikavälin siirtymäjärjestely niin, että näitä kahta järjestelmää voitaisiin soveltaa rinnakkain (esimerkiksi vuoteen 2020 asti), minkä jälkeen siirryttäisiin lopullisesti koko EU:ta koskevaan yhdenmukaiseen järjestelmään.

22.

katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen rekisteröintimenettelyn tulee olla pakollinen ja että tällaisen menettelyn olisi perustuttava kaksivaiheiseen järjestelmään (kuten maataloustuotteiden maantieteelliset merkinnät nyt perustuvat), jonka pohjalta alueviranomaiset tarkastavat paikalliset erityispiirteet ja unionin tasolla tarkastetaan koko EU:ta koskevien yhteisten perusteiden täyttyminen.

23.

korostaa, että maantieteellisten merkintöjen rekisteröintivaiheiden enimmäisaikojen olisi oltava pitävät ja lain nojalla taatut, jotta voidaan välttää se, etteivät asiaa hoitamaan kykenemättömät viranomaiset hidastaisi prosessia ja vahingoittaisi tuottajia.

24.

katsoo, että tuottajien, tuottajajärjestöjen ja kauppakamarien olisi oltava pääasiallisia tahoja, jotka saavat hakea muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa, mutta pitää samalla aiheellisena varmistaa, että asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa myös pelkkä tuottaja, paikallinen tai alueellinen elin taikka kuluttajajärjestö voi hakea kyseistä suojaa. Näillä samoilla elimillä, joilla on oikeus hakea suojan rekisteröintiä, olisi oltava oikeus vaatia maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin vastustamismenettelyn käynnistämistä.

25.

korostaa, että kun otetaan huomioon tarkkuutta edellyttävä julkisen talouden tila, tuottajilta voitaisiin pyytää maksua, jotta he saisivat tuotteensa maantieteellisten merkintöjen piiriin, kunhan tällainen maksu on kertaluonteinen, kustannuksiin nähden kohtuullinen ja kunhan sitä sovelletaan yhdenmukaisesti koko EU:n alueella.

26.

pitää suotavana, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisille merkinnöille myönnetyn suojan taso olisi sama kuin TRIPS-sopimuksen 23 artiklan nojalla viineille ja väkeville alkoholijuomille annettu suoja, sillä näin suojeltaisiin oikeudenmukaisesti myös kuluttajien oikeuksia.

27.

ehdottaa, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisiin merkintöihin liittyvien oikeuksien noudattamista valvova järjestelmä voisi olla julkinen tai julkisen ja yksityisen järjestelmän yhdistelmä, mutta ehdottaa samalla, että kummassakin tapauksessa painotetaan paikallisten ja alueellisten elinten asiantuntevuutta, koska niillä on suora yhteys alueeseen.

28.

on tietoinen, että mikäli muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen järjestelmä hyväksytään, tämä saattaa jossakin määrin lisätä väärennösten ja jäljennösten riskiä kilpailevien tuottajien keskuudessa. Tästä syystä on otettava käyttöön nopeat suojamenettelyt, joilla voidaan pikaisesti eritellä ja poistaa väärennetyt tai jäljitellyt tuotteet.

29.

katsoo, että muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan ei pitäisi olla määräaikainen, mutta samalla olisi kuitenkin säilytettävä mahdollisuus peruuttaa suoja samoin ehdoin, joita sovelletaan maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaan.

30.

katsoo, että mahdollisia muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen ja tavaramerkkien välisiä ristiriitoja olisi säänneltävä samalla tavalla kuin ristiriitoja säännellään maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen kohdalla.

31.

korostaa lisäksi, että kun otetaan huomioon alueiden komitean korkeatasoinen asiantuntemus alue- ja paikallispoliittisten asioiden käsittelyssä, sen antamalla lausunnolla pitäisi vahvistaa ja kehittää entisestään suositusta luoda EU:hun muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä. Komitea pyytää näin ollen Euroopan komissiota antamaan asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen.