21.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 19/36

1.

toteaa, että ajantasainen ja toimintakykyinen, koko Euroopan laajuinen kuljettajille ja matkustajille tarkoitettu ja kaikki liikennemuodot kattava tietojärjestelmä on keskeinen väline EU:n yhden perusvapauden – henkilöiden vapaan liikkuvuuden – harjoittamiseksi. Tämän vapauden toteuttaminen ei tarkoita vain sitä, että vältetään haittaamasta sen toteutumista, vaan sen käytöstä tulee myös tehdä kansalaisille mahdollisimman helppoa. Olisikin tehtävä pakolliseksi julkaista aikataulut ja muut liikenneyhteyksiä koskevat tiedot ja saattaa ne kaikilta osin aivan kaikkien EU:n kansalaisten saataville sellaisessa muodossa, että jokainen voi käyttää niitä mahdollisimman yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla. EU:n ja jokaisen jäsenvaltion olisi myös varmistettava tällaisen järjestelmän puitteissa, ettei yhtäkään julkisen liikenteen harjoittajaa suosita toisten kustannuksella. Niiden tulee lisäksi taata kaikille matkanjärjestäjille ja liikenteenharjoittajille syrjimätön pääsy kyseisiin järjestelmiin. EU:n lainsäädäntöä, joka saatetaan aikanaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, tulee niin ikään tarkastella tällaisesta kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Kyseistä lähestymistapaa olisi sovellettava niin ”staattisiin” liikennetietoihin – eli kiinteisiin aikatauluihin – kuin myös ”dynaamisiin” tietoihin, kuten reaaliaikaisiin tietoihin julkisen liikennevälineen tarkasta sijainnista reitillään. Vaatimus koota reaaliaikaisia tietoja julkisen henkilöliikenteen ajoneuvojen sijainnista edistäisi samalla Galileon jo olemassa olevan avaruussegmentin käyttöä.

2.

pitää näin ollen ilahduttavana, että Euroopan komissio kohdentaa huomiota liikennealan ja matkustajien rekisteröintiä koskevien palvelujen (”matkalippupalvelujen”) alan multimodaalisiin tietoihin liittyviin ongelmiin. Komitea katsoo, että nyt tarkasteltavan valmisteluasiakirjan julkaiseminen oli tarpeellinen askel, joka innostaa jatkamaan keskustelua, ratkaisujen etsimistä ja täytäntöönpanoprosessia.

3.

tiedostaa ongelmakokonaisuuden monitahoisuuden ja pitää ilahduttavana, että Euroopan komissio ulottaa toimet julkisen liikenteen ohella myös yksityisliikenteeseen. Komitea katsoo, että soveltamisalan laajentaminen tarjoaa varmasti täyteen kattavuuteen liittyviä etuja, mutta se tekee koko ongelmakentästä nykyvaiheessa huomattavasti kompleksisemman ja lykkää ja monimutkaistaa ratkaisujen löytymistä. Komitea suosittaa näin ollen etenemään vaiheittain: toteuttamaan toimia ensin julkisen henkilöliikenteen osalta ja liittämään vasta myöhemmin yksityisliikenteen eri muodot mukaan julkisen ja joukkoliikenteen operatiivisiin järjestelmiin. Yksityisliikenteen eri muotojen integrointitahti todennäköisesti vaihtelee EU:n alueelta toiselle sen mukaan, millainen markkinaosuus kulloisellakin liikennemuodolla on.

4.

huomauttaa, että pidemmällä aikavälillä myös yksityisliikenteeseen on kiinnitettävä perusteellista huomiota ja sitä varten on laadittava tehokkaita oikeudellis-teknisiä ratkaisuja. Komitea kehottaakin laatimaan työlle aikataulun, jolla varmistetaan toiminnan tarkoituksenmukaisuus.

5.

toteaa, että tarkasteltavasta asiakirjasta ilmenee täysin selvästi, että matka- ja rekisteröintitietojen osalta hankalin vaihe ovat ensimmäinen ja viimeinen osuus (first/last mile) eli se osa matkasta, jolla kulkeva liikenne kuuluu yleensä paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltaan. Näin ollen on aivan oleellista tarjota paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuus osallistua jokaisen ratkaisun toteuttamiseen ja niiden toimivuuden seurantaan sekä koko järjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseen.

6.

huomauttaa, että julkisen liikenteen alan tieto- ja rekisteröintijärjestelmiin (mukaan luettuina matkalippupalvelut) liittyvien ongelmien ratkaisussa on useita vaiheita: 1) sopivien liikenneyhteyksien etsiminen, 2) paikan varaaminen, 3) lipun maksaminen ja 4) rekisteröityminen lipun kanssa matkan aikana. Tarvitaan siis ratkaisuja kuhunkin vaiheeseen, ja perustavan tärkeää on löytää ratkaisu ensimmäiseen vaiheeseen (sopivien liikenneyhteyksien etsiminen), sillä kaikkien seuraavien vaiheiden ratkaisut riippuvat siitä.

7.

toteaa, että suurimmalla osalla jäsenvaltioista ei tällä hetkellä ole edes valtakunnallista kiinteiden liikenneaikataulujen järjestelmää, johon olisi koottu kaikki käytössä olevat aikataulut ja joiden kautta voitaisiin etsiä valtion sisäisiä julkisia liikenneyhteyksiä ja varata paikkoja. Komitea pitääkin välttämättömänä luoda ensin sellaiset järjestelmät kuhunkin jäsenvaltioon, sillä nimenomaan jäsenvaltiotasolla voidaan antaa lainsäädäntöä, jolla sekä julkiset että yksityiset liikenteenharjoittajat voidaan velvoittaa toimittamaan valtiolle aikataulutietonsa. Kunkin jäsenvaltion olisi perustettava kansallinen aikataulujärjestelmänsä, johon on integroitava kaikki julkisten ja yksityisten liikenteenharjoittajien alueelliset aikataulut. Lisäksi on varmistettava, että tätä järjestelmää ajantasaistetaan ja huolletaan säännöllisesti ja erityisesti aikatauluja muutettaessa. Tämä on ensimmäinen ja välttämätön askel vastaavan järjestelmän luomiseksi koko Euroopan laajuisesti. Kunkin jäsenvaltion olisi myös varmistettava kansallisen järjestelmänsä sisältämien tietojen asianmukaisuus. Tämän järjestelmän avulla on oltava mahdollista varata ja maksaa alusta loppuun internetin kautta paikkoja koko valtion tasolla. Se tarkoittaa, että aikataulutietojen ohella järjestelmään on sisällytettävä myös kaikkien yritysten hintatiedot, jotta asiakas saa tiedon matkansa kokonaishinnasta.

8.

katsoo, että järjestelmältä odotetun laadun varmistamiseen tarvittavien vähimmäistietojen on perustuttava sidosryhmien ja alan asiantuntijoiden mielipiteen kuulemiseen sekä testeihin ja pilottiohjelmaan.

9.

toteaa, että koska aluetasolla – toisin kuin valtakunnan tasolla – aikataulutietoja useimmiten kerätään ja käsitellään ja olemassa on jopa useita alueellisia tietojärjestelmiä, nämä tulee yhdistää keskenään – ensisijaisesti rajojen yli. Alueiden komitea on tyytyväinen siihen, että multimodaalista matkustamista koskevan tiedon välittäminen sisältyy temaattiseen tavoitteeseen nro 7 ”kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkko-infrastruktuureista”, mutta huomauttaa, että välineen koordinointia ja kohdentamista on parannettava Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin liittyvissä yksittäisissä toimenpideohjelmissa ja toimenpideohjelmien välisesti, jotta tällainen yhdistäminen voidaan toteuttaa erityisesti rajojen yli.

10.

katsoo, että todellisen edistyksen aikaansaamiseksi kaikki liikennemuodot kattavien tieto- ja matkalippupalvelujen tuottamisessa on oleellisen tärkeää osoittaa ERI-rahastoista – lähinnä yksittäisissä asiaan liittyvissä toimenpideohjelmissa – varoja järjestelmien konkreettiseen toteuttamiseen eikä vain tutkimukseen ja kehittämiseen tai muihin vastaaviin toimenpiteisiin.

11.

korostaa tässä yhteydessä tarvetta alkaa ratkaista ongelmakokonaisuutta kauttaaltaan tarttumalla tiettyihin yksinkertaisempiin mutta konkreettisiin haasteisiin, joita asiaan liittyy. Olisi mm. yhdenmukaistettava EU:ssa käytettävää yleistä terminologiaa ja symboleja, koottava valtiokohtaiset ”kiinteät” aikataulut ja varmistettava niiden ristikkäinen käyttö rajojen ylitse. Matkalippupalvelujen osalta olisi luotava koko alan käyttöön viitemalli, josta kävisivät ilmi järjestelmän puutteet ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi olisi etsittävä keinoja avata varausjärjestelmät vastavuoroisuuden pohjalta kaikille liikenteenharjoittajille ja palveluntuottajille.

12.

kiinnittää huomion siihen, että ladattavia älykortteja hyödyntävät uudenaikaiset sähköiset lippujärjestelmät, jotka eivät ole yhteentoimivia naapurimaiden järjestelmien kanssa, luovat uusia rajoja ja vaikeuttavat rajatylittävää liikennettä. Näin ollen komitea kehottaa luomaan eurooppalaisen julkisen liikenteen älykkään matkalippujärjestelmän, joka toimisi kaikissa jäsenvaltioissa ja rajatylittävillä matkoilla.

13.

ei pidä realistisena laatia lähitulevaisuudessa näitä ongelmia varten Euroopan laajuisesti sovellettavia velvoittavia sääntöjä. Sen sijaan olisi varmistettava järjestelmien yhteentoimivuus eli se, että eri järjestelmät kommunikoivat toistensa kanssa entistä paremmin. Tämän toteuttamiseksi olisi määriteltävä yhteiset vaatimukset, jotka erilaisten alueidenvälisten ja rajatylittävien yhteyksien olisi täytettävä ja joita testattaisiin toiminnan pilottivaiheessa. Tältä pohjalta olisi laadittava alueittaiset ”yhteiset tekniset eritelmät”, joiden ansiosta alueella jo käytettävät tai vasta luotavat järjestelmät voivat kommunikoida keskenään. Tavoitteen saavuttamiseksi olisi myös huolehdittava siitä, ettei ”yhteisiä teknisiä eritelmiä” mielletä syrjiväksi kriteeriksi julkisia hankintoja tehtäessä.

14.

katsoo niin ikään, että eri tietojärjestelmien välisiä yhteyksiä luotaessa olisi hyödynnettävä paitsi kiinteiden aikataulujen tarjoamia staattisia tietoja myös niitä valtavia mahdollisuuksia, joita maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS) – mm. Euroopan satelliittinavigointijärjestelmän Galileon – tarjoamat tiedot avaavat. Näin voitaisiin luoda vain staattisia tietoja käsittelevien järjestelmien pohjalta älykkäitä järjestelmiä, jotka reagoivat toteutuviin liikennevirtoihin ja liikenteenharjoittajien kapasiteetteihin. Tällaiset järjestelmät voivat siten tuottaa matkustajille reaaliaikaista tietoa liikennetilanteesta ja ehdottaa heille muita vaihtoehtoja sekä tuottaa myös laajempia täsmätietoja (just in time) julkisten ja yksityisten liikennepalvelujen tuottajille, jotta nämä voivat reagoida tilanteeseen nopeasti. Juuri nykyisten paikallisten ja alueellisten järjestelmien muuntamisen niin, että ne voivat hyödyntää dynaamisia liikennetietoja, – mikä parantaa niiden laatua – olisi oltava tärkein sysäys tietojärjestelmien yhteenliittämiseen. Dynaamiset liikennetiedot kannattaa hankkia olemassa olevan Euroopan satelliittinavigointijärjestelmän Galileon avulla, sillä se tarjoaa – toisin kuin muut vastaavat järjestelmät – jopa palvelun, jossa voidaan määrittää paikannussignaalin laatu. Kyseisiä tietoja, jotka ovat välttämättömiä nykyaikaisessa liikenteenhallinnassa, voivat käyttää liikenteenharjoittajien lisäksi myös multimodaaliliikenteen tietojärjestelmät sekä valtio-, alue- ja paikallistason viranomaiset. Viimeksi mainitut voivat hyödyntää näin saatuja tietoja erilaisissa sovelluksissa (esimerkiksi aikataulujen, reittien jne.) pitkän aikavälin suunnittelussa, strategisessa päätöksenteossa ja kriisinhallinnassa.

15.

ehdottaa, että lisäksi varmistettaisiin multimodaaliliikenteen tietoja tuottavien järjestelmien ja Euroopan ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantaohjelman Copernicuksen (entinen GMES) yhteenliittäminen. Tämä auttaisi erilaisten tilanteiden – mm. kriisitilanteiden – ratkaisemisessa ja mahdollistaisi julkisten liikennepalvelujen tarjoajien – jotka ovat useimmiten paikallis- ja alueviranomaisia – nopean reagoinnin. Näitä kahta lähdettä hyödyntävien eri sovellusten avulla voitaisiin paitsi yksilöidä mahdollisia kriisitilanteita myös esimerkiksi ehdottaa tarvittavia toimenpiteitä selvittämällä vaihtoehtoisia reittejä ja tarvittava korvaava kuljetuskapasiteetti. Tämän jälkeen kullekin matkustajalle voitaisiin ehdottaa muita reittejä.

16.

toteaa myös, että multimodaaliliikenteen tietojärjestelmän täysipainoinen ja aktiivinen käyttö edellyttää, että matkustajien saatavilla on laajakaistayhteys julkisissa liikennevälineissä sekä odotus-, rekisteröitymis- ja laiturialueilla. Vakaan ja korkealaatuisen internetyhteyden varmistaminen on yksi olennainen ennakkoedellytys järjestelmän älykkäälle toiminnalle ja sille, että matkustajat voivat hyödyntää ajantasaista liikennetilannetta koskevien dynaamisten tietojen tarjoamia etuja.

17.

toteaa, että matkustajien oikeuksia Euroopan unionissa sovelletaan ainoastaan erikseen kutakin kuljetussopimusta kohti. Koska on mahdotonta ostaa suoria lippuja monille rajatylittäville matkoille tai useita liikennemuotoja kattaville matkoille, matkustajat eivät voi turvautua tavanomaisiin matkustajien oikeuksiin. Näin ollen komitea kehottaa laatimaan lainsäädäntöä, jolla luodaan eurooppalainen matkustajien oikeuksien järjestelmä multimodaalista liikennettä varten.

18.

toteaa, että multimodaaliliikenteen tietoja tuottavien järjestelmien olisi oltava mahdollisimman helppokäyttöisiä ja ne tulee siksi liittää ajantasaisiin kartta- ja geografia-alustoihin. Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista ja käyttäjien etujen mukaista liittää niihin sovelluksia, jotka hyödyntävät paikallisia ja alueellisia matkailutietoja esimerkiksi majoitustarjonnasta, matkailukohteista, kulttuuritapahtumista jne.

19.

korostaa, että liittämällä monimutkaiset multimodaaliliikenteen tietojärjestelmät yhteen GNSS-järjestelmien, mm. Galileon, kanssa sekä kartta- ja geografia-alustojen, Copernicus-ohjelman ja muiden tieto- ja datalähteiden kanssa voidaan luoda valtavasti erilaisia sovelluksia. Niiden avulla voidaan mm. suunnitella tehokkaasti liikennereittejä, reagoida nopeasti liikennealalla ilmeneviin tarpeisiin, ratkaista tehokkaasti erilaisia erityis- tai kriisitilanteita, tehostaa liikennettä tuntuvasti (mikä säästää energiaa ja edistää merkittävästi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä) ja kohentaa yleisesti ympäristön tilaa sekä lisätä kansalaisten liikkuvuutta, kun heille tarjoutuu aiempaa paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan työtarjouksia. Näin luotaisiin kuitenkin ennen kaikkea täysin uusi toimiala, joka liittyy kyseisten tietojen käsittelyyn, sovellusten luomiseen ja hallinnointiin sekä niiden tuottamien tulosten hyödyntämiseen ja tarjoaisi runsaasti työpaikkoja. Näin luotujen uusien työpaikkojen etuna olisi useimmiten se, ettei työ ole paikkaan sidottua ja että sitä voitaisiin näin ollen tehdä myös syrjäisillä ja heikommin kehittyneillä alueilla.

20.

toteaa, että saatavilla on yhä enemmän multimodaalisten matkojen suunnittelu- ja tietopalveluihin liittyviä mobiilisovelluksia ja että niiden kehittäjät ovat usein luovia yksityisiä toimijoita. Komitea kehottaa asianomaisia toimijoita ja viranomaisia tekemään yhteistyötä ja asettamaan tietonsa muiden käyttöön avoimen lähdekoodin periaatteen mukaisesti.

21.

korostaa lisäksi, että koska paikallis- ja alueyhteisöillä on ratkaiseva rooli tällaisen kokonaisjärjestelmän luomisessa, olisi ratkaistava seuraavat kysymykset, jotta paikallis- ja alueyhteisöt ja niiden perustamat elimet voivat osallistua paljon nykyistä aktiivisemmin ja toimia koko prosessin edistymisen moottorina: