25.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 282/21

—

tuomio on kumottava kokonaisuudessaan kaikkine seurauksineen, riidanalaisen päätöksen kumoaminen mukaan lukien

—

siltä osin kuin on aiheellista ja tarpeellista, on määrättävä Euroopan unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 62 ja 64 artiklassa määrättyjä prosessinjohtotoimia ja/tai asian selvittämistoimia

—

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien ja

—

mikäli edellä mainittu ei ole mahdollista, asia on vaihtoehtoisesti palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se määrää asian selvittämistoimista tai prosessinjohtotoimista, joista unionin tuomioistuin ei vielä ole määrännyt.

1.

Ensimmäinen valitusperuste: riidanalaisen päätöksen vastaanottajan yksilöiminen virheellisesti

Italmobiliare kiistää ensimmäisessä valitusperusteessaan unionin yleisen tuomioistuimen väitteen, jonka mukaan Italmobiliaren voidaan kohtuullisesti olettaa voivan tutustua vaadittuihin tietoihin. Se väittää myös, että unionin yleinen tuomioistuin vääristi tosiseikkoja ja sovelsi virheellisesti luottamuksensuojan periaatetta kun se jätti katsomatta, että komission aikaisempi toiminta ja kirjalliset vakuuttelut olivat omiaan synnyttämään perusteltuja odotuksia siihen, ettei riidanalainen päätös koskisi Italmobiliarea. Lopuksi väitetään, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomiota ei ole lainkaan perusteltu Italmobiliaren sen väitteen osalta, jonka mukaan syrjintäkiellon periaatetta on loukattu, koska siinä ei tarkastella perustelua, jonka Italmobiliare esitti osoittaakseen, että se on ainoa rahoitusalan holdingyhtiö, joka on mukana menettelyssä asetuksen N:o 1/2003 (1) 18 artiklan 3 kohdan mukaisen tiedonsaantipyynnön vastaanottajana.

2.

Toinen valitusperuste: unionin yleisen tuomioistuimen ristiriitaiset ja epäjohdonmukaiset perustelut sen tarkastellessa väitettä, jonka mukaan komissio rikkoi SEUT 296 artiklaa

Italmobiliare väittää toisessa valitusperusteessaan, että unionin yleisen tuomioistuimen perustelut ovat ristiriitaiset ja epäjohdonmukaiset, koska se katsoi, etteivät komission esittämät syyt olleet soveltuvat vaatimuksen kohteen ja tarkoituksen kannalta, mutta totesi kuitenkin, että ne ovat perusteelliset kun niitä luetaan menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen asiayhteyden valossa, vaikkei päätöksessä tuoda mitään uutta riidanalaisen päätöksen sisältöön. Italmobiliare väittää myös, että riidanalaisen päätöksen perustelut, jotka toistetaan valituksenalaisessa päätöksessä, ovat puutteelliset siltä osin kuin on kyse vaaditun tiedon tarpeellisuudesta ja päätöksestä käyttää asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua päätöstä.

3.

Kolmas valitusperuste: unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti SEUT 101 artiklaa ja asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 1 ja 3 kohtaa jättäessään katsomatta, että riidanalainen päätös oli tehty ultra vires

Kolmannessa valitusperusteessaan Italmobiliare riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen arvion väitteestä, jonka mukaan komissiolla ei ollut toimivaltaa riidanalaisen päätöksen tekemiseen. Se väittää, että unionin yleinen tuomioistuin lähinnä jätti ottamatta huomioon Italmobiliaren väitteidensä tueksi esittämän näytön eikä määrännyt mitään prosessinjohtotoimia tutkiakseen näyttöä, jonka perusteella tiedonsaantipyyntö oli komission mukaan perusteltu.

4.

Neljäs valitusperuste: puutteelliset, ristiriitaiset ja epäjohdonmukaiset perustelut, jotka liittyvät suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskevan väitteen tutkimiseen

Neljännessä valitusperusteessaan Italmobiliare väittää, että perustelut, jotka koskevat väitettä, jonka mukaan komissio rikkoi suhteellisuusperiaatetta, ovat puutteelliset ja/tai ristiriitaiset seuraavilta osin: i) tiedonsaantipyynnön soveltumattomuus käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan tavoitteen kannalta ii) yhtiöltä edellytetään liian kallista panostusta tiedonsaantipyyntöön annettavan vastauksen valmistelemista varten, ja iii) on rikottu lievemmän keinon perustetta, joka edellyttää, että tutkimuksen tavoitteet pyritään aina saavuttamaan toteuttamalla toimenpiteitä, jotka edellyttävät vain vähäisiä uhrauksia vastaanottajien oikeuksien kannalta.

5.

Viides valitusperuste: soveltumattomat perustelut, jotka koskevat kuulemisoikeuden rikkomista koskevaa väitettä

Italmobiliare väittää viidennessä valitusperusteessaan, että valituksenalaisen tuomion perustelut, jotka koskevat kuulemisoikeuden väitettyä rikkomista, ovat puutteelliset. Sen mukaan unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että se ”tapa”, jolla komissio järjestää kuulemisen, voi jäädä tuomioistuinvalvonnan ulkopuolelle vain sen seikan vuoksi, ettei komissiolla ollut ”mitään velvollisuutta” menetellä tällä tavoin.